Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12027-12046 of 25615
  • Raevuori, Anu (2009)
    The aim of this study was to deepen the understanding of eating disorders, body image dissatisfaction and related traits in males by examining the epidemiology and genetic epidemiology of these conditions in representative population-based twin samples. The sample of Study I included adolescent twins from FinnTwin12 cohorts born 1983 87 and assessed by a questionnaire at ages 14 y (N=2070 boys, N=2062 girls) and 17 y (N=1857 boys, N=1984 girls). Samples of Studies II-V consisted of young adult twins born 1974-79 from FinnTwin16 cohorts (Study II N=1245 men, Study III N=724 men, Study IV N=2122 men, Study V N=2426 women and N=1962 men), who were assessed by a questionnaire at the age 22-28 y. In addition, 49 men and 526 women were assessed by a diagnostic interview. The overall response rates for both twin cohorts in all studies were 80-90%. In boys, mainly genetic factors (82%, 95% confidence interval [CI] 72-92) explained the covariation of self-esteem between the ages 14 y and 17 y, whereas in girls, environmental factors (69%, 95% CI 43-93) were the largest contributors. Of young men, 30% experienced high muscle dissatisfaction, while 12% used or had used muscle building supplements and/or anabolic steroids on a regular basis. Muscle dissatisfaction exhibited a robust association with the indicators of mental distress and a genetic component (42%, 95% CI 23-59) for its liability in this population was found. The variation of muscle-building substance use was primarily explained by the environmental factors. The incidence rate of anorexia nervosa in males for the age of 10-24 y was 15.7 (95% CI 6.6-37.8) per 100 000 person-years, and its lifetime prevalence by the young adulthood was 0.24% (95% CI 0.03-0.44). All detected probands with anorexia nervosa had recovered from eating disorders, but suffered from substantial psychiatric comorbidity, which manifested also in their co-twins. Additionally, male co-twins of the probands displayed significant dissatisfaction with body musculature, a male-specific feature of body dysmorphic disorder. All probands were from twin pairs discordant for eating disorders. Of the five male probands with anorexia nervosa, only one was from an opposite-sex twin pair. Among women from the opposite-sex pairs, the prevalence of DSM-IV or broad anorexia nervosa was no significantly different compared to that of the women from monozygotic pairs or from dizygotic same-sex pairs. The prevalence of DSM-IV or broad bulimia nervosa did not differ in opposite- versus same-sex female twin individuals either. In both sexes, the overall profile of indicators on eating disorders was rather similar between individuals from opposite-sex and same-sex pairs. In adolescence, development of self-esteem was differently regulated in boys compared to girls: this finding may have far-reaching implications on the etiology of sex discrepancy of internalizing and externalizing disorders. In young men, muscle dissatisfaction and muscle building supplement/steroid use were relatively common. Muscle dissatisfaction was associated with marked psychological distress such as symptoms of depression and disordered eating. Both genetic and environmental factors explained muscle dissatisfaction in the population, but environmental factors appeared to best explain the use of muscle-building substances. In this study, anorexia nervosa in boys and young men from the general population was more common, transient and accompanied by more substantial co-morbidity than previously thought. Co-twins of the probands with anorexia nervosa displayed significant psychopathology such as male specific symptoms of body dysmorphic disorder, but none of them had had an eating disorder: taken together, these traits are suggestive for an endophenotype of anorexia nervosa in males. Little evidence was found on that the risk for anorexia nervosa, bulimia nervosa, disordered eating or body dissatisfaction were associated with twin zygosity. Thus, it is unlikely that in utero femininization, masculinization or postnatal socialization according to the sex of the co-twin have a major influence on the later development of eating disorders or related traits.
  • Heimola, Leena (Helsingin yliopisto, 2010)
    Tutkimuksen tavoitteena on perehtyä Malesian ja Singaporen kiinalaisten etniseen ja kansalliseen identiteettiin. Tutkimus tarkastelee ja vertailee erityisesti Malesian ja Singaporen valtionhallintojen keinoja rakentaa kansallista yhtenäisyyttä ja vähentää etnisen identiteetin merkitystä. Lisäksi tutkimus luo kriteerijoukon, jonka avulla voidaan vertailla Malesian ja Singaporen yhteiskuntien onnistumista tai epäonnistumista kansallisen yhtenäisyyden rakentamisessa. Tutkimustehtävä jakautuu kahteen kysymykseen: Miten Malesian ja Singaporen valtionhallinnon menetelmät vaikuttavat etnisten kiinalaisten kansalliseen ja etniseen identiteettiin, ja miten maiden menetelmät eroavat toisistaan? Lopuksi vertailemalla Malesiaa ja Singaporea tutkimuksessa päätellään luodun kriteerijoukon avulla, miten kansallinen yhtenäisyys on toteutunut näissä kahdessa maassa. Tutkimuksen teoriatausta perustuu etnistä ja kansallista identiteettiä tutkineiden Fredrik Barthin, Nathan Glazerin ja Daniel P. Moynihanin, Donald Horowitzin, Milton J. Esmanin, Benedict Andersonin, Anthony D. Smithin ja Stuart Hallin teorioihin. Nämä tutkijat painottavat eri tekijöiden merkitystä kansalliselle identiteetille ja yhtenäisyydelle, toisiaan täydentäen. Kyseessä on teoreettinen tutkimus. Siksi sen aineisto koostuu pääasiassa sekundaarilähteistä: tieteellisistä teoksista ja artikkeleista sekä sähköisistä lehtiartikkeleista. Primäärilähteitä ovat Malesian ja Singaporen perustuslait, Malesian ja Singaporen tilastokeskuksien tilastot sekä Malesian entisen pääministerin Mahathir bin Mohamadin vuonna 1991 pitämä Vision 2020 -puhe. Aineistoa on analysoitu tutkimuksen teoriataustan avulla. Monipuolisemman kuvan muodostamiseksi on tutkimukseen valittu sekä länsimaalaisten tutkijoiden että singaporelaisten ja malesialaisten tutkijoiden tutkimuksia. Lisäksi, puolueellisuuden välttämiseksi, on tutkimukseen valittu eri etnisiin ryhmiin kuuluvien tutkijoiden artikkeleita ja teoksia. Tutkimuksessa on päädytty seuraavan tulokseen. Jotta kansallinen yhtenäisyys voidaan saavuttaa Malesian ja Singaporen monietnisissä yhteiskunnissa, tulee valtionhallinnon keskittyä erityisesti seuraaviin viiteen tehtävään: kansantalouden kehittämiseen, etnisten ryhmien välisen taloudellisen tasa-arvoisuuden edistämiseen, poliittisen aktiivisuuden ja osallistumisen kannustamiseen, etnisten yhteisöjen samanarvoisuuden toteuttamiseen lain edessä ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän rakentamiseen. Näiden kriteerien perusteella Malesia ja Singapore eivät ole kansallisesti yhtenäisiä valtioita. Singapore on kuitenkin kansallisesti yhtenäisempi, sillä se täyttää viidestä kriteeristä kolme, kun Malesia täyttää vain kaksi kriteeriä. Malesialla ja Singaporella on kaksi hyvin erilaista tapaa rakentaa kansallista yhtenäisyyttä, mutta lopputulokset ovat kuitenkin hyvin samankaltaiset. Tutkimus päättelee, että etnisten yhteisöjen institutionaalinen asema molemmissa maissa on yksi ratkaisevimmista esteistä kansalliselle yhtenäisyydelle.
