Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12359-12378 of 24532
  • Mustonen, Harri (1997)
  • Taajamo, Minttu (2015)
    Tyypin 1 diabetes lapsilla ja nuorilla on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa, ja diabeetikoiden määrä lisääntyy koko ajan. Joka vuosi noin 600 suomalaisella alle 15-vuotiaalla lapsella todetaan tyypin 1 diabetes. Tällä hetkellä Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tyypin 1 diabetesnuorten matkaa koulunpenkiltä työelämään, ja etsittiin vastausta siihen, kuinka sairaus näyttäytyy tyypin 1 diabetesta sairastavien nuorten elämässä aikuisuuden kynnyksellä. Tutkimuksessa yhdistettiin haastatteluaineistoa ja Itä-Suomen yliopiston Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä -hankkeen keräämää kyselyaineistoa. Haastatteluaineisto koostui kymmenen 13–24-vuotiaan diabeetikon teemahaastattelusta. Itä-Suomen yliopistolta saadusta kyselyaineistosta on ollut käytössä tämän tutkimuksen aihealueisiin liittyvät 18–24-vuotiaiden nuorten vastaukset. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 51 %. Haastatteluaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin, kun taas kyselyaineistoa tutkittiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö -testin ja logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu katsauksesta elämänkulun tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vammais- ja pitkäaikaissairaustutkimukseen. Tutkimuksessa korostuu, kuinka kokonaisvaltainen ja monien ristiriitojen sairaus diabetes on. Diabetes tunkeutuu elämän kaikille osa-alueille, ja se on otettava huomioon lähes kaikessa, mitä nuoret tekevät. Ristiriitaisuus nousee esiin nuorten suhtautumisessa sairauteensa, joka vaihtelee eri tilanteissa ja ympäristöissä, sekä erilaisissa vastakkaisuuksissa, kuten salailu ja avoimuus, varautuminen ja spontaanisuus, avuttomuus ja toimijuus, joita nuorten elämä on täynnä. Diabetesnuorten suuri haaste on tasapainotella näiden ristiriitojen välillä – muiden nuoruuteen liittyvien haasteiden lisäksi. Nuoruus on aikaa, jolloin tulee tehdä tärkeitä päätöksiä muun muassa koulutuksen, ammatin ja itsenäistymisen kannalta. Moni näistä päätöksistä tulee ohjaamaan nuorten koulutus- ja työuria sekä myöhemmin määrittämään heidän elämänkulkujaan. Diabetesnuoret ovat hyvin tietoisia tästä, ja he kokevatkin koulutus- ja ammatinvalinnan haastavaksi. Yhtenä lisähaasteena nousi esiin diabeteksen huomioonottavan ammatinvalinnanohjauksen vähäisyys. Koulutusvalintoja tehdessä etenkin nuoren omat kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja heikkoudet, tutut ammatit ja työllistymisen, ovat tärkeitä. 18 prosenttia nuorista kertoi diabetekseen vaikuttaneen heidän ammatinvalintaansa. Diabetesnuoret uskovat pärjäävänsä työelämässä hyvin, ja jatkavansa työelämässä normaaliin eläkeikään saakka. Jopa 73 prosenttia diabetesnuorista kertoo kuitenkin olevansa huolissaan tulevaisuudesta diabeteksen vuoksi. Nuorten on vaikea puhua näistä huolista. Tutkimuksen mukaan nuoret kokevat, että he ovat pärjänneet elämässä hyvin sairaudesta huolimatta. Diabeteksen kanssa tasapainoileminen on raskasta, ja nuoret kaipaavat laajaa verkostoa ympärilleen, johon tarvittaessa tukeutua. Sairauden tuomat rajoitukset nuorten elämään ovat verrattain vähäisiä, mutta merkityksellisiä. Nuorille tulee antaa mahdollisuus puhua huolistaan, eikä niitä tule vähätellä.
