Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12743-12762 of 24298
  • Rönkönharju, Tommi (2013)
    Musiikin transkriptiossa on useimmiten tarkoituksena luoda kuunnellusta musiikkinäytteestä nuottiesitys, joka kuvaa musiikin keskeisiä ominaisuuksia ja tapahtumia helposti käsiteltävässä ja muokattavassa muodossa. Transkription suorittaminen on ollut pitkään mahdollista vain musiikillisesti harjaantuneelle korvalle, mutta nykymenetelmillä on pystytty jo tuottamaan alustavaa automatisointia asiaan liittyen. Tässä tutkielmassa kartoitetaan aluksi nykyisiä musiikin transkription menetelmiä, jotka käyttävät raakaa audiodataa tiedonlähteinään ja ovat tietokoneella suoritettavissa. Menetelmät voidaan pääpiirteissään jakaa sävelkorkeuksien, rytmiikan ja sointujen tunnistukseen. Tarkoituksena ei ole vertailla eri menetelmien tehokkuutta, vaan kartoittaa esillä olevan ongelman erilaisia ratkaisumalleja ja niiden toimintaperiaatteita. Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on kehittää musiikin harmoniseen analyysiin pohjautuva jazzimprovisaatioanalyysin automatisoiva algoritmi. Tavoitteena on automatisoida se prosessi, jonka jazzmuusikot tekevät suunnitellessaan käsiteltävänä olevan musiikkinäytteen harmonisia mahdollisuuksia improvisaatioon liittyen. Tutkielmassa kehitetään myös musiikkinäytteiden harmonisia ominaisuuksia kuvailevia kvantitatiivisia mittareita, joita voidaan käyttää eri musiikkinäytteiden systemaattiseen vertailuun ja luonnehdintaan. Kehitettyä algoritmia ja mittareita testataan lopuksi oikeisiin musiikkiesityksiin perustuvilla syötteillä.
  • Torvinen, Juha (Helsingin yliopisto, 2007)
    Music as the Art of Anxiety: A Philosophical Approach to the Existential-Ontological Meaning of Music. The present research studies music as an art of anxiety from the points of view of both Martin Heidegger s thought and phenomenological philosophy in general. In the Heideggerian perspective, anxiety is understood as a fundamental mode of being (Grundbefindlichkeit) in human existence. Taken as an existential-ontological concept, anxiety is conceived philosophically and not psychologically. The central research questions are: what is the relationship between music and existential-ontological anxiety? In what way can music be considered as an art of anxiety? In thinking of music as a channel and manifestation of anxiety, what makes it a special case? What are the possible applications of phenomenology and Heideggerian thought in musicology? The main aim of the research is to develop a theory of music as an art of existential-ontological anxiety and to apply this theory to musicologically relevant phenomena. Furthermore, the research will contribute to contemporary musicological debates and research as it aims to outline the phenomenological study of music as a field of its own; the development of a specific methodology is implicit in these aims. The main subject of the study, a theory of music as an art of anxiety, integrates Heideggerian and phenomenological philosophies with critical and cultural theories concerning violence, social sacrifice, and mimetic desire (René Girard), music, noise and society (Jacques Attali), and the affect-based charme of music (Vladimir Jankélévitch). Thus, in addition to the subjective mood (Stimmung) of emptiness and meaninglessness, the philosophical concept of anxiety also refers to a state of disorder and chaos in general; for instance, to noise in the realm of sound and total (social) violence at the level of society. In this study, music is approached as conveying the existentially crucial human compulsion for signifying i.e., organizing chaos. In music, this happens primarily at the immediate level of experience, i.e. in affectivity, and also in relation to all of the aforementioned dimensions (sound, society, consciousness, and so on). Thus, music s existential-ontological meaning in human existence, Dasein, is in its ability to reveal different orders of existence as such. Indeed, this makes music the art of anxiety: more precisely, music can be existentially significant at the level of moods. The study proceeds from outlining the relevance of phenomenology and Heidegger s philosophy in musicology to the philosophical development of a theory of music as the art of anxiety. The theory is developed further through the study of three selected specific musical phenomena: the concept of a musical work, guitar smashing in the performance tradition of rock music, and Erik Bergman s orchestral work Colori ed improvvisazioni. The first example illustrates the level of individual human-subject in music as the art of anxiety, as a means of signifying chaos, while the second example focuses on the collective need to socio-culturally channel violence. The third example, being music-analytical, studies contemporary music s ability to mirror the structures of anxiety at the level of a specific musical text. The selected examples illustrate that, in addition to the philosophical orientation, the research also contributes to music analysis, popular music studies, and the cultural-critical study of music. Key words: music, anxiety, phenomenology, Martin Heidegger, ontology, guitar smashing, Erik Bergman, musical work, affectivity, Stimmung, René Girard
