Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12723-12742 of 25483
  • Piironen, Ossi (2004)
    Tutkielmassa tarkastellaan valtioiden demokraattisuuden mittaamiseen kehitettyjen menetelmien eli demokratiamittareiden käsitteellistä perustaa. Länsimainen demokratiatraditio pitää sisällään useita erilaisia näkemyksiä siitä, mitä demokratialla tulisi tarkoittaa. Demokratian mittaamisen menetelmät perustuvat aina joillekin näistä käsityksistä ja ovat niitä mukaillen normatiivisia. Mittausmenetelmiin piiloutuvat normatiiviset näkemykset demokratiasta välittyvät sovellusten mukana tutkimustuloksiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Tutkimusongelma on kaksiosainen: (1) Millaista demokratiaa valtavirran demokratiamittarit edustavat? Millaisia demokratiakäsityksiä ne pitävät sisällään? (2) Onko demokratiamittareiden käsitteelliseen monipuolistamiseen tarvetta? Miten menetelmiä tulisi edelleen kehittää? Tutkimusongelman taustalla on konstruktivistisia oletuksia. Tutkimusote on käsiteanalyyttinen, menetelmä laadullinen, ja näkökulma kriittinen. Ensimmäiseen ongelmaan etsitään ratkaisua vertaamalla tutkimuksissa paljon käytettyjä valtioiden demokraattisuuden tason mittaamiseksi kehitettyjä menetelmiä (Freedom in the World Survey ja Polity IV) kolmeen tärkeään länsimaiseen demokratiamalliin. Malleja toisistaan erottavat ulottuvuudet paikannetaan länsimaisen demokratiatradition historiallis-teoreettisen tarkastelun avulla. Viitekehyksen muodostavat lakiin perustuvan demokratian, liberaalisynteesin sekä osallistuvan demokratian mallit, joiden katsotaan eroavan toisistaan demokratian alaan, osallistumisen muotoon ja inklusiivisuuteen sekä talousjärjestelmään liittyvien kysymysten kohdalla. Analyysi osoittaa valtavirran demokratiamittarit käsitteellisesti yksipuolisiksi, laillista demokratiamallia lähinnä oleviksi. Mittareiden kuvaama demokratia sisältää huomattavasti enemmän angloamerikkalaisen suojelevan liberaalidemokraattisen mallin kuin rousseaulaisen kehittävän republikanismin piirteitä. Toisen ongelmakokonaisuuden käsitteleminen vaatii globaalinäkökulman huomioimista: ulkoiset tekijät rajoittavat voimakkaasti kansallisen demokraattisen päätöksenteon autonomiaa. Mittausmenetelmien kehittäminen aikaisempaa monipuolisimmiksi vaatii kansainvälisten rajoitusten huomioimista, jotta demokratiakäsitteen sisältö säilyisi merkityksellisenä. Uusia mittareita tarkastelemalla saadaan vihjeitä siitä, kuinka menetelmiä voitaisiin kehittää monipuolisemmiksi. Mahdollisuudet ovat sekä metodologisia että käsitteellisiä. Uuden ja monipuolisen menetelmän tulisi luopua tiukasta pyrkimyksestä yhteen demokraattisuutta kuvaavaan aggregaattilukuun. Tilalle olisi luotava laaja, demokratian ominaisuuksia monipuolisesti kuvaava indikaattoripankki, josta kukin menetelmän soveltaja voisi valita indikaattoreita oman tutkimustarpeensa ja demokratiakäsityksensä perusteella. Aikaisempiin demokratiamittareihin verrattuna erityisesti osallistumista ja tasa-arvoa kuvaavia indikaattoreita tulisi lisätä. Globaalin ulottuvuuden huomioiminen vaatii joko ulkopuolisten vaikutusten ”määrän ja laadun” arviointia tai sitten päätöksenteon eri tasojen demokraattisuuden yhtäaikaista mittaamista.
  • Taskinen, Salla Johanna Talvikki (2005)
    Tutkimuksessa kysytään, millaista julkista tukea suomalaiset työllistävät sosiaaliset yritykset tarvitsevat. Sosiaalinen yritys voi olla millä toimialalla tahansa palveluja tai tavaroita tuottava yritys. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia tulee olla vajaakuntoisia henkilöitä, tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Voidakseen käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä toiminnassaan, sosiaalisen yrityksen tulee kuulua kaupparekisteriin ja työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Sosiaalisten yritysten laki on tullut voimaan vuoden 2004 alussa. Laissa määritellään sosiaalisille yrityksille myönnettävät taloudelliset tuet, kuten vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä yritykselle maksettavat työllistämis- ja yhdistelmätuki sekä projektituki. Sosiaaliset yritykset ovat oikeutettuja muiden yritysten tapaan myös TE-keskusten ja työvoimatoimistojen antamaan yritysneuvontaan. Niiden ohella yritysneuvontapalveluja sosiaalisten yritysten erityistarpeisiin tarjoaa lakisääteinen, työministeriön rahoittama ja Vates-säätiön koordinoima sosiaalisten yritysten tukirakenne. Sosiaaliset yritykset ovat Suomessa osa aktivoivaa työllistämispolitiikkaa, jolla pyritään verokertymän kasvattamiseen työllistämisasteen nostamisen kautta. Työllistämisasteen nostoa vaativat väestön ikääntyminen ja siitä seuraava hyvinvointipalvelujen tarpeen kasvu, sekä OECD-maissa tapahtuvasta verokilpailusta johtuvat julkisen sektorin supistamistavoitteet. Sosiaalisten yritysten kohderyhmänä ovat avoimille työmarkkinoille muita työnhakijoita vaikeammin työllistyvät ryhmät, vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät. Vuoden 2005 syksyyn mennessä sosiaalisia yrityksiä oli rekisteröity Suomessa 22 kappaletta. Yritysten toimialoja ovat muun muassa kierrätys, konepajatoiminta ja hyvinvointipalvelut. Ne työllistävät yhteensä pari sataa henkilöä. Tutkimus lähtee liikkeelle sosiaalisten yritysten vaatimattoman määrän, heikon vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä työllistävän vaikutuksen, sekä julkisuudessa esiintyneen sosiaalisten yritysten taloudellisen tuen tason kritiikin tarkastelusta. Jotta sosiaalisten yritysten määrää ja työllistävää vaikutusta voitaisiin nostaa, tulee sosiaalisten yritysten lakisääteistä tukea ja sen muutosmahdollisuuksia arvioida kriittisesti. Tutkimuksessa on käytetty sosiaalisten yritysten asiantuntijoiden haastatteluja, sekä sosiaalisten yritysten tukea käsitteleviä tekstejä, joita on analysoitu sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu suomalaisilla työmarkkinoilla ja työllistämispolitiikassa tapahtuneisiin reformeihin, sekä eurooppalaiseen yhteisötalouden tutkimukseen, jossa sosiaalisten yritysten tukia tarkastellaan yhdessä työllistämistavoitteiden ja sosiaalisten yritysten aikaansaaman makroekonomisen hyödyn kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella sosiaalisten yritysten saamaa lakisääteistä taloudellista tukea tulisi pikaisesti tarkistaa, lain toimeenpanoa TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa tehostaa, ja mahdollisille uusille sosiaalisille yrittäjille suunnattua tiedotusta lisätä. Sosiaalisista yrityksistä tulisi julkisen tuen avulla tehdä yhdenvertainen yritysmuoto muiden joukossa.
