Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12104-12123 of 25615
  • Leskelä, Ari (Helsingin yliopisto, 2006)
    Anadromous whitefish is one of the most important fish species in the Finnish coastal fisheries in the Gulf fo Bothnia. To compensate the lost reproduction due to river damming and to support the fisheries, several million one-summer old whitefish are released yearly into the Gulf of Bothnia. Since there are naturally reproducing whitefish in the Gulf as well, and the wild and stocked fish can not be separated in the catch, stocking impact can only be estimated by marking the stocked fish. Due to the small size and large number of released whitefish, the scattered fishery and large area where the whitefish migrate, most of the traditionally used fish marking methods were either unsuitable (e.g. Carlin-tags) or proved to be too expensive (e.g. coded wire tags). Fluorescent pigment spraying method offers a fast and cost-effective method to mass-mark young fish. However, the results are not always satisfactory due to low long-time retention of the marks in some species. The method has to be tested and proper marking conditions and methods determined for each species. This thesis is based on work that was accomplished while developing the fluorescent pigment spraying method for marking one-summer old whitefish fingerlings, and it draws together the results of mass-marking whitefish fingerlings that were released in the Gulf of Bothnia. Fluorescent pigment spraying method is suitable for one-summer old whitefish larger than 8 cm total length. The water temperature during the marking should not exceed 10o C. Suitable spraying pressure is 6 bars measured in the compressor outlet, and the distance of the spraying gun nozzle should be ca 20 cm from the fish. Under such conditions, the marking results in long-term retention of the mark with low or no mortality. The stress level of the fish (measured as muscle water content) rises during the marking procedure, but if the fish are allowed to recover after marking, the overall stress level remains within the limits observed in normal fish handling during the capture-loading-transport-stocking procedure. The marked whitefish fingerlings are released into the sea at larger size and later in the season than the wild whitefish. However, the stocked individuals migrate to the southern feeding grounds in a similar pattern to the wild ones. The catch produced by whitefish stocking in the Gulf of Bothnia varied between released fingerling groups, but was within the limits reported elsewhere in Finland. The releases in the southern Bothnian Bay resulted in a larger catch than those made in the northern Bothnian Bay. The size of the released fingerlings seemed to have some effect on survival of the fish during the first winter in the sea. However, when the different marking groups were compared, the mean fingerling size was not related to stocking success.
  • Vainio, Tero (2013)
    Siirtohinnoittelun lähtökohtana on pidettävä pääsääntöisesti siirtohintojen oikaisemista määrällisinä oikaisuina (siirtohinnoitteluoikaisut). Tutkielmassa pyritään kuitenkin selventämään sitä, missä tilanteissa korkotasoltaan markkinaehtoisesta poikkeavissa koronmaksutilanteissa voidaan tästä poiketen uudelleenluokitella korkoa muuksi tulotyypiksi. Tätä tarkastellaan sekä valtionsisäisten että rajat ylittävien korkomaksujen näkökulmasta. Uudelleenluokittelun rajojen määrittämisen tueksi tutkimuksessa tehdään myös selkoa siitä, mitkä ovat koron määritelmälliset rajat eri valtioissa pätevien sekä kansainvälisten oikeuslähteiden perusteella. Myös uudelleenluokittelun veroseuraamuksia analysoidaan tiiviisti uudelleenluokittelun tosiasiallisten vaikutusten havainnollistamiseksi. Tutkielman tutkimuskohteeksi on täsmentynyt koron uudelleenluokittelu osingoksi. Osinko on tulotyyppinä tyypillisimpiä koron uudelleenluokittelun tuloksia. Relevanteilta osin tarkastellaan myös tähän nähden käänteistä tilannetta, jossa korko uudelleenluokitellaan pääomansijoitukseksi. Koska koron perustana olevan lainan uudelleenluokittelu oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi tarkoittaa samalla myös tuon sijoituksen tuoton muodostumista osingoksi, on myös tätä tarkasteltu tutkielmassa. Valtioista tarkempaan tarkasteluun on puolestaan valittu Suomen lisäksi Benelux-valtiot (Belgia, Alankomaat ja Luxemburg), jotka kaikki ovat keskeisiä eurooppalaisten ja kansainvälisten sijoitusten ja rahoituksen keskuksia sekä erityisesti verovelvollisystävällisen maineensa johdosta myös tässä mielessä kiinnostavia. Potentiaalisten käytännön uudelleenluokittelutilanteiden havainnollistamiseksi on tutkielmassa niiden tilanteiden osalta, joissa uudelleenluokittelu ylipäänsä on katsottava mahdolliseksi, päätetty ottaa lähempään tarkasteluun kolme esimerkkitilannetta: ylikorkotilanteet emo- ja tytäryhtiön välillä, näiden väliset alikorkotilanteet sekä välittömien sisaryhtiöiden välillä vallitsevat yli- tai alikorkotilanteet. Koron käsitteeseen ja verotusperiaatteisiin luotu vertaileva katsaus osoittaa, että käsitteen määritelmällinen sisältö sekä tulotyypin verokohtelu ovat melko yhtenevät tutkielman vertailuvaltioissa ja myös ylikansallisten lähteiden perusteella. Kyse on pääpiirteittäin saamissuhteen muodossa (vieraan) pääoman saataville asettamisesta suoritetusta korvauksesta. Koron uudelleenluokittelusääntöjä ei sitä vastoin voida kutsua yhteneväisiksi eri vertailuvaltioiden oikeudessa. Uudelleenluokittelun perusteista eri tilanteissa voidaan tunnistaa samansuuntaisia piirteitä, mutta pääosin eri säännöt ovat yksityiskohdissaan hyvin fragmentaariset. Suomessa ja Belgiassa uudelleenluokittelua ei ole lainkaan katsottava mahdolliseksi markkinaehtoisesta poikkeavan korkotason johdosta. Alankomaissa ja Luxemburgissa tämä puolestaan on tietyin edellytyksin mahdollista. Ne tilanteet, joissa uudelleenluokittelu ylipäänsä on katsottava mahdolliseksi, muistuttavat kuitenkin osittain toisiaan rajoituksiltaan ja edellytyksiltään. Uudelleenluokittelu edellyttää tyypillisesti välitöntä osakkeenomistajasuhdetta, jossa osakkeenomistajana toimiva emoyhtiö hyötyy korkotasoa koskevan markkinaehtopoikkeaman tuottamasta edusta. Joissain yhteyksissä myös sisaryhtiösuhde on uudelleenluokittelun kannalta riittävä. Jos hyötyjänä on omistettu tytäryhtiö, ei uudelleenluokittelu osingoksi edellä mainitusta poiketen tyypillisesti ole mahdollista (joissain tilanteissa kyseeseen voi tulla kuitenkin uudelleenluokittelu pääomansijoitukseksi). Uudelleenluokittelua vastaava verokohtelu voidaan koron lähdevaltion verotuksessa useissa tilanteissa saavuttaa puuttumalla korkomaksujen vähennyskelpoisuuteen. Uudelleenluokittelua voidaan kaiken kaikkiaan pitää kansainväliselle verotukselle tyypillisenä ongelmakenttänä, jonka muoto ei ole hioutunut täydellisen täsmälliseksi ennen kaikkea kansainvälisen vero-oikeuden monitasoisen oikeudellisen järjestelmän ja kansallisten valtioiden verolainsäädännössä olevien erojen vuoksi.
  • Honkasalo, Mika (2001)
    Tutkielmassa esitellään kokeellista taloustiedettä. Keskeisen sijan saavat markkinakokeet ja erilaisiin ennusteisiin käytetyt markkinat. Markkinakokeisiin osallistumiseen käytetään usein omaa rahaa ja tämän arvellaan vaikuttavan ratkaisevasti osallistujien käyttäytymiseen. Tällaisten kokeiden avulla on pyritty mm. saamaan ennusteita esim. presidentinvaalien lopputuloksille. Koemarkkinoiden edut verrattuna perinteisiin mielipidemittauksiin ovat ennusteiden tarkkuus ja niistä saatava jatkuva tieto. Työhön sisältyy ensimmäinen Suomessa järjestetty markkinakoe. Helsingissä pidettiin 1993-94 Suomen presidentinvaaleihin liittynyt pörssi. Tutkielmassa esitellään pörssin toiminta ja lopputulokset. Pörssin ennusteet olivat vaalien aikana tehtyjen mielipidemittausten ja lopputulosten kanssa yhtenevät. Tuloksia vertailtiin Iowan yliopistossa kehitetyn mallin avulla. Tutkielmassa on käytetty lähteinä kokeellisen taloustieteen kehittäneiden tutkijoiden julkaisuja. Pörssin osalta apuna käytettiin presidenttipörssin kehittäneen ja ympäri maailmaa useita pörssejä järjestäneen Robert Forsythen asiantuntemusta. Helsingin presidenttipörssi toteutettiin yhteistyössä Iowan yliopiston kanssa.