  • Hentunen, Teemu (Helsingin yliopisto, 2003)
  • Eerola, Jouni (Helsingin yliopisto, 2009)
    Tarkastelen pro gradu -työssäni perinteisten, lähinnä duuri-mollitonaalisen musiikin analysoimiseen kehitettyjen metodien synteesin soveltuvuutta nykyjazzin tutkimisessa. Musiikkianalyysin kohteena on amerikkalaisen jazzkitaristin Pat Methenyn (s. 1954) säveltämä kappale 'The Red One' levyltä I Can See Your House From Here (1994). Nykyjazz rakentuu paljolti länsimaisen taidemusiikin tonaalisille ja modaalisille käytänteille, joten sitä on perusteltua tutkia länsimaisen taidemusiikin analysointiin kehitetyin metodein. Jazzin runsas lisäsävelisyys ja improvisointi aiheuttavat kuitenkin perinteisille analyysimetodeille ongelmia – olenkin analyyttisissä ongelmatapauksissa kiinnittänyt huomion metodien tarkasteluun ja kehittämiseen jazzin musiikillisia käytänteitä vastaaviksi. 'The Red Onesta' on saatavana ainakin kaksi erilaista painettua nuottia (Liite 3), mutta analyysin olen tehnyt kappaleen esitykseen perustuvan transkription pohjalta (Liite 1), joka poikkeaa ajoittain huomattavastikin painetuista nuoteista. Työni pohjalta väitänkin, että jazzkappaleita on mielekkäintä analysoida transkriptioon tai tarkkaan analyyttiseen kuunteluun tukeutuen: jazz on luonteeltaan improvisatorista ja esittäjälähtöistä; painetuista nuoteista on tavallisesti poistettu useita yksityiskohtia. Läpi tutkimuksen painotan musiikin historian ja analyysimetodien tuntemista: Luvussa kaksi esittelen jazzin historiaa aina varhaisesta bluesista nykyiseen elävään musiikkitraditioon. Luvussa kolme käyn läpi työni kannalta merkittävimmät analyysimetodit. Varsinaisessa käsittelyluvussa yhdistän perinteisen sointuanalyysimetodin sointu-asteikkoteoriaan ja esittelen uuden analyyttisen merkintätavan. Uusi merkintätapa koostuu kolmesta hierarkkisesta osiosta, joiden merkitystä voidaan muuttaa aina kulloinkin analysoitavan kappaleen ehdoilla siten, että osioiden välinen suhde korostaa mielekkäästi tutkittavan kappaleen tekstuuria; usean osion käyttäminen mahdollistaa musiikillisen kontekstin huomioimisen oli analyysin painopiste sitten harmoniassa, melodiassa tai esimerkiksi tietyssä instrumentissa.
  • Kontro, Miia (Helsingin yliopisto, 2013)
    Turbofolkin kulta-aika 1990-luvun Jugoslaviassa ajoittui poliittisesti ja historiallisesti merkittävään ajanjaksoon. Perinteistä kansanmusiikkia ja länsimaista tanssimusiikkia yhdistelevän turbofolkin keskuspaikka oli Serbiassa, mutta sodista huolimatta se oli suosittua koko Balkanilla. Turbofolk heijasti yhteiskunnan muuttuvia arvoja ja näytti rikkauden tavoittelun ihailtavana saavutuksena. Sodan kontekstista johtuen turbofolk nähtiin usein poliittisesta näkökulmasta Balkanin ulkopuolella. Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten serbialaiset nuoret itse kokivat turbofolkin 1990-luvulla. Tavoitteena on tarkastella musiikin roolia ja funktioita sodan kontekstissa. Tutkimuksen teoreettisessa osassa aihetta lähestytään musiikin funktioiden sekä emotionaalisen ja eskapistisen kokemisen kautta. Poliittisen kontekstin lisäksi luodaan katsaus historiallisiin tapahtumiin sekä turbofolkiin ilmiönä. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelututkimuksena Serbiassa vuoden 2012 aikana. Haastateltavina oli neljä serbialaista nuorta, jotka kertoivat elämästään 1990-luvun Serbiassa sekä turbofolkin merkityksestä sodan keskellä. Hermeneuttis-fenomenologisen lähestymistavan mukaisesti tutkimuksessa pyritään yleistämisen sijaan kuvailemaan haastateltavien kokemuksia niin kuin haastateltava ne itse kokee. Tulkinta pohjautuu teoreettiseen viitekehykseen sekä lähdekirjallisuuteen. Lukuisat haastattelusitaatit helpottavat ilmiön ymmärtämistä. Turbofolkilla oli sodan aikana eskapistinen funktio, johon vaikutti erityisesti turbofolkin välittämä kuva ylellisestä elämästä sekä musiikkivideot, joiden vaikutus näkyi nuorten suhtautumisessa tulevaisuuteen. Musiikin eskapistinen puoli toimi sekä lohduttajana että helpotti oloa konfliktien keskellä. Turbofolk toimi myös tunteiden välittäjänä. Yhteys politiikkaan kyseenalaistettiin, mutta herätti myös pohdintaa epäsuorasta propagandasta.