  • Kuikka, Noora (2000)
    Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on analysoida vuosituhannen vaihteen millennium-juhlaa massoja kiehtovana tapahtumana. Pyrkimyksenä oli selvittää millenniumin perusdynamiikkaa massailmiönä ja siihen liitettäviä tuntemuksia. Tutkimuksessa pohditaan sitä, kuinka suuri merkitys medioilla oli millennium-ilmiön luomisessa ja millä tavoin sanomalehdet ja televisio sen tekivät. Koska millennium epäonnistui kaupallisesti, tutkimuksessa analysoidaan myös sitä, mikä merkitys millenniumin vastustuksella oli ilmiössä, mistä tekijöistä se johtui ja miten vastustus näkyi medioissa. Tutkimuksessa peilataan ilmiötä massailmiön teoriaan sekä mediatapahtuman käsitteeseen. Massaliikehdinnälle peruskäsitteistön on luonut 1800-luvun lopussa Gustave Le Bon teoksessaan Joukkosielu (1912). Toinen tärkeä massayhteiskunnan teoreetikko työni kannalta on Michel Maffessoli, joka näkee medioiden ja erityisesti television roolin merkittävänä yhteisyyden synnyttäjänä. Massailmiöillä ja mediatapahtumilla on monia yhteisiä piirteitä ja mediatapahtumat ovat usein myös massailmiöitä. Mediatapahtuman käsite on peräisin Daniel Dayanin ja Elihu Katzin teoksesta Media Events (1992). Mediatapahtumat ovat tapahtumia, jotka mediat välittävät, ne keräävät suuria yleisöjä ja keskeyttävät television katsomiseen liittyvät rutiinit. Millennium näkyi hyvin voimakkaasti medioissa koko joulukuun 1999 ajan sekä aivan vuoden 2000 alussa. Medioiden massiivinen tarjonta on osoituksena millenniumin massaluonteesta. Lisäksi massailmiö tuli näkyväksi suurissa osallistujaluvuissa massailmiöille tyypillisillä paikoilla, aukioilla, toreilla, kaupunkien keskeisillä paikoilla. Tämän massoja lietsovan uutisoinnin rinnalle nousi toinen, sitä vastusta suuntaus ja millennium epäonnistui kaupallisena tapahtumana. Yksi merkittävimmistä syistä millenniumin epäonnistumiseen oli medioiden voimakas tapahtuman paisuttelu. Tapahtuma elettiin medioissa jo ennen itse varsinaista tapahtumaa. Toinen epäonnistumisen syy liittyy millenniumin luonteeseen rituaalinomaisena tapahtumana. Millennium-juhla tuotteistettiin massailmiöiden logiikan vastaisesti niin, että joukot eristyivät toisistaan. Massailmiön syntymisen kannalta keskeiseksi nousi tapahtumapaikan avoimuus ja massojen näkyminen tapahtumapaikalla.
