Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12703-12722 of 25478
  • Turunen, Meri Tuulia (2005)
    Suomen jatkosodassa saamat suomensukuiset sotavangit (ns. heimosotavangit) muodostivat sotavankimassasta eroteltuna erityisryhmän, joka oli sodan jälkeen tarkoitus sulauttaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja uutta Suur-Suomea. Sodan aikana heimosotavangit pyrittiin eristämään muista sotavangeista ja kohtelemaan paremmin kuin muita kansallisuuksia. Kansallisuuden perusteella tehdyn erottelun taustalla oli toisaalta kotoperäinen heimoaate, toisaalta Saksasta omaksuttu malli. Satoja heimosotavankeja työskenteli Savonlinnan seudulla maatöissä, millä pyrittiin työvoimapulan lieventämiseen ja heimosotavankien tapauksessa erityiseen asennekasvatukseen. Pro gradu -tutkielmassa luodaan kokonaiskuvaa suomenheimoisten sotavankien arjesta ja kohtelusta sekä vuorovaikutuksesta siviiliväestöön Savonlinnan seudulla vuosina 1941-1944. Lisäksi käsitellään erityisesti Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan (ItäKarSE) suomensukuisten sotavankien varalle tehtyjä suunnitelmia sekä niitä ristiriitoja ja jännitteitä, joita ryhmän olemassaolo aiheutti suomalaisessa sotilashallinnossa ja kotirintamalla. Tutkielmassa on myös kiinnitetty huomiota sotatilanteen kääntymisen aiheuttamiin muutoksiin heimosotavankien käsittelyssä ja kohtelussa. Tutkielman päälähteinä ovat olleet Sota-arkistossa säilytettävät sotavankiorganisaation sekä ItäKarSE:n luomat asiakirjat. Lisäksi toissijaisina lähteinä on käytetty vuoden 2004 aikana kerättyä haastattelumateriaalia, jolla on pyritty luomaan tarkempaa kuvaa maaseudun siviiliväestön suhteista heimosotavankeihin. Tutkielman esioletuksena pidettiin sitä, että kahden ideologisen voiman, heimoaatteen ja ryssävihan historiallinen vastakkainasettelu vaikutti voimakkaasti heimosotavankien kohteluun ja päätöksentekoon. Ilmeni, että heimoaate oli voimakkaampi voima etenkin ItäKarSE:n toiminnassa ja maaseudun siviiliväestön suhtautumisessa vankeihin. Miehityshallinnon esityksestä heimovankeja mm. pyrittiin vapauttamaan vallattuun Itä-Karjalaan, Savonlinnan lähelle perustettiin erityinen heimosotavankileiri ja itäkarjalaisia vankeja pyrittiin kouluttamaan kansakoulunopettajiksi. Savonlinnan seudun pienehköillä maatiloilla suomensukuisia sotavankeja kohdeltiin pääasiassa kuten perheenjäseniä ja suhtautuminen vankeihin oli luottavaisen lämmintä. Ongelmia aiheuttivat etupäässä liian vapaa kohtelu ja naapurikateus. Ryssäviha lienee vaikuttanut lähinnä yksittäisten henkilöiden tasolla eikä sen vaikutuksia tässä tutkielmassa voitu laajemmin todistaa. Heimosotavankien kohtelu oli kuitenkin ajoittain ristiriitaista, sillä suomea puhuvia vankeja saatettiin epäillä mm. vakoojiksi. Epäilevä suhtautuminen korostui etenkin sodan loppupuolella, jolloin heimosotavankien käytös samoin kuin sotavankiorganisaation suhtautuminen heimosotavankikysymykseen muuttuivat sotatilanteen kääntyessä. Sotilasviranomaisten eli päämajan ja ItäKarSE:n välille heimosotavankikysymys aiheutti jossain määrin ristiriitatilanteita. Miehityshallinnon päämääränä oli nimenomaan vankien vapauttaminen Itä-Karjalan asuttajiksi, kun taas päämajassa suhtauduttiin skeptisesti laajamittaisempien siirtojen toteuttamiseen. Mikään heimosotavankeja koskenut hanke ei kuitenkaan toteutunut halutussa laajuudessa. Suunnitelmien epäonnistuminen konkretisoitui, kun Neuvostoliitto saneli rauhanehtonsa ja vangit tuli luovuttaa itärajan taakse.
  • Kokko, Ulla-Marja (1998)
  • Inkinen, Mikko (Helsingin yliopisto, 2009)
    Flow experience is often defined either as an experience of high concentration and enjoyment or as a situation, where high challenges are matched with high skills. According to core-emotion theories, the experience of any emotion contains two core emotions: valence and arousal. Through an accurate mathematical model, the present study investigated, whether the experience of concentration and enjoyment is related to situations where both challenge and skills are high and in balance. Further, it was investigated what sort of core emotions are related to differing relationships between challenge and skills. Finally, university students’ experiences of their natural study environments were described in terms of core emotions and in terms of relationships between challenge and skills. Participants were 55 university students who participated two weeks research period. Altogether 3367 questionnaire answers were collected with the CASS experience-sampling method, operating in 3G-mobile phones. The relationship between challenge and skills (competence) was defined in an exact way in polar coordinates. An enjoyable and concentrated flow experience was defined as a sum variable of absorption, interest and enthusiasm. Core emotions were calculated with factor analysis from nine emotion variables. As expected, an experience of concentration and enjoyment was, on average, related to the situations where both challenge and skills were high and in balance. This was not, however, the case in every situation. Thus, it should be taken into consideration how flow experience is operationalised in experience sampling studies. When flow experience was defined as a situation of high challenge and high skills, it was often related to high valence and arousal emotions such as excitement or enthusiasm. A happier or a more tranquil enjoyment was related to situations of moderate challenge and high skills. Experiences differed clearly between various natural study environments. At lectures students were often bored or mentally absent, and did not experience challenges. In a small group students were often excited or enthusiastic, and showed optimal balance between challenge and skills. At library students felt satisfied and were engaged in highly challenging work.