  • Tammero, Tarja (1988)
  • Hartikainen, Suvi (Helsingin yliopisto, 2008)
    Tutkimuksen pääkysymyksenä on selvittää, millainen musiikkifestivaalien toiminnanjohtajien ammattikuva on. Asiaa tutkitaan haastattelemalla Kuhmon Kamarimusiikin, Sysmän Suvisoiton ja Tuusulanjärven Kamarimusiikin toiminnanjohtajia sekä tekemällä verkkokysely, joka lähetettiin kaikille Finland Festivals -järjestön jäsenfestivaalien käytännön järjestelyistä vastaaville, olipa heidän työnimekkeenään toiminnanjohtaja, pääsihteeri tms. Työn teoreettisessa osassa (Luku 2) esitellään aiheeseen liittyvät teoreettiset näkökulmat ja Arto Kallioniemen määrittelemät viisi ammattikuvan osa-aluetta. Tutkimuksessa näitä osa-alueita käytetään soveltamalla ne festivaalitoiminnanjohtajien työhön sopiviksi ja liittämällä niihin Timo Rädyn objektiivinen, subjektiivinen ja funktionaalinen ammattikäsitys. Luvussa 3 tutustutaan tutkimuksessa haastateltaviin toiminnanjohtajiin ja heidän johtamiinsa festivaaleihin. Luku 4 alkaa verkkokyselyn tulosten käsittelyllä ja jatkuu perehtymällä toiminnanjohtajien ammattikuvan osa-alueisiin haastattelujen pohjalta. Molempien osien lopussa on yhteenveto. Lisäksi luvun 4 lopussa yhdistetään verkkokyselyn ja haastattelujen tulokset. Viimeisessä luvussa (Luku 5) tutkimustulokset liitetään työn teoreettisiin lähtökohtiin. Verkkokyselyn mukaan keskimääräinen suomalainen musiikkifestivaalin toiminnanjohtaja on akateemisesti koulutettu, noin 45-vuotias nainen, jolla on päätoiminen työsuhde ja joka ansaitsee 2001-2500e/kk. Lisäksi verkkokyselyssä ja haastatteluissa paljastui, että nykyiset toiminnanjohtajat pitävät työhön sopivimpana koulutuksena taiteellista ja taloudellista korkeakoulukoulutusta. Tutkimuksessa selvitettiin myös toiminnanjohtajien työtehtävät, ammattirooli, tietopohja, ammatilliset arvot ja käsitys festivaalijohtajuudesta. Tutkimuksessa laajennetaan musiikkitieteellistä tutkimusta yhteiskunnallisen ja organisatorisen tutkimuksen puolelle. Siinä selvitetään ensi kertaa Suomessa kattavasti, millaisia ihmisiä suomalaisten musiikkifestivaalien johdossa toimii ja tutkitaan millainen koulutus toiminnanjohtajalle parhaiten sopisi. Työstä käy myös ilmi, että musiikkifestivaalin johtaminen vertautuu läheisesti muiden taiteenalojen tapahtumien johtamiseen, mutta myös hieman laajentaen muihinkin kulttuurijohtajuuden aloihin. Samalla tutkimus hahmottelee festivaalijohtajien ammattiyhteisöä.
  • Ojala, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2013)
    Recent studies have shown that early and intensive exposure to music correlates with the development of auditory processes. In this research, 130 children between the ages of 7-13 were studied every two years in order to explore the effects of musical training on pre-attentive auditory processes. These data are part of a comprehensive longitudinal study started in 2003. In order to assess automatic and memory-related brain processes, auditory evoked potentials were recorded with electroencephalography (EEG). The focus was on two particular components: the mismatch negativity (MMN) and the P3a. The MMN component is assumed to reflect early detection of change in a sequence of repeating sounds and thus relates to early pre-attentive auditory skills. The P3a component is related to involuntary attention switch towards auditory changes. Both components can be elicited during passive tasks in which participants are not explicitly attending to auditory stimuli. The development of pre-attentive auditory skills was studied with two different paradigms. Basic auditory processing was investigated in a paradigm that included changes in five different sound features (the Multi-feature paradigm). This paradigm is of special value when studying children since it allows shorter measurement times than the traditional MMN paradigms. The detection of more musical sound changes was examined in an oddball paradigm with minor chords as deviants and major chords as standards (the Chord paradigm). The results show that pre-attentive auditory discrimination skills develop faster among children with musical training than control children. This was revealed by differences in both MMN- and P3a-components particularly in the Chord-paradigm. The amplitude of the MMN-components was found to increase with age under nearly all conditions in both groups. These results give new and valuable information about the development of attention and discrimination skills of different sound features in childhood. The findings also highlight the significance of musical training in enhancing the development of auditory abilities in school-aged children. This study is of special value due to extensive amount of data, long-term follow-up and the innovative paradigms.