  • Fast, Maija (2004)
    Tässä tutkimuksessa kysyn, onko nuorilla naisilla aikaa perheelle yhteiskunnassa, jossa korostetaan menestystä ja nimenomaan menestystä työelämässä. Tutkimukseni kohteena ovat työelämään siirtymässä olevat pitkälle koulutetut naiset. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden naisten avulla on mahdollista tutkia naisten työelämään siirtymisen erityispiirteitä, sillä heillä on teoriassa kaikki mahdollisuudet tasa-arvoiseen kohteluun työnhaussa ja työelämässä. Tästä huolimatta tasa-arvo ei tunnu toteutuvan koulutettujenkaan naisten kohdalla. Tutkimustani varten osallistuin kuudelle Helsingin yliopiston rekrytointipalveluiden järjestämälle työnhakuun valmentavalle kurssille osallistuvana havainnoijana. Näiltä kursseilta tavoitin myös haastateltavani. Tutkimuksella on etnografinen lähtökohta. Tutkimuksen pääaineisto muodostuu kymmenestä teemahaastattelusta sekä kahdesta ryhmähaastattelusta. Ensimmäiseen ryhmähaastatteluun osallistui neljä jo aiemmin haastattelemaani naista ja toiseen kolme miestä. Lisäksi tein yhden asiantuntijahaastattelun. Haastatteluaineiston lisäksi tutkimuksen sivuaineistona toimii elokuun 2001 ja tammikuun 2003 välisenä aikana keräämäni media-aineisto. Haastatteluaineiston käsittelyssä olen käyttänyt apuna Atlas-ti ohjelmaa ja aineiston analyysimenetelmänä käytän väljästi diskurssianalyyttista tekstianalyysia. Tarkastelen tutkimuksessa, miten nuoret naiset positioivat itsensä kulttuurisessa kontekstissaan. Tutkimus osallistuu erityisesti yhteiskuntamme kilpailuhenkisyyttä ja riskitietoutta koskeviin sosiologisiin kysymyksiin. Tärkeimpinä lähteinä ovat Elisabeth Beck-Gernsheimin ja Ulrich Beckin, Arlie Russell Hochschildin, Zygmunt Baumanin, Richard Sennettin, Robert H. Frankin ja Philip J. Cookin sekä Riitta Jallinojan aikamme yhteiskuntaa kuvaavat kirjoitukset. David McClellandin, David Riesmanin sekä Erich Frommin kirjoitusten avulla olen hahmottanut tutkimieni naisten paikkaa nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa. Tutkimukseni keskeisimmät tulokset liittyvät nuorten naisten kohtaamiin ja myös itselleen asettamiin ristiriitaisiin vaatimuksiin. Merkittävimmäksi tulokseksi nousi ristiriita nuorten naisten tunnollisuuden ja kohtuullisen kunnianhimon välillä. Kutsun tätä naisten haastatteluista noussutta orientaatiota ”sopeutuvaksi kunnianhimoksi”. Tarkastelen naisten paikkaa kilpailun kentällä McClellandin yhteiskuntien resursseja kuvaavan teorian avulla. McClellandin menestyneiden yhteiskuntien tunnusmerkit korkea suoritusmotivaatio ja toisista ohjautuvuus aiheuttavat naisten kohdalla ambivalenssin. Haastatellut naiset omaavat nämä menestystekijät, mutta he eivät tästä huolimatta lukeudu huippumenestyjiin. Tämä johtuu siitä, että naisille toisista ohjautuvuus merkitsee myös vastuun ottamista perheestä. Tutkimus paljastaa, että syy vanhemmuuden myöhentymiseen löytyy epävarmoilta työmarkkinoilta. Äitiys myöhentyy, koska haastatellut naiset haluavat sekä ”hyvän” työn että ”hyvän” äitiyden. Naiset kasvatetaan edelleen tunnollisiksi ja muut huomioiviksi, mikä ei sovi kilpailuyhteiskunnan koviin sääntöihin. Naiset vierastavat kaikkea ”liiallisuutta”, eivätkä hyväksy kovien menetelmien käyttöä. Tämä yhtäältä ylläpitää naisten huonompaa asemaa työelämässä, mutta toisaalta naiset pystyvät ristiriitaisten odotusten työstämisen avulla pitämään elämän eri osa-alueet tasapainossa.
  • Koutaniemi, Aarne (2002)
    Tutkielma käsittelee vertikaalisten yrityskauppojen vaikutuksia yhteiskunnan hyvinvointiin. Vertikaalisilla yrityskaupoilla tarkoitetaan tilanteita, joissa fuusioituvat yritykset ovat olleet ennen yrityskauppaa asiakassuhteessa keskenään. Toisin kuin horisontaalisissa fuusioissa, vertikaalisissa yrityskaupoissa toisiinsa yhdistyvät yritykset eivät ole olleet toistensa kilpailijoita samoilla markkinoilla. Vertikaalista suhdetta vastaa talousteoriassa asetelma, jossa fuusioituvien yritysten tuotteet ovat toistensa komplementteja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko vertikaaliset fuusiot joissakin tilanteissa yhteiskunnan kannalta haitallisia. Talousteoreettinen analyysi on tarpeen, jotta kilpailuviranomaiset pystyisivät tunnistamaan haitalliset yrityskaupat ja estämään niiden toteuttamisen. Tutkimusaihe kuuluu toimialan taloustieteen piiriin. Tutkimusongelmaa lähestytään mikrotaloustieteellisesti hyödyntäen paitsi Bertrand- ja Cournot-oligopolimalleja myös peliteoreettista lähestymistapaa. Tutkielmassa tarkastellaan kattavasti kolme vertikaalisiin yrityskauppoihin liittyvää piirrettä: kaksoismarginalisaation välttämistä, poissulkemista ja kustannusinformaation strategista roolia. Ensiksi mainitun tarkastelu pohjautuu pääasiassa R. J. Ruffinin (2001) tutkimustuloksiin, poissulkemisen tarkastelu J. A. Ordoverin, G. Salonerin ja S. C. Salopin (1990) esittämään malliin ja informaation rooliin liittyvä analyysi J. P. Choin artikkeliin (1998). Tutkimuksessa päädytään seuraaviin tuloksiin: Vertikaalisilla yrityskaupoilla vältetään kaksoismarginalisaatio, mikä kasvattaa niin yrityskaupan osapuolten kuin kuluttajienkin hyvinvointia. Yrityskauppoihin saattaa kuitenkin liittyä riski siitä, että fuusioitunut yritys harjoittaa poissulkemista eli nostattaa kilpailijoidensa kustannuksia. Tällöin yhteiskunnan hyvinvointi voi vähentyä. Mikäli taas fuusion taustalla on intressi salata kustannusinformaatiota, voivat kokonaisvaikutukset olla joko positiivisia tai negatiivisia riippuen markkinoilla vallitsevan kysynnän luonteesta. Choin mallissa kuvatuilla Hotelling-tyyppisillä markkinoilla yrityksille voitollisista vertikaalisista fuusioista ei aiheudu kuluttajille hyvinvointitappioita. Koska markkinoilla tapahtuviin vertikaalisiin yrityskauppoihin liittyy useita yhteiskunnan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, on Suomen lainsäädännössä lähdetty siitä, että kauppojen valvonnan tulee perustua kilpailuviranomaisten tapauskohtaiseen arviointiin. Tutkimus tukee näkemystä siitä, että vertikaaliset fuusiot voivat tietyissä tilanteissa olla haitaksi yhteiskunnalle, ja että viranomaisilla on tämän vuoksi oltava mahdollisuus joko asettaa ehtoja yrityskaupan toteuttamiselle tai kieltää haitallisina pidettävät kaupat kokonaan.
