Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12104-12123 of 24532
  • Aurela, Birgit (Helsingin yliopisto, 2001)
  • Övermark, Lassi (2015)
    Migreeniin on yhdistetty useita liitännäissairauksia, joista tässä tutkimuksessa keskityttiin erityisesti astmaan ja allergioihin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko allergiat ja astma yleisempiä migreenisukujen migreenipotilailla kuin heidän terveillä perheenjäsenillään ja miten ne vaikuttavat migreenin kliiniseen kuvaan. Tavoitteena oli myös löytää sukuja molekyyligeneettisiin jatkotutkimuksiin, joissa etsitään mahdollisia yhteisiä tekijöitä migreenin ja allergioiden tai astman välillä. Lisäksi haluttiin selvittää, voisiko joku aiemmin koko genomin kattavassa meta- analyysissä tunnistetuista 12 yhden nukleotidin polymorfismeista (SNP) assosioitua myös migreenipotilaiden allergiaan ja astmaan. Tutkimus on toteutettu kyselylomaketutkimuksena, johon on osallistunut 10061 suomalaista migreenipotilasta ja heidän perheenjäsentään. Migreenipotilailla esiintyy allergiaa merkittävästi enemmän kuin heidän terveillä perheenjäsenillään, 35,5% vs 24,4%, samoin kuin astmaa, 9,7% vs 7,3%. Migreenipotilaista allergikoilla ja astmaatikoilla päänsärkykohtauksia oli useammin ja ne kestivät kauemmin, kuin allergiattomilla ja astmattomilla. Allergikkojen päänsärky oli lisäksi keskimäärin voimakkaampaa. Jatkotutkimuksiin valittiin sukuja, joissa allergiat ja migreeni vaikuttavat periytyvän yhdessä jopa kolmessa sukupolvessa. Aiemmin tunnistetuista SNP:istä rs2274316 (MEF2D-geenissä) näyttäisi liittyvän migreenipotilaiden allergiaan (p=0,025).
  • Vuola, Pietari (2014)
    Migreeni on aivoinfarktin riskitekijä nuorella iällä. Sairauksien yhteyteen liittyvien mekanismien selvittäminen on tärkeää riskipotilaiden paremman tunnistamisen kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää migreenin kliininen kuva aivoinfarktin sairastaneilla migreenipotilailla ja verrata sitä aivoinfarktia sairastamattomien potilaiden migreeniin. Tutkimus perustui kyselylomakkeiden välityksellä kerätyn datan tilastolliseen analysointiin. Migreenin kliinisiä piirteitä verrattiin alle 50-vuotiaana aivoinfarktin saaneiden migreenipotilaiden muodostaman tapausryhmän (n=45) ja aivoverenkiertohäiriöitä sairastamattomien migreenipotilaiden muodostaman verrokkiryhmän (n=4178) välillä. Kummastakin potilasryhmästä otettiin myös erikseen vertailuun aurallista migreeniä sairastavat potilaat (n=33 ja n=2083). Tapauksissa oli enemmän aurallista migreeniä sairastavia kuin verrokeissa (p=0,0064). Migreenikohtaustiheys oli keskimäärin pienempi tapausryhmäläisillä (p=0,0117). Tapauksilla yleisempää oli toispuoleinen päänsärky (p=0,0006), sykkivä päänsärky (p<0,0001) ja kohtauksenaikainen oksentelu (p=0,0013). Ruoanhimo migreenin esioireena oli harvinaisempaa tapauksilla kuin verrokeilla (p=0,012). Aurallisten potilasryhmien vertailussa visuaalisen migreeniauran sahalaita oli yleisempää tapauksilla kuin verrokeilla (p=0,0198). Muut aurallisen vertailun merkittävät tulokset olivat samoja kuin yleisessä vertailussa. Aivoinfarktin nuorena saaneiden potilaiden migreenin erityispiirteet saattavat liittyä kohonneeseen aivoinfarktiriskiin. Jatkotutkimuksille on aihetta.
