Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12783-12802 of 28489
  • Salo-oja, Mari (Helsingfors universitet, 2004)
    This study examines strategies used to translate various thematic and character delineating allusions in two of Reginald Hill's detective novels, The Wood Beyond and On Beulah Height and their Swedish translations Det mörka arvet and Dalen som dränktes. In this study, thematic allusions and allusions used in character delineation are regarded as intertextual networks. Intertextual networks comprise all the texts that are in one way or another embedded into a text, all the texts referred to in it and even the texts somehow rejected from a text's own canon. Studying allusions as intertextual networks makes it warranted to pay minute attention to even the smallest of details. Seen together, these little details form extensive networks of meaning that readers use to interpret the text. Allusion can be defined as a reference, often covert or indirect, to another text in a way that brings into the text some of the associations of that other text. A text is here understood broadly, hence sources of allusions include all cultural texts from literature and history to cinema and televisions serials. Allusions are culture bound and each culture tends to allude to its own cultural products. The set of transcultural allusions is therefore fairly small. Translation strategies are translatorial ways of solving translation problems. Being culture-bound, allusions are potential translation problems. In order to transmit the thoughts evoked by the allusions in source text readers to the target text readers translators may add guidance to the translated text. Often guidance is not added, which may result in changes in handling of themes or character delineation, clear in the source text but confusing or incomprehensible in the target text. However, norms in target culture may not always allow the translators the possibility to make the text comprehensible. My analyses of translation strategies show that in the two translated novels studied minimum change is a very frequently used strategy. This results in themes and character delineation losing some of the effect they have in the source texts. Perhaps surprisingly, the result is very much the same even where it is possible to discern that the two translators have had differing translation principles. Keywords: allusions, intertextuality, literary translation, translation strategies, norms, crime fiction, Hill, Reginald
  • Mäkeläinen, Katri (Helsingin yliopisto, 2006)
    The present study focuses on the translational strategies of Cocksfoot mottle virus (CfMV, genus Sobemovirus), which infects monocotyledonous plants. CfMV RNA lacks the 5'cap and the 3'poly(A) tail that ensure efficient translation of cellular messenger RNAs (mRNAs). Instead, CfMV RNA is covalently linked to a viral protein VPg (viral protein, genome-linked). This indicates that the viral untranslated regions (UTRs) must functionally compensate for the lack of the cap and poly(A) tail. We examined the efficacy of translation initiation in CfMV by comparing it to well-studied viral translational enhancers. Although insertion of the CfMV 5'UTR (CfMVe) into plant expression vectors improved gene expression in barley more than the other translational enhancers examined, studies at the RNA level showed that CfMVe alone or in combination with the CfMV 3'UTR did not provide the RNAs translational advantage. Mutation analysis revealed that translation initiation from CfMVe involved scanning. Interestingly, CfMVe also promoted translation initiation from an intercistronic position of dicistronic mRNAs in vitro. Furthermore, internal initiation occurred with similar efficacy in translation lysates that had reduced concentrations of eukaryotic initiation factor (eIF) 4E, suggesting that initiation was independent of the eIF4E. In contrast, reduced translation in the eIF4G-depleted lysates indicated that translation from internally positioned CfMVe was eIF4G-dependent. After successful translation initiation, leaky scanning brings the ribosomes to the second open reading frame (ORF). The CfMV polyprotein is produced from this and the following overlapping ORF via programmed -1 ribosomal frameshift (-1 PRF). Two signals in the mRNA at the beginning of the overlap program approximately every fifth ribosome to slip one nucleotide backwards and continue translation in the new -1 frame. This leads to the production of C-terminally extended polyprotein, which encodes the viral RNA-dependent RNA polymerase (RdRp). The -1 PRF event in CfMV was very efficient, even though it was programmed by a simple stem-loop structure instead of a pseudoknot, which is usually required for high -1 PRF frequencies. Interestingly, regions surrounding the -1 PRF signals improved the -1 PRF frequencies. Viral protein P27 inhibited the -1 PRF event in vivo, putatively by binding to the -1 PRF site. This suggested that P27 could regulate the occurrence of -1 PRF. Initiation of viral replication requires that viral proteins are released from the polyprotein. This is catalyzed by viral serine protease, which is also encoded from the polyprotein. N-terminal amino acid sequencing of CfMV VPg revealed that the junction of the protease and VPg was cleaved between glutamate (E) and asparagine (N) residues. This suggested that the processing sites used in CfMV differ from the glutamate and serine (S) or threonine (T) sites utilized in other sobemoviruses. However, further analysis revealed that the E/S and E/T sites may be used to cleave out some of the CfMV proteins.