  • Taulo, Emma (2008)
    Tutkimus käsittelee genrejen visuaalisia representaatioita ja niiden rakentumista. Tutkimuksessa analysoidaan, millaisia visuaalisia rakenteita ja säännönmukaisuuksia kotimaisista nykyelokuvan julisteista löytyy sekä niiden yhteyttä julisteessa mainostetun elokuvaan ja sen genreen. Johtopäätöksissä pohditaan myös, miltä kotimaiset elokuvat julisteidensa perusteella näyttävät ja mitä ne kertovat kotimaisen elokuvan nykytilasta. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus elokuvajulisteista kerronnallisina kuvina ja elokuviin liittyvinä visuaalisina järjestyksinä, jotka osaltaan rakentavat käsitystä elokuvan tarinasta, sen genrestä ja teemasta. Julisteita tarkastellaan genre-elokuvien keskeisten elementtien eli konventioiden, ikonografian, tietyn tapahtumapaikan ja arkkityyppisten henkilöhahmojen osalta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kotimaisten nykyelokuvien keskeisiä genrejä. Visuaalisten rakenteiden säännönmukaisuuksia lähestytään julisteessa Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin sosiaalisemioottisen visuaalisen kieliopin teorian kautta. Lisäksi siinä hyödynnetään genreteoriaa muun muassa Rick Altmanin, Barry Keith Grantin ja Paul Watsonin genreteorioiden avulla. Työssä yhdistetään laadullista ja määrällistä analyysia. Aineisto koostuu kotimaisen elokuvan buumiksi kutsutun aikakauden eli vuosien 1995–2007 ensi-iltansa saaneiden pitkien fiktioelokuvien julisteista. Tuolloin kotimaisia elokuvia tuotettiin ja katsottiin enemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä, ja Suomen elokuvasäätiön tukipolitiikan ja uusien tekijöiden myötä lajityyppielokuvien tuotantomäärä kasvoi. Julisteiden visuaaliset säännönmukaisuudet on tuotettu alustavan laadullisen analyysin avulla. Säännönmukaisuuksien hahmottamiseksi sekä genren ja rakenteiden yhteyden vertaamiseksi aineistolle on tehty myös määrällinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa selvisi, että elokuvajulisteiden keskeiset visuaaliset säännönmukaisuudet liittyvät henkilöhahmojen katseiden suuntiin ja kosketukseen, julisteen sisältämien kuvien määrään ja suhteeseen toisiinsa sekä julisteen mise-en-scéneen ja väriin. Myös elokuvajulisteiden nimi ja nimeen usein yhdistetty tagline noudattavat tiettyjä konventioita. Elokuvan tarina tiivistetään julisteisiin usein taustakuvien avulla. Lisäksi eri genreen kuuluvien elokuvien mainosjulisteet poikkeavat keskeisiltä visuaalisilta rakenteiltaan. Komediallista genreä representoidaan katsojaa kohti katsovien henkilöiden ja luokittelevien kuvien avulla. Draamaa mainostavissa julisteissa henkilöhahmot puolestaan tarjoutuvat useammin katsottaviksi. Tutkimus osoittaa lisäksi, että nykyelokuvien kotimaiset julisteet ovat monipuolisia ja sisältävät monitasoisia visuaalisia rakenteita. Julisteiden kehityksessä on havaittavissa myös elokuvien markkinoinnin muutos kaupallisempaan ja teknologisesti laadukkaampaan suuntaan 1990-puolivälitä 2000-luvun puoliväliin.
  • Suutari-Raita, Taina (2008)
    Tutkielmassa käsitellään kuuden naisen kokemuksia valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta. Koulutus oli suunnattu naisille, jotka olivat olleet pitkään pois työelämästä ja/tai joilla ei lainkaan ollut ammatillista koulutusta. Naisia yhdistivät lisäksi vaikeat sosiaaliset elämäntilanteet, esimerkiksi päihdekierteestä toipuminen sekä asumiseen, ihmissuhteisiin ja toimeentuloon liittyvät vaikeudet. Koulutuksen päämääränä oli valmentaa ja kuntouttaa naisia työelämään ja ammatilliseen koulutukseen. Naiset nimittivät ryhmäänsä Mimmeiksi. Tutkielmassa on pyritty kehittämään naisille suunnattuja kuntouttavia menetelmiä sosiaalityössä sekä osallistua niistä käytävään keskusteluun. Näin tutkielma liittyy sosiaalityön kuntouttavaan työorientaatioon, vaikka varsinaisena tutkimuskontekstina on valmentava ja kuntouttava koulutus. Tutkimuskysymykset kartoittivat naisten koulutukselleen asettamia tavoitteita ja niiden toteutumista, merkityksellisiä opiskelukokemuksia sekä ryhmässä olemisen kokemuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laajennettua tapaustutkimusmenetelmää, tutkimusorientaatio oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Analyysitekniikka perustui sosiologisen rakenteistumisen teorian keskeisten ulottuvuuksien – rakenteen, ajan ja paikan – tarkasteluun haastateltavien puheessa. Aineiston tulkinnassa hyödynnettiin sosiaalityön ja muiden sosiaalitieteiden tutkimuskirjallisuutta sekä naistutkimuksen ja aikuiskasvatustieteen kirjallisuutta. Tutkielma fokusoitui naisten