Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12763-12782 of 24761
  • Silvanto, Tia (Helsingin yliopisto, 2008)
    Kieltenvälisessä tiedonhaussa hakija voi esittää kyselyn eri kielellä kuin millä dokumentit on kirjoitettu. Kyselyn ja dokumenttien täsmäytys voidaan toteuttaa esimerkiksi kääntämällä kysely dokumenttien kielille. Kyselyn kääntäminen sanakirjojen avulla on kieltenvälisessä tiedonhaussa yleisimmin käytetty menetelmä. Tässä työssä tutkitaan kyselyn kääntämistä monikielisen tesauruksen avulla kieltenvälisessä tiedonhaussa ja verrataan sitä sanakirjan avulla kääntämiseen ja yksikieliseen tiedonhakuun. Menetelmien vertailua varten tutkimuksessa muodostetaan englanninkielinen dokumenttikokoelma, johon tehdään hollanninkielisestä monikielisen EuroWordNet-tesauruksen tai hollanti-englanti-sanakirjan avulla englanninkieliseksi käännettyjä kyselyitä tai yksikielisiä englanninkielisiä kyselyitä käyttäen Indri-hakukonetta. Kaikista kyselyistä muodostetaan kaksi eri versiota, rakenteeton ja rakenteinen. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että tesaurusperusteinen kieltenvälinen tiedonhaku toimi vähintään yhtä hyvin kuin yleisimmin käytetty sanakirjaperusteinen kieltenvälinen tiedonhaku. Tesaurusperusteisessa kieltenvälisessä tiedonhaussa olisi mahdollista hyödyntää enemmän tesauruksen sisältämää tietoa sanojen välisistä suhteista.
  • Lankinen, Ninni (Helsingin yliopisto, 2010)
    Tutkimus tarkastelee monikielisyyttä teini-ikäisten helsinkiläistyttöjen vuorovaikutuksessa. Työ kuuluu vuorovaikutuksellisen sosiolingvistiikan alaan ja keskittyy kielen leksikaaliseen tasoon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia monikielisiä resursseja monietnisessä nuorten tyttöjen ystäväpiirissä hyödynnetään ja millaisia funktioita niillä ryhmänsisäisessä vuorovaikutuksessa on. Tutkielman aineisto on kerätty etnografista tutkimusotetta ja osallistuvaa havainnointia hyödyntäen eräällä itähelsinkiläisellä nuorisotalolla ja koululla alkuvuodesta 2009. Aineisto koostuu vapaamuotoisissa tilanteissa tehdyistä nauhoituksista, haastatteluista ja kenttämuistiinpanoista. Tutkimuksen kohteena on kuuden yhdeksäsluokkalaisen tytön kiinteä ystäväpiiri, jonka jäsenistä neljällä on maahanmuuttajatausta, kaksi on etniseltä taustaltaan suomalaisia. Työn aluksi esittelen tutkimuksen kannalta keskeisiä tieteellisiä viitekehyksiä ja termejä. Työ asettuu sosiolingvistiikan ja keskustelunanalyysin risteyskohtaan sekä kaksi- ja monikielisyystutkimuksen läheisyyteen. Lyhyesti käsittelen myös Helsingin puhekielen tutkimusta sekä tyylin ja identiteetin kysymyksiä. Tutkimuksessa tarkastelen aineistossa esiintyvää monenlaista monikielisyyttä ryhmänsisäisessä vuorovaikutuksessa. Näistä keskeisimpinä käsittelen maahanmuuttajien äidinkielisiä sanoja ja ilmauksia, afroamerikkalaiseen nuorisokulttuuriin ja erityisesti hip hopiin viittaavaa englannin kielen käyttöä sekä muslimityttöjen jakamana uskonnon kielenä toimivaa arabian kieltä. Kysyn myös, tulisiko tutkittavia nimittää natiivi- vai toisen kielen puhujiksi, ja miksi. Valotan väitteitäni esimerkeillä tutkittavien erilaisista suomen kielen käyttötilanteista ja rekistereistä. Työ perehtyy myös siihen, miksi monikielisiä resursseja ylipäänsä käytetään. Keskeinen monikielisiä valintoja selittävä syy on sosiaalinen orientaatio. Erityisesti nuorisokulttuurit kuten hip hop tuntuvat vaikuttavan nuorten tekemiin kielellisiin valintoihin. Ne rakentavat ja tuovat ilmi puhujan identiteettiä samaan tapaan kuin se, kuinka pukeudutaan, millaista musiikkia kuunnellaan ja kuinka aikaa vietetään. Monikieliset ainekset toimivat myös tutkitun ryhmän sisäistä kiinteyttä rakentavana keinona: ystävän äidinkielisiä ilmauksia käytetään ryhmässä taajaan. Vieraalla kielellä kiroilu toimii paitsi me-koodina keskustelussa myös tarjoaa mahdollisuuden kiltin tytön roolin rajojen koetteluun. Tyypillisesti monikielisiä resursseja hyödynnetään aineistossa silloin, kun tutkittavat viettävät aikaansa isolla porukalla musiikkia kuunnellen, vitsaillen ja tanssien. Usein näissä tilanteissa on läsnä muitakin kuin ryhmään kuuluvia nuoria; erityisesti tyttöjen ja poikien välinen vuorovaikutus kutsuu puheeseen monikielisiä aineksia. Tällaisissa tilanteissa huumorilla on taipumus ketjuuntua liioittelujaksoiksi, joissa hyödynnetään ahkeraan myös muiden kuin suomen kielen varantoja. Tutkimus osoittaa, että kielen vaihtaminen yhden tai useamman vuoron mittaiseksi ajaksi liittyy usein keskustelun osallistumiskehikon rakentamiseen ja muokkaamiseen. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on koodinvaihto kahden kielen välillä silloin, kun vain puhuja ja puhuteltavat puhuvat molempia kieliä. Tutkitut nuoret suhtautuvat uusien kielten oppimiseen ja niiden puhumiseen mutkattomasti ja hyväksyvästi. Jo muutaman sanan kokoisella kielitaidolla voidaan rakentaa yhteistä maaperää ja ilmaista solidaarisuutta muita kohtaan. Tutkimassani monietnisessä ja -kielisessä ystäväporukassa vallitseekin selkeä sosiaalinen orientaatio monikielisyyteen.
  • Niinivaara, Martti (1927)
  • Kilpiö, Elina (Helsingin yliopisto, 1999)
  • Taipale, Markku (1982)
  • Paunonen, Heikki (1974)
  • Kärkkäinen, Kerttu (1908)
  • Sihvomaa, Maarit (1977)