  • Halme, Anna (Helsingin yliopisto, 1998)
  • Lehtonen-Ayikar, Sonja (Helsingin yliopisto, 2012)
    Tutkielmassa analysoidaan Aino Kallaksen samannimiseen kertomukseen pohjautuvan Eduard Tubinin Reigin pappi -oopperan rakennetta, musiikillista materiaalia ja tyylipiirteitä sekä tarkastellaan sen musiikillista kerrontaa ja dramatisointia. Rakenteellisten ja tyylillisten ratkaisujen ohella keskeisinä tarkastelun kohteina ovat kerronnan fokalisointi, musiikillinen symboliikka ja tähän liittyen myös johtoaiheiden käyttö sekä yksilön ja yhteisön välisen ristiriidan taso ja sen ilmenemismuodot kerronnassa. Reigin papin analyysin metodologisena lähtökohtana on makrotasolla musiikillisten taiterakenteiden analyysi ja rinnakkainen tarkastelu juonellisten taiterakenteiden kanssa. Mikrotason lähtökohtana on teoksen musiikillisen materiaalin analyysi partituurin lähiluvun avulla; tässä yhteydessä havaittuja musiikillisia eleitä tarkastellaan musiikkidramaattisina merkkeinä sekä fokalisoinnin ja henkilökuvauksen keinoina. Kummankin mittakaavan analyysissä todettavia musiikillisia ratkaisuja tarkastellaan suhteessa draamaan ja libreton tekstiin sekä oopperan lähdeteokseen eli Aino Kallaksen Reigin pappi -kertomukseen. Lisäksi Reigin pappi -oopperaa tarkastellaan paitsi säveltäjän myös libretistien ratkaisujen osalta kannanottona lähdeteokseensa. Reigin pappi -oopperan rakenneanalyysin tulokset osoittavat, että teoksen musiikilliset ja juonelliset taiterajat useimmiten vastaavat toisiaan. Merkittävimmät poikkeamat tästä ovat yhtä lukuun ottamatta tulkittavissa työhypoteesin mukaisesti säveltäjän tärkeinä pitämiä, dialogin tai näyttämötapahtumien tasolla vähemmän selvästi erottuvia kohtia korostaviksi ratkaisuiksi. Omaa poikkeamatyyppiään edustaa esimerkki sisäisestä musiikillisesta fokalisoinnista rakenteellisin keinoin: juonen kannalta odottamattomaan kohtaan sijoittuva musiikillinen taiteraja on tulkittavissa kyseisen osuuden keskushenkilöiden kokemaa subjektiivista käännekohtaa ilmentäväksi. Fokalisointia ilmentävät Reigin pappi -oopperassa rakenteellisten ratkaisujen lisäksi paikallisemman tason tyylilliset tai musiikin yleissävyä koskevat ratkaisut ja siirtymät, jotka valottavat joko fokalisoijan muutoksia tai saman fokalisoijan – tavallisimmin puhujan – asenteen tai mielentilan muutoksia tai ulkoisen ja sisäisen fokalisoinnin välisiä siirtymiä. Niin fokalisointia ilmentävät kuin muutoin kerronnallisesti merkittävät yksittäiset melodia-, rytmi- tai sointiväriaiheet toistuvat useissa tapauksissa riittävän johdonmukaisesti samankaltaisessa merkityksessä, jotta niitä voisi laajasti ottaen pitää vähintään paikallisina johtoaiheina. Erityisesti teoksen henkilöiden saamien musiikillisten attribuuttien kartoitus tarjoaa odotettua monisyisempiä tuloksia paitsi johtoaihe- ja henkilökuvauskysymysten myös fokalisoinnin tasolla: saman henkilön saamissa musiikillisissa attribuuteissa on paikoin havaittavissa fokalisoijakohtaista eriytymistä. Tuloksekkaana tarkastelun kohteena näyttäytyvät myös yksilö–yhteisö-tason musiikilliset attribuutit, joissa on havaittavissa kompleksista tilannekohtaista eriytymistä esiteltävistä yksilöistä ja yksilöllisyyden eri puolista tai yhteisön piirteistä ja kerrostumista riippuen. Reigin pappi -oopperan kerronnallisten ratkaisujen tarkastelu Kallaksen Reigin pappi -kertomusta vasten vahvistaa niin tekstin kuin musiikinkin tasolla työhypoteesin, jonka mukaan Reigin pappi -oopperaa voi pitää näkökulmaa monipuolistavana ja erityisesti naispäähenkilön näkökulmaa ja persoonan monitahoisuutta korostavana kannanottona kertomukseen. Rakenneanalyysin tulokset osoittavat käytettyjen analyysimallien tukeneen hyvin musiikillisten ja juonellisten taiterakenteiden hahmottamista, vertailua ja havainnollistamista. Partituurin lähilukuun perustuneen detaljitason analyysin tulokset ovat tavoitteen mukaisesti monipuolisia mutta vaikeasti rajattavissa. Suomalaiset lukijat ja heidän taustatietonsa tutkimuskohteesta huomioiden Reigin pappi -oopperan tarkastelua kokonaisuutena voi kuitenkin pitää tutkielman informatiivisuuden kannalta perusteltuna. Ensimmäisenä näin laajana Tubinin oopperatuotantoa esittelevänä suomenkielisenä kirjoituksena tutkielmalla on informaatioarvonsa lisäksi merkityksensä suomalaisittain kiinnostavaan aihepiiriinsä liittyvien keskustelujen avaajana.