  • Kallio, Tarja (2000)
    Päihdeongelmaisia on jo useita vuosia hoidettu kognitiivis-behavioraalisin menetelmin. Hoidossa heitä "valmennetaan" selviytymään tilanteista, joissa päihteiden käytön uudelleen aloittaminen on tavallista. Banduran (1986) mukaan henkilön arvio omasta tapahtumien hallintakyvystään on yhteydessä hänen toimintaansa näissä tilanteissa. Päihdehuollon asiakkaiden alkoholin käytön hallinnan pystyvyysodotuksia (self-efficacy) ei ole Suomessa tutkittu, vaikka käsitettä pidetään keskeisenä päihdeongelmaisten hoidossa. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä tietoa päihdeongelmaisten hoidosta. Yksityiskohtaisina tavoitteina oli 1) tutkia kognitiivis-behavioraalisessa hoidossa olevien potilaiden alkoholin käytön hallinnan pystyvyysodotusten yhteyttä hoidon jälkeiseen päihteiden käyttöön, 2) verrata sairaalaan tulovaiheessa ja lähtövaiheessa mitattujen pystyvyysodotusten yhteyttä hoitojakson jälkeisessä alkoholin käytön rajoittamistavoitteessa pysymisen ja 3) tarkastella suomalaisten päihdeongelmaisten juomisriskitilanteita. Tutkimus tehtiin Järvenpään sosiaalisairaalassa. Potilailta (N=100) kerättiin alkoholin käytön hallinnan pystyvyysodotuksia (Situational Confidence Questionnaire) koskevat tiedot haastattelu- ja kyselymenetelmin hoidon alussa ja lopussa. Lisäksi kerättiin taustatietoja ja yleistä pystyvyysodotusta (General Self-Efficacy) ja alkoholiriippuvuuden vakavuutta (Addiction Dependence Scale) koskevia tietoja. Seurannassa 6 kk ja 12 kk kuluttua kerättiin postikyselyllä taustatietojen muutoksia-, alkoholin käytön rajoittamistavoitteissa pysymistä- ja SCQ:n mukaisista juomisriskitilanteista selviytymistä koskevia tietoja. Aineisto kerättiin ja analysoitiin vuosina 1996-1999. Analyysimenetelminä käytettiin mm. prosenttitaulukoita, korrelaatiokertoimia, logistista regressioanalyysiä ja t-testejä. Aineisto analysoitiin sosiaalisairaalan SPSS-tilasto- ohjelmalla. Tulosten mukaan sekä juomisriskitilanteisiin liittyvät että yleiset pystyvyysodotukset vahvistuivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi sairaalahoidon aikana. Hoidon alussa ja lopussa mitatuilla pystyvyysodotuksilla tai hoitoaikaisella pystyvyysodotusten muutoksella ei ollut yhteyttä hoitotavoitteessa pysymisen 6 kk ja 12 kk seurannoissa. Suomalaisten päihdeongelmaisten juomisen uudelleen aloittamistilanteet eivät poikenneet oleellisesti muualla saaduista tuloksista. Tuloksia pohditaan alkoholiongelmaisten hoidon näkökulmasta. Lähteinä käytettiin kognitiivis-behavioraalista teoriaa koskevaa kirjallisuutta sekä eri maissa tehdyistä tutkimuksista julkaistuja artikkeleita. Tutkimus on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen jatko-opintojen lisenssiaatti-tutkimus.
  • Liesvirta, Ülle (Helsingin yliopisto, 2007)
    In this thesis, taking place within the clothing industry of Finland, the impact of the globalisation of the economy on the pattern maker s job was studied and the present day fields of know-how of the job were found out. The thesis answers the questions, what are the characteristics of the patternmaker s job nowadays, and what areas of the know-how in the patternmaker s job form the core know-how, which is repeated in every organisation. Earlier studies of the subject do not exist in Finland. Similar studies have been made in USA (Staples 1993) and in Estonia (2002). Patternmakers who took part in this study were located in the Finnish clothing companies manufacturing or having clothes manufactured in series production, like clothing industry or chain of stores. A methodical triangulation was used in the thesis. In a phenomenological research of experience seven patternmakers were interviewed and in a quantitative research 26 patternmakers filled in a structured questionnaire. The phenomenological analysis has 2 parts. In the first phase using the professional background of the patternmakers, the historical development of the clothing industry for the last 40 years was described. In the second phase of the phenomenological analysis the description of the patternmaker s job was created based on the organisational strategy of the companies nowadays. The analysis of quantitative research material was performed by one-dimensional study of variables, where the variations in the amounts of variables lead to proportional conclusions. As a result of the structured questionnaire, the core know-how of the patternmaker was pointed out. In the thesis, the concept of situationality was used to describe the continuous change in the clothing industry. This explains the continuous requirement of patternmakers commitment to the time and location. The researcher has a background of a patternmaker and she works as a specialist instructor. With the thesis the researcher updates her professional competence. The analysis of the patternmaker s job can be used to update the content of patternmakers education in the vocational schools.