  • Tuomala, Sara (2013)
    Tutkielmassa tarkastellaan tunnusmerkkioikeudessa todisteina käytettäviä markkinatutkimuksia. Tunnusmerkkioikeudellista lainsäädäntöä tulkittaessa kohderyhmän käsitykset tavaramerkistä tai muusta tunnuksesta ovat usein merkityksellisiä. Markkinatutkimuksilla tutkitaan kuluttajien ja muiden markkinoilla toimivien yksiköiden käsityksiä, assosiaatioita ja mielipiteitä markkinoilla. Empiirisillä tutkimuksilla on mahdollista analysoida kohderyhmän käsityksiä tilastotieteellisin metodein, joiden perusteella tehdyt havainnot voidaan esittää oikeusprosessissa todisteena. Markkinatutkimusten todistekäyttöön tunnusmerkkioikeudessa on kiinnitetty oikeustieteellisessä doktriinissa huomiota jo 1900-luvulla esimerkiksi Yhdysvalloissa. Pohjoismaisessa vertailussa markkinatutkimukset ovat saaneet erityisen painoarvon Ruotsissa, missä tutkimuksille on annettu vahva asema sekä oikeuskäytännössä että doktriinissa. Tutkielmassa selostetaan oikeustilaa liittyen markkinatutkimusten käyttöön todisteena tunnusmerkkioikeudessa ja analysoidaan oikeussäännöksiä, joiden tulkinnalla on merkitystä markkinatutkimusten käyttökelpoisuuden ja niille annettavan todistearvon kannalta. Lisäksi tutkielmassa käsitellään niitä prosessioikeuteen ja markkinatutkimusten metodologiaan liittyviä seikkoja, jotka vaikuttavat tutkimusten todistearvoon, luotettavuuteen sekä käyttökelpoisuuteen. Esille nostetaan myös doktriinissa ja oikeuskäytännössä markkinatutkimusten todistekäyttöön liitettyjä ongelmia. Markkinatutkimuksilla on pyritty tunnusmerkkioikeudellisissa prosesseissa todistamaan muun muassa tavaramerkin vakiintumista, laajaa tunnettuutta ja käytön kautta saavutettua erottamiskykyä. Tutkimuksia on käytetty myös tavaramerkkejä tai muita tunnuksia koskevan sekoitettavuuden todisteluun sekä maineen norkkimisen ja orjallisen jäljittelyn edellytyksenä vakiintuneesti pidetyn tunnettuusvaatimuksen toteennäyttämiseen. Tutkielmassa käsitellään yleisesti näyttöön liittyviä kysymyksiä ja erityisesti markkinatutkimustodistelua edellä mainittuja teemoja koskien. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan markkinatutkimusalan itsesäätelyä sekä ajankohtaisia trendejä ja pohditaan immateriaalioikeudellisia asioita koskevien prosessien keskittämisen vaikutuksia markkinatutkimustodisteluun. Tutkielmassa selostetaan kansallista oikeuskäytäntöä sekä yhteisön tuomioistuinten antamia ratkaisuja, jotka sisältävät markkinatutkimustodistelun kannalta olennaista argumentointia. Tutkielmaa laadittaessa on otettu huomioon osittain myös ulkomaista materiaalia ja lähdeaineistona on käytetty kotimaisen aineiston lisäksi etenkin ruotsalaista kirjallisuutta.
  • Nenonen, Marja (1995)
  • Taarasti, Riitta Elina (2013)
    Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan markkinoinnin vakiintumista osaksi yleisten kirjastojen toimintaa. Yleisiä kirjastoja käsitellään tässä tutkielmassa nonprofit-organisaatioina, joilla markkinoinnin ensisijaisena tavoitteena ei ole tehdä voittoa, vaan markkinointi on mission toteutumista edistävää viestintää ja vaikuttamista. Tänä päivänä markkinointi mielletään yleisesti erottamattomana ja välttämättömänä osana yleisten kirjastojen palvelujen tunnettuuden parantamista ja tapahtumien toteuttamisprosessia, mutta tämän ajattelumallin vakiintuminen on melko tuore ilmiö. Ilmiö on osa suurempaa murrosta yleisten kirjastojen toimintaympäristössä ja ympäröivässä maailmassa. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi yleisten kirjastojen markkinointitoimien taustaa tarkastelemalla historiakatsauksena kirjastojen ydintehtäviä ja markkinointitoimien ilmenemistä kirjastolakien, aikalaiskirjallisuuden, alan kirjallisuuden ja aiemman tutkimuksen kautta. Tutkielman taustateoriana toimii Pirjo Vuokon teoria nonprofit-organisaatioiden markkinoinnista ja tulkintateoria pohjaa Manuel Castellsin käsityksiin informaatioyhteiskunnan tuomista muutoksista ammatti-identiteetteihin. Käsitteellistä taustaa luodaan ”yleinen kirjasto”, ”nonprofit-organisaatio”, ”markkinointi” ja ”missio” käsitteiden kautta. Tutkimusaineisto koostuu Kirjastolehdessä julkaistuista markkinointia käsittelevistä artikkeleista sekä Kirjastot.fi-portaalin keskustelufoorumeilla markkinointia käsittelevistä viesteistä. Molemmat tutkimusaineistot on rajattu vuosiin 1995–2012. Tässä kuvailevassa ja ymmärtävässä tapaustutkimuksessa tutkimusmenetelminä käytetään pääosin kvalitatiivisia metodeja. Artikkelit ja keskustelufoorumiviestit on analysoitu sisällön erittelyllä ja sisällönanalyysillä perustuen abduktiivisen päättelyn logiikkaan. Aineistosta käy ilmi, että kirjastoissa ymmärretään hyvin markkinoinnin tärkeys ja ollaan yleisesti myötämielisiä markkinoinnille, mutta alalla on ristiriitoja sen suhteen mitä kirjastojen markkinoinnin tulee olla ja mihin sen tulee perustua. Ristiriitojen ytimessä ovat analyysin mukaan eri näkemykset puolueettomuuden ja ei-kaupallisuuden olemuksista. Markkinoinnin vakiintumista osaksi yleisten kirjastojen toimintaa voidaan luonnehtia osaksi sitä muutosprosessia, jossa kirjasto hakee yhteistä visiota ja keinoja, joilla se osoittaa tarpeellisuutensa kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien toteuttajana muuttuneessa toimintaympäristössään.
