Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 11509-11528 of 24413
  • Tontti, Jukka (2000)
    The aim of this dissertation is to study the explanations of depression, particularly causal attributions, which depressed people give to their own symptoms. The other purpose of the study is to explore the social and cultural meanings of the phenomenon called "depression". The theoretical frame of reference of this study is attribution theory. From the point of view of attribution theories the main interest is in "why"-questions, and the answers given to them. The causal attributions are integrated theoretically with the frame of reference of social representations. Social representations are continuously changing, commonly shared and socially constructed meanings to the different kind of social phenomena. The subjects of the study were people who were seeking psychotherapeutic help. Twenty videotaped research interviews of the Helsinki psychotherapy study were transcripted and analysed, first categorizing part of the data, and then by content analysis, evaluating the validity of the categories. The other material for the study consisted of the articles about depression, as a symptom or as a mental health problem, published in Helsingin Sanomat (1998 - 2000). Many novels and memoirs were also used to illustrate the lay explanations, or the social representations, of depression. The study proceeded circularly, as a dialogue between the different data classification and analysis as well as research literature. The causal attributions of the 20 depressed people (altogether 1002 causal arguments) concentrate clearly on intimate relationships (21%), which are either too solid, or there are no good relationships at all. Thinking too much, or thinking not enough (14%), too harsh or too protective childhood experiences (13%), and emotional restlessness or numbness (11%), are the other important categories of explanation, as well as either stress at work or being without work (11%), and destructive or uncommunicative character (8%). Males prefer explanations in terms of character and females in terms of causes related to intimate relationships. Depression can also be seen as acceptable way of living, lifestyle, or deliberate way to be an outsider, observer of life (13%). The causal explanations referring to body or disease (3%), society (3%), family history (1%), nature (1%) or culture (1%) are not important ways to explain depression, at least not for people seeking psychotherapeutic help and living in the individualistic society. All above-mentioned categories of causal explanations can also be found in literature and newspaper articles. Depression turns out to be a phenomenon which seeks and lives on explanations, rather than just a sorrow without reason, as often thought. The diversity of causal attributions reflects the shaping and reorganization of the whole life situation in particular cultural and social context. Each main category of explanation includes a clear duality of explanation. The end result of this study could be expressed using the pair of concepts, "pressure" and "lack"(e.g. pressure and/or lack of emotions). The dynamic of the depression becomes the circulation or dialectics of the pressure and lack, the individual relating to the social, from the inside to the outside, and vice versa. Intimate relationships, thinking, childhood experiences, the meaning of the life, emotions, work and character are repeatedly and continuously considered as problematic issues by depressed people.
  • Huumonen, Soile (2009)
    Tarkastelen tutkimuksessani masennusta kokijanäkökulmasta. Tutkimukseni paikantuu masennusta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pääteemanani ovat masennukseen sairastuneiden itsensä antamat tulkinnat ja merkityksenannot masennuksesta. Lähestyn masennusta kertomusten avulla. Tutkimukseni keskeisin kysymys on, millaisia kertomuksia (narratiiveja) masentuneet kertovat? Tarkennan tätä tutkimuskysymystä pohtimalla, millaisena masentuneen sosiaalinen maailma näyttäytyy kertomuksissa? Tutkin paitsi kokemuksia ja teemoja myös sitä, miten kertomukset rakentuvat. Vastaan asettamiini tutkimuskysymyksiin tarkastelemalla 17 masennuskertomusta, jotka on julkaistu vuonna 2003 "Sairauteni nimi on masennus" -kirjassa. Arkiset terveys- ja sairauskäsitykset kietoutuvat toisiinsa. Mielenterveyden maallikkonäkemyksiä tutkimalla saadaan tietoa yhteiskunnassa vallitsevista arvostuksista ja normeista sekä niiden muutoksista. Tarkastelen masennusta sosiaalisena ilmiönä. Tulkintaani ohjaavat sosiaalinen konstruktionismi, kerronnallisuus ja sairauden kokemuksen tutkimus. Sairauden kokemuksen liitän paitsi sairastuneiden itsensä antamiin masennusselityksiin, myös kriittiseen näkökulmaan masennuksesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkin masennuskertomusten rakennetta ja sisältöä kerronnallisen tutkimusotteen ja laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Rakenteeltaan useimmat aineistoni masennuskertomukset noudattivat Labovin ja Waletskyn mallin mukaista kertomuksen rakennetta tiivistelmineen, orientaatioineen ja arvioinnin sisältävine lopetuksineen. Yhteenvetona voidaan todeta, että masennuskertomuksissa haluttiin ensinnäkin reflektoida omaa itseä yksilötasolla: kertomuksella haluttiin pohtia sairastumisen syitä, vaikutuksia, omia tulevaisuudenodotuksia ja toiveita terveydentilasta. Toiseksi kertomuksissa esiintyi yleisemmällä tasolla kritiikkiä mielenterveyspotilaiden kohtelusta ja terveyden ja sairauden määrittämisestä yhteiskunnassa. Kolmanneksi masennuskertomuksissa haluttiin tarjota lukijalle vertaistukea. Toipumiskuvauksissa saatettiin korostaa selviytymistä ja oppimiskokemuksia. Kertomusten ydinepisodeissa kuvailtiin usein ongelmallisia, käänteentekeviä elämänkokemuksia, kuten omia sairastumiskokemuksia, vanhemman kuolemaa, perheväkivallan uhriksi joutumista, omaisten sairastumista tai kirjoittajan avioeroa. Masennuskertomuksissa korostuivat erilaiset selitykset omasta sairastumisesta. Tutkimustulokseni ovat yhteneväisiä aiempien maallikoiden sairausselityksiä tutkineiden tutkimusten kanssa: masennuksen arkiselitykset liittyivät menneisyyteen tai perimään, luonteeseen, aivojen toiminnan häiriintymiseen ja elämänolosuhteisiin. Masennuskertomuksiin liittyviä teemoja olivat häpeän ja kyvyttömyyden tunteet, syyllisyys, omien valintojen ja aloitteellisuuden korostaminen, oman elämän arvioiminen suorituksena ja itsetutkiskelu. Tärkeimpiä havaintojani oli, että masentuneen odotetaan kontrolloivan sairauttaan ja siksi masennuskertomuksissa esiintyi kritiikkiä omia valintoja kohtaan. Esimerkiksi omaa elämäntapaa tarkasteltiin kriittisesti. Tärkeimmät lähteet: Ehrenberg, Alain (2007) Itseksi tulemiseen uupuminen. Yhteiskunnallis-historiallinen näkökulma masennukseen. Tiede & edistys 32 (2), 89 102, Frank, Arthur W. (1997, alkup. 1995) The Wounded Storyteller. Body, Illness and Ethics, Kangas, Ilka (1999) Maallikoiden masennuskertomukset ja -käsitykset. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 36 (4), 345 355, Rose, Nikolas (1999, alkup. 1989) Governing the Soul. The Shaping of The Private Self, Tontti, Jukka (2000) Masennuksen arkea. Selityksiä surusta ilman syytä.