  • Kahila, Satu Maarit (2001)
    Tarkastelen tutkimuksessani musiikkikulttuurin rakentajien näkemyksiä joukkoviestinten vallasta ja julkisuuden hallinnasta suomalaisessa musiikkijournalismissa. Musiikkikulttuurin rakentajilla tarkoitan musiikkijournalisteja, muusikoita sekä musiikkiorganisaatioiden tiedottajia. Olen kiinnostunut siitä, miten nämä toimijat kokevat toistensa aseman ja minkälaisin menetelmin he toimivat julkisuudessa sekä miten tämä julkisuuspeli säätelee suomalaista musiikkikulttuuria. Tarkastelen myös suomalaisen musiikkijournalismin nykytilaa: mistä kirjoitetaan ja miksi ja miten sanomalehden kulttuuriosasto rakentaa musiikkikulttuurin imagoa. Tässä yhteydessä selvitän lisäksi maamme valtalehden, Helsingin Sanomien asemaa musiikkijournalismin kentällä maakuntalehtiin verrattuna. Vertailuun olen valinnut Aamulehden Tampereen seudulta ja Keskisuomalaisen Jyväskylästä. Teoreettiset lähtökohtani ammennan yhteiskunnallisen vallan problematiikasta ja julkisuuden hallinnasta. Vallan käsitettä esittelen kahden ranskalaisen valtateoreetikon, Pierre Bourdieun ja Michel Foucault'n ajatusten näkökulmasta. Lisäksi minua ovat auttaneet työssäni Merja Hurrin tutkimukset suomalaisesta kulttuurijournalismista ja Bourdieun sosiologisesta kenttäteoriasta sekä Esa Väliverrosen tutkimukset Michel Foucault’sta. Julkisuuden hallintaan olen perehtynyt Elisa Ikävalkon ja Heikki Luostarisen avulla. Teemahaastattelumenetelmällä keräämäni tutkimusaineisto koostuu kahdentoista musiikkikulttuurin rakentajan haastattelusta, joita analysoin diskurssianalyysin keinoin. Diskurssianalyysi on eräänlainen teoreettis-metodologinen viitekehys, jonka avulla voidaan tutkia erilaisia kielen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Diskurssianalyysini tueksi tein myös karkean sisällön erittelyn Helsingin Sanomista, Aamulehdestä sekä Keskisuomalaisesta selvittääkseni mm. musiikkijournalismin nykytilaa. Tutkimukseni paljastaa musiikkikulttuurin rakentajien näkevän julkisuuspelissä kahdenlaista valtaa, legitiimiä ja realistista. Legitiimi valtakäsitys kuvaa sitä valtaa, joka on oikeutettua ja hyväksyttävää ja jonka tunnusmerkit ovat korkea koulutus ja musiikillinen sivistys, toisin sanoen symbolinen pääoma. Realistinen valtakäsitys kertoo puolestaan siitä valta-asetelmasta, joka musiikkikulttuurin rakentajien näkemyksen mukaan julkisuudessa todellisuudessa vallitsee ja tämä todellinen valta on toimittajilla. Muusikoilla ja musiikkiorganisaatioilla on toki myös omat mahdollisuutensa erilaisin menetelmin vaikuttaa julkisuuspeliin ja symbolisella pääomalla asemansa vakiinnuttanut taiteilija pystyy jopa riistämään vallan kokonaan itselleen. Näistä tilapäisistä valta-aseman keinahduksista huolimatta, julkisuuden agendan määrittyminen on toimittajien käsissä. Huomionarvoista myös on se, että suomalaisen musiikkikulttuurin julkisuutta rakennetaan rehellisin keinoin. Kova, peräänantamaton työ palkitsee lopulta tekijänsä ja julkisuuden portit "avautuvat". Kyseenalaiset, väärät keinot ja ominaisuudet, joilla julkisuuteen pyritään liittyvät aina ulkomusiikillisiin ominaisuuksiin, kuten seksikkääseen imagoon tai etenkin klassisen musiikin kohdalla liialliseen viihteellisyyteen. Helsingin Sanomien resurssit ja valtakunnallinen levikki tekevät lehdestä voimakkaimman vaikuttajan musiikkikulttuurin agendan muodostumisessa. Maakuntalehdillä on kuitenkin tärkeä merkitys paikallisen musiikkikulttuurin tiedottajana ja yhtenä paikallisimagon luojana.
