Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12412-12431 of 28481
  • Sumerin, Victor (Helsingin yliopisto, 2011)
    Organocatalysis, the use of organic molecules as catalysts, is attracting increasing attention as one of the most modern and rapidly growing areas of organic chemistry, with countless research groups in both academia and the pharmaceutical industry around the world working on this subject. The literature review of this thesis mainly focuses on metal-free systems for hydrogen activation and organocatalytic reduction. Since these research topics are relatively new, the literature review also highlights the basic principles of the use of Lewis acid-Lewis base pairs, which do not react irreversibly with each other, as a trap for small molecules. The experimental section progresses from the first observation of the facile heterolytical cleavage of hydrogen gas by amines and B(C6F5)3 to highly active non-metal catalysts for both enantioselective and racemic hydrogenation of unsaturated nitrogen-containing compounds. Moreover, detailed studies of structure-reactivity relationships of these systems by X-ray, neutron diffraction, NMR methods and quantum chemical calculations were performed to gain further insight into the mechanism of hydrogen activation and hydrogenation by boron-nitrogen compounds.
  • Isei-Jaakkola, Toshiko (Helsingin yliopisto, 2004)
  • Kolehmainen, Krista (2013)
    I denna pro gradu avhandling analyseras förberedningsprocessen av Lex Nokia. Utgångspunkten är en rationell aspekt och behandlar bl.a. aktörernas inflytande och grundläggande argument i beslutsfattningsprocessen. Lex Nokia var en debatterad lag och speciellt i utskottsarbetet såg flera sakkunniga problem med lagens godkännande enligt det som föreslogs i regeringspropositionen. Denna studie ämnar söka svar på tre forskningsfrågor; vilka var de centrala aktörerna och hur såg deras inflytande ut, hur gick förberedningsprocessen till och vilka var konfliktfrågorna och argumenten samt fanns det bakomliggande motiv hos aktörerna? Den empiriska delen i denna pro gradu avhandling består av en analys på utskottens utlåtanden och – betänkande. Som huvudsaklig metod för analysen används en kvalitativ innehållsanalys. Materialet som analyseras består främst av primärkällorna till utskottens betänkande och utlåtanden, där de enskilda aktörernas individuella utlåtanden i frågan fås fram. Analysen stöds av en litteraturöversikt i form av teorin om rationella val, dvs. rational choice theory. Resultaten i denna undersökning visar att förberedningsprocessen av Lex Nokia innehåller delade åsikter och att det finns en del centrala konfliktfrågor i samband med den. Konfliktfrågorna är relativt långt de samma inom alla fyra utskott och bidrar till att beslutsfattningsprocessen var tudelad med dem som var för lagen och dem som var emot. Trots att namnet på lagen, Lex Nokia, antyder att Nokia skulle ha haft ett större inflytande på lagens slutresultat, visar analysen att fallet inte är så. Nokia är en aktör bland alla och verkar inte ha haft mer inflytande. Sammanfattningsvis kan det konstateras att lagen var mycket debatterad och att flera sakkunniga delade samma orosmoment i frågan. Diskussionen om Lex Nokia dyker fortfarande upp med jämna mellan rum, eftersom ett område som elektronisk kommunikation ständigt lever och utvecklas. Därmed står även lagstiftningen inom detta område framför en utmaning, vilket Lex Nokia har åtminstone delvis försökt att åtgärda.
