Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12325-12344 of 24769
  • Hietaniemi, Tuuli (2014)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee länsimaista Intiaan suuntautuvaa kaupallista, ylirajaista sijaissynnyttämistä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa osoitetaan Amartya Senin kehityskäsitykseen nojautuen, että intialaisten naisten päätös sijaissynnyttäjäksi ryhtymisestä on valitettavan usein ainoa todellinen vaihtoehto, joka naisille tarjoutuu riittävän elintason saavuttamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Tutkielman toisessa osassa tarkastellaan kielellisiä keinoja, joilla järjestelyn osapuolet kuvailevat sijaissynnytystä, valtatasapainoltaan epätasaista järjestelyä, ja luovat samanaikaisesti ”kaupallisen sijaissynnyttämisen kulttuuria”. Tutkielman pääaineisto koostuu kahdeksasta, länsimaisten aiottujen vanhempien kirjoittamasta, ylirajaista sijaissynnyttämistä Intiassa käsittelevästä blogista. Blogien rinnalla analysoidaan Intiassa sijaissynnytyksen parissa työskentelevien lääkäreiden haastatteluita, jotka kerättiin syksyn 2009 aikana Delhissä. Tausta-aineistoina käytetään sanomalehtiartikkeleita ja sijaissynnytyksestä Intiassa laadittuja ohjeistuksia vuosilta 2002–2010. Laadullisen analyysin keinoiksi on valittu Norman Fairclough’n työhön nojaava kriittinen diskurssianalyysi, sekä sitä täydentävät, Theo van Leuuwenin ja Antonio Reyesin työstä ammentavat legitimaatiostrategiat. Diskurssianalyyttinen lähestymistapa johdattaa tutkimuksen vallan, hegemonian ja ideologian kielellisten ilmenemismuotojen äärelle sekä arvioimaan, miten tekstin tasolla tehtävät valinnat muokkaavat ympäröivää yhteiskuntaa omaksumaan tietyn lähestymistavan uusiin ilmiöihin, tässä tapauksessa ylirajaiseen sijaissynnyttämiseen Intiassa. Aineistosta identifioidaan viisi diskurssia, joita analysoidaan yksityiskohtaisesti. Diskurssit ovat (1) uusliberaali diskurssi, (2) uuskolonialistinen diskurssi, (3) kulttuurisen hegemonian diskurssi, (4) medikalisoiva diskurssi ja (5) globaalin sisaruuden diskurssi. Diskurssianalyysi paljastaa, että aiotut vanhemmat ja lääkärit ovat valta-asemaltaan vahvempia kuin sijaissynnyttäjät. Valtaeroja pyritään aktiivisesti häivyttämään ja niiden sijasta pyritään korostamaan aiottujen vanhempien ja sijaissynnyttäjien tasa-arvoisuutta, jopa ”sisaruutta”. Samaan aikaan legitimointistrategioita käytetään monipuolisesti oikeuttamaan ylirajainen sijaissynnytys. Kaikkiin diskursseihin sisältyy niin sanottu ”julkinen” ja ”verhottu” puoli. Julkisella puolella ylirajainen sijaissynnytys esitetään ongelmattomana, kaikkia osapuolia hyödyttävänä järjestelynä, joka juhlii kulttuurista monimuotoisuutta, painottaa intialaisten naisten voimaantumista ja aktiivista toimijuutta sekä kutsuu intialaiset sijaissynnyttäjät osaksi aiottujen vanhempien perheitä. Verhotulla puolella kuitenkin paljastuu, miten aiotut vanhemmat ja lääkärit oikeuttavat sijaissynnyttäjien köyhyyden, heidän kehojensa raskaudenaikainen valvonnan, toiseuden korostamisen ja kulttuurisen insensitiivisyyden. Tutkielman lopuksi annetaan suosituksia siitä, miten aiotut vanhemmat voivat paremmin kunnioittaa sijaissynnyttäjien yksityisyyttä ja kulttuurisia käytänteitä, erityisesti verkossa julkaisemissaan blogeissa.
  • Tillman, Daniela (2001)
    Syftet med avhandlingen var att undersöka hur miljöförvaltningen, d.v.s den formella strukturen, i ett antal utvalda kommuner med olika slag av industristruktur, antingen pappers- och cellulosa industri eller kemisk industri eller bådadera varierar mot bakgrunden av näringsstrukturen. Är det alltså så att industristrukturen påverkar utformningen av den administrativa miljöförvaltningen i kommunerna. Ett annat delsyfte med uppsatsen var att beskriva de informella nätverk som finns inom miljöförvaltningen då det gäller pappers- och cellulosa industrin samt den kemiska industrin och samtidigt se på beroendeförhållandet mellan den formella strukturen och den informella strukturen. Som teoretiska utgångspunkter använde jag mig av kontingensteorin samt av teorier om nätverk. Då det gäller kontingensteorin använde jag mig främst av Henry Mintzbergs hypoteser gällande komplexa versus enkla omgivningar. Enligt Mintzberg är omgivningen komplex i de kommuner som har många olika sorters industrier, medan omgivningen är mera enkel i de kommuner som har endast en slags industri på orten. De kommuner som har en komplex omgivning borde enligt teorin även ha en mera komplex organisation både gällande den formella och den informella strukturen och de mera enkla kommunerna borde i sin tur ha en enkel formell och informell struktur. I undersökningen gick jag först igenom kontingensteorin samt teorier om nätverk. Därefter undersökte och beskrev jag den formella strukturen, d.v.s den administrativa miljöförvaltningen i de utvalda kommunerna och jämförde dem med varandra. Efter det undersökte jag den informella strukturen i samma kommuner och jämförde dem sinsemellan. Avslutningsvis jämförde jag den formella- och den informella strukturen i kommunerna med varandra. I mitt arbete kom jag fram till att industristrukturen inte kan sägas påverka utformningen av den administrativa miljöförvaltningen i kommunerna. Komplexa kommuner kunde ha enkla formella strukturer och tvärtom. Däremot följde kommunens komplexitetsgrad och de informella nätverkens komplexitetsgrad varandra. Om omgivningen i kommunen var enkel var även den informella strukturen enkel. Var omgivningen komplex var även den informella strukturen komplex. Källorna i min undersökning var av olika slag och bestod främst av litteratur, statisitk samt intervjuer.