  • Alanko, Anna (2002)
    Tutkimuksessa tarkastellaan yleisönosastokirjeissä kerrottua masennusta tarinallisesta näkökulmasta. Lähtökohtana on eri asiantuntijakonteksteissa (esim. psykologia ja psykiatria) käytettävien masennuskäsitysten hajanaisuus. Tähän keskusteluun osallistutaan nk. kokijanäkökulman avulla. Kokijanäkökulma on terveyssosiologiassa käytetty suuntaus, jota käytettäessä selvitetään sitä, miten terveyden ja sairauden kokijat kokijat itse ymmärtävät tilanteensa. Kokijanäkökulmaa käytettäessä terveyden ja sairauden kokijat oletetaan jo lähtökohtaisesti aktiivisiksi toimijoiksi. Masennuksen yhteydessä toimijuus on kuitenkin kiinnostavaa myös siksi, että masennuksen on usein katsottu liittyvän toimijuuden puuttumiseen. Tähän problematiikkaan tartutaan tarinalinjan ja subjektiposition käsitteiden avulla. Tutkimuskysymykset ovat: 1) minkä tekijöiden kerrotaan aineistossa vaikuttavan masennuksen syntyyn ja siitä selviämiseen? 2)Millaisia narratiiveja masennuksesta kerrotaan? 3) Millaisia toimijoita näissä narratiiveissa rakentuu? Tutkimuksen tuloksena on jaottelu viiteen eri tarinatyyppiin, jotka voidaan asettaa jatkumoon sen mukaan, kerrotaanko masennuksen parantuneen. Tarinatyypit ovat 1) parantumistarina 2) parantumisen tiellä olemisen tarina 3)tarina, jossa masennus tulee ja menee 4) kaipaustarina ja 5) noidankehätarina. Tarinoissa rakentuu kahdenlaisia toimijoita: masennuksen armoilla olevia ja masennuksesta parantuneita. Masennuksen armoilla olevia esiintyy kaikkien tarinatyyppien kirjeissä, kun taas masennuksesta parantuneita vain tarinatyyppien 4 ja 5 kirjeissä. Tutkimustuloksista tehdyt johtopäätökset ovat, että näkemys masennuksesta toimijuuden puutteena kattaa vain toisen aineiston kirjeissä rakentuneen toimijatyypin. Masennuksen armoilla olemisen vaiheessa kirjeissä kerrottiin vain niukasti toiminnan mahdollisuuksia. Masennuksesta parantuneet sitä vastoin olivat erittäin aktiivisia toimijoita. He parantuivat masennuksesta käyttäen asiantuntijoista riippumattomia parantumiskeinoja, suhtautuivat ammattiapuun kriittisesti, orientoituivat auttamaan muita masennusta kärsiviä ja määrittelivät asiantuntijoista poiketen määrittelivät masennuksen pikemminkin oppimiskokemukseksi kuin sairaudeksi. Masennuksen kokijoiden suhde masennukseen oli ambivalentti, sillä masennus kuvattiin vastenmieliseksi, mutta sen seuraukset positiivisiksi. Masennuksen käsitteen käyttöön ei aina liittynyt passiivista pessimismiä, vaan käsitteeseen sisältyi optimistinen oletus. Sanaa käyttämällä rakentuu käsitys, jonka mukaan koettu pahoinvointi on yleinen ongelma, joka voi myös parantua.