  • Svenström, Maria (2005)
  • Hietaniemi, Tuuli (2014)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee länsimaista Intiaan suuntautuvaa kaupallista, ylirajaista sijaissynnyttämistä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa osoitetaan Amartya Senin kehityskäsitykseen nojautuen, että intialaisten naisten päätös sijaissynnyttäjäksi ryhtymisestä on valitettavan usein ainoa todellinen vaihtoehto, joka naisille tarjoutuu riittävän elintason saavuttamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Tutkielman toisessa osassa tarkastellaan kielellisiä keinoja, joilla järjestelyn osapuolet kuvailevat sijaissynnytystä, valtatasapainoltaan epätasaista järjestelyä, ja luovat samanaikaisesti ”kaupallisen sijaissynnyttämisen kulttuuria”. Tutkielman pääaineisto koostuu kahdeksasta, länsimaisten aiottujen vanhempien kirjoittamasta, ylirajaista sijaissynnyttämistä Intiassa käsittelevästä blogista. Blogien rinnalla analysoidaan Intiassa sijaissynnytyksen parissa työskentelevien lääkäreiden haastatteluita, jotka kerättiin syksyn 2009 aikana Delhissä. Tausta-aineistoina käytetään sanomalehtiartikkeleita ja sijaissynnytyksestä Intiassa laadittuja ohjeistuksia vuosilta 2002–2010. Laadullisen analyysin keinoiksi on valittu Norman Fairclough’n työhön nojaava kriittinen diskurssianalyysi, sekä sitä täydentävät, Theo van Leuuwenin ja Antonio Reyesin työstä ammentavat legitimaatiostrategiat. Diskurssianalyyttinen lähestymistapa johdattaa tutkimuksen vallan, hegemonian ja ideologian kielellisten ilmenemismuotojen äärelle sekä arvioimaan, miten tekstin tasolla tehtävät valinnat muokkaavat ympäröivää yhteiskuntaa omaksumaan tietyn lähestymistavan uusiin ilmiöihin, tässä tapauksessa ylirajaiseen sijaissynnyttämiseen Intiassa. Aineistosta identifioidaan viisi diskurssia, joita analysoidaan yksityiskohtaisesti. Diskurssit ovat (1) uusliberaali diskurssi, (2) uuskolonialistinen diskurssi, (3) kulttuurisen hegemonian diskurssi, (4) medikalisoiva diskurssi ja (5) globaalin sisaruuden diskurssi. Diskurssianalyysi paljastaa, että aiotut vanhemmat ja lääkärit ovat valta-asemaltaan vahvempia kuin sijaissynnyttäjät. Valtaeroja pyritään aktiivisesti häivyttämään ja niiden sijasta pyritään korostamaan aiottujen vanhempien ja sijaissynnyttäjien tasa-arvoisuutta, jopa ”sisaruutta”. Samaan aikaan legitimointistrategioita käytetään monipuolisesti oikeuttamaan ylirajainen sijaissynnytys. Kaikkiin diskursseihin sisältyy niin sanottu ”julkinen” ja ”verhottu” puoli. Julkisella puolella ylirajainen sijaissynnytys esitetään ongelmattomana, kaikkia osapuolia hyödyttävänä järjestelynä, joka juhlii kulttuurista monimuotoisuutta, painottaa intialaisten naisten voimaantumista ja aktiivista toimijuutta sekä kutsuu intialaiset sijaissynnyttäjät osaksi aiottujen vanhempien perheitä. Verhotulla puolella kuitenkin paljastuu, miten aiotut vanhemmat ja lääkärit oikeuttavat sijaissynnyttäjien köyhyyden, heidän kehojensa raskaudenaikainen valvonnan, toiseuden korostamisen ja kulttuurisen insensitiivisyyden. Tutkielman lopuksi annetaan suosituksia siitä, miten aiotut vanhemmat voivat paremmin kunnioittaa sijaissynnyttäjien yksityisyyttä ja kulttuurisia käytänteitä, erityisesti verkossa julkaisemissaan blogeissa.
