Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 11990-12009 of 28489
  • Leivo, Elina (Helsingin yliopisto, 2015)
    The purpose of this research is to describe, analyse and interpret teachers’ experiences of the Happy learning house model (HLH) and its functioning in learning and teaching. The functioning of the HLH is reflected against the national curriculum (2014) and the theory concerning individual learning styles, the conceptions of learning and assessment.The reseach concentrates on these areas as, looking at the functioning of the HLH, they are important part of learning and teaching. HLH model has been developed to support learning and teaching. In addition there is a belief that with its help the national curriculum will become more relevant to a child. Three teachers working in primary schools in Helsinki who had been using the HLH for a trial period took part in the research. Interview questions were based on theory. The three teachers had different kind of experiences of the HLH. All of them had set their own targets in the HLH together with the pupils at the beginning of the academic year. All three teachers had also spent some one on one time with pupils colouring the HLH and therefore monitored their progress. On top of that one of the teachers had brought into use the individual themes of the pupils. All three teachers agreed that HLH increases the individual attention each pupil gets and changes the culture of assessment. They felt HLH had helped them to know the pupils better and their interests and progress had become more visible. Teaching and learning itself hadn’t changed considerably though except with one of the teachers. This was due to her bringing into use the individual themes. My research shows that when a pupil gets more individual attention with the help of the HLH it is linked to a better self-assessment of the pupils and it also increases the ability to be aware of their own strengths and weaknesses. This furthermore helps the pupil to have a better self-esteem. Using the individual themes in teaching clearly supports the new idea of conception of learning and it also affects assessment. Therefore when it comes to assessment teachers don’t expect the same results and skills from all the pupils but rather stress the importance of understanding the learnt concept.
  • Vuorenmaa, Elina (2015)
    Tämän Pro Gradu- tutkimuksen tavoitteena on tutkia lapsuuden aikaisten haitallisten kokemusten yleisyyttä ja yhteyttä erilaisiin aikuisuudessa esiintyviin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin ja haasteisiin. Tutkimus on samankaltaisena, samankaltaisin tutkimusasetelmin toteutettu vuonna 2011- 2012 Iso-Britanniassa (McGavock & Spratt 2012, 1-18), joskin juuret tällä tutkimuksella on Pohjois-Amerikassa yhdysvaltalaisen tutkimusyksikön Centers for Disease Control and Preventionin ja Kaiser Permanenten vuonna 1995 aloitetussa, mutta edelleen käynnissä olevassa ACE (Adverse Childhood Experiences)- yhteistyöprojektissa. Lapsuuden aikaisilla haitallisilla kokemuksilla on osoitettu olevan sekä lyhyt- että kauaskantoisia vaikutuksia yksilön fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin (Anda ym. 2010, 95). Lapsuudenaikaisilla haitallisilla kokemuksilla on lisäksi yhteys lapsikuolleisuuteen ja ennen aikaiseen mortaliteettiin (Brown ym. 2009, 389). Tutkimustulosten perusteella lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset voivat johtaa useisiin erilaisiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Ongelmien klusterisoitumisessa ongelmat kasaantuvat samoille henkilöille ja perheille ja ongelmia voi esiintyä useilla eri elämänalueilla. (Vincent ym. 1998, 248-151.) ACE- tutkimus on ollut terveys- ja lääketiedepainoista. Sosiaalitieteissä on aiemmin tutkittu yksittäisten lapsuuden ajan kokemusten, kuten päihteidenkäytön tai seksuaalisen hyväksikäytön vaikutuksia myöhempään elämään, mutta ei varsinaisesti lapsuuden ongelmien kasautumisen vaikutuksia. Vasta vuonna 2012 englantilaiset tutkijat käyttivät samaa ACEtutkimuslomaketta ja tutkimusasetelmaa tarkastellessaan lapsuudenaikaisten haitallisten kokemusten yleisyyttä ja yhteyttä sosiaalihuollon palveluihin Pohjois- Irlantilaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Iso- Britannialaisessa tutkimuksessa korkeat ACE- tulokset (4/4+) muodostivat riskin sosiaalihuollon asiakkuudelle aikuisiällä ja yksittäisistä lapsuuden aikaisista haitallisista kokemuksista etenkin vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat olivat yhteydessä lasten myöhempään sosiaalihuollon asiakkuuteen. Tämän pro gradu- tutkimuksen tulokset ovat pääosin samansuuntaisia ja vertailukelpoisia Iso-Britanniassa 2012 saatujen ACE- tutkimustulosten kanssa, vaikka tämän aineiston koko aiheuttaakin sen, että tuloksia voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina. Lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset olivat kuitenkin hyvin yleisiä tässä aineistossa, 33,8% raportoi 4 tai yli neljä haitallista kokemusta. Tämän tutkimuksen aineiston mukaan