koulutuskokemuksiin. Keskeisenä päätelmänä on koulutuksen kuntouttava ja yhteiskuntaan integroiva merkitys Mimmeille. Mimmien vertaisryhmä muodosti välittävän ja kannattelevan yhteisön, jossa naisryhmä koettiin tärkeänä kasvuympäristönä miehisestä päihdemaailmasta kuntoutumiseksi. Neljällä naisella olikin jatkokoulutus suunniteltuna koulutuksen loppuessa. Tavoitteisuus ja säännöllisyys jäsensivät opiskelua. Vertaisryhmä mahdollisti Mimmien keskiöön asettumisen ja ruumiillisuuden huomioimisen kuntoutumisen arjessa. Mimmien kokemuksellisen tiedon kautta tulkittiin aikamuistelun (elämäntapahtumien ajankohtien hahmottaminen), reflektoinnin ja psykososiaalisen tuen muodostavan tukevan kolmikannan uuden oppimiselle. Näitä menetelmiä ja työvälineitä voidaan soveltaa valituin osin myös kuntouttavassa sosiaalityössä. Kuntoutuminen ja yhteiskuntaan integroituminen näyttäytyivät pitkäjännitteisinä ja ihmisen elämää kokonaisvaltaisesti koskettavina prosesseina. Palvelujen ja sosiaaliturvan joustava liittäminen näihin prosesseihin tulkittiin sosiaalityön ammattitietoon ja -taitoon liittyväksi. Prosesseja vaikeutti sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen yhteensovittaminen kokopäiväiseen opiskeluun. Osa Mimmeistä jäi väliinputoajiksi toimeentulo- ja asumiskysymyksissä. Mimmien yhteiskuntakuntakokemukset tulkittiin sekä vertikaalisiksi että horisontaalisiksi. Vertikaalisena näyttäytyi esimerkiksi asumispalvelujen portaittaisuus, eteneminen asuntolasta omaan vuokra-asuntoon. Horisontaalisina näyttäytyivät esimerkiksi opiskelijoiden tarpeiden asettumiset keskiöön tai sivuun. Mimmien integroitumisen ja kuntoutumisen edetessä yhteiskuntakokemukset olivat osin ristiriitaisia: keskiöön siirtyvä putosikin portaita alaspäin. Yhdeksi sosiaalityön kuntouttavan työorientaation ulottuvuudeksi määriteltiin poliittinen toimijuus, joka tuo esiin ja pyrkii ehkäisemään yhteiskunnan väliinputoamistilanteita kuntoutumisen ja integroitumisen prosesseissa. Keskeisinä lähteinä olivat Michael Burawoyn (1998), Anthony Giddensin (1979;1984), Riitta Granfeltin (1993;1998;2003;2007) ja Eeva Liukon (2006) teokset.
  • Jääskeläinen, Tiina (Helsingin yliopisto, 2013)
    Tutkielma selvittää länsimaisen mindfulness-menetelmän uskonnollista ja henkistä merkitystä tarkastelemalla erityisesti sitä, minkälainen uskonnollinen tai henkinen merkitys menetelmällä on sitä harjoittaville ja minkälaisia uudenlaisen henkisyyden piirteitä heidän kokemuksissaan ilmenee. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka teoreettisena viitekehyksenä käytetään mindfulness-menetelmään sekä uudenlaiseen henkisyyteen liittyviä aiempia tutkimuksia ja artikkeleita. Aineisto koostuu yhdeksän mindfulness-harjoittajan haastattelusta. Haastatteluaineiston analyysissa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Buddhalaiseen vipassana- eli tarkkaavaisuusmeditaatioon pohjautuvassa mindfulness-menetelmässä opetellaan yksinkertaisten meditaatioharjoitusten avulla tietoista läsnäoloa. Tällä tarkoitetaan meneillään olevaan hetken tiedostamista, siinä ilmenevien tuntemusten ja ajatusten havainnoimista ja niiden hyväksymistä. Mindfulness-menetelmä kehitettiin alun perin Amerikassa erityisesti kipupotilaiden stressinhallintamenetelmäksi, mutta on levinnyt positiivisten vaikutustensa ansiosta myös muualle länsimaihin terapeuttien työkaluksi erilaisiin psykologisiin terapiamenetelmiin. Viime vuosina mindfulnessin harjoittaminen on saavuttanut suosiota myös työelämässä sekä yksityisten ihmisten parissa. Mindfulness-menetelmä on esimerkki perinteestä, joka on otettu irti alkuperäisestä uskonnollisesta kontekstistaan ja mukautettu uuteen, sekulaarimpaan käyttötarkoitukseen. Mindfulness-menetelmän hyödyistä ja vaikutuksista on tehty paljon tutkimusta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt sen tutkiminen, miten paljon menetelmässä on vielä jäljellä buddhalaisen tradition mukaisia elementtejä ja minkälaisia uskonnollisia merkityksiä menetelmään liitetään. Tutkielman tulokset osoittavat, että mindfulness-menetelmän harjoittamisessa näyttäisi olevan kyse enemmän sekulaarista, uudenlaisen henkisyyden piirteitä ilmentävästä ja hyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävästä menetelmästä kuin buddhalaisesta valaistumiseen tähtäävästä traditiosta. Haastateltavia motivoi menetelmän harjoittamiseen uskonnollisten arvojen sijaan halu kokonaisvaltaiseen, omakohtaiseen ja omista tarpeista käsin lähtevien elämysten kokemiseen, joihin ei tarvitse sitoutua, mutta joita voi tarpeen tullen jakaa toisten kanssa.