  • Tillman, Daniela (2001)
    Syftet med avhandlingen var att undersöka hur miljöförvaltningen, d.v.s den formella strukturen, i ett antal utvalda kommuner med olika slag av industristruktur, antingen pappers- och cellulosa industri eller kemisk industri eller bådadera varierar mot bakgrunden av näringsstrukturen. Är det alltså så att industristrukturen påverkar utformningen av den administrativa miljöförvaltningen i kommunerna. Ett annat delsyfte med uppsatsen var att beskriva de informella nätverk som finns inom miljöförvaltningen då det gäller pappers- och cellulosa industrin samt den kemiska industrin och samtidigt se på beroendeförhållandet mellan den formella strukturen och den informella strukturen. Som teoretiska utgångspunkter använde jag mig av kontingensteorin samt av teorier om nätverk. Då det gäller kontingensteorin använde jag mig främst av Henry Mintzbergs hypoteser gällande komplexa versus enkla omgivningar. Enligt Mintzberg är omgivningen komplex i de kommuner som har många olika sorters industrier, medan omgivningen är mera enkel i de kommuner som har endast en slags industri på orten. De kommuner som har en komplex omgivning borde enligt teorin även ha en mera komplex organisation både gällande den formella och den informella strukturen och de mera enkla kommunerna borde i sin tur ha en enkel formell och informell struktur. I undersökningen gick jag först igenom kontingensteorin samt teorier om nätverk. Därefter undersökte och beskrev jag den formella strukturen, d.v.s den administrativa miljöförvaltningen i de utvalda kommunerna och jämförde dem med varandra. Efter det undersökte jag den informella strukturen i samma kommuner och jämförde dem sinsemellan. Avslutningsvis jämförde jag den formella- och den informella strukturen i kommunerna med varandra. I mitt arbete kom jag fram till att industristrukturen inte kan sägas påverka utformningen av den administrativa miljöförvaltningen i kommunerna. Komplexa kommuner kunde ha enkla formella strukturer och tvärtom. Däremot följde kommunens komplexitetsgrad och de informella nätverkens komplexitetsgrad varandra. Om omgivningen i kommunen var enkel var även den informella strukturen enkel. Var omgivningen komplex var även den informella strukturen komplex. Källorna i min undersökning var av olika slag och bestod främst av litteratur, statisitk samt intervjuer.
  • Schauman, Patrik Mikael (2002)
    I detta arbete har jag granskat om det i Finland går att finna empiriska belägg för miljökuznetskurvan. Idén bakom miljökuznetskurvan är att utsläpp och annan miljöskadlig verksamhet först ökar i takt med BNP per person i länder med växande men låg BNP per person. Därefter förväntas den miljöskadliga verksamheten nå sin kulmen vid något specifikt värde på BNP per person för att sedan sjunka allt mera i takt med att inkomsterna ökar. Jag har med regressionsanalys undersökt om 11 utsläpp och övriga miljöindikatorer har följt en sådan utveckling under Finlands närhistoria. De miljöindikatorer som jag har granskat är utsläppen av koldioxid, CFC-föreningar, svaveldioxid och kväveoxider i luft, utsläppen av fosfor och kväve i vatten, spridningen av bekämpningsmedel, elförbrukning, förbränning av fossila bränslen, bruket av kärnkraft och totalförbrukningen av naturresurser. Urvalet baserar sig på Finlands officiella indikatorer på en hållbar utveckling från 2000. Uppgifterna om dessa och BNP per person härrör från Finlands Miljöcentral och Statistikcentralen. Av de granskade indikatorerna verkar utsläppen av CFC-gaser, svaveldioxid, fosfor, kväve och spridningen av bekämpningsmedel följa miljökuznetskurvor som når sina toppar vid värden på BNP per person på mindre än 19306€, 13125€, mindre än 13366€, högst 21348€ respektive 16707€. Utsläppen av koldioxid, kväveoxider, total elförbrukning, förbränningen av fossila bränslen, bruket av kärnkraft och den totala förbrukningen av naturresurser kan inte påvisas följa miljökuznetskurvor. I ljuset av mina resultat verkar det i Finland ha funnits samhälls- och marknadsmekanismer som gett upphov till en tendens för miljöskadlig verksamhet att följa en miljökuznetskurva. Samtidigt verkar kuznetskurvans uppkomst bero på en mängd olika faktorer som endast delvis påverkas av nivån på BNP per person. Mycket tyder på att kuznetskurvan lättare uppstår för föroreningar som beror på bruket av ersättningsbara kemikalier och industriella processer vars utsläpp kan renas till överkomliga kostnader än på diffusa utsläpp som kräver satsningar av stora delar av befolkningen.