  • Casey, Tuija (Helsingin yliopisto, 2011)
    The main purpose of the Master Thesis was to find out what kind of attitudes the pupils in the 9th grade of Finnish comprehensive school have towards music as a school subject and compare it to the attitudes of the principals at a school level. The theoretical context of the research is based on the former studies of the significance of music education in the comprehensive school, the connection between learning and attitudes and the motivational factors towards the study motivation of music. In addition to this, I have analysed the role of the evaluation and the assessment from the point of view of developing the educational system and what is the role of management and leadership in relation to the pupils` behaviour and attitudes. The data of the research is the Finnish National Board of Education`s collected data of the assessment of the learning outcomes of arts education and it is nationally representative (N=5056 I phase and n=1570 II phase), both the Finnish-language and the Swedish-language pupil data. I have especially concentrated on the items of measuring the attitudes, the certain background variables and the questionnaire of the principals. The numerical data was analyzed using the multivariate statistical methods. The results of the research prove that in general the pupils and the principals think that music is quite significant as a school subject. The girls valued music on average more than the boys when comparing all the dimensions. The differences were systematic but the effect sizes were under 10 %. There were not statistically significant differences between the Finnish-language and the Swedish-language pupils. Comparing the grades of music in the 7th grade, the differences were growing linearly and the effect size was 15.7 %. There was a positive statistically significant correlation between the Significance of music and music as a hobby (Active interest in music, Informal interest in music, Taking part of music activities in the school) during free time. The strongest correlation were with the Active interest in music variable (r= 0.53, p= .000). Also the principals thought that music is important as a school subject considering the development of the pupil and the function of the school. The answers of the pupils were not clustering at a school level and there were no strong correlations between the attitudes of the pupils and the principals. A statistically nearly significant and a slight correlation (r= 0.21, p= .011) was found between the principals valuing the Significance of the music for school function and the pupils valuing the Benefits and hobbyism. The role of a well-motivated and active music teacher can be important from this point of view. The most important conclusion of the research was that the significance of music is a very personal individual level phenomenon. The results highlight also that in the pupils` opinion the most important thing about music lessons is to musical activity and learning as an experience.
  • Ylinen, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2008)
    The Finnish instrumental education system is said to be one of the bests in the world. Finnish musicians have become famous and they have gained success all over the world. To produce professional musicians has been the main goal of the whole Finnish instrumental education system for a long time. This has meant that playing an instrument as a hobby has been neglected. The focus of this qualitative study is the culture of instrumental education from the view of amateuring. One of the goals is to describe the Finnish context where music lovers grow up and where they construct their identities. The other aim is to give answers to the question “How can we develop the culture of instrumental education to serve also the needs of amateurs?” The data of this study is narrative. It consists of the stories of five amateurs, who were in their thirties. In the analysis I’ve used two different types of analysis: the analysis of narratives and the content analysis. In the analysis of narratives the stories were seen as narrative identities. Because the main focus of this study is the culture of instrumental education, I used the qualitative content analysis to find out some themes or phenomena which should be improved from the view of amateuring. This study has shown that there are many ways to become a music lover. An essential factor in the construction of an identity of a music lover seems to be a society which values the amateuring. In this study music schools weren’t that kind of societies. The present study reveals that to construct the identities of music lovers should be one of the most important aims of the music education. This means for example that, in practice, instrumental studies could be more activating, there should be more music making in groups, and the evaluation should concentrate on the whole learning process.
  • Kuntsi, Teija (Helsingin yliopisto, 1999)