  • Schauman, Patrik Mikael (2002)
    I detta arbete har jag granskat om det i Finland går att finna empiriska belägg för miljökuznetskurvan. Idén bakom miljökuznetskurvan är att utsläpp och annan miljöskadlig verksamhet först ökar i takt med BNP per person i länder med växande men låg BNP per person. Därefter förväntas den miljöskadliga verksamheten nå sin kulmen vid något specifikt värde på BNP per person för att sedan sjunka allt mera i takt med att inkomsterna ökar. Jag har med regressionsanalys undersökt om 11 utsläpp och övriga miljöindikatorer har följt en sådan utveckling under Finlands närhistoria. De miljöindikatorer som jag har granskat är utsläppen av koldioxid, CFC-föreningar, svaveldioxid och kväveoxider i luft, utsläppen av fosfor och kväve i vatten, spridningen av bekämpningsmedel, elförbrukning, förbränning av fossila bränslen, bruket av kärnkraft och totalförbrukningen av naturresurser. Urvalet baserar sig på Finlands officiella indikatorer på en hållbar utveckling från 2000. Uppgifterna om dessa och BNP per person härrör från Finlands Miljöcentral och Statistikcentralen. Av de granskade indikatorerna verkar utsläppen av CFC-gaser, svaveldioxid, fosfor, kväve och spridningen av bekämpningsmedel följa miljökuznetskurvor som når sina toppar vid värden på BNP per person på mindre än 19306€, 13125€, mindre än 13366€, högst 21348€ respektive 16707€. Utsläppen av koldioxid, kväveoxider, total elförbrukning, förbränningen av fossila bränslen, bruket av kärnkraft och den totala förbrukningen av naturresurser kan inte påvisas följa miljökuznetskurvor. I ljuset av mina resultat verkar det i Finland ha funnits samhälls- och marknadsmekanismer som gett upphov till en tendens för miljöskadlig verksamhet att följa en miljökuznetskurva. Samtidigt verkar kuznetskurvans uppkomst bero på en mängd olika faktorer som endast delvis påverkas av nivån på BNP per person. Mycket tyder på att kuznetskurvan lättare uppstår för föroreningar som beror på bruket av ersättningsbara kemikalier och industriella processer vars utsläpp kan renas till överkomliga kostnader än på diffusa utsläpp som kräver satsningar av stora delar av befolkningen.
  • Lindén, Ingrid (2002)
    I avhandlingen undersöks miljöjournalistiken under fyra decennier. Artiklar om miljöfrågor har undersökts från en vecka av tidningen Hufvudstadsbladet under åren 1955, 1970, 1990 och 2000. Huvudfrågeställningen i avhandlingen är hur miljöjournalistiken i tidningen Hufvudstadsbladet förändrats mellan de olika åren. I tidigare forskning har det visat sig att intresset för miljöfrågor i media under de senaste åren har minskat. I avhandlingen diskuteras även mediernas roll som opinionsbildare. Forskningen består av en kvantitativ del som gjordes inom ramen för projektet Medieekonomi, innehåll och diversitet. I projektet undersöktes tolv olika dagstidningar under de ovannämnda åren. I avhandlingens kvantitativa del jämförs Hufvudstadsbladet med resultat från Helsingin Sanomat och ett medeltal av alla de undersökta tidningarna. Det är främst nyheter om miljö som undersöks. Förutom den kvantitativa delen består avhandlingen av en kvalitativ del. I den undersöks de 107 miljönyheter som förekom i Hufvudstadsbladet under de undersökta veckorna i en rubrikanalys. I rubrikanalysen var syftet att få en djupare bild av innehållet i miljöartiklarna. Analysen undersöker främst nyhetsämnet, orden som används och nyhetskriteriernas roll. Det har gjorts relativt lite forskning om den finländska miljöjournalistiken och om hur den förändras i ett historiskt perspektiv. Den viktigaste källan till avhandlingen är Monika Djerf Pierres doktorsavhandling Gröna Nyheter, som behandlar miljöjournalistiken i Sveriges television från 1961-1994. Både den kvantitativa och den kvalitativa forskningen visar att miljöjournalistiken i Hufvudstadsbladet förändrats under de undersökta åren. År 1955 fanns det inte någon egentlig miljöjournalistik, medan miljö var ett betydelsefullt ämnesområde från år 1970 framåt. Miljönyheternas antal ökar stadigt från 1955 framåt. År 1970 präglas miljöjournalistiken av en förankring till lokala, konkreta problem och av ett känslostarkt språk. År 1990 och år 2000 visar undersökningen att tidningen behandlar fler globala miljöproblem och att språket är mer neutralt.
  • Ehlers, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2010)
    Increased consumption of low-fat milk products is inversely associated with the risk of hypertension. The beneficial effect of milk on blood pressure is attributed to high calcium and potassium content but also to specific peptide sequences, which are cleaved from milk protein during gastrointestinal digestion, fermentation of milk with proteolytic starter cultures or enzymatic hydrolysis. Milk products fermented with Lactobacillus helveticus contain casein-derived tripeptides isoleucine-proline-proline (Ile-Pro-Pro) and valine-proline-proline (Val-Pro-Pro), which have been shown to possess antihypertensive effects in humans and in experimental animals. The aim of the present series of studies was to investigate the effects of tripeptides Ile-Pro-Pro and Val-Pro-Pro or fermented milk products containing them on vascular function and blood pressure and to elucidate the mechanisms behind them by using different experimental models of hypertension. Another aim was to characterize the acute effects of tripeptides on blood pressure and arterial stiffness in mildly hypertensive humans. Ile-Pro-Pro and Val-Pro-Pro or fermented milk products containing them attenuated the development of hypertension in two experimental models of hypertension, spontaneously hypertensive rat (SHR) and type 2 diabetic Goto-Kakizaki (GK) rat fed with high-salt diet. Significant differences in systolic blood pressure (SBP) were seen after 8 weeks treatment with tripeptide-containing products compared to control product. Plant sterols did not enhance this effect. Two differently produced tripeptide powders produced a similar attenuating effect on SBP in SHR. In mildly hypertensive subjects, a single administration of tripeptide- and plant sterol-containing fermented milk product decreased both SBP and diastolic blood pressure (DBP) over a period of 8 hours. Protective effect of tripeptides Ile-Pro-Pro and Val-Pro-Pro and fermented milk products containing them on vascular function was demonstrated in in vitro studies and long-term experimental studies. The effect was shown to be endothelium-dependent and possibly involving endothelium-derived hyperpolarizing factor (EDHF). In the clinical study, single administration of tripeptide-containing fermented milk product did not affect measures of arterial stiffness. Long-term treatment with fermented milk product containing Ile-Pro-Pro and Val-Pro-Pro inhibited angiotensin-converting enzyme (ACE) and decreased aldosterone levels thus showing beneficial effects on the renin-angiotensin system (RAS) in SHR and GK. No changes in the components of RAS were observed by the single administration of the same product in mildly hypertensive subjects. Increased levels of cGMP, NOx and citrulline suggest increased nitric oxide (NO) production by the tripeptides. Taken together, Ile-Pro-Pro and Val-Pro-Pro -containing products attenuate the development of hypertension after long-term treatment in experimental models of hypertension and possess an acute antihypertensive effect in mildly hypertensive subjects. In addition, these tripeptides show endothelium-mediated beneficial effects on vascular function. Attenuation of blood pressure increase by the tripeptides in experimental animals involves RAS, but its role in the antihypertensive effect in humans remains to be elucidated.