  • Saarioja, Saska (2012)
    Siviilisäädyn yhteys terveyteen on selkeimmin osoitettuja sosiaalisen aseman ja terveydentilan välisiä yhteyksiä. Usein tämä tarkoittaa avioliitossa elävien parempaa terveyttä suhteessa naimattomiin, leskiin ja eronneisiin. Keskeisimpien selitysmallien mukaan terveyserojen katsotaan johtuvan joko terveyden mukaisesta valikoitumisesta tai sosiaalisesta kausaatiosta. Terveyden mukainen valikoituminen jaetaan usein suoraan ja epäsuoraan valikoitumiseen ja siinä ajatellaan, että erot terveydessä tai terveyteen vaikuttavissa tekijöissä johtavat erilaisiin todennäköisyyksiin päätyä avioliittoon tai siitä pois. Kausaatiomallissa ajatellaan sen sijaan, että terveyserot voivat johtua joko avioliitossa elämiseen sisältyvistä suotuisista terveysresursseista jotka vahvistavat liitossa elävien terveyttä tai liiton purkautumisen vaikutuksilla jotka ovat vaikuttaneet leskeksi jääneiden ja eronneiden terveyteen. Liiton purkautumisen vaikutukset ovat saaneet vahvaa tukea erityisesti kuolleisuustutkimuksessa, mutta tietämys mielenterveysvaikutuksista on puutteellista. Tämän työn tavoitteena on tutkia leskeksi jäämisen kausaalisia vaikutuksia mielenterveyteen. Aineistona käytetään rekisteripohjaista tilastoaineistoa, johon on yhdistetty sosiodemografisia tietoja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta sekä tietoja masennuslääkkeiden ostotapahtumista KELA:n lääkeostorekisteristä. Tilastokeskuksen aineistosta voidaan määritellä vuosien 1997-2007 välillä aineistossa oleville leskeksi jääneille henkilöille tarkat leskeytymispäivät. Sen jälkeen masennuslääkkeiden ostotapahtumia seurataan enimmillään 5 vuotta ennen ja 5 vuotta jälkeen leskeytymisen. Menetelmänä käytetään logistista regressiota ja keskeisenä tarkoituksena on tutkia miten masennuslääkkeiden käytön yleisyys leskeksi jäävillä muuttuu ajassa suhteessa leskeytymishetkeen. Aineiston analyysissä päädytään tulokseen, että lähtöhetkellä, toisin sanoen 5 vuotta ennen leskeytymistä masennuslääkkeiden esiintyvyys ei eroa leskeksi jäävien ja naimisissa pysyvien välillä. Masennuslääkkeet alkavat yleistyä leskeksi jäävillä noin 1,5 vuotta ennen leskeytymistä. Masennuslääkkeiden esiintyvyyden huippu saavutetaan leskeytymistä seuraavan vuoden aikana. 5 vuoden kuluttua leskeytymisestä masennuslääkkeiden esiintyvyys on palannut lähelle naimisissa pysyvien tasoa. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa havaittiin, että leskeytymisen vaikutus masennuslääkkeiden esiintyvyyteen on nuoremmilla leskillä (40-59 v.) melko lyhytkestoinen verrattuna vanhempiin ryhmiin (60-74 ja yli 75 v.). Nuoremmilla masennuslääkkeiden esiintyvyys lähtee nopeampaan laskuun saavutettuaan puolison kuoleman jälkeisen huipun. Mahdollisena selityksenä tälle voidaan pitää sitä, että nuorilla painottuu enemmän puolison kuolemasta johtuneen kriisin kausaalinen vaikutus, kun taas vanhemmilla saattaa painottua pidempiaikainen resurssien vaikutus. Puolison kuolemansyyn mukaisessa tarkastelussa havaittiin, että puolison kuolemaa edeltävään sairastumiseen saattaa sisältyä mielenterveydellistä kuormitusta. Kaiken kaikkiaan työ vahvistaa kuvaa siitä, että puolison kuolemalla on kausaalisia vaikutuksia terveyteen, joskin valikoitumisella ja resurssieroilla lienee myös oma osuutensa.
  • Wulff-Johanson, Elisa (Helsingin yliopisto, 2011)
    Objectives: Inspiration for this study came from the public discourse and concern for boys poor school achievement, as well as from the author s own perceptions. There was an interest to know if this concern is justified and what are its underlying causes. Previous studies have shown that masculinity is one of the key aspects of boys' poor school achievement. The objective of this research is to study the construction of masculinity in primary school and how this construct of masculinity is manifested by school achievement. Based on previous studies, the pursuit of hegemonic masculinity does not fit with good school grades. If a boy succeeds in school, this success must be compensated for by means of different factors demonstrating hegemonic masculinity. Methods: The research material was obtained by using the etnographic method. The research settled itself feministic school-etnographic research field. The research subjects comprised pupils and teachers of a 5th grade comprehensive school class (10-11-year-olds) in the Uusimaa county. There were twenty-nine (29) pupils (18 boys and 11 girls) in this class and five (5) different teachers who taught the class. The research material was composed of field notes and researcher's diary based on researcher's observations, short group discussions with pupils and interviews of five boys. The field notes consisted of twenty-six (26) lessons and also observations of breaks and eating periods. In short group discussions the researcher discussed with all the pupils that were given a permission for interview. The material was analysed with thematic and analytic reading that led to the writing of an analysis. Results and conclusions: The most salient result of this study was that different masculinities are constructed in primary school. The majority of boys aimed at hegemonic masculinity and the school community strongly supported this. This was shown in speech and in behaviour. School success and mainstream masculinity could be compatible, but success also required compensatory aspects. In addition to these observations, the researcher was able to identify a group of boys which truly wanted to achieve well in school and did not care to strive for hegemonic masculinity. Thus, there should be more room and opportunities for different kinds of masculinity in the school environment. Teachers and the overall school environment should support the different ways of being a boy, and it seems there is a need for gender sensitive pedagogy.