lapsuuden aikaisten haitallisten kokemusten kasautuminen (ACE- tulos 4/4+) vaikuttaa negatiivisesti onnellisuuden kokemukseen aikuisena. Korkeita ACE- tuloksia saaneet henkilöt kokivat lisäksi ympäristön vaikuttaneen heidän ongelmiinsa merkittävästi enemmän kuin pienempiä ACE- tuloksia saaneet, jonka lisäksi he kokivat, että lapsuuden aikaisilla kokemuksilla oli edelleen negatiivinen vaikutus heidän tämän hetkiseen elämäänsä. ACE- tulos 4/4+ saaneilla oli myös korkeampi riski toimeentulotuen asiakkuuteen aikuisiässä. ACE- tutkimus voidaan nähdä osana ”sosiaalisen perimän” tutkimusta. ”Sosiaalinen perimä” on ylisukupolvisten ilmiöiden kokonaisuus, jossa ilmiöt kietoutuvat toisiinsa, kasautuvat ja periytyvät sukupolvelta toiselle sekä perheiden että yhteiskunnan tasolla. (Vilhula 2007, 121–122). Lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset voidaan tulkita negatiiviseksi sosiaaliseksi perimäksi. Jos halutaan katkaista tällaisen negatiivisen sosiaalisen perimän siirtyminen sukupolvelta toiselle, on loogista ajatella, että ennaltaehkäisevä työ kohdistetaan lapsen kehityksen varhaisvaiheisiin ja ennaltaehkäisevä työ kohdistetaan myös riskissä olevien lasten vanhempiin. Näin ollen sosiaalityön käytännöissä kuten myös terveydenhuollon käytännöissä olisi ensisijaisen tärkeää pyrkiä tunnistamaan näitä perheitä ja kohdistamaan preventiiviset interventiot juuri niihin lapsiin, joiden perheissä esiintyy monenlaista kasautuvaa huono-osaisuutta.
  • Mäkinen, Tomi (2004)
    Elämänkaari voidaan toimintakyvyn tarkastelussa jakaa vaiheisiin: lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Elämänkaaren eri vaiheissa eri olosuhteet ovat yhteydessä toimintakykyyn. Tämä tutkielma tarkastelee elämänkaaritutkimuksen näkökulmasta lapsuuden ja aikuisuuden olosuhteiden yhteyttä aikuisuuden fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn: missä määrin lapsuuden olosuhteet ovat suoraan yhteydessä aikuisuuden toimintakykyyn ja missä määrin epäsuoraan aikuisuuden olosuhteiden toimiessa välittävinä tekijöinä? Elämänkaaritutkimuksen mukaan kolme erilaista mallia voivat selittää lapsuuden olosuhteiden yhteyttä aikuisuuden toimintakykyyn. Latenttimallissa aikuisuuden toimintakyky määräytyy elämänkaaren kriittisten kehitysvaiheiden perusteella. Reittimalli korostaa sitä, että lapsuuden olosuhteet antavat vain suunnan toimintakyvyn kehitykselle, ja myös aikuisuuden olosuhteet voivat vaikuttaa toimintakykyyn. Kumulatiivisen mallin mukaan olosuhteiden kasautuminen elämänkaaren aikana vaikuttaa toimintakykyyn. Tässä tutkielmassa elämänkaarinäkökulman käyttö keskittyy erityisesti lapsuuden olosuhteisiin. Aikuisuuden olosuhteet toimivat pääosin vakioitavina taustatekijöinä. Tutkimusaineiston muodosti Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksen (Helsinki Health Study) terveyskyselyaineisto. Perusjoukko koostui kaupungilla päätoimisesti vuosina 2000 ja 2001 työskennelleistä 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaista naisista ja miehistä. Kyselyyn vastanneista naisia oli 80 prosenttia ja vastausprosentti oli 68 prosenttia. Lapsuuden olosuhteina tarkasteltiin yksittäisiä lapsuuden olosuhteita ja vanhempien koulutusta. Yksittäiset lapsuuden olosuhteet sisälsivät henkilön pitkäaikaissairauden, isän tai äidin kuoleman, vanhempien eron, isän tai äidin mielenterveysongelman ja alkoholiongelman sekä perheen taloudelliset vaikeudet. Aikuisuuden olosuhteisiin kuuluivat henkilön oma koulutus, ammattiasema ja siviilisääty. Toimintakykyä arvioitiin SF-36:n fyysisen ja psyykkisen komponenttisumman avulla. Tutkimusmenetelminä käytettiin väestötutkimukseen soveltuvia tilastollisia menetelmiä: ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Logistisessa regressioanalyysissä käytettiin elaboraatiota. Vanhempien matalalla koulutuksella oli naisilla itsenäinen yhteys aikuisuuden huonoon psyykkiseen toimintakykyyn, sen jälkeen kun yksittäiset lapsuuden olosuhteet oli huomioitu. Myöskään aikuisuuden olosuhteet eivät vaikuttaneet tähän yhteyteen. Yksittäisten lapsuuden olosuhteiden ja aikuisuuden huonon fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn välillä todettiin myös mahdollinen latentti yhteys. Naisilla ja miehillä lapsuuden pitkäaikaissairaus, isän tai äidin mielenterveysongelma ja perheen taloudelliset vaikeudet olivat suoraan yhteydessä aikuisuuden fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vanhempien koulutuksen, henkilön oman koulutuksen, ammattiaseman ja siviilisäädyn huomioimisen jälkeen. Vanhempien koulutuksen ja aikuisuuden huonon fyysisen toimintakyvyn välillä todettiin naisilla myös mahdollinen reittimallin mukainen epäsuora yhteys. Vanhempien koulutuksen yhteys aikuisuuden huonoon fyysiseen toimintakykyyn välittyi henkilön oman koulutuksen kautta. Tulokset viittaavat siihen, että terveys- ja yhteiskuntapolitiikan pitäisi toimintakyvyn edistämispyrkimyksissä huomioida huonojen lapsuuden olosuhteiden aikuisuuteen asti ulottuva vaikutus. Aikuisuuden olosuhteista myös henkilön omalla koulutuksella voi olla tärkeä merkitys toimintakyvylle.