  • Räsänen, Pekka (2013)
    Tutkin poliittisen historian pro gradu -työssäni vuonna 2009 säädetyn Lex Nokiana tunnetun sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien valmistelua hallinnan analyysin kautta. Historiallisena kontekstina tutkielmassani on useiden tutkijoiden raportoima viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut politiikan katoaminen vallan käytöstä ja sen korvautuminen valmentajavaltiolla. Valmentajavaltiossa päätökset pyritään tekemään ilman ideologisia painotuksia perustellen ne taloudellisina välttämättömyyksinä. Pyrin selvittämään, olivatko valmentajavaltion hallinnan strategiat läpäisseet lainsäädäntökoneiston niin tehokkaasti, että Lex Nokia perusteltiin epäpoliittisella rationalisoinnilla ilman ideologisia painotuksia. Olin kiinnostunut tutkielmassani myös lain valmisteluasiakirjojen hallituksen esityksen ja eduskunnan vastauksen hallinnan tapojen mahdollisista eroista. Tutkielmani alkuperäislähteinä toimivat Lex Nokian valmisteluasiakirjat Hallituksen esitys 48/2008 vp ja Eduskunnan vastaus 3/2009 vp. Tarkastelin aineistoani hallinnan näkökulman kautta. Hallinnan näkökulma on yhteiskuntatieteellinen tutkimussuuntaus, johon on vaikuttanut ranskalaisen filosofin Michel Foucault’n ajattelun perintö. Hallinnan analyysissä hallinnan tapoja voidaan analysoida tutkimalla puhetapoja, käsitteitä ja tiedon tuottamisen tapoja. Minua kiinnostikin erityisesti lain valmistelussa ilmenneet uusliberaalin paradigman mukaiset hallinnan tavat, joita pyrin erittelemään aineistostani analysoimalla tiedon tuottamisen strategioita ja käsitteitä. Valmentajavaltion hallinnan eetos oli ilmeinen Lex Nokian valmistelussa. Lakia perusteltiin yritysten eduilla, kilpailukyvyn säilyttämisellä ja välttämättömyytenä. Jonkin verran lakia myös kritisoitiin eduskunnan vastauksessa toteamalla sen lähtevän yritysten tarpeista. Lakia moitittiin myös suoraan käyttökelvottomaksi. Kritiikissäkin muistettiin kuitenkin usein mainita yrityksillä olevan oikeus omaisuuteensa. Johtopäätöksinä pro gradustani voidaan todeta, että Lex Nokian valmistelu ilmensi hyvin historiallista kehitystä, jossa päätöksentekoa perustellaan yhä enenevissä määrin taloudellisilla välttämättömyyksillä. Päätöksenteon ei ylipäätänsä haluta nähdä olevan poliittista, vaan se viedään läpi vetoamalla rationaalisuuteen. Asia ei kuitenkaan ollut aivan näin yksiselitteinen, vaikka Lex Nokian valmisteluasiakirjojen hallinnan tavat näyttivät vahvasti edustavan managerivaltion oppeja, niin lakiehdotus myös haastettiin eduskunnan vastauksessa. Sitä vaadittiin ja saatiin muutetuksi siten, että sen varsinaisesta käyttämisestä tuli vaikeaa. Tästä kohdin löysin vielä ideologian päätöksentekoketjusta.
  • Nurmi, Susanna (Helsingin yliopisto, 2008)
    Integrins are heterodimeric transmembrane adhesion receptors composed of alpha- and beta-subunits and they are vital for the function of multicellular organisms. Integrin-mediated adhesion is a complex process involving both affinity regulation and coupling to the actin cytoskeleton. Integrins also function as bidirectional signaling devices, regulating cell adhesion and migration after inside-out signaling, but also signal into the cell to regulate growth, differentiation and apoptosis after ligand binding. The LFA-1 integrin is exclusively expressed in leukocytes and is of fundamental importance for the function of the immune system. The LFA-1 integrins have short intracellular tails, which are devoid of catalytic activity. These cytoplasmic domains are important for integrin regulation and both the alpha and beta chain become phosphorylated. The alpha chain is constitutively phosphorylated, but the beta chain becomes phosphorylated on serine and functionally important threonine residues only after cell activation. The cytoplasmic tails of LFA-1 bind to many cytoskeletal and signaling proteins regulating numerous cell functions. However, the molecular mechanisms behind these interactions have been poorly understood. Phosphorylation of the cytoplasmic tails of the LFA-1 integrin could provide a mechanism to regulate integrin-mediated cytoskeletal interactions and take part in T cell signaling. In this study, the effects of phosphorylation of LFA-1 integrin cytoplasmic tails on different cellular functions were examined. Site-specific phosphorylation of both the alpha- and beta-chains of the LFA-1 was shown to have a role in the regulation of the LFA-1 integrin.Alpha-chain Ser1140 is needed for integrin conformational changes after chemokine- or integrin ligand-induced activation or after activation induced by active Rap1, whereas beta-chain binds to 14-3-3 proteins through the phosphorylated Thr758 and mediates cytoskeletal reorganization. Thr758 phosphorylation also acts as a molecular switch to inhibit filamin binding and allows 14-3-3 protein binding to integrin cytoplasmic domain, and it was also shown to lead to T cell adhesion, Rac-1/Cdc42 activation and expression of the T cell activation marker CD69, indicating a signaling function for Thr758 phosphorylation in T cells. Thus, phosphorylation of the cytoplasmic tails of LFA-1 plays an important role in different functions of the LFA-1 integrin in T cells. It is of vital importance to study the mechanisms and components of integrin regulation since leukocyte adhesion is involved in many functions of the immune system and defects in the regulation of LFA-1 contributes to auto-immune diseases and fundamental defects in the immune system.