  • Lindén, Ingrid (2002)
    I avhandlingen undersöks miljöjournalistiken under fyra decennier. Artiklar om miljöfrågor har undersökts från en vecka av tidningen Hufvudstadsbladet under åren 1955, 1970, 1990 och 2000. Huvudfrågeställningen i avhandlingen är hur miljöjournalistiken i tidningen Hufvudstadsbladet förändrats mellan de olika åren. I tidigare forskning har det visat sig att intresset för miljöfrågor i media under de senaste åren har minskat. I avhandlingen diskuteras även mediernas roll som opinionsbildare. Forskningen består av en kvantitativ del som gjordes inom ramen för projektet Medieekonomi, innehåll och diversitet. I projektet undersöktes tolv olika dagstidningar under de ovannämnda åren. I avhandlingens kvantitativa del jämförs Hufvudstadsbladet med resultat från Helsingin Sanomat och ett medeltal av alla de undersökta tidningarna. Det är främst nyheter om miljö som undersöks. Förutom den kvantitativa delen består avhandlingen av en kvalitativ del. I den undersöks de 107 miljönyheter som förekom i Hufvudstadsbladet under de undersökta veckorna i en rubrikanalys. I rubrikanalysen var syftet att få en djupare bild av innehållet i miljöartiklarna. Analysen undersöker främst nyhetsämnet, orden som används och nyhetskriteriernas roll. Det har gjorts relativt lite forskning om den finländska miljöjournalistiken och om hur den förändras i ett historiskt perspektiv. Den viktigaste källan till avhandlingen är Monika Djerf Pierres doktorsavhandling Gröna Nyheter, som behandlar miljöjournalistiken i Sveriges television från 1961-1994. Både den kvantitativa och den kvalitativa forskningen visar att miljöjournalistiken i Hufvudstadsbladet förändrats under de undersökta åren. År 1955 fanns det inte någon egentlig miljöjournalistik, medan miljö var ett betydelsefullt ämnesområde från år 1970 framåt. Miljönyheternas antal ökar stadigt från 1955 framåt. År 1970 präglas miljöjournalistiken av en förankring till lokala, konkreta problem och av ett känslostarkt språk. År 1990 och år 2000 visar undersökningen att tidningen behandlar fler globala miljöproblem och att språket är mer neutralt.
  • Ehlers, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2010)
    Increased consumption of low-fat milk products is inversely associated with the risk of hypertension. The beneficial effect of milk on blood pressure is attributed to high calcium and potassium content but also to specific peptide sequences, which are cleaved from milk protein during gastrointestinal digestion, fermentation of milk with proteolytic starter cultures or enzymatic hydrolysis. Milk products fermented with Lactobacillus helveticus contain casein-derived tripeptides isoleucine-proline-proline (Ile-Pro-Pro) and valine-proline-proline (Val-Pro-Pro), which have been shown to possess antihypertensive effects in humans and in experimental animals. The aim of the present series of studies was to investigate the effects of tripeptides Ile-Pro-Pro and Val-Pro-Pro or fermented milk products containing them on vascular function and blood pressure and to elucidate the mechanisms behind them by using different experimental models of hypertension. Another aim was to characterize the acute effects of tripeptides on blood pressure and arterial stiffness in mildly hypertensive humans. Ile-Pro-Pro and Val-Pro-Pro or fermented milk products containing them attenuated the development of hypertension in two experimental models of hypertension, spontaneously hypertensive rat (SHR) and type 2 diabetic Goto-Kakizaki (GK) rat fed with high-salt diet. Significant differences in systolic blood pressure (SBP) were seen after 8 weeks treatment with tripeptide-containing products compared to control product. Plant sterols did not enhance this effect. Two differently produced tripeptide powders produced a similar attenuating effect on SBP in SHR. In mildly hypertensive subjects, a single administration of tripeptide- and plant sterol-containing fermented milk product decreased both SBP and diastolic blood pressure (DBP) over a period of 8 hours. Protective effect of tripeptides Ile-Pro-Pro and Val-Pro-Pro and fermented milk products containing them on vascular function was demonstrated in in vitro studies and long-term experimental studies. The effect was shown to be endothelium-dependent and possibly involving endothelium-derived hyperpolarizing factor (EDHF). In the clinical study, single administration of tripeptide-containing fermented milk product did not affect measures of arterial stiffness. Long-term treatment with fermented milk product containing Ile-Pro-Pro and Val-Pro-Pro inhibited angiotensin-converting enzyme (ACE) and decreased aldosterone levels thus showing beneficial effects on the renin-angiotensin system (RAS) in SHR and GK. No changes in the components of RAS were observed by the single administration of the same product in mildly hypertensive subjects. Increased levels of cGMP, NOx and citrulline suggest increased nitric oxide (NO) production by the tripeptides. Taken together, Ile-Pro-Pro and Val-Pro-Pro -containing products attenuate the development of hypertension after long-term treatment in experimental models of hypertension and possess an acute antihypertensive effect in mildly hypertensive subjects. In addition, these tripeptides show endothelium-mediated beneficial effects on vascular function. Attenuation of blood pressure increase by the tripeptides in experimental animals involves RAS, but its role in the antihypertensive effect in humans remains to be elucidated.