  • Luoma, Ville (2013)
    Männyn rungossa kehittyy luontaisilta ominaisuuksiltaan muusta puuaineksesta poikkeavaa sydänpuuta. Männyn sydänpuu on luontaisesti lahonkestävää ja siitä voidaan valmistaa muita puun osia paremmin vaativissakin olosuhteissa käytettäviä erikoistuotteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää menetelmä, jonka avulla voidaan ennustaa paremmin puun rungossa olevan sydänpuun läpimitta ja tilavuus. Koska sydänpuun havaitseminen maasto-olosuhteissa puun rungosta ei ole tällä hetkellä mah-dollista puuta vahingoittamatta, tarvitaan menetelmä, jolla voidaan luotettavasti ennustaa puiden sisäl-tämän sydänpuun määrä. Sydänpuun läpimittaa puun kahdeksalla suhteellisella korkeudella kuvaavia puun tunnuksia analysoitiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Kun parhaiten sydänpuun muodostumista selittävät muuttujat oli valittu, laadittiin sydänpuun läpimitan ennustamiseksi lineaariset sekamallit, joiden avulla voidaan en-nustaa männyn sydänpuun läpimitta kyseisillä korkeuksilla. Ennustettujen läpimittojen avulla voitiin johtaa yksittäisen puun sydänpuun runkokäyrä, joka kuvaa sydänpuun kapenemista puun pituuden suh-teen. Laadittua runkokäyrää hyödyntämällä voitiin lopulta ennustaa puulle sydänpuun kokonaistilavuus integroimalla. Puun rinnankorkeusläpimittaa ja pituutta selittävinä muuttujina käyttäneet mallit kykenivät selittämään sydänpuun läpimitan vaihtelusta suhteellisilla korkeuksilla 2,5 % - 70 % laskennallisella selitysasteella 0,84 – 0,95 mallien suhteellisen RMSE:n ollessa 15 - 35 %. Suhteellisille korkeuksille 85 % ja 95 % laaditut ennusteet eivät onnistuneet yhtä hyvin (selitysaste 0,65 ja 0,06 sekä RMSE 74 % ja 444 %). Olennaista on kuitenkin se, että ennusteet onnistuivat parhaiten sillä alueella, jossa esiintyy suurin osa männyn sydän-puusta. Läpimittamallien avulla laadittujen yksittäisten puiden sydänpuun tilavuusennusteiden suhteelli-sen RMSE:n arvo oli 35 % ja harha -5 %. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että sydänpuun läpimitan ennustaminen tarkasti puun rungon tyviosassa on helpompaa kuin latvaosassa. Vaikeudet johtuvat suuresta puiden välisestä vaihtelusta sydänpuun esiintymisessä tietyillä korkeuksilla puun latvassa. Sydänpuun tilavuusennustei-den hyödyntäminen yksittäisten mäntyjen, mutta myös suurempien kohteiden, kuten metsikkökuvioi-den, sydänpuuvarannon kartoittamiseen on mahdollista jo nyt. Tarkempien tulosten saamiseksi tarvit-taisiin kuitenkin entistä kattavampia ja yksityiskohtaisempia tutkimusaineistoja, joiden avulla voitaisiin selvittää sydänpuun käyttäytymisessä yhä tuntemattomia asioita.
  • Mäkinen, Jussi (2000)
    Analyyttisesti hankalia riskianalyysejä, ja niihin pohjautuvia sijoitusallokaatiopäätöksiä, on mahdollista nykypäivänä tehdä tietokoneavusteisesti. Tätä varten tarvitaan kuitenkin mallioletus, joka kuvaa sijoitusmarkkinoiden taustalla vaikuttavaa prosessia. Mallioletuksen valitseminen on hankala tehtävä, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus saatuihin tuloksiin. Mallioletuksen vaikutusta pyritään tutkielmassa valaisemaan VAR- ja virheenkorjausmallin osalta. Työssä tarkastellaan mallien teoreettisia ominaisuuksia ja sovittamista suomalaiseen sijoitusmarkkina-aineistoon, kun näkökulmana on spesifioida mallit, joiden avulla tuotetut simuloidut tuottojakaumat vastaisivat mahdollisimman hyvin alkuperäisestä aineistosta laskettuja tuottojakaumia. Vertailun avulla pyritään tutkimaan sitä, kuinka paljon näiden kahden mallin avulla tuotetut simuloidut tuottojakaumat poikkeavat toisistaan ja kuinka hyvin mallit ylipäätään sopivat kuvaamaan sijoitusmarkkinoita. Tuottojakaumia vertaillaan myös parin empiirisen riskimitan osalta. Lisäksi mallien hyvyyttä ja oletuksia on tutkittu ja vertailtu myös perinteisen diagnostiikan avulla. Aineistona käytetään ajanjaksolta 1978 tammikuu ? 1999 joulukuu kuukausifrekvenssillä mitattuja suomalaisia sijoitusmarkkinamuuttujia: osaketuotto, kolmen kuukauden korko ja 5 ? 10 vuoden pitkä korko sekä inflaatio. Mallien oletukset sijoitusmarkkinoiden takana vaikuttavista prosesseista poikkeavat perusluonteeltaan toisistaan. VAR-malli ei käytännössä ole mielekäs esitys ilman stationaarisuusoletusta, kun taas virheenkorjausmalli on VAR-mallin yleistys, jossa tietyn tyyppinen epästationaarisuus voidaan ottaa huomioon ja kiinnittää jo mallia rakennettaessa. Tämä tekee päällisin puolin samanlaisista malleista erilaiset. Tutkielman motivaatio tiivistyykin kysymykseksi siitä, tulisiko simulointimallia valittaessa epästationaarisilta vaikuttavien empiiristen aineistojen kohdalla käyttää tämän seikan huomioivaa virheenkorjausmallia vai riittääkö yksinkertaisempi ja jossakin mielessä käytettävyydeltään parempi VAR-malli. Kirjallisina lähteinä on pääosin käytetty teoksia: Lütkepohl, H. (1991): Introduction to Multiple Time Series Analysis ja Johansen, S. (1995): Likelihood-based Inference in Cointegrated Vector Auto-regressive Models.
  • Hosiaisluoma, Eero (2015)
    Organisaatioiden tavoitteena on mahdollisimman tehokas, eniten arvoa sekä hyötyä tuottava toiminta. Se edellyttää jatkuvaa toiminnan parantamista, toimintaympäristön muutoksiin reagoimista ja erilaisten muutosten läpiviemistä organisaatiossa. Koska organisaatio on monista eri toiminnallisista ja rakenteellisista osatekijöistä muodostuva kokonaisuus, sen kaikissa kehittämistoimenpiteissä on syytä huomioida kaikki osa-alueet kokonaisvaltaisesti. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen on keino läpiviedä muutoksia organisaatiossa, sillä se käsittää organisaation koko toiminnan ja rakenteen. Mallintaminen on systemaattinen tapa visualisoida kokonaisarkkitehtuuriin liittyviä osatekijöitä ja muutoksia kokonaisvaltaisesti. Tässä tutkielmassa esitellään käytännönläheinen malliperustainen lähestymistapa kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jota voidaan hyödyntää kehittämisen apuvälineenä eri laajuisten muutosten läpiviemiseen organisaatiossa. Lähestymistavan avulla mahdollista mallintaa toiminnalliset ja rakenteelliset osatekijät, sekä niiden väliset riipuvuussuhteet. Kokonaisvaltaisudella tarkoitetaan kaikkia kehittämiseen liittyviä asioita strategisista tavoitteista ja vaatimuksista yksittäisten kehitysprojektien tunnistamiseen. Keskeistä kokonaisvaltaisuudessa on huomioida liiketoimintaan, tietojärjestelmiin ja infrastruktuuriin liittyvät osatekijät, sekä niiden väliset riippuvuussuhteet. Malliperustaista lähestymistapaa voidaan soveltaa eri laajudessa ja eri tarkkuustasoilla. Mallintamisen kohteena voi olla koko organisaatio, jokin sen rajattu alue tai yksittäinen ratkaisu. Tarkkuustaso voi vaihdella yleiseltä tasolta hyvinkin yksityiskohtaiseen. Tutkielmassa esitellään kokonaisvaltaisen kehittämisen ja mallintamisen standardit TOGAF-kokonaisarkkitehtuuriviitekehys ja ArchiMate-mallinnuskieli, sekä kuinka niitä voidaan soveltaa yhdessä. Tutkielmassa arvioidaan myös kuinka Sparx Systems Enterprise Architect-mallinnusväline soveltuu kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
  • Hosiaisluoma, Eero (2015)
    Organisaatioiden tavoitteena on mahdollisimman tehokas, eniten arvoa sekä hyötyä tuottava toiminta. Se edellyttää jatkuvaa toiminnan parantamista, toimintaympäristön muutoksiin reagoimista ja erilaisten muutosten läpiviemistä organisaatiossa. Koska organisaatio on monista eri toiminnallisista ja rakenteellisista osatekijöistä muodostuva kokonaisuus, sen kaikissa kehittämistoimenpiteissä on syytä huomioida kaikki osa-alueet kokonaisvaltaisesti. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen on keino läpiviedä muutoksia organisaatiossa, sillä se käsittää organisaation koko toiminnan ja rakenteen. Mallintaminen on systemaattinen tapa visualisoida kokonaisarkkitehtuuriin liittyviä osatekijöitä ja muutoksia kokonaisvaltaisesti. Tässä tutkielmassa esitellään käytännönläheinen malliperustainen lähestymistapa kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jota voidaan hyödyntää kehittämisen apuvälineenä eri laajuisten muutosten läpiviemiseen organisaatiossa. Lähestymistavan avulla mahdollista mallintaa toiminnalliset ja rakenteelliset osatekijät, sekä niiden väliset riipuvuussuhteet. Kokonaisvaltaisudella tarkoitetaan kaikkia kehittämiseen liittyviä asioita strategisista tavoitteista ja vaatimuksista yksittäisten kehitysprojektien tunnistamiseen. Keskeistä kokonaisvaltaisuudessa on huomioida liiketoimintaan, tietojärjestelmiin ja infrastruktuuriin liittyvät osatekijät, sekä niiden väliset riippuvuussuhteet. Malliperustaista lähestymistapaa voidaan soveltaa eri laajudessa ja eri tarkkuustasoilla. Mallintamisen kohteena voi olla koko organisaatio, jokin sen rajattu alue tai yksittäinen ratkaisu. Tarkkuustaso voi vaihdella yleiseltä tasolta hyvinkin yksityiskohtaiseen. Tutkielmassa esitellään kokonaisvaltaisen kehittämisen ja mallintamisen standardit TOGAF-kokonaisarkkitehtuuriviitekehys ja ArchiMate-mallinnuskieli, sekä kuinka niitä voidaan soveltaa yhdessä. Tutkielmassa arvioidaan myös kuinka Sparx Systems Enterprise Architect-mallinnusväline soveltuu kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
  • Niemi, Aki (2001)
    Tutkielman sovelluskohteena on metsänuudistusalan inventointi. Uudistusalalta pyritään tällöin selvittämään taimitiheys eli se, kuinka monta tainta kasvaa yhtä hehtaaria kohden. Inventointi toteutetaan sijoittamalla uudistusalalle koealoja jonkin otanta-asetelman, yleensä systemaattisen otannan mukaisesti. Työn konkreettisena ongelmana on arvioida taimitiheysestimaattorin luotettavuutta tämän virhevarianssin avulla. Perinteisen asetelmapohjaisen (design-based) otannan sijasta tutkielmassa tarkastellaan mallipohjaista (model-based) otantaa. Taimikon mallina ovat spatiaaliset pisteprosessit (spatial point processes). Taimikon tilajärjestys eli taimien keskinäinen sijainti tason pistekuviona ajatellaan tällöin prosessin realisaatioksi. Koska nykymuotoisten taimikoiden rakenteessa esiintyy suurta vaihtelua metsän uudistus- ja muokkaustavoista riippuen, tarvitaan taimikon malliksi joukko erityyppisiä pisteprosesseja. Näistä tutkielmassa esitellään homogeeninen Poisson-prosessi, epähomogeeninen Poisson-prosessi, Poisson-ryväsprosessit, Cox-prosessit sekä kolme erilaista säännöllistä prosessia. Esiteltävät pisteprosessit ovat kaikki (lukuunottamatta epähomogeenista Poisson-prosessia) sekä stationaarisia eli siirtoinvariantteja että isotrooppisia eli kiertoinvariantteja. Nämä vahvat teoreettiset oletukset toteutuvat riittävässä määrin muokkaamattomien uudistusalojen tilajärjestyksissä, joihin tutkielmassa rajoitutaan. Pisteprosesseja luonnehtivista tunnusluvuista tutkimusasetelman kannalta keskeisimmät käsitteet ovat intensiteetti (intensity) ja parikorrelaatiofunktio (pair correlation function). Tutkimusongelma ratkaistaan jatkuvaparametrisen satunnaiskentän konstruktiolla, joka määritellään pisteprosessin ominaisuuksien ja koealojen havainnointimekanismin kautta. Otantateoria jatkuvaparametrisen satunnaiskentän tilanteessa tunnetaan tiettyjen oletusten vallitessa. Käytännön laskelmissa kuitenkin kohdataan usein huomattavia hankaluuksia. Tutkielman otantateoriaa havainnollistetaan pienen esimerkkiaineiston avulla. Tältä 10 x 10 neliömetrin kokoiselta, luontaiselta männyn uudistusalalta tunnetaan jokaisen taimen sijaintikoordinaatit. Tarkastelut havainnollistavat yleisesti tiedossa olevaa systemaattisen otannan suhteellista tehokkuutta tasaiseen satunnaisotantaan verrattuna. Esimerkkilaskelmissa ero on kuitenkin hyvin vähäinen. Tutkielman tärkeimmät lähteet ovat pisteprosessien osalta teokset Diggle (1983): Statistical Analysis of Spatial Point Patterns (Academic Press) sekä Stoyan & Stoyan (1994): Fractals, Random Shapes and Point Fields (Wiley). Jatkuvaparametrisen satunnaiskentän otantateoriaa käsitellään klassikkoteoksen Matérn (1960): Spatial Variation (Meddelanden från Statens Skogsforskningsinstitut, 49:5) pohjalta.