  • Lahtiharju, Elina (Helsingin yliopisto, 2015)
    Earlier studies have found some evidence of associations between childhood noncompliance and externalizing problems. The association of noncompliance with internalizing problems is instead less studied. In both cases the results have been controversial and are based on relatively small samples. The purpose of this study was to examine the association of lower childhood compliance with later-onset externalizing and internalizing behavior problems. Further, the study examined the association of child’s cognitive skills and mother’s socioeconomic status (income and educational level) with behavior problems, and their interaction effects with compliance. The sample consisted of children and their mothers from the National Longitudinal Study of Youth. The subjects belonged to three different groups based on their follow-up lengths; the follow-ups varied between 0-2 years (n=787), 4 years (n=1441) and 6-10 years (n=1569). Statistical analyses were conducted using linear regression model. The models were built separately for each follow-up group. The results showed that lower compliance predicted overall amount of behavior problems, externalizing and internalizing problems on every follow-up. Child’s cognitive skills also predicted externalizing and internalizing problems. Mother’s level of income or education did not predict behavior problems. However, the level of income moderated the association between compliance and externalizing problems on the shortest follow-up. Also the mother’s educational level moderated the association between compliance and externalizing problems on the shortest follow-up and internalizing problems on the longest follow-up. The results provide support for previous theoretical models examining the association between compliance and behavior problems. Moreover, the results emphasize the role of both individual (e.g., compliance and cognitive skills) and environmental factors (e.g., socioeconomic status) in the etiology of behavior problems.
  • Koponen, Anna-Katariina (Helsingin yliopisto, 2014)
    Objectives. The aim of this Master's thesis is to find out kindergarten educators understanding of childhood sex and gender and its diversity. The focus of this study is to find out what kind of conceptions kindergarten educators have about sex and gender and how it forms. The goal is also to find if kindergarten educators produce gendered conceptions in their open answers and what kind of information they have considering sex, gender and its diversity. This study also develops ways of how educators can support children sexual identity. It also raises awareness of childhood sex and gender diversity, childhood sexuality, as well as addresses the childhood sex education. Previous studies show that early childhood education has gendered activities. Methods. Methodological studies were characterized by Grounded theory procedures and the phenomenographic research. Analysis was carried out inductively. Quantitative research results support the qualitative results. Research material consisted of a part of the Väestöliitto (Family Federation) commissioned survey in 2013 (see. Appendix 1). From this questionnaire two open questions were chosen. They are: question A (n = 271) “What do you think about that child’s sex is encrypted from the child and the environment prior to school age? Do you have any experience of that?” and question B (n = 289) “Tell your experience with whether or not the children's can play, as well as the so-called own sex play and so-called opposite sex plays (for example, boys get to play pirates, as well as the princesses).” The responses were analyzed with Atlas.ti 7.0 (Qualitative Data analyzis) program. Results and conclusions. On the basis of kindergarten educator responses, Sex - Gender conceptions consisted of a total of three Core Categories. Conception of gender was not possible to find out from all of the answers. In the question A, there were three different conceptions of how Sex and Gender is formed: Core Category 1 Sex is a biological fact that determines gender identity "SBM" n = 87/147. Core Category 2 Sex is a biological fact, but gender is built socially, and is the child's own experience "SBIS" n = 56/147 and Core Category 3 Biological sex can be encrypted if the birth of the child's sex is unclear, when Sex and Gender are formed by child's own experience "SSPE" n = 4/147. In the question B, the gender conceptions of educators are Core Category 1 "SBM" n = 100/269 and Core Category 2 "SBIS" n = 169/269. Gender perceptions vary depending on the open question. The study suggests that educators need more information about gender diversity, childhood sexuality and sex education.