  • Sairanen, Auvo (Helsingin yliopisto, 2014)
    This thesis comprises reports on experiments in which the effects of concentrate supplementation and part-time grazing on milk production and rumen physiology were studied. Cows were fed grass in confinement or by grazing at pasture. The amount of concentrate varied between 0 and 12 kg/d and it consisted of grain or pelleted concentrate mixture. The main objectives of the study were to determine the overall marginal response functions of full-time grazed cows to increasing amounts of concentrate supplementation, and to clarify differences in rumen physiology between silage and grazed-pasture diets. The additional objectives were to study part-time grazing as an alternative summer-feeding strategy, and to study limiting factors for intake under grazing conditions. The measured amount of grass intake in milk-production studies at pasture was smaller than the amounts based on estimated intake according to feed recommendations or modelled intake. Low-substitution rate with increasing concentrate supplementation at pasture suggests that forage intake could be limited in grazing situations. Unnecessarily high crude protein content of the pasture diet could limit the herbage intake, but the more probable reason for limited intake may be related to pasture-management factors. High-digestibility forage at pasture is low in iNDF content and high degradation rate of pdNDF, which enables high intake without rumen-fill limitation. Rumen iNDF pool size was possibly not a limiting factor with high digestibility pasture diets, at least for the mid-lactation cows used in this study. Grass iNDF content described well the differences in rumen fermentation when the results between fresh and ensiled grass were compared. High rumen ammonia concentration was typical for herbage of grazed-pasture diets. The changes in rumen acetate and butyrate occurred in parallel with increasing concentrate supplementation. Microbial protein synthesis was high with pasture diets and this decreases the need for protein supplementation. The milk yield increased quadratically with increasing amount of concentrate supplementation. The effect of milk production level on the response of concentrate supplementation was so small during most of the lactation period that it is reasonable to use a flat-rate concentrate feeding strategy for full-time grazed cows. Supplementing silage with grazed grass at pasture increased the milk yield of cows in the part-time grazing experiments. These results showed that part-time grazing maintained or increased milk yield when concentrate and silage were fed separately, a moderate amount of concentrate was used, and the energy content of grazed grass was higher than silage. Part-time grazing seems to be an appropriate strategy for Finnish conditions.
  • Vartiala, Ida (Helsingin yliopisto, 2014)
    Sola fide -periaate on korostunut Lutherin teologiassa näihin päiviin asti. Uskon merkityksen korostaminen johtuu osittain ehkä siitä, että Luther itse halusi tehdä pesäeron vallitsevaan roomalais-katolisessa kirkossa vallitsevaan skolastiseen oppiin, jonka mukaan ihminen voisi omilla teoillaan vaikuttaa omaan pelastumiseensa. Uskon ja sola fide -periaatteen merkitystä väheksymättä voidaan kuitenkin sanoa, että myös teot ovat osa Lutherin käsitystä pelastuksesta. Tutkielmassani selvitän uskon ja tekojen suhdetta Lutherin pelastuskäsityksessä ja lähestyn aihetta kysymällä otsikon mukaisesti millainen ihminen pelastuu. Käytän päälähteinäni kahta Kirkkopostillan kolmannesta osasta löytyvää saarnaa, joiden evankeliumitekstit lopun ajoista. Sivulähteinä käytän muuta Lutherin omaa tuotantoa. Tutkielman metodi on systemaattinen analyysi. Lähtökohtana Lutherin pelastuskäsitykselle voi pitää sitä, että ”kristitty” pelastuu. Lutherin käsitys kristitystä on kuitenkin monitahoinen. Hän jakaa ihmiset kristittyihin ja ei-kristittyihin, joista ei-kristittyjen kohtalo on tuomio jo maanpäällisessä elämässä. Ei-kristittyjä ovat esimerkiksi pakanat, muiden uskontojen edustajat sekä evankeliumin vastustajat. Kristityt Luther jakaa kahteen osaan: oikeisiin ja vääriin kristittyihin. Väärät kristityt, eli ulkokultailijat Luther jakaa edelleen kahteen osaan: laiskoihin ja ylpeilijöihin. Molemmat halveksuvat omalla tavallaan Kristuksen sovitustyötä ja armoa, eivätkä kykene nöyrtymään Jumalan edessä. Lutheria voikin tulkita siten, että usko on Kristukseen hallintaan antautumista. Kuitenkin sekä oikeat että väärät kristityt ovat taivaan valtakunnassa. Taivaan valtakunta on hengellinen, evankeliumin toteutumiseen ja Jumalan rakkauteen perustuva, valtakunta maan päällä. Lutherin valtakuntaoppi tulee erottaa hänen regimentti- ja kirkko-opistaan, sillä vaikka taivaan valtakunta onkin kristittyjen yhteisö, se on myös täysin riippumaton mistään ajallisista määreistä. Taivaan valtakuntaa voidaan pitää kristityn määreenä sen sulkiessa synnin täysin ulkopuolelleen. Luther käsittelee ihmisen ja Jumalan suhdetta niin monivivahteisesti, että pelkästään uskon analysoiminen ei antaisi oikeutta lähdeteksteille. Sanan ja sakramenttien synnyttämän uskon myötä ihminen pystyy vastaanottamaan Jumalan rakkauden Pyhän Hengen vuodattamana. Ihminen tulee uskon myötä osalliseksi Kristus-uniosta. Pelastustapahtuma on ihmisen ja Jumalan välinen, mutta samalla se sitoo ihmisen muihin kristittyihin, kun hän toteuttaa Jumalan rakkautta laupeuden tekoina. Laupeuden tekoja ei Lutherin mukaan voi pelastuksesta puhuttaessa irrottaa uskosta. Matteuksen evankeliumin viimeisen tuomion kertomuksen mukaisissa teoissa on kyse taivaan valtakunnassa tapahtuvassa ”iloisesta vaihtokaupasta”, koska kristityt, jotka ovat osallisia Kristuksesta, tekevät laupeuden töitä toisiaan kohtaan ja toistavat saman vaihtokaupan, mikä tapahtui Kristuksen ristintyössä. Lutherin saarnoista nousevat Jumalalle mieluisten tekojen esimerkkejä ovat Kristus-esimerkki, laupeuden teot sekä anteeksiantaminen. Kristus-esimerkki on näistä ensisijaisin – se korostaa erityisesti Kristuksen inhimillistä hyvyyttä. Laupeuden teoilla Luther viittaa viidenteen käskyyn, mutta muistuttaa kuitenkin, ettei todellisten laupeuden tekojen lähde ole laki, vaan Pyhän Hengen vuodattama Jumalan rakkaus. Anteeksiannon Luther esittelee enemmänkin vaatimuksena kuin esimerkkinä: koska Jumala on antanut ihmiselle kaikki synnit anteeksi, tulee myös ihmisen antaa anteeksi lähimmäisilleen.