  • Markkula, Jaana (2005)
    Tutkielman aiheena on helsinkiläispoikien varastamiseen ja väkivaltaan liittyvä merkityksenanto ja siinä tapahtuva maskuliinisuuksien rakentaminen. Aineisto koostuu neljällä helsinkiläisellä nuorisotalolla tehdystä yhdeksästä haastattelusta, joista pääosa on ryhmähaastatteluja. Tutkielman lähtökohta on yhteiskunnallinen keskustelu nuoruudenaikaisesta normienvastaisesta toiminnasta ja sen merkityksistä nuorille; onko normienvastainen toiminta osa nuoruutta vai ei ja ennen kaikkea, mikä on nuorten käsitys asiasta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kahtalainen ilmiö: toisaalta vähäisen rikollisuuden on havaittu olevan varsin yleistä nuorten keskuudessa, mutta toisaalta nuorten asenteet ovat koventuneet, eikä nuorten rikkomuksia olla enää yhtä valmiita ymmärtämään. Mitä tämä kahtalaisuus käytännössä tarkoittaa poikien maskuliinisuuksien rakentamisen kannalta? Maskuliinisuuskeskustelu on tutkielmani punainen lanka. Keskustelussa on viime vuosikymmeninä alettu korostaa maskuliinisuuksien moninaisuutta yhden staattisen maskuliinisuuden sijaan. Hyödyntämäni kriminologisen maskuliinisuustutkimuksen perusajatus on, että maskuliinisuutta voidaan rakentaa eri tavoin eri rikoslajeissa. Nuorisorikollisuus on ilmiönä luonteeltaan "poikamaista", vaikka muutamissa rikoslajeissa tyttöjen osuus on jo melkein saavuttanut ja ohittanutkin poikien tason. Tutkielman tarkoitus on lähestyä tätä rikoksenteon maskuliinisuutta ja lisätä ymmärrystä varastamisen ja väkivallan merkityksestä nimenomaan poikien maskuliinisuuksien rakentamisen kannalta. Tyttöjen normienvastaisen käyttäytymisen ja feminiinisyyden yhteyttä on jo aiemmin tutkittu, mutta poikien osalta vastaavaa tutkimusta ei ole vielä tehty. Keskeinen merkitysten ja maskuliinisuuksien moninaisuuden selittäjä on poikien tekemä kategorisointi omaan ja muiden toimintaan. Pojat käyttävät tämän jaottelun apuna diskursiivisia strategioita, joiden pohjalta itselle pyritään rakentamaan positiivinen ja muille jollain tasolla negatiivinen maskuliininen asema. Varastamis- ja väkivaltapuheessa jäsentyy kuva moninaisista maskuliinisuuksista. Siinä syntyneitä maskuliinisuuksia on mahdollista tarkastella lainkuuliainen ja rikollinen sekä me ja muut -ulottuvuuksilla. Lopulta voidaan erotella neljä erilaista maskuliinisuutta: maskuliininen rikollinen ja maskuliininen lainkuuliainen toimija sekä ei-maskuliininen rikollinen ja ei-maskuliininen lainkuuliainen toimija. Aineistosta eriteltyjen merkitysten ja maskuliinisuuksien pohjalta lähestytään sitä, missä tilanteessa pojat ovat valmiita ymmärtämään varastamista ja väkivaltaa. Lähden kehittelemään neutralisaatioteoreettista lähestymistapaa ensinnäkin yhdistämällä ymmärrystapojen analyysiin pragmaattisen modaalisuuden eri ulottuvuudet, joiden pohjalta jaottelen maskuliinisen puolustamisen ja varastamisen pakon sekä teon vähättelyn ja vastuun välttämisen ymmärtämistavat. Ymmärtämättömyyden mahdollisuuden huomioiminen on toinen lisäys neutralisaatioteoreettiseen keskusteluun. Pojat eivät nimittäin ymmärrä osaa teoista laisinkaan.
  • Kerkola, Maija (2005)
    Tutkimus käsittelee sukupuolittamisen ja hyvän, terveen elämän diskursseja ja käytäntöjä ja niissä muodostuvia positioita. Tarkastelun kohteena on maskuliinisuuden problematisoituminen tietyssä kontekstissa tilanteessa, jossa miesten ajatellaan olevan kriisissä ja muodostavan kansanterveydellisen riskiryhmän. Empiirinen aineisto koostuu kaikista Suomessa vuosina 1996 - 2002 ilmestyneistä populaarilääketieteellisistä suomalaisten lääkärien kirjoittamista miesterveysoppaista. Oppaissa miehuus itsessään tai siihen liitetyt ominaisuudet nähdään terveydelle vaarallisina ja miestä ohjataan muutokseen: lääketieteellinen tieto-valta, sen populaari esittämistapa, konkreettiset elämänohjeet ja sukupuolitettu subjekti kohtaavat. Teoreettisesti työ kiinnittyy kolmeen keskusteluun: medikalisaatio-, hallinnallisuus- ja sukupuolikeskusteluihin. Medikalisaatiokeskustelun näkökulmasta katsottuna oppaat osallistuvat lääketieteen asiantuntijan ja maallikon välisen suhteen luomiseen ja lääketieteellisen tarkastelutavan levittäytymiseen yhä useammalle elämän alueelle. Hallinnallisuuskeskustelun näkökulmasta huomio kiinnittyy terveysvalistuksen muuttumiseen sairauteen kiinnitetystä huomiosta kohti terveyttä edistäviä tekijöitä, normalisoinnista kohti riskilaskelmointia, kansanvalsituksesta kohti yksilön vastuuttamista -yksilön oman terveyden hoitoa. Sukupuolikeskustelujen suhteen tutkielma kiinnittyy kriittiseen miestutkimukseen ja sukupuolittamisen genealogiseen tarkasteluun omassa ajassamme. Kaikkia näitä keskusteluja yhdistää tiedon, subjektin, itsehallinnan ja minuuden muokkaamisen teemat. Analyysiosio jakautuu kolmeen osaan. Diskurssianalyysin menetelmien avulla nostan miehen oman terveyden hoidon diskursiivisen muodostelman sisältä esiin essentiaalisen sukupuolieron, miehen elämän esteiden ja miehen terveen elämän diskurssit. Mieheys muodostetaan erona naiseuteen, miehen elämällä nähdään olevan suuria esteitä, jotka kuitenkaan eivät ole ylipääsemättömiä, vaan ratkaistavissa yksittäisen miehen hankkiessa tietoa terveydestä, noudattaessa oikeita elämäntapoja ja tarvittaessa hakeutumalla lääkärin vastaanotolle. Retorisin keinoin oppaissa rakennetaan miehen ja lääkärin välille luottamussuhdetta: lääkäri esiintyy lääketieteen asiantuntijana, mutta myös kokeneena, viisaana miehenä ja tasavertaisena toisena miehenä. Lääkärin ja miehen välille luodaan myös yhteisiä päämääriä sekä positiivisen suostuttelun että negatiivisten uhkakuvien avulla. Subjektipositiot kuvaavat oppaissa esiintyviä useita maskuliinisuuksia: maskuliinisuus ei ole yksi, itsestään selvä tai ristiriidaton entiteetti. Maskuliinisuus muodostetaan erontekona feminiiniseen ja toisiin maskuliinisuuksiin. Suomalainen mies on erilainen kuin eurooppalainen mies, mutta myös erilainen kuin suomalainen nainen. Oppaat erottavat tavallisen, ongelmiaan ratkovan miehen terveyden suhteen jo toivottomasta ongelmamiehestä. Perinteisen miehen malli ei enää ole mahdollinen, vaan oppaissa rakennetaan uutta, tavallista miestä. Uusi mies voi olla terveyden suhteen ihannemies tai puutteellinen, mutta itseensä tyytyväinen kyllin hyvä mies.