  • Telakivi, Pii (Helsingin yliopisto, 2012)
    Pro gradu -työni käsittelee mielenfilosofian alaan kuuluvaa kysymystä tietoisuuden ja fysikalismin suhteesta. Tarkoituksenani on osoittaa, että fysikalismi ei selitä tietoisuutta; toisin sanoen tietoisuuden ja fysikaalisen aivotoiminnan välissä on selityksellinen kuilu. Osoitan tämän kolmen argumentin avulla. Selityksellinen argumentti paljastaa, että tietoisuuden ja fysikalismin välissä on kuilu, jota ei voi selittää fysikaalisin termein. Fysikaalisista ilmiöistä saa tietoa objektiivisesta, kolmannen persoonan näkökulmasta, mutta fenomenaalisista ilmiöistä saa tietoa vain subjektiivisesta, ensimmäisen persoonan näkökulmasta. Argumentti kysyy voiko tietoisuuden selittää fysikaalisin termein tässä argumentissa kuilu aivojen ja tietoisuuden välissä on siis episteeminen. Modaaliargumentti osoittaa, että fysikaaliset ilmiöt ovat kuviteltavissa ilman tietoisuuteen kuuluvia fenomenaalisia ilmiöitä. Tästä voi päätellä ensimmäisen argumentin tapaan, että tietoisuuden ja fysikaalisen välissä on selityksellinen kuilu. David Chalmers on kuitenkin esittänyt, että tiedollisesta kuilusta voi johtaa myös ontologisen kuilun. Itse väitän, että Chalmersin päättely episteemisestä kuilusta ontologiseen kuiluun ei ole aukoton. Tietoargumentin mukaan fysikaalisen tiedon avulla ei voi selittää kokemuksen fenomenaalisia piirteitä. Frank Jackson esitti tietoargumentin vuonna 1982 artikkelissaan Epiphenomenal Qualia . Jacksonin mukaan argumentista seuraa, että fysikalismi on (ontologisestikin) väärässä. Hänen mukaansa todellisuuteen kuuluu siis ei-fysikaalisia ominaisuuksia, toisin sanoen kvalioita, eli fenomenaalisen tietoisuuden aistimellisia tiloja, jotka määräävät minkälaista on olla kyseisessä tilassa. Olen Jacksonin lopputuloksesta eri mieltä, ja väitän, että tietoargumentti ei osoita ontologista kuilua, vaan pelkästään selityksellisen kuilun tietoisuuden ja fysikaalisen aivotoiminnan välillä. Väitän, että argumentit osoittavat vakuuttavasti, että fysikaalisen aivotoiminnan ja tietoisuuden välissä on aukko, jota (ainakaan reduktiivinen) fysikalismi ei selitä. Tietoisuuteen kuuluu siis faktoja, jotka eivät ole selitettävissä fysikaalisin termein. Selityksen puutteesta ei kuitenkaan välttämättä seuraa ontologista kuilua, joten tietoisuus voi kuitenkin pohjimmiltaan (ontologisesti) olla fysikaalinen.
  • Perander, Maria (1993)
  • Uuttu, Petri (2014)
    Skelleften alueella pohjois-Ruotsissa sijaitsevat paleoproterotsooiset VHMS-esiintymät ovat käyneet läpi alueellisen metamorfismin (ajoitettu 1,84 – 1,82 Ga) oloissa jotka vaihtelivat vihreäliuskefasieksesta amfibolifasiekseen. Metamorfismi johti malmimineraalien remobilisaatioon ja malmia sisältävien kvartsi- ja sulfidijuonten muodostumiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia Skelleftessä sijaitseva Storlidenin VHMS-esiintymän mineralogiaa ja mineraalikemiaa, ja määrittää missä oloissa remobilisaatio tapahtui. Esiintymän sulfidirikkaat remobilisaatiojuonet koostuvat kahdesta tyypistä: juonista jotka koostuvat pääosin magneettikiisusta ja kuparikiisusta, ja juonista jotka koostuvat pääosin lyijyhohteesta ja bournoniitistä, usein symplektiittisinä yhteenkasveumina, ja lisäksi huomattavista pitoisuuksista gudmundiittiä ja tetraedriittiä. Sinkkivälkettä ja arseenikiisua esiintyy useissa näytteissä kummastakin juonityypistä. Lisäksi esiintymä sisältää sulfidiköyhiä kvartsi- ja kalsiittijuonia. Esiintymä sisältää myös sulfidipitoisia kalsiittijuonia jota ovat muodostuneet metamorfismin jälkeen ja joita ei käsitelty tässä tutkielmassa. Juonien sisältämä sinkkivälke ja kloriitti omaavat matalamman rauta- pitoisuuden kuin samat mineraalit massiivimalmissa ja sivukivessä. Juonien sinkkivälke omaa myös korkeamman Cd-pitoisuuden. Tetraedriitin koostumus eroaa myös huomattavasti juonien ja massiivisen malmin välillä. Juonien sisältämä tetraedriitti omaa huomattavasti matalammin arseenipitoisuuden ja korkeamman Fe/(Fe+Zn)-suhteen. Remobilisaatiolämpötilat määriteltiin arseenikiisugeotermometrialla. Lasketut lämpötilat ovat väliltä 325 – 480 °C, keskimäärin 425 °C massiivimalmille ja 412 °C remobilisaatiojuonille. Massiivimalmin sinkkivälkkeen koostumuksen presteella määriteltiin metamorfismin tapahtuneen 6,3 – 8,5:n kbar paineessa (keskimäärin 7,5 kbar). Kvartsijuonten ja malmin sivukiven sisältämästä kloriitista lasketut lämpötilat ovat alhaisempia kuin arseenikiisusta lasketut, keskimäärin n. 200 °C tai vähemmän juonissa ja n. 300 °C sivukivessä (tarkat arvot riippuvat käytetystä geotermometristä). Alemmat lämpötilat viittaavat siihen että kloriitti on joko muodostunut tai muuttunut metamorfismin retrograadivaihessa. Kvartsijuonista lasketut veden δ18O-arvot vaihtelevat välillä 4,7 – 8,8 ‰ (keskimäärin 7,2 ‰), mikä sopii yhteen metamorfisen veden δ18O-pitoisuuden kanssa. Lasketut arvot paineelle ja lämpötilalle sopivat yhteen muiden Skellfeten alueella sijaitsevista malmiesiintymistä tehtyjen tutkimusten kanssa. Suurin osa niistä mitatuista lämpötiloista ja paineista vaihtelevat välillä 300 – 500 °C ja 5 – 8 kbar massiivimalmilla sekä 200 – 450 °C ja 0,5 – 5 kbar juonille. δ18O-arvot ovat myös yhteensopivia muualta Skelleften alueelta sijaitsevista kvartsijuonista mitattujen arvojen kanssa (3,7 – 11,6 ‰).