  • Latvala, Aila (1999)
    Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on käsite, jonka tutkimisessa ongelmat liittyvät kolmelle alueelle: oikeudenmukaisuuteen, hyvinvointivaltioon ja vapauteen. Tässä tutkimuksessa selvitetään ensinnäkin sitä, mitä oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan. Tämä on tärkeää, koska sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yksi oikeudenmukaisuuden alalaji. Oikeudenmukaisuuden teorioita on tutkittu paljon, mutta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tutkiminen oikeudenmukaisuuden alalajina on jäänyt vähemmälle huomiolle. Resurssien oikeudenmukainen jako hyvinvointivaltiossa on toinen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvä tutkimusongelma. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion oikeudenmukaisuuskäsitysten tarkastelu antaa pohjan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tutkimiselle. Hyvinvointivaltiossa sosiaaliturvaa pidetään yllä korkean verotuksen avulla ja tämä johtaa kysymään verotuksen oikeutusta. Ovatko veronmaksajat toisten ihmisten auttajia vai velvollisuuden tekijöitä? Maksavatko he veronsa vapaaehtoisesti vai pakon edessä ja odottavatko ihmiset saavansa vastavuoroisesti etuja veroja maksaessaan? Ongelmana voidaan pitää myös sitä, että hyvinvointivaltiossa on aina niitä ihmisiä, joista on pidettävä huolta sen vuoksi, että heillä itsellään ei ole voimavaroja siihen. Oikeudenmukaisen jakoperustelun luomiseen on tarjolla monia erilaisia vaihtoehtoja. David Miller esittää teoksessaan Social Justice mallin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden jakoperusteista kolmen kriteerin: oikeuksien, ansioiden ja tarpeiden mukaan. Jokainen kriteeri nostaa esiin ongelmia ja ristiriitaisuuksia, jotka ovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tutkimisessa keskeisiä. Vapauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välinen suhde on kolmas tähän tutkimukseen liittyvistä keskeisistä teemoista. Tutkimusongelmia ovat ne vapauden rajoitteet, joita yksittäiset ihmiset joutuvat kohtaamaan, kun positiivisia oikeuksia on luotu ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta pyritään toteuttamaan resurssien jaossa. Vapauden rajoja joudutaan pohtimaan myös positiivisten ja negatiivisten vapauksien yhteydessä. Miten laajalle positiivisia oikeuksia voidaan ulottaa ilman, että joudutaan sellaiselle alueelle, joka rajoittaa joidenkin ihmisten vapauksia? John Stuart Mill, jota pidetään nykyaikaisen sosiaalisen liberalismin isänä, on nostanut esiin monia yksilön vapauteen liittyviä ongelma-alueita. Yhteiskunnallisen vallan luonne ja sen yksittäisille ihmisille asettamat rajat ovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tutkimisessa merkittäviä aiheita. Voiko yhteiskunta käyttää valtaansa yksilön yli ja rajoittaa näin hänen vapauttaan? Liberalismin suhde vahvaan valtioon ja positiivisten oikeuksien laajentamiseen on varovainen ja libertarismin kielteinen. Hyvinvointivaltio ja vapauden arvoja voimakkaasti puolustava liberalismi antavat kaksi erilaista näkökulmaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ongelmien tarkasteluun. Yksilöt elävät elämäänsä siinä kehässä, jonka aita koostuu oikeuksien ja velvollisuuksien pylväistä ja jonka veräjät avautuvat vapauteen kunkin ihmisen kohdalla eri tavalla.