  • Wickström, Karl-Johan (2009)
    Män och maskuliniteter i tv-reklam undersöks ur ett socialkonstruktivistiskt perspektiv. Undersökningen klarlägger hurdana mansbilder som är de rådande i vårt samhälle. Utgångspunkten är att reklamen ger en indikation på hur män och kvinnor uppfattas i samhället. Hur manifesterar sig maskuliniteter i tv-reklam och på vilket sätt framställs män i tv-reklam i Finland och Sverige? Vilka likheter eller skiljaktigheter hittar man länderna emellan ifråga om mansbilder som förmedlas. Som metod har använts kvantitativ innehållsanalys på ett material (N=561) innehållande både finländsk och svensk tv-reklam som sänts under varierande veckodagar mellan klockan 18.00-23.00. Därtill har några utvalda reklamer ur materialet granskats noggrannare genom fallstudier. Till centrala källmaterial hör bl.a. Harri Sarpavaara (2004) Ruumiillisuus ja mainonta, Robert Connell (1995) Maskuliniteter, Leena-Maija Rossi (2003) Heterotehdas, Erving Goffman (1979) Gender Advertisement och Ulla Hakala (2006) Adams in Ads: A thirty year look at mediated masculinities in advertising in Finland and the US. Undersökningen visar att det finns några signifikanta skillnader mellan Finland och Sverige ifråga om män i tv-reklam. Utmärkande för mannen i finsk tv-reklam är att han är ensam. Han visas oftare både som den enda mannen i en tv-reklam och som den enda personen i en tv-reklam. Den svenska reklammannen ses oftare än sin finländske broder som en expert i professionell/yrkesmässig relation till andra människor i reklamen. Den finländske mannen återges oftare i reklam tillsammans med personer han har en nära relation till (familj, släkt och vänner). Produkter som män traditionellt marknadsfört är bl. a. hemelektronik och bilar/biltilllbehör men i det undersökta materialet återfinns både finländska och svenska män oftast i reklam för livsmedel. I en del av reklamen finns också med en kritik mot synen på män på män som de som styr i samhället; i annan reklam återfinns en barn- och familjeorienterad delaktig man. Mansbilderna i tv-reklam är mångsidiga men samtidigt en del vardagliga. Man finner dels en man som lever enligt jämställdhetsidealet, dels återfinns en man som representerar ett mer traditionellt könsrollstänkande. En man får man också skratta åt i reklam.
  • Niemelä, Ritva (1978)
  • Vahla, Riitta (1975)
  • Gustafsson, Jessica (2004)
    Lobbybranschen expanderar och professionaliseras i jämn takt. Lobbyverksamhet kan idkas på flera olika nivåer, både direkt och indirekt. Den här pro gradu-avhandlingen behandlar den indirekta lobbyingen i massmedier. Syftet är att undersöka hur lobbyister använder sig av massmedier då de vill påverka ett politiskt beslut. Undersökningen består förutom av en teoridel också av tre fallstudier som granskar hur organisationer lobbar för och emot en femte kärnreaktor, för att bevara Malms flygfält i Helsingfors samt lobbying kring aktuella studiefrågor. I undersökningen om kärnkraften ingår dels intervjuer med två lobbare, det vill säga en kärnkraftsanhängare- och en motståndare. Den förstnämnda representeras av direktör Ulla Sirkeinen från Industrin och arbetsgivarna och den andra av riksdagssekreterare Tarja Parviainen från Gröna förbundet. Förutom intervjuerna ingår också en innehållsanalys av två tidningar, Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet. Analysen har gjorts vid tidpunkter då det fattades viktiga beslut: en vecka i januari 2002 då regeringen godkände principbeslutet till förmån för en femte reaktor och en vecka i maj 2002 då riksdagen röstade för en femte reaktor. För att granska kampen om att bevara det nedläggningshotade flygfältet i Malm har jag intervjuat Tero Auranen som är vice ordförande för föreningen Malmin lentoaseman ystävät ry (Malms flygfälts vänner) som vill bevara flygfältet. Dessutom har jag undersökt ett antal pressmeddelanden som föreningen skickade till Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet och Finska Notisbyrån. Lobbyingen kring studiefrågor har jag analyserat ur Finlands studentkårers förbunds (FSF) perspektiv. Eftersom det ryms väldigt mycket inom begreppet studiefrågor har jag begränsat undersökningen till att innehålla lobbying för ett höjt studiestöd och emot en begränsning av studietiden. I analysen ingår en intervju med informatör Essi Salminen och en undersökning av förbundets pressmeddelanden i samma medier som ovan. Några centrala slutsatser i min pro gradu-avhandling är att organisationerna upplever medierna som viktiga då de vill ha ut sitt budskap till så många som möjligt. Däremot tycker organisationerna att medierna inte är viktiga i det direkta lobbandet, då de verkligen vill påverka ett politiskt beslut. Mer trovärdiga organisationer med större resurser verkar inte behöva ty sig till medierna i lika stor utsträckning som mindre välkända organisationer. Helsingin Sanomat och Finska Notisbyrån räknas till de viktigaste medierna då organisationer håller på med indirekt lobbying.