  • Sairanen, Auvo (Helsingin yliopisto, 2014)
    This thesis comprises reports on experiments in which the effects of concentrate supplementation and part-time grazing on milk production and rumen physiology were studied. Cows were fed grass in confinement or by grazing at pasture. The amount of concentrate varied between 0 and 12 kg/d and it consisted of grain or pelleted concentrate mixture. The main objectives of the study were to determine the overall marginal response functions of full-time grazed cows to increasing amounts of concentrate supplementation, and to clarify differences in rumen physiology between silage and grazed-pasture diets. The additional objectives were to study part-time grazing as an alternative summer-feeding strategy, and to study limiting factors for intake under grazing conditions. The measured amount of grass intake in milk-production studies at pasture was smaller than the amounts based on estimated intake according to feed recommendations or modelled intake. Low-substitution rate with increasing concentrate supplementation at pasture suggests that forage intake could be limited in grazing situations. Unnecessarily high crude protein content of the pasture diet could limit the herbage intake, but the more probable reason for limited intake may be related to pasture-management factors. High-digestibility forage at pasture is low in iNDF content and high degradation rate of pdNDF, which enables high intake without rumen-fill limitation. Rumen iNDF pool size was possibly not a limiting factor with high digestibility pasture diets, at least for the mid-lactation cows used in this study. Grass iNDF content described well the differences in rumen fermentation when the results between fresh and ensiled grass were compared. High rumen ammonia concentration was typical for herbage of grazed-pasture diets. The changes in rumen acetate and butyrate occurred in parallel with increasing concentrate supplementation. Microbial protein synthesis was high with pasture diets and this decreases the need for protein supplementation. The milk yield increased quadratically with increasing amount of concentrate supplementation. The effect of milk production level on the response of concentrate supplementation was so small during most of the lactation period that it is reasonable to use a flat-rate concentrate feeding strategy for full-time grazed cows. Supplementing silage with grazed grass at pasture increased the milk yield of cows in the part-time grazing experiments. These results showed that part-time grazing maintained or increased milk yield when concentrate and silage were fed separately, a moderate amount of concentrate was used, and the energy content of grazed grass was higher than silage. Part-time grazing seems to be an appropriate strategy for Finnish conditions.
  • Alho, Christina (Helsingin yliopisto, 2012)
    The purpose of the research was to examine the views Finnish school (Suomi-koulu) teachers working outside Finland have regarding the educational components of text- and exercise books used for 8-year-olds. The aim was to find out which features the teachers considered to support or hinder the learning of the pupils. Additionally it investigated the teachers wishes for what would make a good text/exercise book for Finnish schools. The purpose was also to find out which text- and exercise books were used in the schools, how suitable the teachers found them to be and what criteria the teachers had used to select them. This research is the first study made on this topic. The research data was collected by using an online half-structured questionnaire. No sample was used, because the study aimed to collect views of the total population (all the teachers who taught 8-year-olds). The study utilised a mixed methods research design, thus the questionnaire contained both quantitative and qualitative components. The philosophical approach of the study was phenomenographic. Collected data (N = 50) was analysed using quantitative and qualitative methods. The research results showed that the text- and exercise books that were most used could be classified as either Finnish as a mother tongue (for first and second grade) or Finnish as a second language publications. Mainly the teachers considered the books to be quite suitable for Finnish schools. Most of the teachers had chosen the books based on their content-related and pedagogical features. The teachers specifically promoted a textbook that offers information about Finnish culture, society and nature; a supportive feature that affirms the pupils cultural identity. Other supportive features the teachers emphasised as important in the text- and exercise books were: a suitable level of difficulty, exercises and topics which the pupils found interesting, possibilities to pedagogically individualise the exercises, as well as features which helped the teacher s task of teaching. The teachers found exercises that concentrated on receptive language skills (listening and reading comprehension) and literacy skills very supportive. Reading comprehension and spelling exercises were specially considered to support the learning process whereas over ten percent of the teachers found creative writing to hinder the learning process. Exercises aiming to improve deeper cognitive processes (thinking skills) were considered as the least supportive exercise types. This study offers a baseline for future research on the topic. Additionally, educational courses given to Finnish school teachers can utilise the study s results. The research findings may also instigate a thorough dialogue about the objectives of Finnish schools.