  • Peltola, Ulla (1990)
  • Tanhuanpää, Kerttu (2012)
    Vaikka yrityksen yhteiskuntavastuusta keskustellaan laajasti niin liike-elämän kuin talous- ja yhteiskuntatieteidenkin piireissä, ei yhteiskuntavastuun käsitteelle ole muodostunut yleisesti hyväksyttyä kaiken kattavaa määritelmää. Pro gradu -tutkielmani perusajatuksena on ymmärtää yrityksen yhteiskuntavastuu sosiaalisesti konstruoituna eli ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta rakentuvana ilmiönä. Tutkielman tavoitteena on osallistua keskusteluun siitä, mitä yrityksen yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan ja miten sen merkitykset rakentuvat yrityksen ja sen sidosryhmien välisessä vuorovaikutuksessa. Siinä tarkastellaan tutkimuskirjallisuutta aineistona käyttäen yrityksen yhteiskuntavastuun käsitteen kehittymistä ja sitä, minkälaisia määrittelyjä ja merkityksiä sille on käsitteen historian aikana annettu erityisesti suomalaisen metsäteollisuuden historiallisessa kontekstissa. Analyysiä syvennetään tapausesimerkin kautta tarkastelemalla sitä, miten yrityksen yhteiskuntavastuun merkitykset rakentuvat Stora Enson Kemijärven sellutehtaan lopettamisen yhteydessä eri osapuolten eli Stora Enson, useita sidosryhmiä koonneen Kemijärven massaliikkeen sekä kansanedustajien lausunnoissa syksyllä 2007 ja keväällä 2008. Aineistona käytetään Stora Enson ja Kemijärven massaliikkeen aihetta koskevia lehdistötiedotteita sekä valtiopäiväpöytäkirjoja kyseiseltä ajalta. Tarkastelun metodologisena viitekehyksenä käytetään diskurssianalyyttistä lähestymistapaa puheen ja tekstien analysointiin. Diskurssien analysoinnin teoreettisena viitekehyksenä käytetään Tuomo Takalan tekemää jakoa kolmeen yrityksen yhteiskuntavastuun ideologiaan, joita ovat omistajalähtöinen, sidosryhmälähtöinen ja laajan sosiaalisen vastuun ideologia. Analyysin perusteella todetaan, että yritysten tapa ottaa vastuuta on kehittynyt muiden yhteiskunnallisten ja liike-elämän muutosten mukana. Yritykset ovat yleisesti ja suomalaisessa metsäteollisuudessa alkaneet kiinnittää huomiota toimintansa vastuullisuuteen ja siihen minkälaista tämän vastuunoton tulisi olla sitä mukaan, kun niiden sidosryhmät ovat sitä vaatineet. Yrityksen yhteiskuntavastuusta käytävä keskustelu on ollut määrittelykamppailua, jossa jokaisella on ollut omat tavoitteensa. Yritykset ovat pyrkineet oikeuttamaan toimintaansa sopeutumalla sidosryhmien vaatimuksiin. Samalla on kuitenkin pidetty tiukasti kiinni yrityksen omasta edusta ja yrityksen päätehtävästä eli taloudellisen voiton tavoittelusta. Tapausesimerkin analyysissä osapuolten kannanotoista nostetaan esiin erilaisia yhteiskuntavastuun diskursseja, joita ovat uhrausdiskurssi, diskurssi vastuusta irtisanottaville työntekijöille, epäluotettavuuden ja epäpätevyyden, kestävän kehityksen, hyvin käyttäytyvän omistajan ja taloudellisen järjettömyyden diskurssit sekä metsäfundamentalismin metadiskurssi. Norman Fairclough:n kriittisen diskurssianalyysin avulla tullaan siihen tulokseen, että omistajalähtöinen näkemys saavuttaa keskustelussa dominoivan merkityskokonaisuuden aseman. Sen ideologia vastuun ensisijaisuudesta yrityksen osakkeenomistajille taloudellisen voiton tekemisen muodossa on koko keskustelun lähtökohtana ja eräänlaisena itsestäänselvyytenä, jota keskusteluun osallistutujat eivät kyseenalaista. Myös yrityksen ja yhteiskunnan sidoksen merkitystä korostava sidosryhmälähtöinen näkemys on keskustelussa kuitenkin voimakas ja haastaa omistajalähtöisen näkemyksen dominanssia. Tämän vuoksi omistajalähtöinen näkemys ei lopulta saavuta vuoropuhelussa asemaa ainoana luonnollisena ja puhtaan legitiiminä ideologisena vaihtoehtona. Tutkielman keskeisenä päätelmänä on, että vaikka yrityksen yhteiskuntavastuun merkitys on määrittynyt pitkälti vuoropuheluna sidosryhmien kanssa, ovat yritykset usein itse muodostaneet sen kielen ja määritelleet ne merkityskokonaisuudet, joilla yrityksen yhteiskuntavastuusta on puhuttu. Näin ollen myös yritysten vastuunoton todellisuuden arvioidaan muodostuneen pitkälti yrityksen omista lähtökohdista. Koska myös sidosryhmien vaatimuksiin on usein vastattu, ei sidosryhmien peräänkuuluttamien yrityksen yhteiskuntavastuun määritelmien voida siten katsoa olleen todellisuuden rakentumisen kannalta kuitenkaan täysin merkityksettömiä.