  • Sonck, Fredrik (2008)
    Avhandlingen diskuterar, med utgångspunkt i Nya Ålands sms-forum Messa Nyan, hur ny kommunikationsteknologi har möjliggjort nya former för publiken att interagera och samtala i media samt hur denna nya interaktion kan förstås ur ett demokratiskt perspektiv. Messa Nyan är ett forum dit Nya Ålands läsare kan skicka sms som sedan publiceras i relativt oredigerad form i den tryckta tidningen. Forumet har fått ett stort genomslag på Åland och påminner både om en traditionell insändarsida och om ett Internetbaserat diskussionsforum. Avhandlingens litteraturdel har två tyngdpunktsområden: Först ligger fokus på olika former för publik interaktion i media. Messa Nyan positioneras i förhållande till diskussionsforum på Internet, bloggar, sms-forum, insändare, telefonprogram och pratshower. Litteraturdelens andra tyngdpunktsområde berör de demokratiska möjligheterna hos interaktiv media – hur offentliga samtal kan göras tillgängliga för andra än samhällets eliter. Här har den deliberativa idétraditionen, där Habermas varit en förgrundsgestalt, fungerat som teoretisk klangbotten och avhandlingen diskuterar teorier och tidigare forskning om forum med deliberativa egenskaper. Arbetets empiriska del beskriver Messa Nyan såväl med en kvantitativ innehållsanalys som med en kvalitativ analys av åtta sms-diskussioner med avseende på samtalens narrativer och deltagarnas roller. Den kvantitativa analysen visar att Messa Nyan är ett anonymt forum som fyller många olika funktioner och uppvisar tematisk bredd. Den offentliga sfären, med temaområden som politik, näringsliv, media och kultur behandlas i 44,6 procent av sms:en, medan 39,2 procent av texterna berör den privata sfären och till exempel är inriktade på dejting. Språket i Messa Nyan är otypiskt för dagstidningen och bär drag av talspråk samt är ibland inspirerat av en elektronisk språkdiskurs. Den kvalitativa analysen är inriktad på olika samtal som förts i Messa Nyan och visar hur användarna positionerar sig i samtalen genom att anta ett stort antal olika roller eller funktioner. Metodologiskt har Greimas aktantmodell varit ett viktigt verktyg i denna analys. Också Goffmans idé om social interaktion i en främre och en bakre region har varit en metafor för samtalens kontext. Anonymiteten gör att användarna kan agera som om de befann sig i en bakre region trots att deras budskap får synlighet i en främre region.
  • Nylund-Torp, Susanne (2004)
    I avhandlingen granskas mediesituationen för historiska minoriteter i sju europeiska länder som har ratificerat Europeisk stadga om landsdels- och minoritetsspråk (Finland, Kroatien, Liechtenstein, Nederländerna, Norge, Schweiz och Ungern). Syftet med undersökningen är att beskriva den rådande minoritetsmediesituationen och att undersöka vilken inverkan stadgan har på minoritetsmedierna. I den teoretiska delen av avhandlingen diskuteras även mediernas betydelse för identiteten och vad egna medier betyder för språkliga minoriteter. Mediesituationen bedöms genom en analys av minoritetsmediernas existensmiljöer. Stadgans inverkan undersöks genom en jämförelse av situationen vid två tidpunkter. Materialet för undersökningen utgörs av de rapporter som länderna har lämnat in i enlighet med granskningssystemet för stadgan, och särskilt de avsnitt som behandlar artikel 11, som är den artikel som behandlar massmedier. Granskningssystemet omfattar även en bedömning av en expertkommitté, och i undersökningsmaterialet ingår därför en kommittérapport per land. Enligt undersökningen är minoritetsmedierna välutvecklade i Finland, Norge och Ungern. Även i Kroatien och Nederländerna har de olika minoriteterna tillgång till en del egna medier. Liechtenstein har inga egentliga historiska minoriteter. Situationen i Schweiz är något speciell, bland annat eftersom den territoriella språkindelningen är mycket tydlig, men artikel 11 har betydelse åtminstone för de italienska och de rätoromanska grupperna i två kantoner. En jämförelse av de två landsrapporter som varje land har lämnat in visar att en viss positiv förändring har ägt rum i medieutbudet, vilket till viss del kan tillskrivas stadgan och dess granskningssystem. Särskilt radio- och tv-utvecklingen har förändrats, men även tidningsutbudet i någon mån. Trots att det i många fall är omöjligt att bevisa ett direkt orsakssamband mellan stadgan och en förändring, tyder undersökningen ändå på att stadgan har betydelse för de språkliga minoriteter som berörs av stadgan och artikel 11.
  • Hermansson, Martin (Helsingin yliopisto, 2012)
    This thesis consists of five parts. In the first part, the first automated method for quantitative analysis of lipid compositions of cells and tissues by liquid chromatography-mass spectrometry was developed. In the second part, this method was applied to investigate brain lipid compositions of patients with progressive epilepsy with mental retardation (EPMR), caused by mutations in the CLN8 gene. We were able to show major progressive alterations in brain lipid profiles of EPMR patients which may contribute to disease pathogenesis in those patients. In the third part, a novel approach to investigate the metabolism of single glycerophospholipid molecular species in living cells was developed. This approach was applied to study mechanisms of acyl chain remodeling, i.e. the exchange of fatty acyl residues, of aminophospholipids in BHK and HeLa cells. In the fourth part a novel mass-spectrometric approach was developed to investigate the substrate specificity of phospholipases and was utilized to elucidate the specificities of secretory A-type phospholipases in unprecedented detail. We showed that the specificity of those phospholipases depended mainly on the propensity of the substrates to efflux from the membrane and interactions between the substrate and the enzyme catalytic site are secondary. In the fifth part of this thesis, mechanisms of mammalian glycerophospholipid homeostasis were reviewed and novel theoretical considerations presented.