  • Hurskainen, Mirja (1987)
  • Aaltola, Sari-Anne (1997)
  • Niemelä, Outi (2010)
    Tutkin pro gradu -työssäni Veikkaus Oy:n lottopelin mainoskampanjan keulahahmoa lotto-tyttöä. Vuonna 1940 Suomeen perustettu Veikkaus-yhtiö toi lottopelin maahan 1971. Loton mainonta oli alusta pitäen mittavaa ja rakentui vahvasti lotto-tytön mainospersonifikaation ympärille. Ensimmäisenä lotto-tyttönä työskenteli viiden vuoden ajan Hilkka Kotamäki. Hänestä tuli nopeasti suosittu ja seurattu julkisuudenhenkilö. Yhteensä lotto-tyttöinä toimi neljä naista peräkkäin vuosina 1970–1986, mutta kukaan toinen ei noussut yhtä tunnetuksi kuin Kotamäki. Tutkimukseni tarkoitus on valaista kahta erilaista lotto-tyttö Hilkka Kotamäen hahmossa toisiinsa kytkeytyvää näkökulmaa: yhtäältä tarkastelen 1970-luvun mainosmaailmaa ja erityisesti sen sukupuolisuutta tapaus lotto-tytön mainospersonifikaation kautta – toisaalta valaisen ajan julkisuuden kenttää Hilkka Kotamäen julkisuuskuvan kautta. Työn tutkimuslähteenä on lehtiartikkeleita ensimmäisestä ja toisesta lotto-tytöstä vuosilta 1970–1979, loton televisio- ja lehtimainoksia, SKS:n kansanrunousarkiston kolme haastattelua lotto-tyttöinä toimineista naisista 2000-luvun alusta, sekä loton syntyyn, markkinointiin ja lotto-tytön työhön liittyviä asiakirjoja. Aineiston monimuotoisuuden vuoksi valitsin tutkimuksen kokonaisstrategiaksi tapaustutkimuksen muodon. Tämä mahdollisti hyvin monenlaisten näkökulmien mukaanoton työhön sekä erilaisten aineistojen triangulaation. Tapausta on hedelmällistä verrata toisiin vastaavankaltaisiin tapauksiin. Työni tärkeimmät vertailukohteet ovat Oy Shell Ab:n 1960-luvulla käyttöön ottama mainoshahmo supertyttö sekä kahvintuottajakonserni Paulig Oy:n 1940-luvulla luoma Paula-tyttö. Halusin myös korostaa Hilkka Kotamäen roolia ensimmäisenä ja kaikkein suosituimpana lotto-tyttönä, ja siksi häntä seurannut lotto-tyttö Ritva Kuitunen on yksi perusteltu vertailukohta. Kuitunen toimii ikään kuin tapaukseni ”rajana”. Tärkein tutkimusmenetelmäni oli lehtiaineiston kvalitatiivinen teemoittelu keskeisimpiin asiakokonaisuuksiin, sekä kuva-aineiston tarkastelu feministisen visuaalisen kulttuurin teorioiden kautta. Tutkimuksessa ovatkin tiukasti läsnä sukupuolentutkimuksen sekä feministisen historiantutkimuksen näkökulmat. Tarkastelen sitä, minkälaisia merkityksiä lotto-tytön ulkomuotoon liittyi lottopelin ”elävänä” symbolina. Tätä teemaa lähestyn feministisen visuaalisen kulttuurin käsitteiden sekä myytin ja personifikaation käsitteen kautta. Toiseksi suuntaan katseeni julkisuuteen. Pohdin sitä, kuinka 1970-luvun julkisuus kohtasi lotto-tyttö Hilkka Kotamäen, ja millaisissa kehyksissä tämä kohtaaminen tapahtui. Veikkauksen tavoitteena oli kansallistaa lottopeli, ja tässä onnistuttiin hyvin. Lotto-tytöstä tuli uusi kansallinen symboli ja lotosta ”koko kansan” lauantai-iltojen huvi. Hilkka Kotamäen esittämä lotto-tyttö esiintyi totuttua vähäpukeisempana ja herätti huomiota juuri seksuaalistetun olemuksensa vuoksi. Lotto-tytössä keskeistä oli myös tämän vaaleus, mikä asettaa hänet osaksi 1950-luvulla Yhdysvalloissa luotua valkoisen naisen myyttiä. Rahapeli loton mainoksissa seksuaalistettu naisvartalo symboloi suuria lottovoittoja, ja kaksinkertaisti näin mainonnassa paljon käytettyä ajatusta naisvartalosta passiivisena objektina.