  • Kalliomaa, Milla (Helsingin yliopisto, 2012)
    Bullying among young children in daycare rose into discussion in 2010. A study of the subject stated that this phenomenon was investigated in Finland very little so far. Taking deeper look into the bullying and its prevention has expanded in these days to all growing environments of children and youth. The goal of this Master´s thesis was to investigate 3-7 year old children´s reaction into bullying situations and to observe this subject from perspective of children´s agency and peer interaction. Children´s strategies in bullying situation are examined accociated with children´s age, gender, academic, social and emotional skills as well as the quality of the learning environment. Material of this study is collected in Children´s agentive perception uncovered multilateral research project (Reunamo, Hytönen, Nurmilaakso and Alijoki 2010). Material used in this study concern some parts of the unprocessed material of the research project. Material was collected in all together 313 municipal daycare units in the Metropolitan area Helsinki between January and June 2010 from randomly picked units. All together 892 3-7 years old children participated in the research project. Research methods used were interviews and observation of children and evaluation of children´s skills and learning environment made by teachers. Statistical material was processed with quantitative methods and by using spss program.Children´s strategies in bullying situation were studied with an interview by asking the children what would they do in a situation where another child comes and tease them. Most common strategy among children in bullying situations was involved and negotiating (69%) strategy looking for change into the situation. Thereby two thirds of children end up commonly adult supported strategy. Second common strategy was withdrawing reaction (16,6%) while uncertain (7%) and dominant reaction (5,5%) were more rare. Adaptable or following strategy, which is common in other situations among children in daycare, was in bullying situations very rare (1,7%). Strategies are strongly connected with children´s age. Children who had uncertain attitude in bullying situation turned out to accumulate different kinds of challenges related to development and learning. Involved and negotiating strategies increase and other strategies decrease with the years. The learning environments quality and atmosphere were connected to the strategies. Strong social cohesion and joint responsibility emphasized in daycare groups as well as small groups as an educational setting decreased uncertain attitudes in bullying situation. Also common projects and children´s participation in planning activities made the uncertain attitude in bullying situation decrease. The difference found between uncertain group and the other groups concerning quality of learning environment was statistically very significant.
  • Huotari, Maarit (2013)
    Tutkielmani käsittelee mitättömyyden ja loukkauksen suhdetta eurooppalaisessa rajat ylittävässä patenttioikeudenkäynnissä. Mitättömyys ja loukkaus ovat patenttiasioissa kiinteässä yhteydessä toisiinsa: loukkausta ei ole, mikäli patentti todetaan mitättömäksi, ja vastaajan yleisin puolustus on mitättömyysväite. Tarkoitus on ollut tarkastella tätä suhdetta nimenomaan eurooppalaisessa kontekstissa. Yhteiseen hakemusmenettelyyn perustuvat eurooppapatentit, osin harmonisoitu oikeus ja sisämarkkinat tekevät rajat ylittävistä oikeudenkäynneistä yleisiä, ja kantajan intressissä on usein ollut keskittää useita kanteita samaan tuomioistuimeen. Bryssel I -asetus sääntelee kansainvälistä toimivaltaa EU-maissa, ja tutkielman toimivaltaa käsittelevät osat perustuvat pitkälti asetuksen tulkintaan ja sitä koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Mitättömyyden ja loukkauksen suhteessa tärkeä ohjenuora on unionin tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-4/03 Gesellschaft für Antriebstechnik mbH & Co. KG v. Lamellen und Kupplungsbau Beteiligungs KG, 13.7.2006, Kok. 2006, I-06509 (GAT v. LuK). Siinä tuomioistuin linjasi, että patentin rekisteröintivaltiolla on yksinomainen toimivalta mitättömyyttä koskevassa asiassa aina, kun patentin pätevyys kyseenalaistetaan. Tämä voi tapahtua myös loukkausasiassa sekä mitättömyyttä koskevalla vastakanteella että puhtaalla mitättömyysväitteellä. Aiemmin kansallisissa tuomioistuimissa on noudatettu erilaisia tulkintoja, ja