  • Ryyppö, Eila (Helsingin yliopisto, 2015)
    Huolitsija on yksi monista tavarankuljetusalan toimijoista. Perinteisesti huolitsija toimii lähettäjän yhteyshenkilönä ja välikätenä solmien kuljetussopimuksia lähettäjän puolesta ja tämän lukuun. Huolitsijan tehtäviin usein kuuluu tavaroiden lastauksesta ja purkamisesta huolehtiminen, sekä erinäiset paperityöt tullausta ja rajamuodollisuuksia koskien. Toisinaan huolitsijan rooli muistuttaa rahdinkuljettajaa hänen sitoutuessa kuljetusten järjestämisen sijaan toteuttamaan tavarankuljetukseen itse tai alihankkijoiden avulla. Rahdinkuljettajan velvollisuudet ja vastuut on laajalti määritelty kansainvälisin sopimuksin. Näiden sopimusten säännökset ovat usein etenkin vastuun osalta pakottavia. Kansainväliset kuljetusoikeudelliset sopimukset eivät kuitenkaan sisällä huolitsijoita koskevaa sääntelyä. Näin ollen kansallinen säännöstö on päässyt kehittymään vapaasti synnyttäen merkittäviäkin eroja eri maiden välille. Tutkielmassa tarkastellaan Pohjoismaista järjestelmään, joka perustuu Pohjoismaisen Speditööriliiton yleisiin määräyksiin (PSYM 2000), sekä Ranskaa, jossa huolitsijan rooli on osittain säännelty lain tasolla. Niin huolitsijan itsensä kuin kuljetusasiakkaankin kannalta mielenkiintoinen kysymys koskee huolitsijan vastuuta. Tavaran vahingoittuessa kuljetuksen aikana on erittäin tärkeää kyetä määrittelemää kuka vahingoista vastaa ja missä laajuudessa. Pelkästään termistä ”huolitsija” ei voida vetää johtopäätöksiä vastuun luonteesta. Huolitsijan toimiessa välittäjänä hänen velvollisuutenaan on ainoastaan toimia huolellisesti, eikä vastuu kata kolmansien aiheuttamia vahinkoja. Kun voidaan katsoa huolitsijan ottaneen tehtävän hoitaakseen rahdinkuljettajana, on vastuu kuitenkin laajempi sisältäen vastuun alihankkijoista, jotka mahdollisesti todellisuudessa suorittavat kuljetuksen. Ranskalainen järjestelmä sisältää erityisen commissionnaire de transport –roolin, jossa huolitsija teoriassa toimii kuljetusten välittäjänä, mutta jonka vastuu todellisuudessa on lähempänä rahdinkuljettajan vastuuta. Rajanveto huolitsijan eri roolien välillä on haastavaa ja käytännöt vaihtelevat maittain. PSYM 2000 tarjoaa käytännöllisen työkalun kahden vastuutyypin, välittäjän ja rahdinkuljettajan vastuun erottamiseen. Ranskassa etenkin commissionnaire de transport:in erottaminen rahdinkuljettajasta on osoittautunut vaikeaksi. Kuljetusoikeuden kansainvälisestä luonteesta johtuen kuljetusoikeudellinen lainsäädäntö on pitkälti harmonisoitua. Huolitsijaan tämä yhtenäisyys ei ylety. Huolitsijan merkittävä rooli, ja paikoittain huomattavat taloudelliset intressit huomioon ottaen olisi toivottavaa, että toimijoille kulloinkin olisi selvää, mikä vastuun laajuus todellisuudessa on.