    Tutkielma on etnografisella tutkimusotteella toteutettu tapaustutkimus, jossa oli tutkimuskohteena yksi pääkaupunkiseudun peruskoulun neljäs luokka. Tutkimus suoritettiin kevätlukukaudella 1998. Luokalla oli 24 oppilasta, joista kaksi oli somalialaisia muslimityttöjä. Aineistonkeruumenetelmiä olivat osallistuva havainnointi, teemahaastattelut, keskustelut ja luokan oppilaiden kirjoittamat kirjoitelmat. Tutkimustehtävänä oli kuvata ja ymmärtää muslimityttöjen olemassaolon vaikutusta luokan arkipäivään luokan eri osapuolien kannalta. Kiinnostuksen kohteena oli, miten opettaja ja luokan muut oppilaat suhtautuivat muslimityttöihin ja millaisia olivat muslimityttöjen omat kokemukset luokan elämästä ja miten heidän uskontonsa, islam, näkyi koulupäivän aikana. Tutkimustuloksista: Islam näkyi koulupäivän aikana konkreettisimmin muslimityttöjen pukeutumisessa ja ruokailussa. He saivat myös islaminuskon opetusta, harjoittelivat paastoamista paastokuukauden aikana ja heillä oli lupa olla pois koulusta muslimien juhlapyhinä. Luokan muut oppilaat tiesivät, että muslimitytöillä oli eri uskonto kuin heillä, mutta he eivät uskoneet sen vaikuttavan muslimityttöjen koulupäivään kovinkaan paljon. Muslimitytöt olivat solmineet ystävyyssuhteita luokan suomalaisiin tyttöihin ja he viihtyivät hyvin heidän kanssaan. Muslimityttöjä oli kuitenkin kiusattu enemmän kuin luokan muita oppilaita, mutta kiusaaminen oli vähentynyt ajan kuluessa. Muutamilla luokan pojilla oli halveksiva tai vihamielinen suhtautuminen muslimityttöihin. Muslimityttöjen koulunkäyntiin liittyi joitakin vaikeuksia, kuten oppimisvaikeudet muutamissa aineissa ja vaikeudet sopeutua tiettyihin koulun sääntöihin. Luokanopettaja koki yhteistyön muslimityttöjen vanhempien kanssa vaikeaksi. Näistä ongelmista huolimatta muslimitytöillä oli myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin. Tässä tapauksessa muslimitytöt olivat saavuttaneet integraatio-vaiheen Berryn akkulturaatio teorian mukaan. Sopeutuminen peruskoululuokkaan oli onnistunut heiltä hyvin lähinnä luokanopettajan toiminnan johdosta. He puhuivat hyvin suomen kieltä ja olivat asuneet Suomessa jo usean vuoden ajan, mikä myös helpotti sopeutumista. Muslimi, islam, kulttuuri, peruskoulu, maahanmuuttajaopetus, etnografinen tutkimus, tapaustutkimus Muslim, islam, culture, comprehensive school, teaching of migrants, ethnographical research, case study
  • Karinen, Jouko (2013)
    Mustaliuskeet ovat tummia ja helposti rapautuvia sedimenttikiviä, jotka sisältävät runsaasti hiiltä ja metallisulfideja. Niiden rapautuessa ympäristöön vapautuu metalleja ja vetyioneja. Turpeen on todettu sitovan tehokkaasti eri alkuaineita ja läheisestä kallioperästä rapautuneet metallit pidättyvät usein turpeeseen. Talvivaaran mustaliuskeisiin on rikastunut Co, Cu, Mn, Ni ja Zn, ja esiintymälle on tunnusomaista kohonnut Ni-pitoisuus. Mustaliuskealueiden moreeneista on mitattu korkeita Cu- ja Zn-pitoisuuksia, ja pintavesille on tyypillistä alhainen pH ja kohonneet Cd-, Cu-, Mn-, Ni- ja Zn-pitoisuudet. Liuskealueilla myös kaivovesistä ja purosedimenteistä on mitattu kohonneita pitoisuuksia samojen alkuaineiden osalta. Tähän tutkimukseen koealoilta otettiin turvenäytteitä, joista määritettiin turvelaji, maatuneisuus ja sähkönjohtavuus. Laboratoriossa näytteistä määritettiin tuhkapitoisuus TGA-menetelmällä ja kokonaishiilen määrä CHN-menetelmällä. Näytteille tehtiin myös monialkuaineanalyysit ICP-MS (503M)- ja ICP-AES (503P)- menetelmillä, ja Hg- pitoisuus määritettiin CVAFS-analyysillä. Tuloksista laskettiin pistekohtaisesti painotetut keskiarvot ja -hajonnat, sekä koealakohtaisesti Spearmanin korrelaatiokertoimet PASW Statistics 18-ohjelmalla. Osalle aineistosta tehtiin regressioanalyysi. Kartat tehtiin ArcGIS10-ohjelmistolla Geologian tutkimuskeskuksen ja Maanmittauslaitoksen kartta-aineistojen pohjalta. Mustaliuskealueilla turpeiden keskimääräiset Al-, As-, Cd-, Co-, Fe-, Mn-, Ni-, S-, Zn- ja tuhkapitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kuin granitoidi- ja kvartsiittialueilla, kun taas Cu- ja U-pitoisuudet ovat mustaliuskealueilla huomattavasti alhaisemmat. Tuhka- ja alkuainepitoisuudet ovat kvartsiitti- ja granitoidialueilla kohonneita lähinnä pohjanäytteissä, kun taas mustaliuskealueilla monien alkuaineiden pitoisuudet ovat korkeita myös pintanäytteissä. Parhaimmat riippuvuudet havaittiin Cu- ja U-pitoisuuksien, sekä Cr- ja tuhkapitoisuuksien välillä. Mustaliuskealueilla merkittäviä riippuvuuksia oli havaittavissa As-, Fe-, S- ja tuhkapitoisuuksien välillä, mikä voisi olla yhteydessä mustaliuskeiden rautasulfideihin. Poikkeuksellisesti yhdellä kvartsiittialueen koealalla alkuainepitoisuudet muistuttivat mustaliuskepisteitä. Tämä saattaa johtua osaltaan voimakkaasta reunavaikutuksesta, mutta koealalle on myös saattanut kulkeutua mustaliuskepitoista materiaalia jäätikkökuljetuksen seurauksena. Eräällä mustaliuskekoealalla alkuainepitoisuudet ovat sitä vastoin poikkeuksellisen alhaisia. Tämä johtunee turpeen rahkavaltaisuudesta, heikosta kontaktista kallioperään tai sijainnista vedenjakaja-alueella. Mustaliuskealueilla turpeiden alkuainepitoisuudet näyttäisivät olevan suurelta osin yhteydessä Talvivaaran mustaliuske-esiintymän koostumukseen, ja joillakin tutkimuspisteillä erilaiset mustaliuskeiden mineralisaatiot voisivat kuvastua anomaalisina Mn-, Ni-, Zn- ja Fe-pitoisuuksina. Turpeen kemialliseen koostumukseen saattaa kallioperän lisäksi vaikuttaa erilainen turvelajikoostumus mustaliuske- ja granitoidipisteiden välillä, voimakkaampi reunavaikutus mustaliuskekoealoilla, tulvavaikutus tai tien läheisyys. Lisäksi joillakin alkuaineilla epävarmuutta voi aiheuttaa niiden geokemiallinen luonne. Ympäristössä Cu lähtee heikosti liikkeelle ja se pidättyy nopeasti humukseen. Siten Cu ei välttämättä ehdi kulkeutua kallioperästä turpeeseen asti. Zn sitä vastoin on hyvin liikkuva, mutta se pidättyy heikosti turpeeseen. Jatkotutkimuksissa kannattaisi tarkastella keskenään mahdollisimman samankaltaisia turvemaita, jotka eivät ole altistuneet ihmistoiminnalle, tulville tai muille ulkoisille häiriötekijöijlle.