  • Kangas, Heli (2010)
    This thesis describes current and past n-in-one methods and presents three early experimental studies using mass spectrometry and the triple quadrupole instrument on the application of n-in-one in drug discovery. N-in-one strategy pools and mix samples in drug discovery prior to measurement or analysis. This allows the most promising compounds to be rapidly identified and then analysed. Nowadays properties of drugs are characterised earlier and in parallel with pharmacological efficacy. Studies presented here use in vitro methods as caco-2 cells and immobilized artificial membrane chromatography for drug absorption and lipophilicity measurements. The high sensitivity and selectivity of liquid chromatography mass spectrometry are especially important for new analytical methods using n-in-one. In the first study, the fragmentation patterns of ten nitrophenoxy benzoate compounds, serial homology, were characterised and the presence of the compounds was determined in a combinatorial library. The influence of one or two nitro substituents and the alkyl chain length of methyl to pentyl on collision-induced fragmentation was studied, and interesting structurefragmentation relationships were detected. Two nitro group compounds increased fragmentation compared to one nitro group, whereas less fragmentation was noted in molecules with a longer alkyl chain. The most abundant product ions were nitrophenoxy ions, which were also tested in the precursor ion screening of the combinatorial library. In the second study, the immobilized artificial membrane chromatographic method was transferred from ultraviolet detection to mass spectrometric analysis and a new method was developed. Mass spectra were scanned and the chromatographic retention of compounds was analysed using extract ion chromatograms. When changing detectors and buffers and including n-in-one in the method, the results showed good correlation. Finally, the results demonstrated that mass spectrometric detection with gradient elution can provide a rapid and convenient n-in-one method for ranking the lipophilic properties of several structurally diverse compounds simultaneously. In the final study, a new method was developed for caco-2 samples. Compounds were separated by liquid chromatography and quantified by selected reaction monitoring using mass spectrometry. This method was used for caco-2 samples, where absorption of ten chemically and physiologically different compounds was screened using both single and nin- one approaches. These three studies used mass spectrometry for compound identification, method transfer and quantitation in the area of mixture analysis. Different mass spectrometric scanning modes for the triple quadrupole instrument were used in each method. Early drug discovery with n-in-one is area where mass spectrometric analysis, its possibilities and proper use, is especially important.
  • Parviainen, Ville (Helsingin yliopisto, 2014)
    The field of biological sciences has expanded enormously within the last few decades. Developments in techniques and instrumentation have allowed biologist to explore biological mechanisms in an unprecedented detail. One of the most evolved disciplines is the field of proteomics. In general, proteins function in many different biological roles. They serve as structural molecules, in signaling routes mediating information in the cell, in intra- and extracellular transport and trafficking as well as in numerous other cellular functions. The area of protein research entails the study of all things relating to proteins and their functions. These include cellular protein composition, expression changes, protein structure, post-translational modifications and protein-protein interactions. Mass spectrometry (MS) has become one of the key technologies in proteomic research. The relative ease of sample handling and automated MS machinery has made proteomic analysis relatively straightforward. Mass spectrometers work by measuring the weight of intact proteins or protein-derived peptides. Proteomic MS identification is usually done by fragmenting the proteins or peptides in the mass spectrometer and using the resulting mass spectral information in identification of peptide sequence. There are two main strategies of peptide sequence identification: database dependent and de novo identification. Database dependent algorithms utilize known sequence information stored in databases to decipher the peptide amino acid sequence of the MS-observed spectra and use that information to predict the protein from which the peptide is derived from. On the other hand de novo methods try to construct the peptide sequence solely based on the fragmentation patterns of the peptide. The completeness of sequence databases of many species and the speed and efficiency of the search engines have made the database dependent search as the main method in peptide and protein identification. The modern high resolution mass spectrometers along with ultra-performance liquid chromatography have enabled the detection of thousands of protein in one single MS run. This, together with advances in MS-based protein quantification has extended the use of mass spectrometers in discovery type biomarker search. Mass spectrometers are able to produce a large amount of data on numerous proteins that can be used to detect and quantify differences in patient and control samples. This in turn can be used as starting point for more focused validation studies on the acquired data and ultimately lead to useful clinical biomarkers. The focus of this study was to utilize and learn mass spectrometric methodologies and to analyze different proteomic processes in sample types. We analyzed the protein-protein interactions in Baker´s yeast PSA1 protein in various points of batch cultivation using database dependent and de novo protein identification methods. We showed that the interactome of PSA1 is very dynamic depending on the phase of the cultivation. We also showed the limitations and benefits of de novo identification and the combined use of both search strategies in improving the confidence of the identifications. In another study using affinity purification and mass spectrometry we identified Fibrillin-2 as the binding partner of lung cancer associated Gremlin-1 protein. This finding elucidates functions and mechanisms of Gremlin-1 and Fibrillin-2 in malignant tissues. In two mass spectrometry-based protein quantification studies we characterized the protein concentration changes in human plasma during liver transplantation surgery as well as the effect of excess sialic acid production in HEK293 model cell line. In the liver transplantation plasma project we identified protein concentration changes in liver in response to the trauma caused by the surgery using label-based iTRAQ method. We showed consumption and secretion of several coagulation related proteins within the liver suggesting activation of coagulation cascade in the very early phases of the craft reperfusion. In the study of excess sialic acid production we first verified the amounts of sialic acid using mass spectrometry-based multiple reaction monitoring method. We were able to induce the production of sialic acid to almost 70-fold compared to control cells. We also monitored the protein abundance changes in sialic acid producing cells using label free proteins quantification method identifying 105 changed proteins. We analyzed those proteins with several functional enrichment tools revealing modifications in cellular protein transport, metabolic and signaling pathways and in remodeling of cellular adherens junctions. Such large scale MS-analyses using ontology-based tools can significantly aid in deciphering the effect of perturbations to complex systems but also reveal novel functional targets for biomarker discovery. The results obtained from targeted interaction experiments as well as large scale quantification studies can be used as basis for more rigorous investigations on the various subjects in search for potential biomarkers for clinical use. The techniques and methods used in the studies also demonstrate the many uses of mass spectrometric techniques in several fields of proteomic and biological research.