  • Välimäki, Mikko (Helsingfors universitet, )
  • Häkkä, Johanna (2016)
    NATO:n kriisinhallintaoperaation yhtenä tehtävänä Afganistanissa on maan turvallisuusjoukkojen ja -instituutioiden, kuten armeijan, kouluttaminen ja kehityksen tukeminen. Turvallisuussektorin uudistus on osa Afganistanissa tehtävää rauhanrakennusta, jolla pyritään vahvistamaan maan demokraattisia ja rauhaa tukevia rakenteita kansainvälisen intervention avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi liberaalien arvojen ja normien levittämistä Afganistanin armeijan mentoroinnin yhteydessä. Normit leviävät neuvonantajien ja neuvottavien välisessä vuorovaikutuksessa. Jotta normien levittämien olisi mahdollista, mentorien on kuitenkin uskottava levittämiinsä normeihin. Turvallisuussektorin uudistus riippuukin paljon siihen osallistuvien sotilaiden ja neuvonantajien osaamisesta. Heidän omat käsityksensä ovatkin tutkimisen arvoisia, koska ne vaikuttavat heidän antamiinsa neuvoihin, ja sitä kautta myös koko liberaalin rauhanrakennuksen onnistumiseen. Tutkielmaa varten haastateltiin kuutta Afganistanissa sotilaallisena neuvonantajana työskennellyttä henkilöä. Afganistanissa neuvonantajat olivat henkilökohtaisesti tekemisissä maan armeijan sotilaiden kanssa ja kertovat afgaaneille oman näkemyksensä siitä, miten tietyissä tilanteissa olisi hyvä toimia. Yksilötasolla rauhanrakennus voidaan nähdä neuvotteluna, jossa sekä kansainväliset että paikalliset toimijat edistävät omia arvojaan ja normejaan. Tämän vuoksi onkin siis selvää, että neuvonantajat levittävät joitain normeja ja arvoja, vaikka ne eivät aina olisikaan puhtaasti liberaalin rauhanrakennuksen ideaalin mukaisia. Kuitenkin, koska rauhanrakennus on luonteeltaan vahvasti liberaalia, olisikin ollut hyvin yllättävää, jos haastateltavien levittämät normit olisivat täysin liberalismin arvojen vastaisia. Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää neuvonantajina toimineiden sotilaiden toimintaa yksilötasolla ja heidän käsityksiään rauhanrakentamisesta, koska ne vaikuttavat koko Afganistanissa toimivaan sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon. Haastatteluiden avulla pyrittiin saamaan tietoa siitä, mitä mentoreina toimineet haastateltavat olivat tehneet afgaanien kanssa ja millä tavoin he pyrkivät afgaaneita neuvomaan. Kerätystä aineistosta pyrittiin sitten tunnistamaan normeja ja niiden leviämistapoja etsimällä teoreettisen viitekehyksen avulla muodostettuja indikaattoreita. Tässä avainasemassa, haastateltavien kommenttien varsinaisen sisällön lisäksi, oli olla tarkkailla sitä, miten haastateltavat sanottavansa esittivät, koska normeille ominaista on käyttäytymisen ja toiminnan arvottaminen ja perustelu. Analyysissä kiinnitettiin huomiota siihen, miten neuvonantajat kuvailivat afgaanien käytöstä ja minkälaisia asioita he itse halusivat Afganistanissa edistää. Lisäksi normien luonteen tunnistamisessa käytettiin apuna niiden suhdetta arvoihin. Analyysin kautta haastatteluista nousi esille se, että neuvonantajat halusivat edistää suunnitelmallista toimintaa, koska hyvän armeijan ajateltiin olevan tehokas. Lisäksi haluttiin erityisesti lisätä oma-aloitteisuutta ja vastuunottoa. Toisaalta esille tuotiin myös korruptio ja korkea hierarkia, jotka haittasivat armeijan toimintaa, mutta näihin ei koettu voitavan vaikuttaa, koska neuvonantajien piti olla neutraaleja eikä arvostella mentoroitavien toimintaa. Haastatteluista kävi ilmi, että normeja yritettiin levittä suostuttelun ja opettamisen kautta. Tällöin avainasemassa olivat luottamuksellisen suhteen rakentaminen ja molemminpuolinen kunnioitus. Toisaalta läheinen vuorovaikutus saattoi johtaa myös identiteetin muuttumiseen. Tässä on hyvä huomata, että normien levittämistä tapahtui puolin ja toisin, mutta levittäminen ei aina johtanut toiminnan muutokseen ja leviäminen riippui aina kohteen suostumuksesta.