  • Vettenranta, Veera (2016)
    Tässä tutkielmassa selvitetään, mitä uusperhelapsuutta eläneet kertovat lapsuudestaan ja mitä merkityksiä uusperhekokemuksille annetaan aikuisena. Tutkielma nojaa subjektiiviseen tietokäsitykseen ja hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Aineisto koostuu 15 haastattelusta ja se on analysoitu sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Analyysin viitekehyksenä toimii Marjatta Bardyn teoria yksilön ja elämänvaiheiden välisestä suhteesta. Aineistosta on muodostettu tyypittelemällä neljä uusperhemallia, jotka kuvaavat nuorten aikuisten kokemuksia uusperhelapsuudesta. Ydinperhemäisessä uusperhemallissa (I) lapsuuden uusperheessä molemmat aikuiset ovat vanhemman asemassa. Perheeseen muuttanut uusi aikuinen koetaan lämpimänä ja uusperheen kaikki lapset yhdenvertaisina. Hyväksyvässä uusperhemallissa (II) lapsuuden kokemukset kuvaavat tilannetta, jossa haastateltavat ovat hyväksyneet uusperheen ja kohtaavat hyväksyntää uusperheenjäseniltä. Perheen uusi aikuinen koetaan perheenjäseneksi, muttei omaksi vanhemmaksi. Lapsuuden suhde etävanhempaan on ristiriitainen. Lapsen torjumassa uusperhemallissa (III) lapsuudessa ei pystytä hyväksymään uusperhettä, vaan uusperheen muodostuminen aiheuttaa kokemuksen petetyksi tulemisesta. Perheen uusi aikuinen koetaan omalle reviirille tunkeutuneeksi vieraaksi, kun taas etävanhempaa kaivataan. Lasta torjuva uusperhemalli (IV) kuvaa lapsuuden kokemusta perheen ulkopuolelle jäämisestä. Lapsuudessa ei koeta yhtään aikuista läheiseksi ja muistoja sävyttävät kokemukset pelosta ja hylätyksi tulemisesta. Kokemuksia seuraavat masennuskaudet ja itsetuhoiset ajatukset joko lapsuudessa tai aikuisuudessa. Uusperhelapsuuden vaikutukset eivät pääty nuoren itsenäistymiseen. Lojaliteettiristiriita värittää sekä itsenäistyneen nuoren aikuisen arkea että tärkeitä juhlatilanteita. Nuoret aikuiset kokevat salailun ja toisten tunteiden varjelun raskaana. Lojaliteettiristiriidan lisäksi aikuisuuteen kantavat uusperhelapsuuden vaikutukset liittyvät laajempaan sosiaaliseen verkostoon, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, taloudelliseen tilanteeseen sekä lapsuudesta aikuisuuteen siirtyviin tunnekokemuksiin. Uusperheen aikuiset vaikuttavat omalla toiminnallaan siihen, millainen lapsen uusperhekokemuksesta muodostuu. Nuoret aikuiset arvioivat itse näistä kokemuksista kumpuavien vaikutusten jatkuvan aikuisuuteen saakka.
  • Leimi, Lilli (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkielma kuvaa lapsuusiän kantasolusiirtojen merkittävimmät tulokset ja komplikaatiot keskeisissä tautiryhmissä modernin hoidon aikakaudella HUS:ssä. Aineistona on HUS:n Lasten ja nuorten sairaalan veri- ja syöpätautien sekä kantasolusiirtoyksikön potilaista kerätty, vuonna 1993 perustetun ProLapsi-rekisterin sisältämä kliininen kantasolusiirtoaineisto vuosilta 1993-2006. Aineisto sisältää runsaat 90% Suomessa tehdyistä lasten allogeenisista kantasolusiirroista (n=233) sekä kaikki HUS:in autologiset siirrot (n=117) ko. aikajaksolla. Tutkielma on toteutettu kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Suurin allogeenisen kantasolusiirron saaneiden potilaiden diagnoosiryhmä oli akuutti lymfoblastileukemia, ja suurin autologisen kantasolusiirron saaneiden ryhmä neuroblastoomapotilaat. Allogeenisista kantasolusiirroista 38% tehtiin HLA-identtiseltä sukulaisluovuttajalta ja 53% rekisteriluovuttajan soluilla. Kumulatiivinen kokonaisselviytyminen oli merkitsevästi parempaa sukulaisluovuttajan soluilla tehdyissä siirroissa kuin rekisteriluovuttajan (p=0,003). Allogeenisen kantasolusiirron saaneista potilaista 71% sai jonkin asteisen akuutin ja 42% kroonisen käänteishyljinnän (GVHD). Sekä akuutin että kroonisen GVHD:n vaikeus puolestaan korreloi kuolleisuuteen. Allogeenisen kantasolusiirron pitkäaikaisvaikutusta arvioitiin seurantatietojen perusteella. 58%:lla elämänlaatu arvioitiin normaaliksi, 35%:lla hieman rajoittuneeksi ja 7%:lla heikoksi.