  • Eriksson, Jenni (2013)
    Tutkielman tarkoituksena on kaivoslainsäädännön ja luonnonsuojelua sekä erämaa-alueita koskevan sääntelyn kokonaiskuvan muodostaminen ja yhteensovittaminen. Näillä kahdella sääntelyn kohteella pyritään hyvin erisuuntaisiin tavoitteisiin: kaivoslailla malmivarantojen hyödyntämiseen erilaisilla alueilla ja luonnonsuojelulainsäädännöllä tärkeiden luontoarvojen turvaamiseen varsinaisilla suojelualueilla ja esimerkiksi alueilla, joilla lajiensuojelua koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi. Suomen alueella sijaitsee merkittäviä malmiesiintymiä, jotka ovat myös kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Maailmanmarkkinoiden kehityksestä ja kysynnästä johtuen erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa on tällä hetkellä kiinnostavia esiintymiä. Kaivostoiminta on luonteeltaan luontoa voimakkaasti muuttavaa ja malminetsintä edellyttää näytteiden ottoa, joka voi jättää jälkiä luontoon. Myös suojelualueilla on merkittäviä malmivarantoja, joiden hyödyntäminen edellyttää luonnonsuojelullisten intressien ja kaivostoimintaan liittyvien tavoitteiden yhteensovittamista. Sekä luonnonsuojelu että kaivostoiminnan mahdollistaminen ovat tärkeitä intressejä, joista kumpaakaan ei voi ristiriitatilanteessa sivuuttaa suoraan ilman perusteellista harkintaa ja toiminnan vaikutusten punnintaa suhteessa luontoarvoihin. Kaivostoiminta on yhteiskunnassamme välttämätöntä raaka-aineiden saamiseksi teollisuuden tarpeisiin. Luontoarvoiltaan erityisen arvokkaille suojelualueille toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset vaativat kuitenkin arviointia ja erisuuntaisten etujen punnintaa. Malminetsintä on mahdollista myös suojelun kohteena olevilla alueilla, mutta se edellyttää yleensä viranomaislupaa. Malminetsinnän eri muodot eivät ole tässä suhteessa soveltamiskäytännön kannalta yksiselitteisiä. Tässä työssä tarkastellaan malminetsinnän kannalta suojelun muodoista kansallis- ja luonnonpuistoja, muita suojelualueita, yksityisiä suojelualueita, Natura-alueita, lajisuojelua ja luontotyyppien suojelua. Kaivostoimintaa koskeva sääntely löytyy kaivoslaista ja luonnonsuojelualueita koskeva sääntely luonnonsuojelulaista ja erityislaeista. Erämaa-alueiden käytöstä säädetään omassa laissaan. Käytännössä luonnonsuojelun keinoja koskevaa sääntelyä sovelletaan limittäin, koska samalla alueella voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi lajisuojelua ja Natura-alueita koskeva sääntely. Malminetsintä pienessä mittakaavassa on mahdollista myös jokamiehenoikeudella, joka perustuu tavanomaiseen oikeuteen. Käytännössä jokamiehenoikeuden käyttöala kaupallisessa malminetsinnässä jää kuitenkin vähäiseksi. Sääntelyn muodostama kokonaiskuva on monitahoinen eikä aina toiminnan kannalta yksiselitteinen. Käytännöllinen näkökulma on tutkielmassa keskeinen ja sitä pyritään tuomaan esiin malminetsintää koskevalla viranomaiskäytännöllä ja asiantuntijahaastatteluilla. Uusi kaivoslaki tuli voimaan vuonna 2011 ja uudistus on vaikuttanut myös malminetsinnän harjoittamiseen erityisesti kaivoslain 7 §:n mukaisen etsintätyön osalta. Muutoksen vaikutuksena on ollut esimerkiksi maanomistajalle tehtävien ilmoitusten lisääntyminen. Tutkielmassa käytäntöä tarkastellaan niin vanhan kuin uudenkin kaivoslain kannalta.
  • Linjama, Hannes (Helsingin yliopisto, 2006)
    Tukimuksen aiheena on kiista Malmin lentokentästä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu pitkälti suomalaisesta maankäytön konflikteja koskevasta kirjallisuudesta. Tutkin tapaustutkimuksen keinoin mistä Malmin konfliktissa on kysymys. Kuvaan tapauksen historian ja nykyisen prosessin vaiheet, selvitän tapauksen osapuolet ja heidän intressinsä. Keskeistä kiistassa on Helsingin kaupungin tavoite muuttaa Malmin lentokenttä asuinalueeksi. Tärkeimpänä perusteluna kaupungilla on tarve asuntotuotantoon sopivasta tonttimaasta. Tarkastelen Malmin lentokentästä käytyä julkista keskustelua ja siinä käytettyjä argumentteja. Kiistan osapuolet ovat pyrkineet käyttämään julkisuutta hyväkseen ja pyrkineet vaikuttamaan argumentoinnin keinoin yleiseen mielipiteeseen. Tätä konfliktin yhteydessä käytyä julkista argumentointia kutsutaan myös määrittelykamppailuksi. Malmin kiista on saanut runsaasti tilaa julkisuudessa. Merkillepantavaa on, että samoilla argumenteilla on voitu sekä puolustaa että vastustaa lentokenttää. Tutkimuksen tuloksia on muun muassa se, että Malmin lentokentän konflikti on vakava ja suuri maankäytön konflikti. Mukana on poikkeuksellisen suuri määrä toimijoita. Konfliktin prosessi on sisältänyt useita ennalta-arvaamattomia käännekohtia. Helsingin kaupunki on pyrkinyt saamaan Malmin lentokentän aluetta asuntotuotantoonsa kolmeen otteeseen. Nykyinen konflikti on monilla mittareilla pisimmälle edennyt, ja sisältää organisoituneemman vastarinnan Malmin lentokentän ystävät Ry:n muodossa.
  • Linjama, Hannes (2006)
    Tutkimuksen aiheena on kiista Malmin lentokentästä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu pitkälti suomalaisesta maankäytön konflikteja tutkivasta kirjallisuudesta. Tutkin tapaustutkimuksen keinoin mistä Malmin konfliktissa on kysymys. Kuvaan tapauksen historian ja nykyisen prosessin vaiheet, selvitän tapauksen osapuolet ja heidän intressinsä. Keskeistä kiistassa on Helsingin kaupungin tavoite muuttaa Malmin lentokenttä asuntoalueeksi. Tärkeimpänä perusteluina kaupungilla on tarve asuntuotantoon sopivasta tonttimaasta. Tutkin tapauksen kulkua konfliktiteoreettisesta näkökulmasta, joka käsittää intressinäkökulman sekä prosessinäkökulman sekä poliittisen ulottuvuuden. Tarkastelen Malmin lentokentästä käytyä julkista keskustelua ja siinä käytettyjä argumentteja. Kiistan osapuolet ovat pyrkineet käyttämään julkisuutta hyväkseen ja pyrkineet vaikuttamaan argumentoinnin keinoin yleiseen mielipiteeseen. Tätä konfliktin yhteydessä käytyä julkista argumentointia kutsutaan myös määrittelykamppailuksi. Malmin kiista on saanut runsaasti tilaa julkisuudessa. Merkillepantavaa on, että samoilla argumenteilla on voitu sekä puolustaa että vastustaa lentokenttää. Tutkimuksen tuloksia on muun muassa se, että Malmin lentokentän konflikti on vakava ja suuri maankäytön konflikti. Mukana on poikkeuksellisen suuri määrä toimijoita. Konfliktin prosessi on sisältänyt useita ennalta-arvaamattomia käännekohtia. Helsingin kaupunki on pyrkinyt saamaan Malmin lentokentän aluetta asuntotuotantoonsa kolmeen otteeseen. Nykyinen konflikti on monilla mittareilla pisimmälle edennyt, ja sisältää organisoituneemman vastarinnan Malmin lentokentän ystävät Ry:n muodossa.