  • Lähdeniemi, Mia (2002)
    1990-luvun kuluessa tapahtui sosiaalipoliittisesti merkittävä käänne niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin; aktivoinnista, velvoittamisesta ja vastuullistamisesta tuli yhä keskeisempi osa viimesijaista toimeentuloturvaa. Käänne aktivointiin ja vastuullistamiseen pyrkii vastaamaan kasvavaan pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ongelmaan pyrkien vähentämään riippuvuutta sosiaaliturvaetuuksista rohkaisemalla kaikkia työkykyisiä hakeutumaan ansiotyöhön. Yhdysvalloissa ja Britanniassa käännettä edustavat ”from welfare to workfare” ja ”welfare to work” -ohjelmat. Suomessa samasta asiasta on 1990-luvun kuluessa puhuttu ”aktiivisen sosiaalipolitiikan” ja ”työhön kannustamisen” termein. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 1998 pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen tavoitteiden mukaisesti Aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmän selvittämään mahdollisuuksia aktivoida ja kuntouttaa sosiaaliturvan pitkäaikaiset asiakkaat takaisin työmarkkinoille. Työryhmän toimenpide-ehdotus – kuntouttava työtoiminta, joka astui lakina voimaan 1.9.2001 – sisältää aktivoinnin, velvoittamisen ja viimesijaisen sosiaaliturvan vastikkeellistamisen elementtejä. Tutkielmassa tarkastellaan jälkifoucault’laisen hallinnan analytiikan näkökulmasta – lähinnä Nikolas Rosen ja Mitchell Deanin kirjoituksiin nojaten – pitkäaikaistyöttömyyden liberaalia hallintaa aktiivisen sosiaalipolitiikan ja kuntouttavan työtoiminnan kautta. Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta voidaan tulkita liberaalin hallinnan käytännöksi, joka pyrkii pitkäaikaistyöttömien ja toimeentuloturvan pitkäaikaisten asiakkaiden käytöksen ohjaukseen ja muokkaukseen; työmarkkina-aseman ja elämänhallinnan parantamiseen. Mutta miten? Tutkielman tavoitteena on tarkastella, mitä aktiivisella sosiaalipolitiikalla viimekädessä pyritään hallinnoimaan, millä keinoin ja mihin hallinnoinnilla pyritään? Vastaamalla näihin kysymyksiin pyritään ymmärtämään ja tunnistamaan aktiivisen sosiaalipolitiikan taustalla olevia hallinnan rationaliteetteja. Aktiivisen sosiaalipolitiikan ja kuntouttavan työtoiminnan myötä voidaan suomalaisen sosiaalipolitiikan tulkita lähentyneen yleiseurooppalaista ja brittiläistä ”kolmannen tien” inklusiivista politiikkaa, joka pyrkii täystyöllisyyteen ja työetiikan vahvistamiseen yksilön elämänhallinnan lisäämisen, syrjäytymisen ehkäisyn ja sosiaalisen koheesion nimissä. Työttömän velvoittaminen palkkatyöhön tai palkkatyöhön pääsyä tukevaan toimintaan ja sosiaaliturvan vastikkeellistaminen oikeutetaan niinikään yksilön autonomian lisääntymisen nimissä.
  • Mbaye, Yacine (2012)
    Pro gradu -tutkielmassa kyseenalaistetaan liberaali rauhanrakennusregiimi, joka hypoteesin mukaan perustuu eurosentrisille rauhan- ja konfliktintutkimuksen teorian käsityksille sodasta, väkivallasta ja rauhasta. Tutkielmassa esitetään, että liberaalit rauhanrakennusprosessit eivät onnistu olemaan rakentavassa vuorovaikutuksessa paikallisten kulttuuristen dynamiikkojen kanssa ja tuodaan esille, kuinka käsitykset rauhasta ja konfliktista ovat kulttuurisidonnaisia. Liberaalin rauhanrakennuksen perustuminen kulttuurisidonnaisille teorioille ja käsitteille on teoreettisen tarkastelun lisäksi tärkeä kysymys myös empiirisesti, koska ulkoapäin tuotu rauhan ja yhteiskunnan organisaation malli, joka ei ole yhteensopiva paikallisten kulttuuristen dynamiikkojen kanssa, ei ole kestävä. Tutkielman taustaoletuksena on, että liberaali rauhanrakennusregiimi on yleisesti kyvytön huomioimaan konfliktien ja rauhanrakentamisen