  • Heinonen, Antti Tuomas (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tavoitteet: Kuvata lapsuusiän kiinteästä syöpäkasvaimesta selvinneiden potilaiden saama hoito ja hoidon jälkeen ilmenneet haitat. Testata aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettujen hoitojen ja haittojen välisten yhteyksien toimivuutta uudempia syöpähoito-ohjelmia läpikäy-neillä potilailla. Menetelmät: Retrospektiivisesti kerättiin potilaskertomuksista tiedot annetuista syöpähoidois-ta ja hoidon jälkeen ilmenneistä haitoista vuosina 1995-2005 syntyneiltä potilailta, jotka oli-vat saaneet HYKS Lastenklinikalla solusalpaajia tai sädehoitoa kiinteään syöpäkasvaimeen. Tulokset: Aineistoon kertyi potilaita 110 ja heidän keskimääräinen seuranta-aika oli noin 8 vuotta. Osalla potilaista ei ilmennyt haittoja pitkässäkään seurannassa, mutta toisilla haittoja ilmeni runsaasti jo varhain hoitojen jälkeen. Sisplatiinin käyttö altisti kuulohaitoille. Alky-loivien aineiden suuri kumulatiivinen annos altisti hedelmällisyyshaitoille. Sädehoitoa saa-neilla potilailla ilmeni enemmän vakavia haittoja. Päätelmät: Hoitojen ja haittojen väliset yhteydet, jotka on osoitettu vanhempia syöpähoito-ohjelmia läpikäyneillä potilailla, toteutuvat ainakin osittain tuoreempia syöpähoito-ohjelmia läpikäyneillä potilailla alle 10 vuoden seurannassa.
  • Rantanen, Elina (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia kotiin liitettyjä odotuksia on luettavissa naisten kirjoittamista omaelämäkerrallisista kotikertomuksista. Kodin käsitteessä yksilöllinen ja sosiaalinen kietoutuvat toisiinsa. Tutkimuksen tavoitteena on ennen kaikkea osallistua keskusteluun siitä, minkälaisia yhteisesti jaettuja merkityksiä annetaan kodille suomalaisessa yhteiskunnassa 2000-luvulla. Tutkimusongelma on sekä metodologinen että empiirinen Aineisto muodostuu yhdeksästä 1950-luvulla syntyneen suomalaisen naisen kirjoittamasta kotikertomuksesta. Kertomukset ovat omaelämäkerrallisia ja niissä kuvataan ja arvioidaan kotia monipuolisesti elämän eri vaiheissa. Kertomukset on valikoitu Kodin paikantaminen -tutkimushankkeen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston järjestämän Kotini -kirjoituskeruun tuottamasta aineistosta. Metodologisesti lähdetään siitä, että kieli on sosiaalista, että kieli välittää sosiaalisia merkityksiä. Tutkimusmenetelmänä on odotusanalyysi. Näistä lähtökohdista aineisto nähdään narratiivisesti jäsentyneinä kertomuksina. Ajatuksena on, että kiinnittämällä huomio kirjoittajien tekemiin kerronnallisiin ja kielellisiin valintoihin päästään tarkastelemaan kodin yhteisesti jaettuja merkityksiä. Tutkimuksessa on luettu aineistoa odotusanalyysia hyödyntäen eri etäisyyksiltä, jolloin empiirisestä aineistosta paikantuu kotiin liitettyjä odotuksia. Odotukset eivät ole normatiivisia, vaan yhteisesti jaettuja mahdollisia kertomuksia, joiden avulla kertoja pyrkii tekemään yksilöllisen elämänsä kulun lukijalle ymmärrettäväksi. Aineistosta paikantuu kolme keskeistä kotielämäkertoja kokonaisuuksina jäsentävää odotusta. Ensinnäkin lapsuuskodilla näyttää olevan erityinen asema kotielämäkerran kokonaisuudessa. Tämä näyttäisi olevan aineiston kotielämäkertojen vanhimpia konventioita. Toiseksi kertojat jäsentävät aikuisiän kodeista kertomaansa perinteisen suomalaisen asumisuran – lapsuuskodista edetään perhevaiheeseen ja lasten kasvaessa muutetaan pienemmästä asunnosta suurempaan – odotusarvoista etenemistä vasten. Kolmanneksi kertomusten omaelämäkerrallisen reflektion taustalta on luettavissa kysymys; Miten tähän on tultu? Se, miten kertojat arvioivat nykyisiä kotejaan ja suhteuttavat menneitä kotejaan ja niihin liittyneitä elämäntapahtumia nykyhetkeen, avaa näkökulmia siihen, minkälaisessa tilanteessa kertomukset on kirjoitettu. Analyysia tarkennetaan tutkimusta jäsentävien ylätason odotusten sisällä aineistossa merkittävinä näyttäytyviin teemoihin. Koti näyttäytyy aineistossa esimerkiksi paikkana, jota arjen naisisiksi mielletyt kotityöt pitkälti määrittävät. Kotielämäkerran aika näyttäytyy aineistossa hidastavana ja venyvänä, mitä selitetään yhtäältä juonentamisen luovalla ajalla ja toisaalta sillä, että yhteisesti jaetuista odotuksista poikkeavat yksilöllisen elämän käänteet ja ratkaisut vaativat enemmän perusteluja kuin odotusten mukaiset. Menetelmällisissä kysymyksissä tutkimuksessa on sovellettu kertomuksista kiinnostuneiden lingvistikkojen William Labovin ja Deborah Tannenin ajatuksia sekä sitä, miten Anni Vilkko ja Matti Hyvärinen ovat soveltaneet heidän ajatuksiaan omaelämäkerrallisen aineiston analyysiin. Kodin käsitteen määrittelyyn ovat vaikuttaneet eniten Kimberly Dovey, Mary Douglas ja Anni Vilkko.