  • Kärkkäinen, Tuomas (2009)
    Tutkielma käsittelee sukupuolisuutta popmusiikissa ja sen genreistä erityisesti rockissa. Näkökulma on konstruktivistinen: sekä sukupuoliin että musiikkiin liitetyt ominaisuudet ymmärretään tutkielmassa kulttuurin määrittämiksi. Rockkulttuuri mielletään usein maskuliiniseksi, ja rockmuusikoista valtaosa on miespuolisia. Tutkielma osoittaa, että rockin tarjoamia rakennusaineita käyttäen on mahdollista rakentaa myös sukupuolisuutta, joka ei ole maskuliinisuutta, mutta ei välttämättä yksiselitteisesti feminiinisyyttäkään. Rockin maskuliinisuus on kulttuurisesti luotu konstruktio, jota voidaan purkaa esimerkiksi liittämällä feminiinisen merkkeinä pidettyjä ominaisuuksia rockiin. Sukupuolidikotomioiden epäluonnollisuuden lisäksi tutkielmassa kyseenalaistetaan myös muun muassa sellaiset kahtiajaot kuin pop/rock ja autenttisuus/epäaitous. Keskeisin lähde työn sukupuolikäsitykselle on queer-teoreetikko Judith Butlerin ajattelu sukupuolen läpikotaisin kulttuurisesta luonteesta. Tässä sukupuolen performatiivisuusteoriassa sukupuoli ymmärretään toistoteoissa jatkuvasti rakennettavaksi ja muovautuvaksi. Sukupuolen ominaisuuksina pidetyt identiteetin ulottuvuudet eivät välttämättä seuraa dualistista sukupuolikäsitystä: feminiininen ei ole vain naisten ominaisuutta eikä maskuliininen miesten. Sukupuoliperfomatiiveja ohjaavat kuitenkin sukupuolinormit, joista poikkeaminen ei ole helppoa. Sukupuolen performatiivisuusteorian tarjoaman näkökulman lisäksi tutkielmassa hyödynnetään kulttuurintutkimuksessa esitettyjä huomioita popmusiikista. Tutkielman aineistona on suomalaisten PMMP- ja Risto-yhtyeiden musiikkivideoita ja videotallenteita näiden yhtyeiden esiintymisistä. Aineiston analyysissä keskitytään erityisesti muusikoiden visuaalisiin keinoihin rakentaa sukupuolta esimerkiksi eleillä, ilmeillä ja vaatetuksella. Päällimmäisenä mielenkiinnon kohteena ovat sellaiset sukupuolen rakentamisen tavat, jotka osoittavat sukupuolen performatiivisen luonteen tai eivät seuraa sukupuolinormeja. Aineistoa verrataan myös esimerkinomaisesti kansainvälisten popmuusikoiden sukupuolten rakentamisen tapoihin. Tutkimusmenetelmänä on dekonstruktiivinen lähiluku, jolla pyritään kiinnittämään huomio luonnollisina pidettyihin dikotomioihin ja asioiden välisiin kytköksiin. Aineiston analyysi osoittaa, että PMMP ja Risto parodioivat perinteistä sukupuolikuvastoa esiintymisissään: naurunalaiseksi joutuvat erityisesti rockin aggressiivisuuden ja pullistelevan maskuliinisuuden konventiot. Myös sukupuolten rakentaminen ristiin on usein näkyvillä: Risto-yhtyeen laulaja Risto Ylihärsilä käyttää esiintymisissään feminiinisiksi koodattuja merkkejä. PMMP:n laulajat Paula Vesala ja Mira Luoti taas osoittavat, että maskuliinisina pidettyjä merkkejä käyttäen on mahdollista rakentaa myös feminiinisyyttä. Tällaiset sukupuoliteot muovaavat kulttuurisia käsityksiä paitsi sukupuolista, myös popmusiikista. Näistä norminvastaisuuksista huolimatta yhtyeiden sukupuoliperformatiivit eivät ole kovin radikaaleja. Tämä kumouksellisuuden ja maltillisuuden välinen tasapainoilu on tutkielman mukaan seurausta populaarimusiikin kulttuurisesta ominaisluonteesta. Popmusiikin kontekstissa pyritään usein yllättämään yleisö niin, että se kiinnostuu musiikista ja sitä esittävästä muusikosta. Tämä yllätyksellisyys ei kuitenkaan voi olla kovin rajua, ettei popmusiikki karkoita yleisöään liian vierailla sisällöillä. Tällainen lähestymistapa vaikuttaa kaikkialla popmusiikissa, myös sen sukupuolisuuksissa.
  • Vidgren, Virve (Helsingin yliopisto, 2010)
    Maltose and maltotriose are the two most abundant sugars in brewer s wort, and thus brewer s yeast s ability to utilize them efficiently is of major importance in the brewing process. The increasing tendency to utilize high and very-high-gravity worts containing increased concentrations of maltose and maltotriose renders the need for efficient transport of these sugars even more pronounced. Residual maltose and especially maltotriose are quite often present especially after high and very-high-gravity fermentations. Sugar uptake capacity has been shown to be the rate limiting factor for maltose and maltotriose utilization. The main aim of the present study was to find novel ways to improve maltose and maltotriose utilization during the main fermentation. Maltose and maltotriose uptake characteristics of several ale and lager strains were studied. Genotype determination of the genes needed for maltose and maltotriose utilization was performed. Maltose uptake inhibition studies were performed to reveal the dominant transporter types actually functioning in each of the strains. Temperature-dependence of maltose transport was studied for ale and for lager strains as well as for each of the single sugar transporter proteins Agt1p, Malx1p and Mtt1p. The AGT1 promoter regions of one ale and two lager strains were sequenced by chromosome walking and the promoter elements were searched for using computational methods. The results showed that ale and lager strains predominantly use different maltose and maltotriose transporter types for maltose and maltotriose uptake. Agt1 transporter was found to be the dominant maltose/maltotriose transporter in the ale strains whereas Malx1 and Mtt1- type transporters dominated in the lager strains. All lager strains studied were found to possess a non-functional Agt1 transporter. The ale strains were observed to be more sensitive to temperature decrease in their maltose uptake compared to the lager strains. Single transporters were observed to differ in their sensitivity to temperature decrease and their temperature-dependence was shown to decrease in the order Agt1≥Malx1>Mtt1. The different temperature-dependence between the ale and lager strains was observed to be due to the different dominant maltose/maltotriose transporters ale and lager strains possessed. The AGT1 promoter regions of ale and lager strains were found to differ markedly from the corresponding regions of laboratory strains. The ale strain was found to possess an extra MAL-activator binding site compared to the lager strains. Improved maltose and maltotriose uptake capacity was obtained with a modified lager strain where the AGT1 gene was repaired and put under the control of a strong promoter. Modified strains fermented wort faster and more completely, producing beers containing more ethanol and less residual maltose and maltotriose. Significant savings in the main fermentation time were obtained when modified strains were used. In high-gravity wort fermentations 8 20% and in very-high-gravity wort fermentations even 11 37% time savings were obtained. These are economically significant changes and would cause a marked increase in annual output from the same-size of brewhouse and fermentor facilities.