kulttuurista ulottuvuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että liberaali rauhanrakentaminen olisi kulttuurisesti neutraalia: päinvastoin regiimi rakentuu lähtökohtaisesti eurosentrisille taustaoletuksille. Tutkielman tavoitteena on tuoda esille tämä kulttuurisidonnaisuus ja esittää vaihtoehtoinen tapa käsitellä kulttuuria yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa erityisesti teoreettisella tasolla sekä luoda uudenlaisia tapoja käsitteellistää konfliktien ja rauhan kulttuurinen ulottuvuus. Tutkielma lähtee liikkeelle eurosentrismin ja postkolonialistisen kritiikin käsitteiden analyysillä ja rauhan- ja konfliktintutkimukselle keskeisten käsitysten, eli sodan, rauhan ja väkivallan, taustaoletusten tarkastelemisella postkolonialistisen eurosentrismin kritiikin lähtökohdista. Kulttuurin roolia ja merkitystä konflikteissa ja niiden ratkaisemisessa analysoidaan lähtökohtana kriittisen teorian ja poststrukturalismin näkemykset sosiaalisten ja kulttuuristen todellisuuksien valtaulottuvuudesta. Liberaalin rauhanrakennuksen ongelmallisten taustaoletusten näkymistä käytännön työssä tarkastellaan käyttämällä esimerkkinä YK:n kehittämiä rauhanrakennusstrategioita Sierra Leonessa ja Burundissa (UN Integrated Peace Building Strategy IPBS). Näihin rauhanrakennuksen ongelmallisiin lähtökohtiin vastataan kehittelemällä kulttuuritietoisempi lähestymistapa sotaan ja rauhaan ja niiden analysoimiseen. Kahden esimerkin kautta (Bosnia ja Hertsegovina ja Sierra Leone) tutkitaan, miten väkivalta ja rauha välittyvät kulttuuristen merkityksentuottamisjärjestelmien kautta käytännössä ja miten ne voivat olla ristiriidassa liberaalin rauhanrakennuksen ja läntistisiä arvoja painottavien, kulttuuria huomioimattomien analyysien kanssa. Johtopäätöksenä todetaan, että perinteinen rauhanrakennus on sokea suhteessa kulttuuriin; niin paikalliseen ulkoiseen kuin sen omaan sisäiseenkin ja että vastaus tähän eurosentrismiin on uudenlaisen kulttuurisensitiivisen lähestymistavan ottaminen mukaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Huomion kiinnittäminen kulttuuriin ja erityisesti sen käsittäminen ja käsitteellistäminen merkityksentuottajana tarjoavat rauhanrakennukselle potentiaalisesti paremmat mahdollisuudet onnistua kestävän rauhan rakentamisessa.
  • Sjöman, Johanna (2010)
    Tutkielmani liittyy Suomessa 2000-luvulla käytyyn keskusteluun lisääntyneistä alkoholihaitoista. Tuon tutkielmallani tietoa alkoholiehtoisen sosiaalityön tilasta hyvinvointiyhteiskunnassa. Tarkastelen Suomen alkoholipolitiikkaan merkittävästi vaikuttaneiden suurten yhteiskunnallisten kehitystrendien kuten kansainvälistymisen, uusliberalismin ja hyvinvointivaltion purkamisen suhdetta alkoholiehtoiseen sosiaalityöhön. Tutkimuskysymykseni on: Miten sosiaalityöntekijät asemoivat sosiaalityötä hyvinvointiyhteiskunnassa? Tutkielmani teoreettinen näkökulma on ihmistieteelliseen tutkimusperinteeseen lukeutuva kulttuurintutkimus. Tarkastelen sosiaalityötä sekä alkoholipolitiikkaa kulttuurisesti konstruoituvina kokonaisuuksina. Olen päätynyt näkökulmaan sen takia, että alkoholin kulutusta säätelevät normit sekä ongelmajuomisen haittoja korjaava sosiaalityö ovat yhteiskunnan sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyneiden arvojen värittämiä. Ymmärrykseni yhteiskunnasta on voimakkaasti sosiaalisesti konstruoitunut. Sen mukaan tutkielmani tuottaa vallitsevan yhteiskunnallisen tilan kannalta arvorelevanttia tietoa. Tarkoitukseni on selventää sitä, miten yhteiskunnallisten muutosten ajoittainen ennakoimattomuus voi yhteiskunnan kulttuuriseen konstruoitumiseen törmätessään aiheuttaa