  • Karinkanta, Risto (2013)
    Arktisen alueen ilmasto on erityisen herkkä ilmastonmuutokselle. Tämä johtuu muun muassa alueella vaikuttavista voimakkaista voimistavista palautekytkennöistä sekä meteorologisista syistä, jotka vaikuttavat hiukkasten kulkeutumiseen. Arktisen alueen ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia ekosfääriin, ihmisten toimintaan ja mahdollisesti myös termohaliinikiertoon. Erilaisilla aerosolihiukkasilla on merkittäviä ilmastollisia vaikutuksia. Musta hiili ja orgaaninen hiili ovat viime vuosina keskusteluun nousseita hiukkastyyppejä. Musta hiili, eli noki, on epäpuhtaasta palamisesta muodostuva hiukkastyyppi, jolla on ilmastoa lämmittäviä ominaisuuksia. Orgaaninen hiili taasen on muista hiilipitoisista yhdisteistä muodostunut aerosolihiukkastyyppi. Kahden edellä mainitun lisäksi sulfaattiaerosolihiukkaset ovat tarkastelun kohteena. Orgaaninen hiili ja sulfaatti jäähdyttää tyypillisesti ilmastoa. Hiukkasten epäsuoria vaikutuksia ei kuitenkaan tunneta hyvin. Tarkasteltavia kolmea aerosolihiukkastyyppiä syntyy usein samoissa lähteissä. Työssä tutkitaan erilaisien päästöskenaarioiden vaikutuksia käyttämällä globaalia aerosoli-ilmastomallia ECHAM5-HAM2. Ajot analysoitiin tutkimalla eroja perusvuoteen 2005 verrattuna. Mallin ajoaika on 5 vuotta ja ajosta lasketaan keskiarvollinen edustava vuosi. Eri skenaarioiden vaikutuksia verrataan normaaliajoon, joka noudattaa IIASA:n GAINS-skenaariota. Ajot suoritetaan vapaana ajona, jossa ajo ei rajoiteta sekä pakotettuna ajona, jossa mallin meteorologia pakotetaan seuraamaan todellisia arvoja. Työn tavoitteena on arvioida näiden päästöskenaarioiden vaikutuksia arktiseen alueeseen. Arktisella alueella pakotetun ajon tulokset vaikuttivat mielekkäämmiltä, sillä vapaassa ajossa tarkasteltaessa pientä osaa maapallosta jää erilaisen satunnaisvaihtelun merkitys suureksi. Vapaissa ajoissa ajoaikojen tulisi olla pidempiä kuin käytetty viisi vuotta. Kaikissa suoritetuissa pakotetuissa ajoissa arktisen alueen kokonaissäteilypakote kasvaa välillä +0,01 - +11,40 mW/m2. Tämä johtuu sekä mustan hiilen hiukkaskuorman kasvamisesta että sulfaatin määrän vähenemisestä arktisella alueella. Näillä molemmilla on säteilypakotetta kasvattava vaikutus, vaikkakin sulfaatin vaikutus vaikuttaa merkittävämmältä. Aerosolihiukkaset poistettuna laskettava kirkkaan taivaan pakote sai arvoja välillä -0,31 - +11,05 mW/m2. Kirkkaan taivaan pakote sisältää vähemmän epävarmuustekijöitä. Käytettävä malli ei huomioi lumen albedoefektiä. Lisäksi pilvien fysiikka ei vaikuta toimivan kaikissa tilanteissa halutulla tavalla. Vapaan ajo vaatisi uusia simulaatioita, joissa ajoaika on vähintään kymmenen vuotta. Nämä antavat aihetta mallin kehittämiselle ja uusille simulaatioille, jotta nämä tekijät voidaan ottaa paremmin huomioon tulevissa tutkimuksissa.