  • Ylä-Anttila, Anna Liina Aleksia (2009)
    Tässä opinnäytetyössä tarkastelen yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä taloudellisessa toiminnassa Uluguru-vuorilla Tansaniassa. Lähestyn aihetta tutkimalla historiallisia kohtaamisia. Näihin ovat osallistuneet niin esikoloniaalisena aikana rannikolta sisämaahan kulkeneet arabikauppiaat, eurooppalaiset lähetystyöntekijät ja siirtomaavirkailijat kuin 1960-luvulta lähtien uuden itsenäisen valtion toimijat ja nykyiset globaalit kehitys- ja rahoituslaitoksetkin. Ne ovat olleet myös arvojärjestelmien kohtaamisia: kauppaan, maankäyttöön, ruoan tuotantoon ja suhteeseen rahaan ovat vaikuttaneet eri ryhmien yksilölliset ja yhteisölliset arvot sekä oletukset niistä usein yllättävillä ja ennalta arvaamattomillakin tavoilla. Suuren osan historiaa Ulugurujen tärkein resurssi on ollut maa. Nykyisin sen on osittain korvannut raha, paitsi konkreettisena resurssina, myös sosiaalisen nousun väylänä. Valtasuhteet, myös sukupuolten väliset suhteet, ovat usein sidoksissa resurssien nykyisin yhä useammin rahan hallintaan. Maankäytön historiallisten muutosten tarkastelun jälkeen pohdin, missä määrin Ulugurut ovat siirtyneet rahatalouteen tai voidaanko talouden sanoa yksilöllistyneen ja miten tämä on vaikuttanut valtasuhteisiin vuorilla. Pohdin myös, mitä arvoja rahaan, maahan ja ruokaan liitetään ja poikkeavatko nämä resursseina toisistaan. Arvojärjestelmillä, joiden kohtaamisia konkreettisten tapausten kautta tarkastelen luvussa neljä, tarkoitan niin sosiaalisten, taloudellisten kuin kielellistenkin arvojen kokonaisuutta. Tässä seuraan David Graeberin (2001) tulkintaa arvon käsitteestä. Eri arvojen yhtäaikaista olemassaoloa ja ristiriitaisuutta näiden välillä jäsennän Chris Gregoryn samanaikaisuuden (coevality) käsitteen kautta. Talouden antropologisessa tutkimuksessa ovat painottuneet viime vuosikymmeninä kulttuuriset tulkinnat, mutta teoreettisessa tarkastelussani perustelen, miksi myös materiaalisten resurssien jakautuminen on tutkimuskohteena tärkeä, ja yksinkertaistava rahan demonisointi hyödytöntä. Rahan teoreetikoista tärkeimpänä pidän Georg Simmeliä (1989 [1900]), jonka monipuolisen rahan analyysin yhteensopivuutta talousantropologisen teorian kanssa pohdin luvussa kaksi. Erityisesti tarkastelen Marcel Maussin totaalisen vaihdon jota voidaan pitää synonyyminä simmeliläliselle vuorovaikutukselle käsitteen eri tulkintoja ja mahdollista yhteenluentaa tuoreempien antropologisten analyysien kanssa. Graeberin ja Gregoryn tulkintojen lisäksi nostan esille Keith Hartin (mm. 2000) tutkimuksen, jossa niin ikään materiaalinen ja ideologinen puoli sekä valtion ja markkinoiden rooli taloudessa yhdistetään osaksi samaa tulkintaa. Aineistonani käytän ensisijaisesti Uluguru-vuorten ja Tansanian historiasta kirjoitettuja tutkimuksia. Käytän myös yleisiä havaintoja, joita tein oleskellessani Tansaniassa yhteensä kymmenen kuukauden ajan vuosina 2000-2001 ja 2004-2005. Erityisempänä aineistona käytän vuorten historiallista muutosta käsitteleviä haastatteluja, jotka tein eräässä Uluguru-vuorten itäisten rinteitten kylässä.
  • Helenius, Katja (Helsingin yliopisto, 2011)
    All protein-encoding genes in eukaryotes are transcribed into messenger RNA (mRNA) by RNA Polymerase II (RNAP II), whose activity therefore needs to be tightly controlled. An important and only partially understood level of regulation is the multiple phosphorylations of RNAP II large subunit C-terminal domain (CTD). Sequential phosphorylations regulate transcription initiation and elongation, and recruit factors involved in co-transcriptional processing of mRNA. Based largely on studies in yeast models and in vitro, the kinase activity responsible for the phosphorylation of the serine-5 (Ser5) residues of RNAP II CTD has been attributed to the Mat1/Cdk7/CycH trimer as part of Transcription Factor IIH. However, due to the lack of good mammalian genetic models, the roles of both RNAP II Ser5 phosphorylation as well as TFIIH kinase in transcription have provided ambiguous results and the in vivo kinase of Ser5 has remained elusive. The primary objective of this study was to elucidate the role of mammalian TFIIH, and specifically the Mat1 subunit in CTD phosphorylation and general RNAP II-mediated transcription. The approach utilized the Cre-LoxP system to conditionally delete murine Mat1 in cardiomyocytes and hepatocytes in vivo and and in cell culture models. The results identify the TFIIH kinase as the major mammalian Ser5 kinase and demonstrate its requirement for general transcription, noted by the use of nascent mRNA labeling. Also a role for Mat1 in regulating general mRNA turnover was identified, providing a possible rationale for earlier negative findings. A secondary objective was to identify potential gene- and tissue-specific roles of Mat1 and the TFIIH kinase through the use of tissue-specific Mat1 deletion. Mat1 was found to be required for the transcriptional function of PGC-1 in cardiomyocytes. Transriptional activation of lipogenic SREBP1 target genes following Mat1 deletion in hepatocytes revealed a repressive role for Mat1apparently mediated via co-repressor DMAP1 and the DNA methyltransferase Dnmt1. Finally, Mat1 and Cdk7 were also identified as a negative regulators of adipocyte differentiation through the inhibitory phosphorylation of Peroxisome proliferator-activated receptor (PPAR) γ. Together, these results demonstrate gene- and tissue-specific roles for the Mat1 subunit of TFIIH and open up new therapeutic possibilities in the treatment of diseases such as type II diabetes, hepatosteatosis and obesity.