sosiaalityön kannalta haastavia tilanteita. Tutkielmani aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Olen haastatellut kymmentä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sosiaalityöntekijää. Kuusi heistä työskenteli haastatteluhetkellä eri aikuissosiaalityön tehtävissä ja neljä A-klinikalla sosiaaliterapeutteina. Analyysimetodina olen käyttänyt aineiston teemoittelua ja temaattista analyysia. Ne lukeutuvat osaksi laadullista sisällönanalyysiä. Olen etsinyt aineistosta sosiaalityötä hyvinvointiyhteiskuntaan paikantavia ulottuvuuksia. Olen tiivistänyt aineistosta hahmottamani ulottuvuudet yhteentoista sosiaalityötä yhteiskunnassa paikantavaan tyyppiin, jotka olen nimennyt metaforamaisilla nimillä. Tyyppikuvauksilla tuon esille sosiaalityön tilaa ja paikkaa yhteiskunnassa. Olen jakanut paikannukset kolmeen ulottuvuuteen: uusliberalistinen talousdiskurssi, suomalainen päihdepalvelujärjestelmä sekä sosiaalityön professio ja ammatilliset näkemykset. Ulottuvuudet kertovat sosiaalityön asemointien syistä, seurauksista ja luonteesta. Kaksi ensimmäistä ulottuvuutta ovat sosiaalityön arvojen ja yhteiskunnallisten tehtävien näkökulmasta negatiivisia sekä haitallisia. Ne ovat yhteydessä yhteiskunnan rakenteelliseen kehitykseen sekä ylikansallisiin taloudellisiin kehitystrendeihin. Kolmas ulottuvuus on sosiaalityön kannalta positiivisempi ja antaa viitteitä sen kehitysmahdollisuuksista. Ulottuvuus keskittää katseen sosiaalityön itsekritiikin potentiaaliin sekä painottaa sosiaalityön halua kehittyä yhteiskunnallisena keskustelijana. Kaiken kaikkiaan alkoholiehtoinen sosiaalityö jää lisääntyvien alkoholihaittojen oloissa hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisten arvojen varjoon. Sosiaalityön mahdollisuuksia merkittävästi ja monella tasolla määrittelevään palvelujärjestelmään rantautunut hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisesti rationaalinen logiikkaa ei ole kovinkaan sosiaalityölähtöistä. Se ei huomioi riittävästi alkoholipolitiikan ja juomakulttuurin muutoksia eikä alkoholiehtoisen sosiaalityön tarpeita. Sosiaalityön päihdepalvelujärjestelmästä riippumaton ääni hyvinvointiyhteiskunnassa on melko hiljainen. Alkoholipolitiikan ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmän muutokset aiheuttavat viranomaistyönä tehtävälle sosiaalityölle haasteita monella tasolla.
  • Martin, Jonathon (2007)
    This thesis examines the concept of political liberty (or freedom – the two terms are used as synonyms). In the first chapter I deal with the necessary and sufficient conditions for an agent to be considered free or unfree. This is an opinionated overview that lays the ground for the following sections but which does not reach firm conclusions. The second chapter deals with the value of liberty and asks in what way and to what extent liberty can be considered valuable. I conclude that liberty can be held to be valuable both instrumentally and constitutively but that not all freedoms are therefore equally valuable. In the final chapter I consider the measurement of freedom and conclude that epistemically, it may be possible to measure freedom in an overall sense. In practice, however, it is not possible at the current time nor for the foreseeable future. Furthermore, I argue that a non-evaluative measurement of freedom will lead to very counter-intuitive results. The second and third chapters of this thesis owe a special debt to two recent books on liberty that have, in my view, taken the debate to a higher level. The first is “A Measure of Freedom” by Ian Carter and the second is “The Quality of Freedom” by Matthew Kramer.