  • Heikkilä, Marja (1977)
  • Rokkanen, Karin (2009)
    Industrialiseringen, flyttningen till tätorter samt den ekonomiska utvecklingen har påverkat de finska kommunernas resurser under 1900-talets senare hälft. Utbudet på arbetskraft har haft en central tillväxthämmande inverkan på ekonomin i kommunerna, och en sträng kontroll av kostnadsutvecklingen och en fortsatt ökning av skatteintäkterna är väsentliga faktorer för att bibehålla kommunernas ekonomi på solid grund. Med kommunal marknadsföring riktad mot bl.a. företagare och arbetsföra invånare kan kommunen påverka såväl kommunens sysselsättningsgrad som den egna organisationens effektivitet. Syftet med detta arbete är att beskriva vilka förutsättningarna är för att marknadsföring skall kunna integreras i den kommunala verksamheten i Finland, samt genom vilka metoder marknadsföringen skall integreras i verksamheten för att den skall leda till positiva resultat, i detta fall främja sysselsättningsläget. Denna uppsats är såväl teoretisk som empirisk till sin natur. I den teoretiska delen analyseras marknadsföringen ur ett styrningsperspektiv, och fokuset ligger på de framgångsfaktorer som gör den kommunala marknadsföringen framgångsrik. I en fallstudie beskrivs hur Karis stad, vilken varit i en svår ekonomisk situation, genom olika marknadsföringsaktiviteter försökt stärka stadens sysselsättningsläge. I den empiriska delen undersöks ifall de teoretiska faktorer som anses vara grunden för en framgångsrik marknadsföring är valida inom den kommunala verksamheten. Undersökningen påvisar att kommunal marknadsföring kan påverka sysselsättningsgraden inom kommunerna, förutsatt att marknadsföringen systematiskt och långsiktigt integreras i hela den kommunala verksamheten samt organisationen. Framför allt då målet med kommunal marknadsföring ofta är en förbättrad image, vilken tar tid att bygga upp, är det viktigt att marknadsföringsstrategin är långsiktig till sin natur. Förutom en stark förankring till strategin, är en engagerad organisation och en fungerande styrningsmodell viktiga element i säkerställandet av en framgångsrik marknadsföring. De främsta källorna använda i den teoretiska delen är litteratur av A.Anttiroiko, G.Björkroth, S.Mikola/J. Kesänen, R.Valo, T.Äikäs, samt olika publikationer utgivna av Kommunförbundet. Fallstudiens fakta baserar sig främst på kvalitativa intervjuer med Karis stads f.d. marknadsföringschef E.Rissanen, samt Karis stadsdirektöf K.Lindholm.
  • Hofmeister, Marika (1999)
    I denna avhandling studeras marknadskvinnornas livssituation i Mali och hur de själva upplever den. Målsättningen är att visa hur dessa kvinnor, sin fattigdom till trots, lyckas förhandla sig fram till en social ställning inom den urbana strukturen. De tillvägagångssätt marknadsförsäljarna använder sig av granskas, samt den tid och energi som de spenderar för att försäkra sig om bemästrandet av sin urbana situation. Att ha social relationer spelar en oerhört stor roll i Mali och speciellt i Bamako där livsvillkoren är svåra. Dessa relationer hjälper en person i alla dagliga situationer. Relationer behövs för att erhålla en anställning, ett viktigt papper, barnvakt, en gratis tågbiljett, en försäljningsplats på marknaden, varor på kredit, vatten från pumpen, en kundkrets, eller helt enkelt mat för dagen. Det är därför väldigt viktigt att inneha ett omfattande socialt kapital bestående av familje-, vänskaps-, och/eller professionella relationer och marknadskvinnor kämpar ständigt med att upprätta och upprätthålla dessa sociala relationer. I undersökningen, som är baserad på fältarbete, framkommer att marknadskvinnor investerar en stor del av de pengar de tjänar på marknaden i sina sociala relationer. Som teoretisk ram i detta arbete har Pierre Bourdieu's teori om kapital i dess olika former använts och den tillämpas för att visa hur kvinnor, genom att generöst omvandla ekonomiskt kapital till socialt kapital, samlar på sig symboliskt kapital i form av bònya; prestige, socialt erkännande, respekt, anseende och heder. Det grundläggande begreppet bònya (som kommer från Bamana språket), genomlöper hela avhandlingen. För att förstå hur detta begrepp anknyter till hierarki och på vilket sätt det strukturerar hela samhället, ger det inledande kapitlet en genomgående framställning av kastsystemet i Mali, som fortfarande indelar samhället i kategorier av ojämlik status. Utöver deras handelsaktiviteter, diskuteras även marknadskvinnornas position inom familjen. I arbetet betonas hur marknadskvinnor konstant förhandlar fram sin position, dels som markandskvinnor, dels som "anständiga" hustrur och "goda" mödrar. Den huvudsakliga informationskällan för avhandlingen är fältarbete utfört under fyra månaders tid i Bamako, Malis huvudstad. De metoder som använts omfattar deltagande observation och intervjuer med 22 kvinnor, varav 19 var marknadskvinnor, därtill 5 män Huvudsaklig litteratur: Bourdieu, P.; Clark, G.; Camara, S.; Godelier, M.; Weiner, A.