  • Kiiski, Annu (2009)
    Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on institutionaalinen lapsuus ja lapsuuskäsitysten rakentuminen koulukontekstissa. Tutkimuskysymys nousee lapsuuden muuttumista ja institutionaalistumista koskevasta sosiologisesta keskustelusta. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat lapsuuskäsityksiin, koska nämä ovat vastavuoroisessa suhteessa keskenään, ja tulevat kosketuksiin elävien lasten kanssa lapsuuden instituutioiden kautta. Tutkielmani pohjaa "uuteen" lapsuuden sosiologiseen tutkimukseen, joka näkee lapset erityislaatuisina toimijoina ja osana yhteiskuntaa. Kysyn tutkielmassani minkälaisia lapsuuskäsityksiä kahden erilaisen koulukulttuurin sosiaaliset ja opetuskäytännöt rakentavat ja muokkaavat. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty steinerkoulun ja peruskoulun toisella luokalla neljän viikon aikana etnografisin menetelmin. Koulujen taustalla vaikuttavat erilaiset pedagogiikat, kouluinstituutio, opetussuunnitelmat ja opettajien henkilökohtainen vaikutus. Lapset olivat molemmissa luokissa ikähaarukaltaan 8-9 vuotiaita. Pääosan aineistostani muodostaa osallistuvan havainnoinnin kautta saadut kenttämuistiinpanot. Olen käyttänyt aineiston analyysissa vertailevan tapaustutkimuksen tapausorientoitunutta suuntausta. Analyysin perusteella syntyi kuva eroista tutkimuskoulujen sosiaalisissa ja opetuskäytännöissä, jotka heijastuvat lapsuuskäsityksistä ja lapsuuskäsityksiin. Tila ja aika, kompetenssit ja kehollisuus poikkesivat kouluissa toisistaan. Steinerkoulussa tila ja aika olivat avoimempia muutoksille, kykykäsitykset pohjautuivat eri tahtiin eteneviin ja erilaisissa asioissa vahvoilla oleviin lapsiin. Peruskoulussa tila ja aika olivat suhteellisen järjestyneitä, ja arvostelukäytäntöjen vaikutukset ja samantahtisuus lasten toiminnoissa tulivat esille. Kehollisuus taas toimi steinerkoulussa osana pedagogista näkemystä oppimisesta, kun taas peruskoulussa kehollisuutta hillittiin oppimisen aikana.