laajalti on esimerkiksi katsottu, että tuomioistuimella olisi loukkausasiassa mahdollisuus ottaa kantaa mitättömyyteen inter partes. Tämä vaihtoehto on nyt poissuljettu. Uudessa tilanteessa kansalliset tuomioistuimet voivat edelleen käsitellä useitakin loukkausasioita vastaajan kotipaikassa tai suojavaltiossa, mutta mitättömyysväite pirstaloi prosessin. Pääasiallisesti loukkausasian käsittely tulisi keskeyttää, kunnes erilliset kumoamiskanteet on käsitelty eri rekisterivaltioissa, mutta erilaiset GAT v. LuK -ratkaisun tulkinnat tekevät prosessin kulun ennustamisesta vaikeaa. Osa tuomioistuimista voi myös kieltäytyä käsittelemästä itse loukkausasiaa. Toimivallan lisäksi tutkielmassa on tarkasteltu mitättömyyden vaikutusta pääasian ratkaisuun ja väliaikaisiin kieltoihin. Suurimmassa osassa EU-maita loukkaus ja mitättömyys käsitellään yhdessä, jolloin niiden vuorovaikutus tapahtuu luonnollisesti ratkaisuharkinnassa. Esimerkiksi Saksassa käsittely on kuitenkin hajautettu eri tuomioistuimiin ja hajauttamisen mahdollisuus on annettu myös uudessa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Tällöin vaihtoehtona on loukkausasian käsittelyn keskeyttäminen tai loppuun saattaminen sillä riskillä, että patentti myöhemmin kumotaan. Punninta muistuttaa tuomioistuimien suhtautumista EPO:n väitemenettelyyn. Väliaikaisten toimien on katsottu kompensoivan unionin tuomioistuimen viimeaikaista tiukentunutta linjaa suhteessa rajat ylittäviin patenttioikeudenkäynteihin. Käsitykset siitä, milloin tuomioistuin voi määrätä rajat ylittävän väliaikaisen kiellon, vaihtelevat kuitenkin sekä oikeuskirjallisuudessa että tuomioistuimissa. Eri jäsenvaltioissa suhtaudutaan myös eri tavoin mitättömyysväitteen painoarvoon väliaikaista kieltoa myönnettäessä. Se, antaako tuomioistuin painoarvoa esimerkiksi vireillä olevalle kumoamiskanteelle, voi vaikuttaa ratkaisevasti tuomioistuimen valintaan.
  • Joutseno, Jutta (2002)
  • Nevalainen, Nina (2004)
    Tutkielmani tavoitteena on selvittää miten naiset määrittelevät vahvuutta: millaisia ominaisuuksia vahvassa ihmisessä on, miten vahvuus ilmenee ja missä tilanteissa vahvuutta tunnetaan. Käsitän vahvuuden ja vallan kuuluvan yhteen, joten olen myös kiinnostunut naisten vallantunteen kokemuksista. Lisäksi katson, että vahvuus ja heikkous eivät ole toisiaan poissulkevia ilmiöitä, joten tarkastelen myös miten vahvuus ja heikkous suhteutuvat toisiinsa. Naisten kasvamista vahvoiksi - valtaistumista - voidaan tukea valtaistavan sosiaalityön menetelmillä, ja tämän takia käyn yhdessä luvussa läpi kyseisen työskentelyotteen periaatteita. Teoreettista taustaa identiteetin ja minäkuvan rakentumiselle olen hakenut sosiaalipsykologian ja sosiaalikonstruktionismin piiristä. Aiheenvalintani takana oli tahto saada naisia reflektoimaan identiteettinsä myönteisiä puolia ja havainnoimaan itsessään piilevää vahvuutta. Aineistonani toimi 24 kirjoitusta, jotka keräsin Internetiin laitetulla kirjoituspyynnöllä. Analysoin aineiston temaattisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti, mutta analyysiprosessia inspiroi myös narratiivinen tutkimusperinne. Tutkimustuloksiksi muodostui vahvuuden määrittelyn suhteen kuusi pääluokkaa. Vahvuus nähtiin uskalluksena asettaa itselleen ja elämälleen tavoitteita sekä rohkeutena toteuttaa persoonallisuuttaan ja ylipäätään itse määriteltyä elämää. Vahvaa ihmistä nähtiin kykeneväisenä hyväksymään itsensä puutteista ja heikkoudesta huolimatta. Periksiantamattomuutta ja vastoinkäymisistä viisastumista katkeroitumisen sijaan pidettiin myös osoituksina vahvuudesta ja ihmisenä kasvamisesta. Vahvuuteen katsottiin myös olennaisesti kuuluvan hyvä itsetunto, itsenäisyys sekä kyky elämänhallintaan. Merkittäviksi areenoiksi - tiloiksi joissa vahvuutta tunnetaan - muodostuivat työ ja läheiset ihmissuhteet. Työ tarjoaa pätemisen ja tarpeellisuuden tunteita, ja läheiset ihmissuhteet hyväksytyksi tulemisen ja tuen kokemuksia. Heikkoudesta puhuttaessa kirjoittajat tiedostivat, että kukaan ei ole staattisesti vahva tai heikko. Sitä, mitä yhteiskunnassamme ylipäätään pidetään vahvuutena ja heikkoutena pidettiin paikoin kyseenalaisena. Kirjoituksissa esiintyi vain vähän puhetta vallasta. Se, mitä sanottiin oli kuitenkin huomattavan negatiivisesti värittynyttä. Valta nähtiin keinona alistaa ja hallita muita, ja täten riskitekijänä. Positiivisesta vallasta puhuttiin elämänhallinnan ja työn yhteydessä asioiden hallitsemisena ja itselle annettujen tehtävien taitamisena.