  • Velling, Rauno (1960)
  • Taimouri, Zara (2015)
    Tämä Pro gradu -tutkielma on tehty Helsingin yliopistossa matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle professori Esa Nummelinin luennoimien kurssien matemaattinen taloustiede ja stokastiset prosessit pohjalta. Pro gradu -tutkielman aiheena on Markovin ketjut (MK) ja tutkielman tavoitteena on antaa yleisluonteinen kuva siitä, mikä MK on, minkälaisia ominaisuuksia sillä on ja koota MK:ihin liittyviä olennaisia esimerkkejä ja tuloksia johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tutkielmassa käsitellään keskeisintä diskreettiaikaista stokastista prosessia, Markovin ketjua (tai Markov-prosessia) ja yksidimensioista satunnaiskulkua ominaisuuksineen. Markovin ketju on hyvin laaja ja erittäin keskeinen käsite niin matematiikassa, tilastotieteessä, kemiassa, fysiikassa, kuin biologiassakin. Sovelluksissa yleisesti käytetyn ketjun suosio johtuu siitä, että Markovin ketjulla on ns. Markov-ominaisuus eli tulevaisuuden tila riippuu vain nykyhetken tilasta. Jokaisella askeleella tila voi muuttua toiseksi tilaksi tai pysyä samana (vaikka tila pysyy samana, ajatellaan, että sekin on muutosta). Tilan muuttumista kutsutaan siirtymäksi ja vastaavasti muuttumisen todennäköisyyttä siirtymätodennäköisyydeksi. Tutkielma on rakennettu siten, että toisessa luvussa esitellään Markovin ketjun määritelmä ja tutustutaan merkintöihin. Kolmannessa luvussa tarkastellaan Markovin ketjuja ja niiden ominaisuuksia. Neljännessä luvussa käsitellään alkutilaa ja kuinka siirtymätodennäköisyyden ja alkujakauman avulla voidaan määritellä ns. polkutodennäköisyys. Viidennessä luvussa esitellään Markovin ketjun tilojen luokittelut. Kuudennessa luvussa syvennytään käsitteeseen Markovin ketjun absorptioon ja absorptiotodennäköisyyteen. Tämän jälkeen perehdytään käsitteisiin tasapainojakauma ja kääntyvyys. Viimeisessä luvussa tarkastellaan yksinkertaista stokastista prosessia, 1-dimensioista satunnaiskulkua, joka on Markovin ketjun erikoistapaus. Tutkielman päälähteet ovat Esa Nummelinin luennoimien kurssien matemaattinen taloustiede [9] ja stokastiset prosessit [10] luentomuistiinpanot ja lisäksi Samuel Karlinin ja Howard M Taylorin kirja A First Course in Stochastic Processes [5].
  • Jousimo, Jussi (2011)
    Markov random fields (MRF) are popular in image processing applications to describe spatial dependencies between image units. Here, we take a look at the theory and the models of MRFs with an application to improve forest inventory estimates. Typically, autocorrelation between study units is a nuisance in statistical inference, but we take an advantage of the dependencies to smooth noisy measurements by borrowing information from the neighbouring units. We build a stochastic spatial model, which we estimate with a Markov chain Monte Carlo simulation method. The smooth values are validated against another data set increasing our confidence that the estimates are more accurate than the originals.
  • MAR-malli 
    Kalliovirta, Leena (2003)
    Tutkielmassa tarkastellaan epälineaarista MAR-mallia eli lineaaristen autoregressiivisten mallien sekoitusmallia sekä siihen läheisesti liittyviä lineaarisia ja epälineaarisia malleja. Teoriaosassa tarkastellaan MAR-mallin tilastollisia ominaisuuksia ja mallin parametrien estimointia. MAR-mallin residuaalina käytetään kvantiiliresiduaalia. Lisäksi esitellään lyhyesti ehdollisen heteroskedastisuuden mallittamiseen yleisesti käytettyjä GARCH-malleja ja niiden vaihtoehtona tarkastellaan lisäksi mallia, jossa ehdollinen heteroskedastisuus kuvataan aikasarjan viivästettyjen differenssien avulla. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan Sveitsin frangin kuukausittaista kolmen kuukauden eurokorkoa. Aineistoon sovitetaan MAR-malleja ja vertaillaan niitä aineistoon aiemmin sovitettuun lineaariseen AR-malliin ja epälineaariseen TAR-malliin. Vertailussa käytetään uskottavuusteorian testejä ja mallinvalintakriteereitä. Mallin sopivuuden ja riittävyyden tarkastelu tehdään kvantiiliresiduaalien avulla. Vertailussa uudentyyppinen, aikasarjan viivästettyyn differenssiin perustuva heteroskedastinen MAR-malli osoittautuu mallinvalintakriteerien ja ennustekykynsä suhteen parhaimmaksi. Tutkielman tärkein lähde on Lanteen ja Saikkosen (2003) MAR-GARCH-mallia käsittelevä artikkeli. Myös seuraavien kirjoittajien MAR-malleja käsittelevät artikkelit ja käsikirjoitukset ovat tärkeitä lähteitä: Rahbek ja Shephard (2002a,2002b), Wong ja Li (2000, 2001a ja 2001b) sekä Zeevi, Meir ja Adler (2001).