  • Tentke, Annika (Helsingin yliopisto, 2014)
    This project was about the molecular mechanisms involved in the generation of eicosanoids in human mast cells with particular emphasis on lipid bodies as a source and/or site of lipid mediator biogenesis. The cells to be used are isolated from human peripheral blood provided by Finnish Red Cross Blood Transfusion Service and collected from healthy donors. Human mast cells are found in connective tissue. They contain granules filled with histamine, heparine and proteases. Human mast cells are potent effector cells in host-defense mechanisms of innate immunity, including inflammatory diseases such as atherosclerosis. Activation of mast cells by different stimuli triggers the release of a huge range of mediators, including de-novo synthesized eicosanoids, which are highly biologically active lipid mediators. The major eicosanoid released by activated mast cells is prostanoid prostaglandin D2 (PGD2). The aim of this project was to find out whether mast cell lipid bodies are the cellular compartments of PGD2 synthesis, what are the enzymes involved in AA liberation from TGs, and whether TG-derived AA is a source for PGD2 production. The enzymes of special interest were hormone sensitive lipase (HSL) and adipose triglyceride lipase (ATGL). We were also interested about hematopoietic prostaglandin D synthase (HPGDS), the key enzyme in the production of D and J series of prostanoids. Methods used in this pro gradu work include siRNA transfections, RNA isolation, cDNA synthesis, qPCR, immunoblotting, ELISA and conventional fluorescence microscopy. Immediate increase in the amount of PGD2 released from mast cells sensitized with human IgE (1µg/ml) and activated by polyclonal rabbit anti-human IgE (1µg/ml) was observed. The increase was most prominent after one hour of activation, and slowly decreased to basal levels at 48 h post-activation. siRNA transfection affected the amount of enzyme DNA in mast cells and the amount of PGD2 released. HSL, ATGL and HSL+ATGL double knockdowns all reduced the amount of PGD2 released in acute (5 to 30 minutes) term activation compared to control cells. However, no significant changes were observed in the mRNA expression levels of ATGL, HSL, CGI-58, HPGDS or COX-1 under mast cell activation. The only significant changes in mRNA expression levels were observed with COX-2. However, the relative expression of HPGDS increased in IgE treated mast cells compared to control treated cells and the expression was even greater in mast cells treated with αIgE also. Both ATGL and HPGDS were recognized throughout the cytosolic area in the non-activated Ctrl cells. Although HPGDS located also in the circumference of mast cells, no clear localization of HPGDS was observed in the circumference of mast cell lipid droplets. The experiments carried out at the Wihuri Research Institute, including those presented here, have established that, in addition to phospholipids, the triglycerides present in mast cell lipid droplet core are also an important source of eicosanoids, and that also ATGL and HSL, not just cPLA, can release arachidonic acid for eicosanoid production. The ramifications of this study include the possibility that arachidonic acid release from triglycerides for the formation of eicosanoids could take an indirect or a direct route to supply precursors for cellular eicosanoid biosynthesis. The key is the pathway of AA release. In the direct pathway, AA is released from LD TGs by ATGL or HSL and this free AA is used for the generation of PGs by either COX-1 or COX-2, depending on the status of the cell. In the indirect pathway, AA is liberated from LD TGs by ATGL or HSL and then further re-esterified into phospholipids from where AA is then finally released by cPLA2 for the generation of eicosanoids.
  • Leskinen, Markus (Helsingin yliopisto, 2003)
  • Mäyränpää, Mikko (Helsingin yliopisto, 2007)
    More than 40% of all deaths in Finland are caused by atherosclerosis. The complications of atherosclerosis are due to either detachment of the luminal endothelium (erosion) or rupture of the fibrous cap of an atherosclerotic plaque (rupture). As a result, a thrombus is formed at the site of the intimal lesion. Indeed, erosions cause roughly 40% of sudden atherothrombotic deaths and 25% of all atherothrombotic deaths. Erosions are overrepresented in young subjects, diabetics, smokers and women. This dissertation focuses on endothelial erosion. Endothelial erosions were studied in the context of arterial grafting and vascular inflammation. Special attention was given to the role of intimal mast cells and the methodological viewpoints of reliable identification of endothelial erosions. Mast cells are inflammatory cells mostly known for their ability to cause allergic symptoms. In addition to occurring in skin and mucosal surfaces, mast cells are abundant in arterial intima and adventitia. In this study, mast cells were found to associate with endothelial erosions in non-lesional and atherosclerotic human coronary arteries. Thus, mast cells may participate in atherogenesis at the initial phases of the disease process already. We also showed that the mast cell proteases tryptase, chymase, and cathepsin G are all capable of cleaving molecules essential for endothelial cell-to-cell and cell-to-extracellular matrix interactions, such as VE-cadherin and fibronectin. Symptom-causing carotid plaques were found to contain more inflammatory cells, especially mast cells, than non-symptom-causing plaques. Furthermore, the atherogenic serum lipid profile and the degree of carotid stenosis turned out to correlate with the density of carotid plaque mast cells. Apoptotic and proliferating cells were more abundant in non-symptom causing plaques (active renewal of endothelial cells), but erosions were larger in symptom-causing plaques (capacity of endothelial regeneration exceeded). The process of identifying endothelial erosions with immunostainings has been ambiguous, since both endothelial cells and platelets express largely the same antigens. This may have caused inaccurate interpretations of the presence of endothelial erosion. In the last substudy of this thesis we developed a double immunostaining method for simultaneous identification of endothelial cells and platelets. This method enables more reliable identification of endothelial erosions.