  • Oksanen, Eeva (2005)
    Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia mielikuvia ja ajatuksia tietyt Schwartzin arvoteorian arvot herättävät kauppatieteiden, tekiniikan ja sosiaalitieteiden korkeakouluopiskelijoissa. Tutkimuksessa tutkitaan myös, poikkeavatko eri alojen opiskelijoiden mielikuvat toisistaan. Tutkimus on osa tutkimushanketta Arvot, moraalinen identiteetti ja tunteet erityyppisissä sosiaalisissa suhteissa. Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittama ja se on osa Liisa Myyryn väitöskirja-aineistoa. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin kauppakorkeakoulussa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa vuonna 1998. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 138 henkilöä. Vastaajien keski-ikä oli 25 vuotta ja vastaajat olivat keskimäärin kolmannen vuoden opiskelijoita. Tutkimukseen valittiin arvoja Schwartzin arvotypologian itsensäkorostaminen-itsensäylittäminen -akselilta. Kyseiset arvot valittiin, koska Verkasalon (1994) mukaan suurimmat erot kauppatieteiden, tekniikan ja humanististen tieteiden/sosiaalitieteiden opiskelijoiden arvoissa esiintyivät juuri tällä akselilla. Tutkittavat arvot olivat: yhteiskunnallinen tunnustus, kyvykkyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ykseys luontoon, menestys, suvaitsevaisuus, arvovalta, avuliaisuus, kunnianhimo ja luonnon ja taiteen kauneus. Edellä mainituista arvoista lopulliseen analyysiin valittiin sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ykseys luontoon, menestys, suvaitsevaisuus, arvovalta, avuliaisuus ja kunnianhimo. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkitut arvot herättivät vastaajissa hyvin monipuolisia ja keskenään erilaisia mielikuvia. Saman opiskelijaryhmän sisällä mielikuvat saattoivat olla toisilleen vastakkaisia. Arvot siis nähtiin monipuolisemmin, kuin Schwartz ne määrittelee. Kauppatieteiden opiskelijoiden mielikuvissa korostui muita opiskelijaryhmiä enemmän yksilökeskeisyys ja itsensä korostaminen. Tekniikan opiskelijoiden mielikuvat muistuttivat kauppatieteiden opiskelijoiden mielikuvia. Myös niissä korostui yksilökeskeisyys. Sosiaalitieteiden opiskelijoiden mielikuvissa korostui universalismi ja itsensäylittäminen. Keskeiset lähteet: Myyry, L. - Helkama, K. (2001). University Students" Value Priorities and Emotional Empathy. Educational Psychology, 21, 25-40. Myyry, L. (2003). Components of Morality. A Professional Ethics Perspective on Moral Motivation, Moral Sensitivity, Moral Reasoning and Related Constructs Among University Students. Helsinki: Yliopistopaino. Schwartz, S. (1992). Universals in The Content and Structure of Values: Theoretical Advances And Empirical Tests in 20 Countries. Advances in Experimental Social Psychology, 25, 1-65. Tuomi, J. - Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus.
  • Piironen, Ossi (2004)
    Tutkielmassa tarkastellaan valtioiden demokraattisuuden mittaamiseen kehitettyjen menetelmien eli demokratiamittareiden käsitteellistä perustaa. Länsimainen demokratiatraditio pitää sisällään useita erilaisia näkemyksiä siitä, mitä demokratialla tulisi tarkoittaa. Demokratian mittaamisen menetelmät perustuvat aina joillekin näistä käsityksistä ja ovat niitä mukaillen normatiivisia. Mittausmenetelmiin piiloutuvat normatiiviset näkemykset demokratiasta välittyvät sovellusten mukana tutkimustuloksiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Tutkimusongelma on kaksiosainen: (1) Millaista demokratiaa valtavirran demokratiamittarit edustavat? Millaisia demokratiakäsityksiä ne pitävät sisällään? (2) Onko demokratiamittareiden käsitteelliseen monipuolistamiseen tarvetta? Miten menetelmiä tulisi edelleen kehittää? Tutkimusongelman taustalla on konstruktivistisia oletuksia. Tutkimusote on käsiteanalyyttinen, menetelmä laadullinen, ja näkökulma kriittinen. Ensimmäiseen ongelmaan etsitään ratkaisua vertaamalla tutkimuksissa paljon käytettyjä valtioiden demokraattisuuden tason mittaamiseksi kehitettyjä menetelmiä (Freedom in the World Survey ja Polity IV) kolmeen tärkeään länsimaiseen demokratiamalliin. Malleja toisistaan erottavat ulottuvuudet paikannetaan länsimaisen demokratiatradition historiallis-teoreettisen tarkastelun avulla. Viitekehyksen muodostavat lakiin perustuvan demokratian, liberaalisynteesin sekä osallistuvan demokratian mallit, joiden katsotaan eroavan toisistaan demokratian alaan, osallistumisen muotoon ja inklusiivisuuteen sekä talousjärjestelmään liittyvien kysymysten kohdalla. Analyysi osoittaa valtavirran demokratiamittarit käsitteellisesti yksipuolisiksi, laillista demokratiamallia lähinnä oleviksi. Mittareiden kuvaama demokratia sisältää huomattavasti enemmän angloamerikkalaisen suojelevan liberaalidemokraattisen mallin kuin rousseaulaisen kehittävän republikanismin piirteitä. Toisen ongelmakokonaisuuden käsitteleminen vaatii globaalinäkökulman huomioimista: ulkoiset tekijät rajoittavat voimakkaasti kansallisen demokraattisen päätöksenteon autonomiaa. Mittausmenetelmien kehittäminen aikaisempaa monipuolisimmiksi vaatii kansainvälisten rajoitusten huomioimista, jotta demokratiakäsitteen sisältö säilyisi merkityksellisenä. Uusia mittareita tarkastelemalla saadaan vihjeitä siitä, kuinka menetelmiä voitaisiin kehittää monipuolisemmiksi. Mahdollisuudet ovat sekä metodologisia että käsitteellisiä. Uuden ja monipuolisen menetelmän tulisi luopua tiukasta pyrkimyksestä yhteen demokraattisuutta kuvaavaan aggregaattilukuun. Tilalle olisi luotava laaja, demokratian ominaisuuksia monipuolisesti kuvaava indikaattoripankki, josta kukin menetelmän soveltaja voisi valita indikaattoreita oman tutkimustarpeensa ja demokratiakäsityksensä perusteella. Aikaisempiin demokratiamittareihin verrattuna erityisesti osallistumista ja tasa-arvoa kuvaavia indikaattoreita tulisi lisätä. Globaalin ulottuvuuden huomioiminen vaatii joko ulkopuolisten vaikutusten ”määrän ja laadun” arviointia tai sitten päätöksenteon eri tasojen demokraattisuuden yhtäaikaista mittaamista.