  • Lehtimäki, Helena (1938)
  • Laakso, Päivi (2010)
    Euroopan unionin yhteinen identiteetti nousi Euroopassa yleisen keskustelun kohteeksi Yhdysvaltojen johtaman Irakin sodan ja sen jälkiseuraamusten aiheuttaman transatlanttisen kriisin myötä. Samaan aikaan Yhdysvaltojen vastaiset mielipiteet nousivat ennätyslukemiin Euroopassa. Joidenkin tutkijoiden mukaan voimakas ilmiö oli osoitus anti-amerikanismista. Anti-amerikanismi voidaan määritellä Peter Katzensteinin ja Robert Keohanen mukaan: ”psykologiseksi taipumukseksi nähdä Amerikka ja amerikkalainen yhteiskunta negatiivisessa valossa” (Katzenstein ja Keohane 2007, 12.) Anti-amerikanismin teorian tekee Euroopan unionin identiteetin kannalta mielenkiintoiseksi se, että sitä käsittelevissä tutkimuksissa on väitetty anti-amerikanismin toimineen yhtenä tekijänä unionin yhteisen identiteetin muodostumisessa, ja muutamissa tätä vaikutusta pidetään keskeisenä tekijänä unioninidentiteetin muodostumiselle (Esim. Arendt 1994, Markovitz 2007). Jos identiteetin määritellään Alexander Wendtin mukaan olevan kansainvälisten toimijoiden ominaisuus, joka vaikuttaa toimijan asennoitumiseen ja käyttäytymiseen (Wendt 1999, 224), on identiteettitutkimus Euroopan unionin kohdalla erityisen ajankohtaista nyt, kun unioni kampailee yhteisen ulkopolitiikan ja identiteetin muodostamisen kanssa. Aikaisempi tutkimus anti-amerikanismista ei ole osoittanut sen vaikuttaneen suoraan Euroopan unionin tai muiden Yhdysvaltojen kumppaneiden toimintaan. Peter Katzenstein ja Robert Keohane totesivat perusteellisen analyysinsä perusteella, että vaikutuksia on havaittavissa yllättävän vähän ilmiön voimakkuuteen nähden (Katzenstein ja Keohane 2007, 275). Heidän mukaansa suoria vaikutuksia ei ole havaittavissa, mutta sen sijaan epäsuorien vaikutusten mahdollisuus on olemassa (Katzenstein ja Keohane 2007, 301–305). Mielenkiintoisen anti-amerikanismista Euroopan unionin kannalta tekevät juuri ne mahdolliset epäsuorat vaikutustavat, joiden kautta anti-amerikanismi on voinut vaikuttaa unionin identiteettiin. Tutkimukseni tarkoitus onkin perehtyä konstruktivistista näkökulmasta anti-amerikanismin esiintymiseen Euroopassa ja tätä kautta pohtia näitä mahdollisia epäsuoria vaikutuksia unionin identiteetin kehittymiseen, täydentäen tältä osin aikaisempaa tutkimusta. Tutkimuksessani perehdyn anti-amerikanismin kehittymiseen Euroopassa ja pohdin anti-amerikanismin epäsuoria vaikutuksia Euroopan unionin identiteetin kehittymiseen. Tutkimukseni koostuu tekstianalyysistä ja teoreettisesta pohdinnasta. Vertaamalla ja pohtimalla anti-amerikanismin tutkimuksen ja Euroopan unionin identiteettitutkimuksen yhteneväisyyksiä pyrin hahmottelemaan kuvaa siitä, miten anti-amerikanismi on voinut vaikuttaa unionin identiteettiin. Tekstianalyysin tarkoitus on testata teoreettisen pohdintani mahdollisuuksia ja tarjota empiiristä pohjaa tutkimukselle ja menetelmäksi valitsin diskurssianalyysin, jonka avulla voin perehtyä perusteellisesti neljään Euroopan unionin korkeiden poliittisten johtajien tekstiin. Tekstianalyysin ja teoreettisen pohdinnan perusteella pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että anti-amerikanismi on vaikuttanut monien eri kanavien kautta Euroopan unionin identiteetin kehittymiseen. Tutkimukseni avaa joitakin uusia näkemyksiä unionin identiteetin tutkimukseen mutta syvällisempi perehtyminen näiden vaikutuskanavien toimintaan jää tulevien tutkimusten aiheeksi. Tutkimustulokseni täydentävät aiempaa anti-amerikanismin tutkimusta Euroopan unionin osalta ja täydentävät Katzensteinin ja Keohanen tutkimusta anti-amerikanismista. Tutkimukseni osallistuu Euroopan unionin identiteetistä käytyyn teoreettiseen keskusteluun avaamalla Yhdysvaltojen roolia identiteetin muokkaajana.