  • Mieto, Sylvi (1930)
  • Vesala, Satu (1996)
  • Kangas, Hanna (2004)
  • Sorvali, Kaarina (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielma käsittelee maskuliinisuuden representaatioita kolmessa italialaisessa romaanissa, Sibilla Aleramon Una donna -teoksessa (1907), Elsa Moranten La Storia -romaanissa (1974) ja Silvia Avallonen teoksessa Acciaio (2010). Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkä tyyppisiä maskuliinisuuden representaatioita ja mieskuvia aineiston romaaneissa esiintyy: miten ne heijastelevat 'hegemonista maskuliinisuutta', vai heijastelevatko lainkaan, miten romaanien representaatiot heijastelevat italialaisessa mieskuvassa tapahtuneita muutoksia noin sadan vuoden ajalta sekä mihin historiallisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin nämä muutokset voisivat liittyä. Tutkielman teoreettinen viitekehys on sekä sukupuolentutkimuksellinen että kirjallisuustieteellinen. Keskeisenä sukupuolentutkimuksen käsitteenä tutkielmassa käytetään 'hegemonisen maskuliinisuuden' käsitettä, Connellia (1995) mukaillen. Kirjallisuustieteen piiristä tutkielmassa esitellään imagologia, tyypillisesti kansallisuuskuvia ja kansallisuuden representaatioita tutkiva tieteenala, mutta jota tutkielmassa sovelletaan mieshahmojen, toisen, analyysiin, ja tarkemmin analyysissa hyödynnetään imagologian näkökulmasta 'stereotyypin' ja 'representaation' käsitteitä. Keskeisenä lähdeteoksena käytetään imagologian osalta teosta Imagology: the cultural construction and literary representation of national characters (toim. Manfred Beller e Joep Leerssen) (2007). Lisäksi tutkielman teoriaosuudessa esitellään narratologian klassisia käsitteitä, ja analyysissä hyödynnetään Proppin (1928) sadun morfologian käsitteitä. Tutkielman aineisto käsittää kolme italialaisen naiskirjailijan romaania noin sadan vuoden aikaväliltä (1907–2010). Tutkimuksesta selviää, että aineiston romaanien mieshahmoilla on sekä niitä yhdistäviä että erottavia piirteitä (maskuliinisuuden stereotyyppien pysyvyys, kouluttautuneisuus). Romaanien mieshahmoissa toistuu tietynlainen autoritaarisuus naishenkilöitä kohtaan, autoritaarinen isähahmo ja naistenmies -tyypit, D'Annunzio -henkisten miesten katoaminen (Gabriele D'Annunzio oli italialainen myöhäisromantiikan ajan dandy: herkkä intellektuelli, mutta myös yli-ihmismyytin kannattaja ja sotaan mielellään lähtenyt kirjailija), ylipäänsä miesten älyllisten harrastusten katoaminen, mitä taas korostaa naisten kouluttautuneisuus ja halu sivistää itseään (tätä saattaa tosin selittää osaksi viimeisimmän, Acciaio-romaanin sijoittuminen työväenluokkaiseen ympäristöön), sekä ennen kaikkea on havaittavissa tietynlaisen 'perinteisen' maskuliinisuuden 'kriisi'. On selvää, että nämä muutokset maskuliinisuuden representaatioissa liittyvät toisaalta muuttuvaan yhteiskuntaan sekä miesten ja naisten muuttuviin rooleihin, toisaalta kirjailijoiden omiin tarkoitusperiin (tietynlaisen maskuliinisuuden kritiikki).
  • Vepsäläinen, Mikko (Helsingin yliopisto, 2001)
  • Kaasinen, Eevi (Helsingin yliopisto, 2014)
    Diseases can occur due to genetic changes that alter the normal function of genes. These alterations may be either inherited or acquired somatically during lifetime. Aims of this thesis work were to efficiently analyze large quantities of epidemiological and molecular data, and to characterize new susceptibility conditions and genetic causes of human diseases. First, genetic basis of right atrial isomerism (RAI) was studied in a Finnish family with five affected siblings and healthy parents. RAI is a heterotaxy syndrome with disturbances in the left-right axis development resulting in anomalies in heart and other asymmetrical organs. Linkage analysis and candidate-gene approach followed by sequencing revealed two truncating mutations in GDF1 segregating with RAI in an autosomal recessive manner. This finding, supported by the similar phenotype of laterality defects in Gdf1 knockout mice, provides evidence that RAI can be recessively inherited with GDF1 as the causative gene. Second, six patients with severe intellectual disability (ID) of unknown etiology were studied by genetic mapping and whole-genome sequencing (WGS) analysis. Autosomal recessive inheritance of severe ID was confirmed by extensive genealogy, and by linkage analysis showing high statistical significance for a homozygous region at 3p22.1-3p21.1. Three genes, TKT, P4HTM and USP4, with potentially protein damaging sequence changes were identified within the locus. The variants were rare and present only in heterozygous form in population-matched controls. This study facilitates clinical and molecular diagnosis of similar patients and further research on the role of the genes in the development of severe ID. Third, we performed WGS and transcriptome profiling of 38 uterine leiomyomas and corresponding myometrium from 30 women. Uterine leiomyomas are benign tumors that affect approximately three-quarters of women and may cause severe symptoms including abdominal pain and excessive uterine bleeding. Abundant complex chromosomal rearrangement events resembling the recently described chromothripsis phenomenon were detected. The events had created leiomyoma-specific driver changes, and occurred sequentially in some tumors. Four molecular pathways driven by alterations of MED12, FH, HMGA2/HMGA1 or COL4A5/COL4A6 were identified. The clonal origin of multiple separate tumors was also proven. The molecular genetic characterization of uterine leiomyomas will hopefully lead to better understanding of tumor growth and personalized treatment of patients. Fourth, a systematic search for familial aggregation of all tumor types was performed to identify new susceptibility phenotypes. We employed the entire population based data in the Finnish Cancer Registry and clustered 878,593 patients according to family name at birth, municipality of birth and tumor type. The rate of familial occurrence was estimated with a cluster score method. Among known cancer predisposition syndromes, Kaposi sarcoma (KS) with largely unknown genetic background was highlighted. Population records verified majority of the clustered KS patients as true relatives, providing further evidence that the clustering works well in estimating familiality. This study enabled identification of families suitable for a succeeding research on genetic basis of novel tumor predisposition phenotypes.