  • Vuola, Pietari (2014)
    Migreeni on aivoinfarktin riskitekijä nuorella iällä. Sairauksien yhteyteen liittyvien mekanismien selvittäminen on tärkeää riskipotilaiden paremman tunnistamisen kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää migreenin kliininen kuva aivoinfarktin sairastaneilla migreenipotilailla ja verrata sitä aivoinfarktia sairastamattomien potilaiden migreeniin. Tutkimus perustui kyselylomakkeiden välityksellä kerätyn datan tilastolliseen analysointiin. Migreenin kliinisiä piirteitä verrattiin alle 50-vuotiaana aivoinfarktin saaneiden migreenipotilaiden muodostaman tapausryhmän (n=45) ja aivoverenkiertohäiriöitä sairastamattomien migreenipotilaiden muodostaman verrokkiryhmän (n=4178) välillä. Kummastakin potilasryhmästä otettiin myös erikseen vertailuun aurallista migreeniä sairastavat potilaat (n=33 ja n=2083). Tapauksissa oli enemmän aurallista migreeniä sairastavia kuin verrokeissa (p=0,0064). Migreenikohtaustiheys oli keskimäärin pienempi tapausryhmäläisillä (p=0,0117). Tapauksilla yleisempää oli toispuoleinen päänsärky (p=0,0006), sykkivä päänsärky (p<0,0001) ja kohtauksenaikainen oksentelu (p=0,0013). Ruoanhimo migreenin esioireena oli harvinaisempaa tapauksilla kuin verrokeilla (p=0,012). Aurallisten potilasryhmien vertailussa visuaalisen migreeniauran sahalaita oli yleisempää tapauksilla kuin verrokeilla (p=0,0198). Muut aurallisen vertailun merkittävät tulokset olivat samoja kuin yleisessä vertailussa. Aivoinfarktin nuorena saaneiden potilaiden migreenin erityispiirteet saattavat liittyä kohonneeseen aivoinfarktiriskiin. Jatkotutkimuksille on aihetta.
  • Häyhä, Leila (1991)
  • Karvonen, Ulla (Helsingin yliopisto, 2011)
    In the study, two upper elementary school health education textbooks were investigated. The purpose of the study was to examine the health discourses and subject- and reader positions constructed in text. Theoretically, the study is based on poststructuralist thought and critical sociology of health promotion. Methodologically, it draws mainly on critical lingvistics and new rhetorics. Textbooks were understood as informative, argumentative and persuasive texts in which different lexical and grammatical methods to secure the readers´ responsiveness were utilized. Also, the relations of the text to wider genres, social situations, structures, institutions and practices were investigated. The interpersonal and ideational dimensions of the texts were analysed with the aim of finding out the kinds of identities for and relations between the speaker and the ideal reader were constructed and the kinds of representations of health and the world around were produced in the textbooks. Multiple discourses of health, and genres and styles characteristic for many kinds of contexts and situations were found. The identities of and the relationships between the speaker and the ideal reader of the text were also multiple and changing. The text echoes both biomedical health discourse emphasizing prevention of illness and holistic discourse emphasizing personal welfare, fulfillment and happiness. Furthermore, traces for example from development psychological, ecological and civilization critical discourses were perceived. Formal scientific genre was found to be mixed with informal chatting imitating close and equal relationship between participants characteristic for advertisements and other persuasive texts, and obliging and ordering expression typical for school context and other situations where the relationship between participants is unequal and distant. The ideal reader of the text can be characterized as adolescent living in the world saturated by advertising and media. He or she is interested in the life of the celebrities, and is interested rather in her or his appearance, image and short-term enjoyment than health and long-term welfare. In the textbooks, healthy way of life is attempted to create a product which appeals to the values and interests of the imaginary public, the ideal reader of the text. Marketing healthy choices tend to reproduce stereotyped ideas of happiness, good life, youth and sex. Furthermore, individualizing approach mixed with wide definition of health legitimizes easily an erraneous impression of health, beauty and success being personal achievements dependent only on attitudes and competences.
  • Jauhiainen, Marjukka (1928)
  • Juntunen, Arja (1973)
  • Eriksson, Ritva (1988)
  • Lievonen, Mauri (1985)
  • Kamppi-Nyholm, Nina (1985)