  • Taskinen, Salla Johanna Talvikki (2005)
    Tutkimuksessa kysytään, millaista julkista tukea suomalaiset työllistävät sosiaaliset yritykset tarvitsevat. Sosiaalinen yritys voi olla millä toimialalla tahansa palveluja tai tavaroita tuottava yritys. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia tulee olla vajaakuntoisia henkilöitä, tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Voidakseen käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä toiminnassaan, sosiaalisen yrityksen tulee kuulua kaupparekisteriin ja työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Sosiaalisten yritysten laki on tullut voimaan vuoden 2004 alussa. Laissa määritellään sosiaalisille yrityksille myönnettävät taloudelliset tuet, kuten vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä yritykselle maksettavat työllistämis- ja yhdistelmätuki sekä projektituki. Sosiaaliset yritykset ovat oikeutettuja muiden yritysten tapaan myös TE-keskusten ja työvoimatoimistojen antamaan yritysneuvontaan. Niiden ohella yritysneuvontapalveluja sosiaalisten yritysten erityistarpeisiin tarjoaa lakisääteinen, työministeriön rahoittama ja Vates-säätiön koordinoima sosiaalisten yritysten tukirakenne. Sosiaaliset yritykset ovat Suomessa osa aktivoivaa työllistämispolitiikkaa, jolla pyritään verokertymän kasvattamiseen työllistämisasteen nostamisen kautta. Työllistämisasteen nostoa vaativat väestön ikääntyminen ja siitä seuraava hyvinvointipalvelujen tarpeen kasvu, sekä OECD-maissa tapahtuvasta verokilpailusta johtuvat julkisen sektorin supistamistavoitteet. Sosiaalisten yritysten kohderyhmänä ovat avoimille työmarkkinoille muita työnhakijoita vaikeammin työllistyvät ryhmät, vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät. Vuoden 2005 syksyyn mennessä sosiaalisia yrityksiä oli rekisteröity Suomessa 22 kappaletta. Yritysten toimialoja ovat muun muassa kierrätys, konepajatoiminta ja hyvinvointipalvelut. Ne työllistävät yhteensä pari sataa henkilöä. Tutkimus lähtee liikkeelle sosiaalisten yritysten vaatimattoman määrän, heikon vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä työllistävän vaikutuksen, sekä julkisuudessa esiintyneen sosiaalisten yritysten taloudellisen tuen tason kritiikin tarkastelusta. Jotta sosiaalisten yritysten määrää ja työllistävää vaikutusta voitaisiin nostaa, tulee sosiaalisten yritysten lakisääteistä tukea ja sen muutosmahdollisuuksia arvioida kriittisesti. Tutkimuksessa on käytetty sosiaalisten yritysten asiantuntijoiden haastatteluja, sekä sosiaalisten yritysten tukea käsitteleviä tekstejä, joita on analysoitu sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu suomalaisilla työmarkkinoilla ja työllistämispolitiikassa tapahtuneisiin reformeihin, sekä eurooppalaiseen yhteisötalouden tutkimukseen, jossa sosiaalisten yritysten tukia tarkastellaan yhdessä työllistämistavoitteiden ja sosiaalisten yritysten aikaansaaman makroekonomisen hyödyn kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella sosiaalisten yritysten saamaa lakisääteistä taloudellista tukea tulisi pikaisesti tarkistaa, lain toimeenpanoa TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa tehostaa, ja mahdollisille uusille sosiaalisille yrittäjille suunnattua tiedotusta lisätä. Sosiaalisista yrityksistä tulisi julkisen tuen avulla tehdä yhdenvertainen yritysmuoto muiden joukossa.
  • Kuikka, Noora (2000)
    Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on analysoida vuosituhannen vaihteen millennium-juhlaa massoja kiehtovana tapahtumana. Pyrkimyksenä oli selvittää millenniumin perusdynamiikkaa massailmiönä ja siihen liitettäviä tuntemuksia. Tutkimuksessa pohditaan sitä, kuinka suuri merkitys medioilla oli millennium-ilmiön luomisessa ja millä tavoin sanomalehdet ja televisio sen tekivät. Koska millennium epäonnistui kaupallisesti, tutkimuksessa analysoidaan myös sitä, mikä merkitys millenniumin vastustuksella oli ilmiössä, mistä tekijöistä se johtui ja miten vastustus näkyi medioissa. Tutkimuksessa peilataan ilmiötä massailmiön teoriaan sekä mediatapahtuman käsitteeseen. Massaliikehdinnälle peruskäsitteistön on luonut 1800-luvun lopussa Gustave Le Bon teoksessaan Joukkosielu (1912). Toinen tärkeä massayhteiskunnan teoreetikko työni kannalta on Michel Maffessoli, joka näkee medioiden ja erityisesti television roolin merkittävänä yhteisyyden synnyttäjänä. Massailmiöillä ja mediatapahtumilla on monia yhteisiä piirteitä ja mediatapahtumat ovat usein myös massailmiöitä. Mediatapahtuman käsite on peräisin Daniel Dayanin ja Elihu Katzin teoksesta Media Events (1992). Mediatapahtumat ovat tapahtumia, jotka mediat välittävät, ne keräävät suuria yleisöjä ja keskeyttävät television katsomiseen liittyvät rutiinit. Millennium näkyi hyvin voimakkaasti medioissa koko joulukuun 1999 ajan sekä aivan vuoden 2000 alussa. Medioiden massiivinen tarjonta on osoituksena millenniumin massaluonteesta. Lisäksi massailmiö tuli näkyväksi suurissa osallistujaluvuissa massailmiöille tyypillisillä paikoilla, aukioilla, toreilla, kaupunkien keskeisillä paikoilla. Tämän massoja lietsovan uutisoinnin rinnalle nousi toinen, sitä vastusta suuntaus ja millennium epäonnistui kaupallisena tapahtumana. Yksi merkittävimmistä syistä millenniumin epäonnistumiseen oli medioiden voimakas tapahtuman paisuttelu. Tapahtuma elettiin medioissa jo ennen itse varsinaista tapahtumaa. Toinen epäonnistumisen syy liittyy millenniumin luonteeseen rituaalinomaisena tapahtumana. Millennium-juhla tuotteistettiin massailmiöiden logiikan vastaisesti niin, että joukot eristyivät toisistaan. Massailmiön syntymisen kannalta keskeiseksi nousi tapahtumapaikan avoimuus ja massojen näkyminen tapahtumapaikalla.