  • Walta, Ville (2014)
    This study is concerned with the libraries, manuscripts and book culture of the Birgittine Vadstena Abbey. It offers a case study of a large late medieval monastic library in Sweden and examines the book acquisition, manuscript production and the contents of Vadstena Abbey s libraries. The study demonstrates that the libraries were fashioned after European models and that book importation played a large role in book acquisition throughout the abbey s history. The study also argues that the differences in the contents, palaeography and codicology of the manuscripts testify to the differences in the book cultures of the abbey s two convents. Vadstena manuscripts form the principal source material for the study. The source corpus is taken into account more extensively than in previous studies. In addition to the entire manuscript collection, the study includes manuscript fragments and the abbey s correspondence. The manuscripts are presented in Appendix 1 and examined using methodology adopted from quantative codicology. This makes it possible to comprehensively study the Vadstena manuscript production. The study also challenges some nationalistic claims concerning the special nature of the Vadstena manuscripts that have been made based on a smaller sample of material. In chapters 2, 3 and 5, the organisation, acquisition and contents of the Vadstena collection are examined, and several similarities to other collections are pointed out. The abbey employed various methods of book acquisition, including organised visits to the European book markets, and quickly adopted new innovations such as the use of paper as writing material and the printing press. Most of the writing done in the abbey was based on texts popular throughout Europe. The same is true for the sisters library; although their manuscripts were produced locally and written in Swedish, they often include translations of widely popular texts. Chapter 4 examines the palaeography and codicology of the manuscripts. I argue that the palaeography and codicology of the manuscripts show that the two convents approached the book as an object in different ways. Whereas for the brothers the manuscripts were objects necessary for performing their daily tasks, for the sisters the manuscripts had a more profound meaning. They saw writing as a useful ascetic exercise as a prayer conducted with the hands instead of the mouth. Since the books served as devotional objects, it was also important to place more care into their making and materials. This explains why the liturgical books and the books of the sisters are usually written on parchment and carefully decorated, while the brothers books are often on paper and lack decorations. The manuscripts of Vadstena Abbey show that a single uniform Birgittine book culture did not exist. The abbey rather served as the intersection of two different approaches to literacy and manuscript production.
  • Lindström, Joona Aarne (2016)
    Tavoitteena tässä työssä on tutkia separoituvan Hilbertin avaruuden operaattoreiden jälkeä ja determinanttia. Lähdemme liikkeelle kuitenkin kompaktien operaattoreiden tarkastelulla ja johdamme kompaktien operaattoreiden perusominaisuudet ensimmäisessä luvussa. Tarkastelemme lyhyesti myös analyyttisiä vektoriarvoisia funktioita, sillä näiden avulla on kätevää todistaa analyyttinen Fredholm-alternatiivi, jota puolestaan käytämme kompaktin operaattorin spektriin liittyvien tulosten todistuksissa. Osoitamme myös, että kompaktilla operaattorilla on Hilbert-Schmidt-esitys sekä määrittelemme kompakteille operaattoreille singulaariarvot sekä singulaariarvojonon. Toisessa luvussa tarkastelemme tarkemmin kompaktin operaattorin singulaariarvoja. Singulaariarvojonojen avulla saamme määriteltyä Schatten-luokat, joista tämän työn kannalta tärkeimmät ovat trace-luokka ja Hilbert-Schmidt-luokka. Osoitamme, että Schatten-luokat ovat Banachin avaruuksia norminsa suhteen. Tämän työn tärkeimmät tulokset ovat kolmannessa luvussa. Määrittelemme trace-luokan operaattoreille ensin jäljen ja tämän jälkeen käyttäen Hilbertin avaruuden tensorituloja ja alternoivaa algebraa hyväksi, määrittelemme myös determinantin muotoa $I + T$ oleville operaattoreille, missä $T$ on trace-luokan operaattori. Osoitamme myös, että määrittelemillämme jäljellä ja determinantilla on useita samoja ominaisuuksia kuin äärellisulotteisilla vastineillaan. Luvun, ja samalla tämän työn, päätulos on Lidskiin lause, jonka mukaan trace-luokan operaattorin jälki on sen ominaisarvojen summa, kun ominaisarvojen kertaluku otetaan huomioon. Lidskiin lauseen todistuksessa käytämme hyödyksi kompleksianalyysiä. Osoitamme, että $z\mapsto \det(I + zT)$ on kokonainen funktio kun $T$ on trace-luokan operaattori. Kyseisen funktion nollakohdilla ja operaattorin $T$ ominaisarvoilla on läheinen yhteys. Näin ollen analyyttisten funktioiden ominaisuuksia saadaan käytettyä tutkittaessa operaattorin $T$ ominaisarvoja. Viimeisessä luvussa tarkastelemme rajoitettua tapausta, missä Hilbertin avaruutena on $L^2(\mathbb{R}^n,m_n)$. Tällöin osoitamme, että Hilbert-Schmidt-operaattorit, samoin kuin trace-luokan operaattorit, ovat esitettävissä integraalioperaattoreina. Tärkeimpänä tuloksena osoitamme, että trace-luokan operaattorin jälki voidaan esittää integraalin avulla käyttäen hyväksi operaattorin integraaliesitystä.
  • Heliö, Seija (1989)