  • Aho, Kalle (Helsingin yliopisto, 2013)
  • Alpia, Johanna (2003)
  • Wessman, Jaana (Helsingin yliopisto, 2012)
    The topic of this thesis is the analysis of complex diseases, and specifically the use of certain clustering methods to do it. We concern ourselves mostly with the modeling of complex phenotypes of diseases: the symptoms and signs of diseases, and the other multiple cophenotypes that go with them. The two related questions we seek answers for are: 1) how can we use these clustering methods to summarize the complex, multivariate phenotype data, for example to be used as a simple phenotype in genetic analyses and 2) how can we use these clustering methods to find subgroups of sufferers of a particular disease, such that might share the same causal factors of the disease. Current methods for studies on medical genetics ideally call for a single or at most handful of univariate phenotypes to be compared to genetic markers. Multidimensional phenotypes cannot be handled by the standard methods, and treating each variable as independent and testing one hundred phenotypes with unclear true dependency structure against thousands of markers results into problems with both running times and multiple testing correction. In this work, clustering is utilized to summarize a multi-dimensional phenotype into something that can then be used in association studies of both genetic and other type of potential causes. I describe a clustering process and some clustering methods used in this work, with comments on practical issues and references to the relevant literature. After some experiments on artificial data to gain insight to the properties of these methods, I present four case-studies on real data, highlighting both ways to succesfully use these methods and problems that can arise in the process.
  • Wikström, Kate (1999)
    Arbetet beskriver två aktörer som av olika skäl beslutit sig för att inleda ett samarbete i fråga om bashälso- och socialvårdsproduktion. Samarbetet har en unik karaktär och är det första av sitt slag inte bara i Finland utan också i Norden. Aktörerna i samarbetet består av Karis stad och Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f. Det unika i samarbetet utgörs av samarbetets omfattning samt faktumet att Folkhälsan räknas höra till den tredje sektorn. En finländsk kommun har aldrig tidigare anlitat en organisation från tredje sektorn i syfte att överlåta hela sin produktion av bashälsovård. Den tredje sektorn i Finland har traditionellt främst sysslat med frågor angående kultur och fritid. I samarbetet med Karis stad administrerar och producerar samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f. bashälsovården och en del av socialvården för en hel kommun. Samarbetets stora omfattning och stadens val att anlita den tredje sektorn som producent för stadens bashälsovård innebär att samarbetet är historiskt. Arbetet utgår från den nationalistiska teorin i vilken man studerar samhälleliga fenomen utgående från aktörers avsikter, kalkyler och manövrer. För att man skall kunna förstå hur samarbetets speciella karaktär utvecklats beskrivs aktörernas utgångslägen och preferensordning. Eftersom många viktiga frågor angående samarbetet avgjordes genom förhandlingar beskrivs förhandlingsgången och förhandlingarnas resultat. Samarbetets form har inte endast påverkats av förhandlingar mellan aktörerna utan även av lagliga hinder. De lagliga hindren kom att påverka samarbetet så att en monopolsituation idag råder i fråga om Karis stads bashälsovårdsproduktion. Då staden i ett tidigt skede av förhandlingarna hamnade i ett underläge och gick med på avtalspunkter som inte är gynnsamma för staden har det varit speciellt intressant att undersöka varför detta skedde och hur staden agerat för att balansera upp situationen. Arbetets tyngdpunkt ligger därför framförallt på den ena aktörens (stadens) handlingsutrymme d.v.s. alternativ och valmöjligheter. Förutom en redogörelse över hur staden agerat, ges även en beskrivning av alternativa strategier staden kunde ha använt sig av. Eftersom ett av stadens mål med samarbetet var att sänka stadens kostnader för sjuk och hälsovård ges även en översikt över vad samarbetet innebär rent ekonomiskt för staden. Materialet som använts i uppsatsen består främst av personlig kommunikation, styrelse- och fullmäktigeprotokoll samt tidningar. Den viktigaste teorikällan för arbetet är tagen ur boken "Ideologi och strategi. Svensk politik under 100 år", skriven av Leif Lewin.