  • Fast, Maija (2004)
    Tässä tutkimuksessa kysyn, onko nuorilla naisilla aikaa perheelle yhteiskunnassa, jossa korostetaan menestystä ja nimenomaan menestystä työelämässä. Tutkimukseni kohteena ovat työelämään siirtymässä olevat pitkälle koulutetut naiset. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden naisten avulla on mahdollista tutkia naisten työelämään siirtymisen erityispiirteitä, sillä heillä on teoriassa kaikki mahdollisuudet tasa-arvoiseen kohteluun työnhaussa ja työelämässä. Tästä huolimatta tasa-arvo ei tunnu toteutuvan koulutettujenkaan naisten kohdalla. Tutkimustani varten osallistuin kuudelle Helsingin yliopiston rekrytointipalveluiden järjestämälle työnhakuun valmentavalle kurssille osallistuvana havainnoijana. Näiltä kursseilta tavoitin myös haastateltavani. Tutkimuksella on etnografinen lähtökohta. Tutkimuksen pääaineisto muodostuu kymmenestä teemahaastattelusta sekä kahdesta ryhmähaastattelusta. Ensimmäiseen ryhmähaastatteluun osallistui neljä jo aiemmin haastattelemaani naista ja toiseen kolme miestä. Lisäksi tein yhden asiantuntijahaastattelun. Haastatteluaineiston lisäksi tutkimuksen sivuaineistona toimii elokuun 2001 ja tammikuun 2003 välisenä aikana keräämäni media-aineisto. Haastatteluaineiston käsittelyssä olen käyttänyt apuna Atlas-ti ohjelmaa ja aineiston analyysimenetelmänä käytän väljästi diskurssianalyyttista tekstianalyysia. Tarkastelen tutkimuksessa, miten nuoret naiset positioivat itsensä kulttuurisessa kontekstissaan. Tutkimus osallistuu erityisesti yhteiskuntamme kilpailuhenkisyyttä ja riskitietoutta koskeviin sosiologisiin kysymyksiin. Tärkeimpinä lähteinä ovat Elisabeth Beck-Gernsheimin ja Ulrich Beckin, Arlie Russell Hochschildin, Zygmunt Baumanin, Richard Sennettin, Robert H. Frankin ja Philip J. Cookin sekä Riitta Jallinojan aikamme yhteiskuntaa kuvaavat kirjoitukset. David McClellandin, David Riesmanin sekä Erich Frommin kirjoitusten avulla olen hahmottanut tutkimieni naisten paikkaa nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa. Tutkimukseni keskeisimmät tulokset liittyvät nuorten naisten kohtaamiin ja myös itselleen asettamiin ristiriitaisiin vaatimuksiin. Merkittävimmäksi tulokseksi nousi ristiriita nuorten naisten tunnollisuuden ja kohtuullisen kunnianhimon välillä. Kutsun tätä naisten haastatteluista noussutta orientaatiota ”sopeutuvaksi kunnianhimoksi”. Tarkastelen naisten paikkaa kilpailun kentällä McClellandin yhteiskuntien resursseja kuvaavan teorian avulla. McClellandin menestyneiden yhteiskuntien tunnusmerkit korkea suoritusmotivaatio ja toisista ohjautuvuus aiheuttavat naisten kohdalla ambivalenssin. Haastatellut naiset omaavat nämä menestystekijät, mutta he eivät tästä huolimatta lukeudu huippumenestyjiin. Tämä johtuu siitä, että naisille toisista ohjautuvuus merkitsee myös vastuun ottamista perheestä. Tutkimus paljastaa, että syy vanhemmuuden myöhentymiseen löytyy epävarmoilta työmarkkinoilta. Äitiys myöhentyy, koska haastatellut naiset haluavat sekä ”hyvän” työn että ”hyvän” äitiyden. Naiset kasvatetaan edelleen tunnollisiksi ja muut huomioiviksi, mikä ei sovi kilpailuyhteiskunnan koviin sääntöihin. Naiset vierastavat kaikkea ”liiallisuutta”, eivätkä hyväksy kovien menetelmien käyttöä. Tämä yhtäältä ylläpitää naisten huonompaa asemaa työelämässä, mutta toisaalta naiset pystyvät ristiriitaisten odotusten työstämisen avulla pitämään elämän eri osa-alueet tasapainossa.
  • Koutaniemi, Aarne (2002)
    Tutkielma käsittelee vertikaalisten yrityskauppojen vaikutuksia yhteiskunnan hyvinvointiin. Vertikaalisilla yrityskaupoilla tarkoitetaan tilanteita, joissa fuusioituvat yritykset ovat olleet ennen yrityskauppaa asiakassuhteessa keskenään. Toisin kuin horisontaalisissa fuusioissa, vertikaalisissa yrityskaupoissa toisiinsa yhdistyvät yritykset eivät ole olleet toistensa kilpailijoita samoilla markkinoilla. Vertikaalista suhdetta vastaa talousteoriassa asetelma, jossa fuusioituvien yritysten tuotteet ovat toistensa komplementteja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko vertikaaliset fuusiot joissakin tilanteissa yhteiskunnan kannalta haitallisia. Talousteoreettinen analyysi on tarpeen, jotta kilpailuviranomaiset pystyisivät tunnistamaan haitalliset yrityskaupat ja estämään niiden toteuttamisen. Tutkimusaihe kuuluu toimialan taloustieteen piiriin. Tutkimusongelmaa lähestytään mikrotaloustieteellisesti hyödyntäen paitsi Bertrand- ja Cournot-oligopolimalleja myös peliteoreettista lähestymistapaa. Tutkielmassa tarkastellaan kattavasti kolme vertikaalisiin yrityskauppoihin liittyvää piirrettä: kaksoismarginalisaation välttämistä, poissulkemista ja kustannusinformaation strategista roolia. Ensiksi mainitun tarkastelu pohjautuu pääasiassa R. J. Ruffinin (2001) tutkimustuloksiin, poissulkemisen tarkastelu J. A. Ordoverin, G. Salonerin ja S. C. Salopin (1990) esittämään malliin ja informaation rooliin liittyvä analyysi J. P. Choin artikkeliin (1998). Tutkimuksessa päädytään seuraaviin tuloksiin: Vertikaalisilla yrityskaupoilla vältetään kaksoismarginalisaatio, mikä kasvattaa niin yrityskaupan osapuolten kuin kuluttajienkin hyvinvointia. Yrityskauppoihin saattaa kuitenkin liittyä riski siitä, että fuusioitunut yritys harjoittaa poissulkemista eli nostattaa kilpailijoidensa kustannuksia. Tällöin yhteiskunnan hyvinvointi voi vähentyä. Mikäli taas fuusion taustalla on intressi salata kustannusinformaatiota, voivat kokonaisvaikutukset olla joko positiivisia tai negatiivisia riippuen markkinoilla vallitsevan kysynnän luonteesta. Choin mallissa kuvatuilla Hotelling-tyyppisillä markkinoilla yrityksille voitollisista vertikaalisista fuusioista ei aiheudu kuluttajille hyvinvointitappioita. Koska markkinoilla tapahtuviin vertikaalisiin yrityskauppoihin liittyy useita yhteiskunnan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, on Suomen lainsäädännössä lähdetty siitä, että kauppojen valvonnan tulee perustua kilpailuviranomaisten tapauskohtaiseen arviointiin. Tutkimus tukee näkemystä siitä, että vertikaaliset fuusiot voivat tietyissä tilanteissa olla haitaksi yhteiskunnalle, ja että viranomaisilla on tämän vuoksi oltava mahdollisuus joko asettaa ehtoja yrityskaupan toteuttamiselle tai kieltää haitallisina pidettävät kaupat kokonaan.