  • Englund, Nia (2012)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia marttoja Reilun kaupan vapaaehtoistoimijoina. Tutkimuksen pääongelma oli selvittää, miten martat kokivat Reilun kaupan hyväksi tehtävän vapaaehtoistoiminnan ja, miten martat suhtautuvat Reiluun kauppaan. Lisäksi tutkittiin marttojen osallistumista, kiinnostusta ja motiiveja vapaaehtoistoimintaan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Marttaliiton kanssa. Työn teoriaosuus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osiossa luodaan katsaus aiempaan tutkimukseen suomalaisten osallistumisesta ja asennoitumisesta vapaaehtoistyöhön. Toisessa osiossa perehdytään vapaaehtoistyön motivaatioperustaan. Kolmannessa osiossa perehdytään vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseen johtaviin syihin Icek Ajzenin (1985) suunnitellun käyttäytymisen teorian avulla. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin yhdeksää Reilun kaupan koulutukseen osallistunutta Reiluttaja-marttaa. Laadullinen haastatteluaineisto luokiteltiin ja analysoitiin teemoittain. Toisessa vaiheessa laadullisen analyysin ja tutkimuksen teoriaosan pohjalta luotiin sähköpostikysely, joka lähetettiin kahdelle sadalle martalle, jotka eivät olleet käyneet Reilun kaupan koulutusta. Kyselyyn saatiin 61 hyväksyttyä vastausta ja sen vastausprosentti oli 33,5 %. Kyselyaineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä: muun muassa ristiintaulukointia ja yksiulotteista varianssianalyysia. Tässä tutkimuksessa mukana olleet martat suhtautuvat erittäin myönteisesti Reiluun kauppaan. Kyselyyn vastanneista martoista 84 % piti Reilun kaupan järjestelmää tärkeänä asiana ja 65 % piti Reilun kaupan ja Marttaliiton yhteistyötä hyvänä asiana. Reiluttaja-martat olivat yhtä lukuun ottamatta halukkaita jatkamaan Reilun kaupan toimintaa tulevaisuudessa. Reiluttaja-martat tarvitsivat kuitenkin muiden marttojen ja Marttaliiton tukea toiminnassaan. Puolet kyselyyn vastanneista martoista oli tehnyt vapaaehtoistyötä martoissa ja jopa 72 % oli halukkaita tekemään vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa. Kyselyyn vastaajat ilmoittivat Reilun kaupan toiseksi mieluisimmaksi vapaaehtoistyön kohteeksi ikäihmisten jälkeen. Muiden auttaminen ja yhdessä tekeminen olivat tärkeimmät motiivit vapaaehtoistyöhön. Marttojen Reilun kaupan toiminnalla on paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita joihin vastaaminen onnistuu marttojen joukkovoimalla ja yhteisöllisyydellä.
  • Korhonen, Konsta (Helsingin yliopisto, 2009)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää millainen suhde käsitteiden ”aktiivinen” ja ”kontemplatiivinen” välillä vallitsee 1200- ja 1300-lukujen taitteessa eläneen saksalaisen teologin Mestari Eckhartin mystiikanteologiassa. Lisäksi on tarkoitus selvittää mitä tuon suhteen kautta on mahdollista paljastaa Eckhartin mystiikanteologiasta laajemmin. Tutkimuksen metodi on systemaattinen analyysi ja päälähteinä käytetään Eckhartin saksankielisiä saarnoja. Erityisesti analysoidaan Eckhartin Martta-Maria -perikooppia (Lk.10:38–42) käsitteleviä saarnoja Pr.86 ja Pr.2. Lisäksi lähteinä käytetään muita Eckhartin saksankielisiä saarnoja ja muuta tuotantoa siinä määrin kuin niiden mukaan ottaminen auttaa paremmin ymmärtämään saarnojen intentioita. Jo ensimmäisistä kristillisistä vuosisadoista lähtien Luukkaan evankeliumin kertomus Martasta ja Mariasta on ollut aktiivisen ja kontemplatiivisen elämän locus classicus. Siksi tutkimuskysymykseen vastaamiseksi on valittu juuri Eckhartin sitä käsittelevät saarnat. Itse tutkimuskysymyksen valintaan on vaikuttanut puolestaan se, että Eckhart tulkitsee perikooppia häntä edeltävästä tulkintatraditiosta selvästi poikkeavalla tavalla ja nostaa Martan sisaruksista edistyneemmäksi. Tutkimus etenee seuraavalla tavalla. Luvussa 2 avataan käsitteiden ”aktiivinen” ja ”kontemplatiivinen” sisältöä sekä käsitellään kysymystä siitä miten niiden välistä suhdetta on kirkon historiassa tulkittu. Se tapahtuu esittelemällä kolme