  • Hicks, Matthew (2015)
    The late Archean Hattu schist belt, located within the Ilomantsi greenstone belt, formed at approximately 2750 Ma and is composed of felsic volcanic and epiclastic deposits and hosts multiple diverse orogenic-style gold deposits. The Korvilansuo prospect is located within the southern portion of the schist belt and is situated between the Kuittila tonalite and the Silvevaara granodiorite intrusions. The deposit hosts hydrothermally-altered gold-bearing quartz-tourmaline veins located near the Korvilansuo shear zone. Korvilansuo is enriched in important ore minerals and metals such as gold, sulfides, and tellurides. A combination of structural, metamorphic and hydrothermal events occurring within the region contributed to mineralization of the deposit. The metamorphic grade of the deposit reached the upper greenschist to lower amphibolite facies based garnet-biotite geothermometry indicating peak temperatures of 570 ± 30 ºC. Pressures of 2.9 – 4.2 kbar occurred at Korvilansuo at peak conditions. Hydrothermal alteration is highly prevalent within tonalite and mica schists. Extensive structural deformation is visible as the deposit lies within the brittle-ductile transition zone. Gold appears throughout the deposit, occurring in fractures of tourmaline-quartz veins, as well as disseminated throughout the mica schist samples alongside sulfides and as telluride compounds. Sulfides encountered in the Korvilansuo area include: pyrite, pyrrhotite, chalcopyrite, gersdorffite, arsenopyrite, and other minor phases. Tellurides occur primarily as tsumoite and other telluride minerals occur as residual disseminated phases within pore spaces. Three main fluid types are found within the deposit consisting of high-vapor, high salinity (approximately 27.7 wt. % NaCl), and low-salinity, aqueous-carbonic fluids. Vapor-rich fluids are the oldest, while the NaCl-rich inclusions were determined to be older than aqueous-carbonic fluids and may be responsible for transporting ore. Homogenization temperatures of the late low-salinity, aqueous-carbonic fluids are approximately 323 ºC, with hydrothermal chlorites recording mineralization temperatures of up to 450 ºC. Temperatures therefore suggest that mineralization occurred after peak metamorphic conditions.
  • Ekholm, Laura (2004)
    Tutkielman aiheena on talkootyön merkitys Ecuadorin vuoristoalueen kichwoille. Tutkielma perustuu seitsemän kuukauden mittaiseen antropologiseen kenttätyöhön Ecuadorissa Cayamben ja Quiton alueella syyskuusta 2002 huhtikuuhun 2003 sekä aihetta koskevaan kirjallisuuteen. Kenttätyöaineisto koostuu nauhoitetuista haastatteluista, kenttämuistiinpanoista, lasten piirroksista ja sanomalehtileikkeistä. Tutkielma pyrkii selvittämään, mikä sija perinteisellä minga-talkootyöllä on nykypäivänä kichwa-kulttuurissa ja Ecuadorin monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Minga on kichwoille merkittävä historiallinen järjestelmä, jolla on voimakas symbolinen ja identiteettiä vahvistava merkitys. Viime aikoina minga on levinnyt kichwa-kulttuurista Ecuadorin mestitsiväestön pariin ja samalla maaseudulta kaupunkeihin. Mingan historiallinen tausta on kaksijakoinen: toisaalta minga esiintyy kichwoiden historiallisuuden ja etnisen identiteetin tukipylväänä, toisaalta siirtomaa-ajoista lähtien espanjalaiset ja myöhemmin mestitsiyhteiskunta ovat käyttäneet minga-talkootyötä välineenä alkuperäisväestön taloudellisessa hyväksikäytössä. Tutkielman päätavoite on selvittää, miten minga rakentuu kichwa-yhteisön ja sitä ympäröivän mestitsi-yhteiskunnan muodostamassa viitekehyksessä sekä miten se järjestelmänä asettuu markkinatalouden rinnalle. Minga on paitsi taloudellinen, myös sosiaalinen, poliittinen ja uskonnollinen järjestelmä. Se perustuu resiprookkisen vaihtoon ja sillä on kichwa-yhteisössä merkittävä rooli sosiaalisten suhteiden uusintamisessa ja yhteisön talouden kulmakivenä. Laajentuessaan osaksi mestitsiyhteiskunnan käytänteitä mingan roolit ovat muuttuneet: sosiaalinen merkitys on heikentynyt ja antanut sijaa voimakkaammalle poliittiselle painotukselle. Työssä tarkastellaan mingan eri aspekteja ja niiden suhdetta kichwa-kulttuuriin ja laajempaan ecuadorilaiseen yhteiskuntaan. Minga nähdään Ecuadorissa usein markkinatalouden vastapoolina. Tutkielma pyrkii osoittamaan, etteivät länsimainen kulutuskeskeinen kapitalismi ja kichwoiden talkootyöhön sekä sukulaisuuteen perustuva talous nykypäivänä enää asetu toistensa vastakohdiksi, vaan ne voivat toimia saman kokonaisuuden komplementaarisina osina muodostaen yhdessä leimallisesti ecuadorilaisen järjestelmän. Kuitenkin niin kauan, kun minga ymmärretään markkinatalouden luomassa viitekehyksessä ymmärtämättä siihen sisältyvää resiprookkisen vaihdon periaatetta, ei järjestelmien komplementaarisuus toteudu tasa-arvoisesti, mikä mahdollistaa minga-työn hyväksikäytön. Kichwat ovat omaksuneet mestitsi-kulttuurista omaan kulttuuriinsa ja tarkoitusperiinsä sopivia elementtejä, kuten rahatalouden ja puhtaasti kaupalliset suhteet, ja samoin mestitsiyhteiskunta on herännyt valjastamaan nationalistisiin pyrkimyksiinsä kichwoiden symboleita kuten mingaa ja yhteisöllisyyttä. Kichwoiden osallistuminen markkinatalouteen on osaltaan mahdollistanut elämisen kulttuurin perinteisten tapojen ja elinkeinojen mukaisesti. Kaupallisessa toiminnassa saaduilla rahoilla ostetaan viljelymaata sekä ylläpidetään vahvaa kichwa-kulttuuria ja identiteettiä. Tutkielmassa esitetään, että vaikka minga järjestelmänä on käymässä läpi suuria muutoksia, vastoin useimpien tutkijoiden arvioita se ei ole katomassa tai menettämässä merkitystään. Vaikka konkreettinen talkootyö on kaupungistumisen ja viljelymaiden pilkkoutumisen seurauksena hieman vähentynyt, on mingan symbolinen merkitys kasvanut ja laajentunut paitsi kichwa-yhteisössä, myös maan mestitsiväestön parissa.
  • Heikkilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2010)
    Solubility and drug dissolution are of crucial importance for drug formulations. Poor water-solubility of drug candidates is a major obstacle in drug development, since the oral route is the most patient convenient and cost effective way to deliver drugs. In some cases the low aqueous solubility may limit the bioavailability when the absorption of the drug is dissolution limited. About 40% of the current lead optimization compounds suffer from poor solubility. Improvements in drug solubility/dissolution testing technologies (e.g. high throughput screening, HTS) can enhance the possibilities of the lead compounds to success in the later stages of drug development process. Typically HTS protocols measure the kinetic solubility involving co-solvents (e.g. dimethyl sulfoxide), which might enhance the in vitro solubility or give erroneous results if the potential drug candidates are eliminated. Also, measurement of dissolution profiles is not available by the present HTS methods. For these reasons, there is a need for improvements in HTS solubility formats. Traditionally the in vitro dissolution tests are studied by pharmacopoeial methods, which are not utilizable in the drug discovery stage because of the large amount of compounds needed. However, dissolution studies at the drug discovery stage could be useful e.g. to classify compounds based on their dissolution rates. In addition, the initial steps of dissolution process might be lost by the regulatory dissolution methods. The aim of this thesis was to miniaturize traditional drug dissolution and solubility testing methods. Systematic down scaling of methods was done towards the development of both equilibrium and kinetic 96-well plate solubility/dissolution methods. Miniaturization of the regulatory dissolution methods and shake-flask solubility measurements on the 96-well plates was successful. 96-well plate methods for equilibrium drug solubilities, as well as for drug dissolution profiles as a function of time, were developed. The former method is the first true equilibrium solubility method, which can be used in the screening of drug solubility and dissolution phenomena at the early stages of drug development process. This method was also tested using fasted state human intestinal fluid as a medium for the first time. Human intestinal fluid and data obtained might turn out to be important for very low water-solubility compounds. Surface tension based microtensiometry was also presented as an alternative method for kinetic HTS of drug solubility properties, e.g. for classifying solubility of compounds not suitable for UV-analysis. Channel flow methodology was introduced enabling especially the kinetic follow-up at the very beginning of the dissolution process. This thesis provides directly applicable new miniaturized methods for the drug solubility and dissolution experiments. These methods enhance the throughput and understanding of drug solubility/dissolution phenomena and profiles in drug discovery and improve success in the later stages of the drug development process.
  • Luosujärvi, Laura (Helsingin yliopisto, 2010)
    Miniaturized mass spectrometric ionization techniques for environmental analysis and bioanalysis Novel miniaturized mass spectrometric ionization techniques based on atmospheric pressure chemical ionization (APCI) and atmospheric pressure photoionization (APPI) were studied and evaluated in the analysis of environmental samples and biosamples. The three analytical systems investigated here were gas chromatography-microchip atmospheric pressure chemical ionization-mass spectrometry (GC-µAPCI-MS) and gas chromatography-microchip atmospheric pressure photoionization-mass spectrometry (GC-µAPPI-MS), where sample pretreatment and chromatographic separation precede ionization, and desorption atmospheric pressure photoionization-mass spectrometry (DAPPI-MS), where the samples are analyzed either as such or after minimal pretreatment. The gas chromatography-microchip atmospheric pressure ionization-mass spectrometry (GC-µAPI-MS) instrumentations were used in the analysis of polychlorinated biphenyls (PCBs) in negative ion mode and 2-quinolinone-derived selective androgen receptor modulators (SARMs) in positive ion mode. The analytical characteristics (i.e., limits of detection, linear ranges, and repeatabilities) of the methods were evaluated with PCB standards and SARMs in urine. All methods showed good analytical characteristics and potential for quantitative environmental analysis or bioanalysis. Desorption and ionization mechanisms in DAPPI were studied. Desorption was found to be a thermal process, with the efficiency strongly depending on thermal conductivity of the sampling surface. Probably the size and polarity of the analyte also play a role. In positive ion mode, the ionization is dependent on the ionization energy and proton affinity of the analyte and the spray solvent, while in negative ion mode the ionization mechanism is determined by the electron affinity and gas-phase acidity of the analyte and the spray solvent. DAPPI-MS was tested in the fast screening analysis of environmental, food, and forensic samples, and the results demonstrated the feasibility of DAPPI-MS for rapid screening analysis of authentic samples.