  • Alho, Christina (Helsingin yliopisto, 2012)
    The purpose of the research was to examine the views Finnish school (Suomi-koulu) teachers working outside Finland have regarding the educational components of text- and exercise books used for 8-year-olds. The aim was to find out which features the teachers considered to support or hinder the learning of the pupils. Additionally it investigated the teachers wishes for what would make a good text/exercise book for Finnish schools. The purpose was also to find out which text- and exercise books were used in the schools, how suitable the teachers found them to be and what criteria the teachers had used to select them. This research is the first study made on this topic. The research data was collected by using an online half-structured questionnaire. No sample was used, because the study aimed to collect views of the total population (all the teachers who taught 8-year-olds). The study utilised a mixed methods research design, thus the questionnaire contained both quantitative and qualitative components. The philosophical approach of the study was phenomenographic. Collected data (N = 50) was analysed using quantitative and qualitative methods. The research results showed that the text- and exercise books that were most used could be classified as either Finnish as a mother tongue (for first and second grade) or Finnish as a second language publications. Mainly the teachers considered the books to be quite suitable for Finnish schools. Most of the teachers had chosen the books based on their content-related and pedagogical features. The teachers specifically promoted a textbook that offers information about Finnish culture, society and nature; a supportive feature that affirms the pupils cultural identity. Other supportive features the teachers emphasised as important in the text- and exercise books were: a suitable level of difficulty, exercises and topics which the pupils found interesting, possibilities to pedagogically individualise the exercises, as well as features which helped the teacher s task of teaching. The teachers found exercises that concentrated on receptive language skills (listening and reading comprehension) and literacy skills very supportive. Reading comprehension and spelling exercises were specially considered to support the learning process whereas over ten percent of the teachers found creative writing to hinder the learning process. Exercises aiming to improve deeper cognitive processes (thinking skills) were considered as the least supportive exercise types. This study offers a baseline for future research on the topic. Additionally, educational courses given to Finnish school teachers can utilise the study s results. The research findings may also instigate a thorough dialogue about the objectives of Finnish schools.
  • Oksanen, Eeva (2005)
    Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia mielikuvia ja ajatuksia tietyt Schwartzin arvoteorian arvot herättävät kauppatieteiden, tekiniikan ja sosiaalitieteiden korkeakouluopiskelijoissa. Tutkimuksessa tutkitaan myös, poikkeavatko eri alojen opiskelijoiden mielikuvat toisistaan. Tutkimus on osa tutkimushanketta Arvot, moraalinen identiteetti ja tunteet erityyppisissä sosiaalisissa suhteissa. Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittama ja se on osa Liisa Myyryn väitöskirja-aineistoa. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin kauppakorkeakoulussa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa vuonna 1998. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 138 henkilöä. Vastaajien keski-ikä oli 25 vuotta ja vastaajat olivat keskimäärin kolmannen vuoden opiskelijoita. Tutkimukseen valittiin arvoja Schwartzin arvotypologian itsensäkorostaminen-itsensäylittäminen -akselilta. Kyseiset arvot valittiin, koska Verkasalon (1994) mukaan suurimmat erot kauppatieteiden, tekniikan ja humanististen tieteiden/sosiaalitieteiden opiskelijoiden arvoissa esiintyivät juuri tällä akselilla. Tutkittavat arvot olivat: yhteiskunnallinen tunnustus, kyvykkyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ykseys luontoon, menestys, suvaitsevaisuus, arvovalta, avuliaisuus, kunnianhimo ja luonnon ja taiteen kauneus. Edellä mainituista arvoista lopulliseen analyysiin valittiin sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ykseys luontoon, menestys, suvaitsevaisuus, arvovalta, avuliaisuus ja kunnianhimo. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkitut arvot herättivät vastaajissa hyvin monipuolisia ja keskenään erilaisia mielikuvia. Saman opiskelijaryhmän sisällä mielikuvat saattoivat olla toisilleen vastakkaisia. Arvot siis nähtiin monipuolisemmin, kuin Schwartz ne määrittelee. Kauppatieteiden opiskelijoiden mielikuvissa korostui muita opiskelijaryhmiä enemmän yksilökeskeisyys ja itsensä korostaminen. Tekniikan opiskelijoiden mielikuvat muistuttivat kauppatieteiden opiskelijoiden mielikuvia. Myös niissä korostui yksilökeskeisyys. Sosiaalitieteiden opiskelijoiden mielikuvissa korostui universalismi ja itsensäylittäminen. Keskeiset lähteet: Myyry, L. - Helkama, K. (2001). University Students" Value Priorities and Emotional Empathy. Educational Psychology, 21, 25-40. Myyry, L. (2003). Components of Morality. A Professional Ethics Perspective on Moral Motivation, Moral Sensitivity, Moral Reasoning and Related Constructs Among University Students. Helsinki: Yliopistopaino. Schwartz, S. (1992). Universals in The Content and Structure of Values: Theoretical Advances And Empirical Tests in 20 Countries. Advances in Experimental Social Psychology, 25, 1-65. Tuomi, J. - Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus.