keskeistä tulkintalinjaa: normaalikirkollinen, monastinen ja mendikanttisääntökuntien tulkinta. Luvussa 3 käydään läpi Eckhartin elämää, tuotantoa ja harhaoppisuustuomiota sekä hänen teologiansa keskeisiä jäsentäviä periaatteita. Koska Eckhart on suomalaiselle yleisölle verrattain tuntematon teologi, aihetta käsitellään hieman laajemmin kuin pro gradu -tukielmassa on yleensä tapana. Luvussa 4 perehdytään Martta-Maria -perikooppiin ja sen pitkään tulkintahistoriaan. Luvussa 5 analysoidaan Eckhartin saarna Pr.86, luvussa 6 Pr.2. Luvussa 7 tutkimuksen tulokset kootaan yhteen. Eckhartin saarnoja analysoimalla paljastuu, että hän tulkitsee aktiivisen ja kontemplatiivisen elämän suhteen häntä edeltävästä traditiosta poikkeavalla tavalla. Eckhartia edeltävänä aikana kontemplatiivisia pyrkimyksiä ja Mariaa oli pidetty kristillisessä kirkossa aktiivista elämää ihailtavampana ja ansiollisempana jo tuhat vuotta. Siihen oli vaikuttanut erityisesti se, että 400-luvulta lähtien aina 1200-luvulle asti luostarit olivat Länsi-Euroopan sivistyksen ja teologian keskuksia. Sen vuoksi juuri monastisia ihanteita – erityisesti kontemplatiivisia pyrkimyksiä Jumalan välittömään katselemiseen – pidettiin pitkään kristillisen elämän ihanteina. Eckhart on kuitenkin osa uutta tulkintatraditiota jossa perinteisen klausuurin rajat pyrittiin laajentamaan luostarin muureista koskemaan koko maailmaa. Tämä uusi tulkintatraditio oli ominaista erityisesti mendikanttisääntökunnille (fransiskaanit ja dominikaanit) sekä begiiniyhteisöille, joissa kontemplatiivinen ja aktiivinen elämä pyrittiin yhdistämään yhdeksi kristilliseksi elämäksi. Tutkimuksessa käy ilmi, että suhteessa laajempiin tulkintatradition linjoihin, Eckhart voidaan liittää luontevasti osaksi näiden sääntökuntien uusia orastavia tulkintoja. Niiden mukaan kristillistä täydellisyyttä ei tavoiteta kääntymällä pois päin maailmasta vaan sitä kohti. Sen on kuitenkin tarkoitus tapahtua niin, että aktiivisuus maailmassa nousee kontemplatiivisesta elämänmuodosta käsin. Toisaalta tutkimuksessa paljastuu myös, että Eckhart menee vielä edellä mainittuja uusia tulkintojakin pidemmälle. Mendikanttisääntökunnissa kontemplatiivisuus säilytti yleensä vielä jonkinlaisen ensisijaisuuden aktiivisuuteen nähden, siihen valmistavana ja sen mahdollistavana vaiheena. Eckhart saarnaa kuitenkin niiden täydellisen ykseyden ja samanaikaisuuden puolesta. Hänelle täydellisyyttä edustaa Betanian sisaruksista Martta joka on ”neitsyt-vaimo”, koskematon ja puhdas, mutta joka kuitenkin samalla synnyttää. Neitsyyden ja vaimouden täydellisen samanaikaisuuden korostaminen nousee puolestaan Eckhartin voimakkaasta sitoutumisesta uusplatoniseen metafysiikkaan. Eckhartin ontologia on ”dynaamista ontologiaa”, jossa kaikki ymmärretään Jumalan yliajalliseksi emanaatioksi. Tulkitsemalla mm. Proklosta, Eckhart esittää, että kaikki luotu on olemassa ensisijaisesti ja täydellisenä ikuisuudessa syntyvässä Pojassa ja vain formaalisesti ja vajavaisella tavalla havaittavassa todellisuudessa. Kristillinen täydellisyys on Eckhartille paluuta tuohon varsinaiseen olemiseen ikuisuudessa syntyvässä Pojassa. Paluu tapahtuu irrottautumalla (abegescheiden) kuvista (bilde) eli hyväksymällä, että Jumala ei ole missään käsitteissä, eikä häntä tavoiteta samoin kuin olemassa olevat asiat tavoitetaan. Sikäli kun ihminen riisutaan riippuvuudestaan kuvista, sikäli hän murtautuu (durchbrechen) takaisin siihen perustaan (grunt) jossa Poika ikuisesti syntyy. Perustasta käsin ihmisen on puolestaan mahdollista synnyttää sellaista aktiivisuutta ja toimintaa, joka ei ole itsekkyyden ja egon tahraamaa suorittamista ja kaupankäyntiä. Tutkimuksessa käy ilmi myös se, kuinka keskeinen rooli ymmärryksen (intellectus) kategorialla on kuvista luopumisen prosessissa ja Jumalan kaltaisuuden realisoitumisessa ihmisessä. Juuri ymmärtämisaktin (intelligere) puolesta ihminen on Eckhartin mukaan eniten Jumalan kaltainen ja osa Jumalan ikuisuudessa tapahtuvaa emanaatiota.
  • Lampu, Tellervo (1977)