  • Taulo, Emma (2008)
    Tutkimus käsittelee genrejen visuaalisia representaatioita ja niiden rakentumista. Tutkimuksessa analysoidaan, millaisia visuaalisia rakenteita ja säännönmukaisuuksia kotimaisista nykyelokuvan julisteista löytyy sekä niiden yhteyttä julisteessa mainostetun elokuvaan ja sen genreen. Johtopäätöksissä pohditaan myös, miltä kotimaiset elokuvat julisteidensa perusteella näyttävät ja mitä ne kertovat kotimaisen elokuvan nykytilasta. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus elokuvajulisteista kerronnallisina kuvina ja elokuviin liittyvinä visuaalisina järjestyksinä, jotka osaltaan rakentavat käsitystä elokuvan tarinasta, sen genrestä ja teemasta. Julisteita tarkastellaan genre-elokuvien keskeisten elementtien eli konventioiden, ikonografian, tietyn tapahtumapaikan ja arkkityyppisten henkilöhahmojen osalta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kotimaisten nykyelokuvien keskeisiä genrejä. Visuaalisten rakenteiden säännönmukaisuuksia lähestytään julisteessa Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin sosiaalisemioottisen visuaalisen kieliopin teorian kautta. Lisäksi siinä hyödynnetään genreteoriaa muun muassa Rick Altmanin, Barry Keith Grantin ja Paul Watsonin genreteorioiden avulla. Työssä yhdistetään laadullista ja määrällistä analyysia. Aineisto koostuu kotimaisen elokuvan buumiksi kutsutun aikakauden eli vuosien 1995–2007 ensi-iltansa saaneiden pitkien fiktioelokuvien julisteista. Tuolloin kotimaisia elokuvia tuotettiin ja katsottiin enemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä, ja Suomen elokuvasäätiön tukipolitiikan ja uusien tekijöiden myötä lajityyppielokuvien tuotantomäärä kasvoi. Julisteiden visuaaliset säännönmukaisuudet on tuotettu alustavan laadullisen analyysin avulla. Säännönmukaisuuksien hahmottamiseksi sekä genren ja rakenteiden yhteyden vertaamiseksi aineistolle on tehty myös määrällinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa selvisi, että elokuvajulisteiden keskeiset visuaaliset säännönmukaisuudet liittyvät henkilöhahmojen katseiden suuntiin ja kosketukseen, julisteen sisältämien kuvien määrään ja suhteeseen toisiinsa sekä julisteen mise-en-scéneen ja väriin. Myös elokuvajulisteiden nimi ja nimeen usein yhdistetty tagline noudattavat tiettyjä konventioita. Elokuvan tarina tiivistetään julisteisiin usein taustakuvien avulla. Lisäksi eri genreen kuuluvien elokuvien mainosjulisteet poikkeavat keskeisiltä visuaalisilta rakenteiltaan. Komediallista genreä representoidaan katsojaa kohti katsovien henkilöiden ja luokittelevien kuvien avulla. Draamaa mainostavissa julisteissa henkilöhahmot puolestaan tarjoutuvat useammin katsottaviksi. Tutkimus osoittaa lisäksi, että nykyelokuvien kotimaiset julisteet ovat monipuolisia ja sisältävät monitasoisia visuaalisia rakenteita. Julisteiden kehityksessä on havaittavissa myös elokuvien markkinoinnin muutos kaupallisempaan ja teknologisesti laadukkaampaan suuntaan 1990-puolivälitä 2000-luvun puoliväliin.