  • Holmberg, Mikael (Helsingin yliopisto, 2015)
    Kiinnostus ruokatuotantoketjun läpinäkyvyyteen, ruoan turvallisuuteen, ruokavalintojen ympäristövaikutuksiin, raaka-aineiden alkuperään sekä eläinten hyvinvointiin on lisännyt julkista keskustelua elintarvikeketjun vastuullisuudesta 2000-luvulla. Samaan aikaan private label -tuotteiden myynti on Suomessa lähes kaksinkertaistunut vuosien 2009 ja 2012 välillä. Tämä tutkielma käsittelee kuluttajien vastuullisuusmielikuvia Pirkka-, Rainbow-, Eldorado-, Euroshopper- ja X-tra -tuotemerkeistä sekä vastuullisuusmielikuvien vaikutuksia ostopäätöksiin. Tutkimuksessa haastatellaan kuuttatoista eri-ikäistä kuluttajaa pääkaupunkiseudulta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu vastuullisuusmielikuvan rakentumisesta, kuluttajien mielikuvista vastuullisuuden kentistä, vastuullisuudesta osana ostopäätöstä sekä esteistä vastuulliselle kulutukselle. Tutkimuksen perusteella vastuullisuusmielikuvat eri private label -tuotemerkeistä vaihtelevat suuresti. Pirkka- ja Raibnow- private label -tuotemerkit nähdään vastuullisuusmielikuvissa vastuullisempina kuin Eldorado, Euroshopper ja X-tra. Tutkimuksen mukaan tähän vaikuttavat haastateltavien tuotemerkki-informaatio, -kokemukset sekä puhtaat mielikuvat ja uskomukset. Vastuullisuusmielikuvien vaikutus ostopäätöksiin on alhainen tutkimukseen osallistuneilla kuluttajilla. Vastuullisuusmielikuvat eivät pelaa suurta roolia kuluttajien ostopäätöksissä, koska he perustavat ostopäätöksensä perinteisten kriteerien varaan, kuten omiin tarpeisiin ja mieltymyksiin sekä elintarvikkeiden hintaan ja laatuun. Vastuullinen kuluttaminen on heidän mielikuvissaan liian kallista ja hankalaa sekä sen vaikutusmahdollisuudet nähdään ristiriitaisina.
  • Piironen, Ossi (2004)
    Tutkielmassa tarkastellaan valtioiden demokraattisuuden mittaamiseen kehitettyjen menetelmien eli demokratiamittareiden käsitteellistä perustaa. Länsimainen demokratiatraditio pitää sisällään useita erilaisia näkemyksiä siitä, mitä demokratialla tulisi tarkoittaa. Demokratian mittaamisen menetelmät perustuvat aina joillekin näistä käsityksistä ja ovat niitä mukaillen normatiivisia. Mittausmenetelmiin piiloutuvat normatiiviset näkemykset demokratiasta välittyvät sovellusten mukana tutkimustuloksiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Tutkimusongelma on kaksiosainen: (1) Millaista demokratiaa valtavirran demokratiamittarit edustavat? Millaisia demokratiakäsityksiä ne pitävät sisällään? (2) Onko demokratiamittareiden käsitteelliseen monipuolistamiseen tarvetta? Miten menetelmiä tulisi edelleen kehittää? Tutkimusongelman taustalla on konstruktivistisia oletuksia. Tutkimusote on käsiteanalyyttinen, menetelmä laadullinen, ja näkökulma kriittinen. Ensimmäiseen ongelmaan etsitään ratkaisua vertaamalla tutkimuksissa paljon käytettyjä valtioiden demokraattisuuden tason mittaamiseksi kehitettyjä menetelmiä (Freedom in the World Survey ja Polity IV) kolmeen tärkeään länsimaiseen demokratiamalliin. Malleja toisistaan erottavat ulottuvuudet paikannetaan länsimaisen demokratiatradition historiallis-teoreettisen tarkastelun avulla. Viitekehyksen muodostavat lakiin perustuvan demokratian, liberaalisynteesin sekä osallistuvan demokratian mallit, joiden katsotaan eroavan toisistaan demokratian alaan, osallistumisen muotoon ja inklusiivisuuteen sekä talousjärjestelmään liittyvien kysymysten kohdalla. Analyysi osoittaa valtavirran demokratiamittarit käsitteellisesti yksipuolisiksi, laillista demokratiamallia lähinnä oleviksi. Mittareiden kuvaama demokratia sisältää huomattavasti enemmän angloamerikkalaisen suojelevan liberaalidemokraattisen mallin kuin rousseaulaisen kehittävän republikanismin piirteitä. Toisen ongelmakokonaisuuden käsitteleminen vaatii globaalinäkökulman huomioimista: ulkoiset tekijät rajoittavat voimakkaasti kansallisen demokraattisen päätöksenteon autonomiaa. Mittausmenetelmien kehittäminen aikaisempaa monipuolisimmiksi vaatii kansainvälisten rajoitusten huomioimista, jotta demokratiakäsitteen sisältö säilyisi merkityksellisenä. Uusia mittareita tarkastelemalla saadaan vihjeitä