  • Kiili, Markus Tapio (2005)
    Parodontiitti eli hampaan tukikudoksen tulehdus on ihmisten ja koirien yleisin suusairaus, jolle on tunnusomaista hammasta ympäröivä kudostuho. Kudostuhon aiheuttajana ovat plakkibakteereiden tuottamat ja elimistön omiin puolustusreaktioihin liittyvät tulehduksen välittäjäaineet. Elimistön omista kudostuhoa aiheuttavista aineista tärkeimpinä pidetään kolleganolyyttejä eli kollageenin hajottajia ja niistä nimenomaan tiettyjä matriksin metalloproteinaaseja (MMP). Parodontiitille on tyypillistä kroonisuus ja taudin eteneminen pyräyksittäin, joten sen tarkkaa ennustetta on usein vaikea arvioida. Uusimpien MMP- tutkimusten tarkoituksena on löytää tarkempia menetelmiä parodontiittipotilaiden taudin aktiviteetin arviointiin ja siten hoidon suuntaamiseen oikein valituille potilaille. Myös spesifisiä matriksin metalloproteinaasien inhibiittoreita on tutkittu mahdollisina lääkkeinä parodontiitin hoitoon. Nämä syventävät opinnot pohjautuvat artikkeliini matriksin metalloproteinaasien mittauksesta kroonista parodontiittia sairastavien ihmisten iennesteestä ja ikenen kudosnäytteistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää MMP-8:n ja MMP-13:n eri molekyylimuotojen esiintymistä kroonisessa parodontiitissa, sekä tutkia mitkä eri solut niitä erittävät. Kahdeltatoista hoitamatonta parodontiittia sairastavalta keski-ikäiseltä ihmiseltä kerättiin 30 ientaskunäytettä määrämittaisilla imupaperisuikaleilla. Näytteet liuotettiin puskuriliuokseen, joka analysoitiin Western immunoblotting menetelmällä käyttäen kanissa tehtyjä polyklonaalisia MMP-8 ja MMP-13 vasta-aineita. Ienkudosnäytteet kerättiin kuudelta kroonista parodontiittia sairastavalta ihmiseltä. MMP-8 ja MMP-13 paikallistettiin käyttäen samoja vasta-aineita ja avidiini-biotiini-peroksidaasi detektiomenetelmää. Ennen hoitoa otettujen ientaskunestenäytteiden todetusta MMP-8:sta suurin osa oli molekyylipainoltaan 80kD, 75kD ja 60kD vastaten prepro-, pro- ja aktiivista muotoa neutrofiilityypin entsyymistä. 43kD ja 38kD painoiset aktiiviset fibroblastityyppiset entsyymit olivat toiseksi suurin ryhmä. Lisäksi todettiin jonkin verran >100kD ja <30kD painoisia tuotteita vastaten todennäköisesti MMP-8:n kompleksimuotoa ja pilkkoutumistuotteita. MMP-13 pääasiallinen molekyylimuoto oli 60kD proentsyymi, mutta myös 40kD aktiivista muotoa esiintyi. Joissakin näytteissä oli hieman myös >100kD kompleksimuotoja. Sekä MMP-8, että MMP-13 pitoisuudet ennen ja jälkeen hoidon otetuissa näytteissä korreloivat ikenen verenvuoto indeksin kanssa (p<0,05). Immunohistokemiallisessa analyysissä MMP-8 todettiin esiintyvän neutrofiileissä, ientaskuepiteelissä ja ikenen tulehtuneen sidekudoksen plasmasoluissa. MMP-13 immunoreaktiivisuutta havaittiin ientaskuepiteelissä ja makrofagityypin soluissa.