  • Suutari-Raita, Taina (2008)
    Tutkielmassa käsitellään kuuden naisen kokemuksia valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta. Koulutus oli suunnattu naisille, jotka olivat olleet pitkään pois työelämästä ja/tai joilla ei lainkaan ollut ammatillista koulutusta. Naisia yhdistivät lisäksi vaikeat sosiaaliset elämäntilanteet, esimerkiksi päihdekierteestä toipuminen sekä asumiseen, ihmissuhteisiin ja toimeentuloon liittyvät vaikeudet. Koulutuksen päämääränä oli valmentaa ja kuntouttaa naisia työelämään ja ammatilliseen koulutukseen. Naiset nimittivät ryhmäänsä Mimmeiksi. Tutkielmassa on pyritty kehittämään naisille suunnattuja kuntouttavia menetelmiä sosiaalityössä sekä osallistua niistä käytävään keskusteluun. Näin tutkielma liittyy sosiaalityön kuntouttavaan työorientaatioon, vaikka varsinaisena tutkimuskontekstina on valmentava ja kuntouttava koulutus. Tutkimuskysymykset kartoittivat naisten koulutukselleen asettamia tavoitteita ja niiden toteutumista, merkityksellisiä opiskelukokemuksia sekä ryhmässä olemisen kokemuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laajennettua tapaustutkimusmenetelmää, tutkimusorientaatio oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Analyysitekniikka perustui sosiologisen rakenteistumisen teorian keskeisten ulottuvuuksien – rakenteen, ajan ja paikan – tarkasteluun haastateltavien puheessa. Aineiston tulkinnassa hyödynnettiin sosiaalityön ja muiden sosiaalitieteiden tutkimuskirjallisuutta sekä naistutkimuksen ja aikuiskasvatustieteen kirjallisuutta. Tutkielma fokusoitui naisten koulutuskokemuksiin. Keskeisenä päätelmänä on koulutuksen kuntouttava ja yhteiskuntaan integroiva merkitys Mimmeille. Mimmien vertaisryhmä muodosti välittävän ja kannattelevan yhteisön, jossa naisryhmä koettiin tärkeänä kasvuympäristönä miehisestä päihdemaailmasta kuntoutumiseksi. Neljällä naisella olikin jatkokoulutus suunniteltuna koulutuksen loppuessa. Tavoitteisuus ja säännöllisyys jäsensivät opiskelua. Vertaisryhmä mahdollisti Mimmien keskiöön asettumisen ja ruumiillisuuden huomioimisen kuntoutumisen arjessa. Mimmien kokemuksellisen tiedon kautta tulkittiin aikamuistelun (elämäntapahtumien ajankohtien hahmottaminen), reflektoinnin ja psykososiaalisen tuen muodostavan tukevan kolmikannan uuden oppimiselle. Näitä menetelmiä ja työvälineitä voidaan soveltaa valituin osin myös kuntouttavassa sosiaalityössä. Kuntoutuminen ja yhteiskuntaan integroituminen näyttäytyivät pitkäjännitteisinä ja ihmisen elämää kokonaisvaltaisesti koskettavina prosesseina. Palvelujen ja sosiaaliturvan joustava liittäminen näihin prosesseihin tulkittiin sosiaalityön ammattitietoon ja -taitoon liittyväksi. Prosesseja vaikeutti sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen yhteensovittaminen kokopäiväiseen opiskeluun. Osa Mimmeistä jäi väliinputoajiksi toimeentulo- ja asumiskysymyksissä. Mimmien yhteiskuntakuntakokemukset tulkittiin sekä vertikaalisiksi että horisontaalisiksi. Vertikaalisena näyttäytyi esimerkiksi asumispalvelujen portaittaisuus, eteneminen asuntolasta omaan vuokra-asuntoon. Horisontaalisina näyttäytyivät esimerkiksi opiskelijoiden tarpeiden asettumiset keskiöön tai sivuun. Mimmien integroitumisen ja kuntoutumisen edetessä yhteiskuntakokemukset olivat osin ristiriitaisia: keskiöön siirtyvä putosikin portaita alaspäin. Yhdeksi sosiaalityön kuntouttavan työorientaation ulottuvuudeksi määriteltiin poliittinen toimijuus, joka tuo esiin ja pyrkii ehkäisemään yhteiskunnan väliinputoamistilanteita kuntoutumisen ja integroitumisen prosesseissa. Keskeisinä lähteinä olivat Michael Burawoyn (1998), Anthony Giddensin (1979;1984), Riitta Granfeltin (1993;1998;2003;2007) ja Eeva Liukon (2006) teokset.
  • Jääskeläinen, Tiina (Helsingin yliopisto, 2013)
    Tutkielma selvittää länsimaisen mindfulness-menetelmän uskonnollista ja henkistä merkitystä tarkastelemalla erityisesti sitä, minkälainen uskonnollinen tai henkinen merkitys menetelmällä on sitä harjoittaville ja minkälaisia uudenlaisen henkisyyden piirteitä heidän kokemuksissaan ilmenee. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka teoreettisena viitekehyksenä käytetään mindfulness-menetelmään sekä uudenlaiseen henkisyyteen liittyviä aiempia tutkimuksia ja artikkeleita. Aineisto koostuu yhdeksän mindfulness-harjoittajan haastattelusta. Haastatteluaineiston analyysissa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Buddhalaiseen vipassana- eli tarkkaavaisuusmeditaatioon pohjautuvassa mindfulness-menetelmässä opetellaan yksinkertaisten meditaatioharjoitusten avulla tietoista läsnäoloa. Tällä tarkoitetaan meneillään olevaan hetken tiedostamista, siinä ilmenevien tuntemusten ja ajatusten havainnoimista ja niiden hyväksymistä. Mindfulness-menetelmä kehitettiin alun perin Amerikassa erityisesti kipupotilaiden stressinhallintamenetelmäksi, mutta on levinnyt positiivisten vaikutustensa ansiosta myös muualle länsimaihin terapeuttien työkaluksi erilaisiin psykologisiin terapiamenetelmiin. Viime vuosina mindfulnessin harjoittaminen on saavuttanut suosiota myös työelämässä sekä yksityisten ihmisten parissa. Mindfulness-menetelmä on esimerkki perinteestä, joka on otettu irti alkuperäisestä uskonnollisesta kontekstistaan ja mukautettu uuteen, sekulaarimpaan käyttötarkoitukseen. Mindfulness-menetelmän hyödyistä ja vaikutuksista on tehty paljon tutkimusta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt sen tutkiminen, miten paljon menetelmässä on vielä jäljellä buddhalaisen tradition mukaisia elementtejä ja minkälaisia uskonnollisia merkityksiä menetelmään liitetään. Tutkielman tulokset osoittavat, että mindfulness-menetelmän harjoittamisessa näyttäisi olevan kyse enemmän sekulaarista, uudenlaisen henkisyyden piirteitä ilmentävästä ja hyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävästä menetelmästä kuin buddhalaisesta valaistumiseen tähtäävästä traditiosta. Haastateltavia motivoi menetelmän harjoittamiseen uskonnollisten arvojen sijaan halu kokonaisvaltaiseen, omakohtaiseen ja omista tarpeista käsin lähtevien elämysten kokemiseen, joihin ei tarvitse sitoutua, mutta joita voi tarpeen tullen jakaa toisten kanssa.