siitä, kuinka menetelmiä voitaisiin kehittää monipuolisemmiksi. Mahdollisuudet ovat sekä metodologisia että käsitteellisiä. Uuden ja monipuolisen menetelmän tulisi luopua tiukasta pyrkimyksestä yhteen demokraattisuutta kuvaavaan aggregaattilukuun. Tilalle olisi luotava laaja, demokratian ominaisuuksia monipuolisesti kuvaava indikaattoripankki, josta kukin menetelmän soveltaja voisi valita indikaattoreita oman tutkimustarpeensa ja demokratiakäsityksensä perusteella. Aikaisempiin demokratiamittareihin verrattuna erityisesti osallistumista ja tasa-arvoa kuvaavia indikaattoreita tulisi lisätä. Globaalin ulottuvuuden huomioiminen vaatii joko ulkopuolisten vaikutusten ”määrän ja laadun” arviointia tai sitten päätöksenteon eri tasojen demokraattisuuden yhtäaikaista mittaamista.
  • Taskinen, Salla Johanna Talvikki (2005)
    Tutkimuksessa kysytään, millaista julkista tukea suomalaiset työllistävät sosiaaliset yritykset tarvitsevat. Sosiaalinen yritys voi olla millä toimialalla tahansa palveluja tai tavaroita tuottava yritys. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia tulee olla vajaakuntoisia henkilöitä, tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Voidakseen käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä toiminnassaan, sosiaalisen yrityksen tulee kuulua kaupparekisteriin ja työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Sosiaalisten yritysten laki on tullut voimaan vuoden 2004 alussa. Laissa määritellään sosiaalisille yrityksille myönnettävät taloudelliset tuet, kuten vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä yritykselle maksettavat työllistämis- ja yhdistelmätuki sekä projektituki. Sosiaaliset yritykset ovat oikeutettuja muiden yritysten tapaan myös TE-keskusten ja työvoimatoimistojen antamaan yritysneuvontaan. Niiden ohella yritysneuvontapalveluja sosiaalisten yritysten erityistarpeisiin tarjoaa lakisääteinen, työministeriön rahoittama ja Vates-säätiön koordinoima sosiaalisten yritysten tukirakenne. Sosiaaliset yritykset ovat Suomessa osa aktivoivaa työllistämispolitiikkaa, jolla pyritään verokertymän kasvattamiseen työllistämisasteen nostamisen kautta. Työllistämisasteen nostoa vaativat väestön ikääntyminen ja siitä seuraava hyvinvointipalvelujen tarpeen kasvu, sekä OECD-maissa tapahtuvasta verokilpailusta johtuvat julkisen sektorin supistamistavoitteet. Sosiaalisten yritysten kohderyhmänä ovat avoimille työmarkkinoille muita työnhakijoita vaikeammin työllistyvät ryhmät, vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät. Vuoden 2005 syksyyn mennessä sosiaalisia yrityksiä oli rekisteröity Suomessa 22 kappaletta. Yritysten toimialoja ovat muun muassa kierrätys, konepajatoiminta ja hyvinvointipalvelut. Ne työllistävät yhteensä pari sataa henkilöä. Tutkimus lähtee liikkeelle sosiaalisten yritysten vaatimattoman määrän, heikon vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä työllistävän vaikutuksen, sekä julkisuudessa esiintyneen sosiaalisten yritysten taloudellisen tuen tason kritiikin tarkastelusta. Jotta sosiaalisten yritysten määrää ja työllistävää vaikutusta voitaisiin nostaa, tulee sosiaalisten yritysten lakisääteistä tukea ja sen muutosmahdollisuuksia arvioida kriittisesti. Tutkimuksessa on käytetty sosiaalisten yritysten asiantuntijoiden haastatteluja, sekä sosiaalisten yritysten tukea käsitteleviä tekstejä, joita on analysoitu sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu suomalaisilla työmarkkinoilla ja työllistämispolitiikassa tapahtuneisiin reformeihin, sekä eurooppalaiseen yhteisötalouden tutkimukseen, jossa sosiaalisten yritysten tukia tarkastellaan yhdessä työllistämistavoitteiden ja sosiaalisten yritysten aikaansaaman makroekonomisen hyödyn kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella sosiaalisten yritysten saamaa lakisääteistä taloudellista tukea tulisi pikaisesti tarkistaa, lain toimeenpanoa TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa tehostaa, ja mahdollisille uusille sosiaalisille yrittäjille suunnattua tiedotusta lisätä. Sosiaalisista yrityksistä tulisi julkisen tuen avulla tehdä yhdenvertainen yritysmuoto muiden joukossa.