  • Wang, Liang (2013)
    Evaluation of large-scale network systems and applications is usually done in one of three ways: simulations, real deployment on Internet, or on an emulated network testbed such as a cluster. Simulations can study very large systems but often abstract out many practical details, whereas real world tests are often quite small, on the order of a few hundred nodes at most, but have very realistic conditions. Clusters and other dedicated testbeds offer a middle ground between the two: large systems with real application code. They also typically allow configuring the testbed to enable repeatable experiments. In this paper we explore how to run large BitTorrent experiments in a cluster setup. We have chosen BitTorrent because the source code is available and it has been a popular target for research. In this thesis, we first give a detailed anatomy on BiTorrent system, such as its basic components, logical architecture, key data structures, internal mechanisms and implementations. We illustrate how this system works by splitting the whole distribution process into small scenarios. Then we performed a series of experiments on our cluster with different combination of parameters in order to gain a better understanding of the system performance. We made our initial try in discussing "How to design a rational experiment" formally. This issue did not receive as much attention as it should in the previous research work. Our contribution is two-fold. First, we show how to tweak and configure the BitTorrent client to allow for a maximum number of clients to be run on a single machine, without running into any physical limits of the machine. Second, our results show that the behavior of BitTorrent can be very sensitive to the configuration and we re-visit some existing BitTorrent research and consider the implications of our findings on previously published results. As we show in this paper, BitTorrent can change its behavior in subtle ways which are sometimes ignored in published works.
  • Wang, Liang (2013)
    Evaluation of large-scale network systems and applications is usually done in one of three ways: simulations, real deployment on Internet, or on an emulated network testbed such as a cluster. Simulations can study very large systems but often abstract out many practical details, whereas real world tests are often quite small, on the order of a few hundred nodes at most, but have very realistic conditions. Clusters and other dedicated testbeds offer a middle ground between the two: large systems with real application code. They also typically allow configuring the testbed to enable repeatable experiments. In this paper we explore how to run large BitTorrent experiments in a cluster setup. We have chosen BitTorrent because the source code is available and it has been a popular target for research. In this thesis, we first give a detailed anatomy on BiTorrent system, such as its basic components, logical architecture, key data structures, internal mechanisms and implementations. We illustrate how this system works by splitting the whole distribution process into small scenarios. Then we performed a series of experiments on our cluster with different combination of parameters in order to gain a better understanding of the system performance. We made our initial try in discussing "How to design a rational experiment" formally. This issue did not receive as much attention as it should in the previous research work. Our contribution is two-fold. First, we show how to tweak and configure the BitTorrent client to allow for a maximum number of clients to be run on a single machine, without running into any physical limits of the machine. Second, our results show that the behavior of BitTorrent can be very sensitive to the configuration and we re-visit some existing BitTorrent research and consider the implications of our findings on previously published results. As we show in this paper, BitTorrent can change its behavior in subtle ways which are sometimes ignored in published works.
  • Pierce, Matthew (2015)
    This thesis provides a detailed exploration of numerous methods---some established and some novel---considered in the construction of a text-categorization system, for use in a large-scale, online news-monitoring system known as PULS. PULS is an information extraction (IE) system, consisting of a number of tools for automatically collecting named-entities from text. The system also has access to large training corpora in the business domain, where documents are annotated with associated industry-sectors. These assets are leveraged in the construction of a multi-label industry-sector classifier, the output of which is displayed on the web-based front-end of PULS, for new articles. Through review of background literature and direct experimentation with each stage of development, we illuminate many major challenges of multi-label classification. These challenges include: working effectively in a real-world scenario that poses time and memory restrictions; organizing and processing semi-structured, pre-annotated text corpora; handling large-scale data sets and label sets with significant class imbalances; weighing the trade-offs of different learning algorithms and feature-selection methods with respect to end-user performance; and finding meaningful evaluations for each system component. In addition to presenting the challenges associated with large-scale multi-label learning, this thesis presents a number of experiments and evaluations to determine methods which enhance overall performance. The major outcome of these experiments is a multi-stage, multi-label classifier that combines IE-based rote classification---with features extracted by the PULS system---with an array of balanced, statistical classifiers. Evaluation of this multi-stage system shows improvement over a baseline classifier and, for certain evaluations, over state-of-the-art performance from literature, when tested on a commonly-used corpus. Aspects of the classification method and their associated experimental results have also been published for international conference proceedings.