  • Hintsala, Meri-Anna (Helsingin yliopisto, 2007)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia voimaantumisen kokemuksia äideillä on vanhoillislestadiolaisten äitien suljetuissa internetyhteisöissä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sitoutumista voimaantumisen tuloksena. Tutkimuksen kohteena oli kolme vanhoillislestadiolaisten äitien internetyhteisöä, joita kutsutaan mammapalstoiksi. Tutkimusote oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin keväällä 2007. Tutkimusaineistona oli kymmenen vanhoillislestadiolaisen äidin haastattelut eri puolilla Suomea. Haastattelujen tarkoituksena oli saada äitien kokemuksia voimaantumisesta tietyillä osa-alueilla ja siitä syystä haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui Siitosen voimaantumisen teoriaan, jonka ytimenä on voimaantuminen yksilön henkilökohtaisena prosessina. Tutkimuksessa käytetiin soveltavasti apuna myös Siitosen katalyytti-ideaa, jonka mukaan vahva voimaantuminen johtaa vahvaan sitoutumiseen. Teoreettinen viitekehys toimi suuntaa antavana, mutta analyysissa jätettiin tilaa myös tutkittavan ilmiön aineistolähtöisille ominaispiirteille. Sisällönanalyysissa aineistosta kerättiin kaikki voimaantumiseen liittyvät ilmaukset ja ne jaettiin sisällön mukaisiin ryhmiin. Jaottelun tuloksena muodostui neljä voimaantumisen ulottuvuutta, jotka kuvaavat kukin voimaantumisen kokemuksia mammapalstoilla eri näkökulmasta. Näitä ulottuvuuksia olivat virtuaalisuus, identifikaatio, yhteisöllisyys ja itsetietoisuus.Virtuaalinen ulottuvuus kuvaa niitä tekijöitä, jotka internetin ja tekniikan puolesta vaikuttavat voimaantumiseen. Internetissä toimivat mammapalstat toivat etäisyyttä niin taustayhteisöön kuin muihin äiteihinkin, mikä helpotti vaikeista asioista keskustelua. Identifikaation eli samastumisen ulottuvuus luo näkökulman äitien yhteiseen taustaan vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluvina. Voimaantumiseen vaikuttivat positiivisesti äitien samankaltainen arvomaailma ja elämäntilanne, kun voitiin jakaa asioita ymmärtävässä seurassa.Yhteisöllinen ulottuvuus valottaa voimaantumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteisön toiminnan kautta. Toimiva ja tasa-arvoiseksi koettu yhteisö toi hyväksytyksi tulemisen kokemuksia, mikä lisäsi äitien uskoa omiin kykyihin selvitä elämässä.Itsetietoisuuden ulottuvuus kuvaa vertaistuen merkitystä yksilön itseluottamuksen kasvulle ja siten voimaantumiselle. Analyysin tuloksena mammapalstat päädyttiin näkemään äitien itsensä määrittäminä henkisinä tiloina äidiksi kasvamisessa ja uuteen rooliin sopeutumisessa. Voimaantumisen prosessi toimi haastateltujen kohdalla kahdella tasolla: Voimaantuminen johti taustayhteisön normistoon sopeutumiseen. Äidit myös sitoutuivat oman hyvinvointinsa hoitamiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksen päätuloksena oli, että mammapalstat toimivat osana vanhoillislestadiolaisten äitien elämänhallintaa. Mammapalstat auttoivat äitejä luottamaan tulevaisuuteen ja selviytymään yhteiskunnan ja taustayhteisön normistoon sopeutumisen ristipaineessa. Äitiys nähtiin vanhoillislestadiolaisen liikkeen kantavaksi rakenteeksi ja siten äitiydessä tapahtuvat muutokset koskettavat koko liikettä.
  • Larsson, Helena Maria (2004)
    Syftet med denna undersökning är att kartlägga flygbolaget Finnairs kabinpersonals åsikter om både arbete och familj. Syftet är ytterligare att redogöra för eventuella problem samt att framlägga eventuella lösningmodeller baserade på de inkomna svaren. Dilemmat arbetsliv – familjeliv bland Finnairs kabinpersonal kommer att betraktas från olika håll: å ena sidan hur familjelivet begränsar men också hur det ger styrka att orka med sitt arbete, å andra sidan hur arbetslivet kan anstränga familjelivet men också vara en motpol till det. Materialet i undersökningen består av information från frågeformulär som delades ut till kabinpersonalen våren 2002. Av de totalt 800 utdelade enkäterna returnerades 321 stycken. Det kvantitativa datamaterialet kodades in på statistikprogrammet SPSS. Främst sambandsanalys används som analysmetod för att tolka och beskriva materialet. Den öppna frågan kategoriserades och analyserades med hjälp av innehållsanalys. Enligt resultaten är det svårt att kombinera arbets- och familjeliv, och för att lyckas krävs det kompromisser och flexibilitet av såväl arbetsgivare som arbetstagare. Som det mest centrala undersökningsresultatet vill jag lyfta fram önskemålen om större flexibilitet gällande arbetstiderna enligt livssituation. Resultaten pekar på att såväl familjen som arbetet är av ytterst stor betydelse för de anställda och de är också beredda att göra sitt yttersta för att kunna kombinera dem båda på ett tillfredsställande sätt. Flexibiliteten enligt livssituation kunde också utgöra ett beaktansvärt alternativ i den framtida familjepolitiken. De viktigaste källorna är Lammi-Taskula, Hochshild och Jallinoja.
  • Seppänen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2008)
    A population-based early detection program for breast cancer has been in progress in Finland since 1987. According to regulations during the study period 1987-2001, free of charge mammography screening was offered every second year to women aged 50-59 years. Recently, the screening service was decided to be extended to age group 50-69. However, the scope of the program is still frequently discussed in public and information about potential impacts of mass-screening practice changes on future breast cancer burden is required. The aim of this doctoral thesis is to present methodologies for taking into account the mass-screening invitation information in breast cancer burden predictions, and to present alternative breast cancer incidence and mortality predictions up to 2012 based on scenarios of the future screening policy. The focus of this work is not on assessing the absolute efficacy but the effectiveness of mass-screening, and, by utilizing the data on invitations, on showing the estimated impacts of changes in an existing screening program on the short-term predictions. The breast cancer mortality predictions are calculated using a model that combines incidence, cause-specific and other cause survival on individual level. The screening invitation data are incorporated into modeling of breast cancer incidence and survival by dividing the program into separate components (first and subsequent rounds and years within them, breaks, and post screening period) and defining a variable that gives the component of the screening program. The incidence is modeled using a Poisson regression approach and the breast cancer survival by applying a parametric mixture cure model, where the patient population is allowed to be a combination of cured and uncured patients. The patients risk to die from other causes than breast cancer is allowed to differ from that of a corresponding general population group and to depend on age and follow-up time. As a result, the effects of separate components of the screening program on incidence, proportion of cured and the survival of the uncured are quantified. According to the predictions, the impacts of policy changes, like extending the program from age group 50-59 to 50-69, are clearly visible on incidence while the effects on mortality in age group 40-74 are minor. Extending the screening service would increase the incidence of localized breast cancers but decrease the rates of non-localized breast cancer. There were no major differences between mortality predictions yielded by alternative future scenarios of the screening policy: Any policy change would have at the most a 3.0% reduction on overall breast cancer mortality compared to continuing the current practice in the near future.