  • Arajärvi, Niklas (Helsingfors universitet, 2013)
    The objective of this master’s thesis is to assess the sufficiency of mining compensation payable to the landowner according to Finland’s Mining Act and compare mineral royalties in selected developed countries. The study aims to answer how the Finnish Mining Act secures the landowner’s economic interests from both land use and mineral extraction, how the state benefits from mining and what are it’s costs and how Finland is placed in an international comparison of mineral royalties. The study familiarizes the reader with the economic theory of non-renewable resources and royalties, the different royalty types and their ability to serve varying objectives, the economic problems related to the rule of capture and the potential negative effects to a country’s economy from non-renewable resources. The study also takes a look at the Finnish mining industry and it’s working environment. The sufficiency of mining compensation from land use was assessed by comparing the discounted area based compensation to the bare land value of forests in different heat summation zones. The production based mining compensation was assessed by comparing the current level to the level of the previous mining act derived from different sources. The benefits from mining to the state were assessed from the employment objectives of the mining act and from overviewing the costs of promoting the mining industry. The countries selected to the international comparison were ones that had placed well in the Fraser Institute Survey of Mining Companies. The royalty practices of each country were sought from their mining legislation and applied to two differently performing Finnish mines according to their public records. According to the findings, the area based mining compensation is sufficient in northern Finland, but not without fail in central and southern Finland. Nevertheless, there has been improvement from the previous mining act regarding both area based and production based mining compensation. The state’s benefits from the employment perspective seem to be asserted, but impermanently. Findings from the international comparison imply that mining compensations in Finland are equivocally from the smaller side of the comparison.
  • Raudaskoski, Joona (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan Louis Pojmanin käsitystä uskonnolliseen uskoon liittyvistä propositionaalisista asenteista. Lähteinä käytetään kahta Pojmanin tekstiä. Ensimmäinen on 1986 ilmestynyt filosofian oppikirja Religious Belief and the Will. Toinen on vuonna 2003 julkaistu versio artikkelista Faith, Doubt and Hope or Does Faith Entail Belief? Pojmanin tekstit edustavat angloamerikkalaista analyyttisen filosofian traditiota. Tarkemmin määriteltynä ne liittyvät analyyttisen teismin ja evidentialismin lähestymistapoihin. Tutkimuskysymykseen vastataan hyödyntämällä argumentaatioanalyysiä, käsiteanalyysiä ja konstruktioanalyysiä. Argumentaation analyysissa tarkastellaan argumentaation rakennetta, väitteitä, perusteluja ja oletuksia. Käsite- ja konstruktioanalyysissa tarkastellaan käsitteiden ja niihin liittyvien kielellisten konstruktioiden käyttöä sekä suhdetta toisiin käsitteisiin ja konstruktioihin. Tutkielma osoittaa, että Pojmanin esittämä näkemys uskonnollisen uskon luonteesta on normatiivinen. Hän ei pyri kuvaamaan uskonnollista uskoa sellaisena, kuin se tosiasiassa uskonnollisiksi itsensä mieltävillä henkilöillä ilmenee. Hänen tarkoituksensa on luoda nykyaikaisen maailmankuvan viitekehyksessä intellektuaalisesti hyväksyttävä uskonnollisen uskon filosofinen määritelmä. Pojman esittää, etteivät episteemiset uskomukset ole uskonnollisen uskon välttämätön osa. Pojmanin mukaan uskonnollisen uskon keskeisimpänä asenteena voidaan ymmärtää propositionaalinen toivo. Toivo on Pojmanin mukaan tahdonvaraista, uskomukset eivät. Pojmanin perusteet näkemykselleen ovat sekä uskonnollisia että filosofisia. Hänen mukaansa kristinuskon kuvaama Jumala toimisi ristiriitaisesti tuomitessaan ihmisiä pelastukseen tai kadotukseen uskomusten perusteella. Jos ihmisellä ei ole kristinuskon vaatimia uskomuksia, hänen täytyisi uskomusten etiikan vastaisesti manipuloida uskomuksiaan. Pojman kieltää uskomusten manipuloinnin oikeutuksen. Tutkielmassa hänen uskomusten etiikkaansa kutsutaan preskriptiiviseksi involuntarismiksi. Hänen näkemyksensä on paitsi uskonnonfilosofiaa, se on myös uskonnollista filosofiaa. Pojman ei pysty esittämään riittäviä perusteluja sille, miksi toivo pitäisi ymmärtää tahdonvaraisena asenteena. Analyysi osoittaa, että Pojmanin esittämä toivo vaatii ennakkoehtoina ei-tahdonvaraisia episteemisiä uskomuksia. Toisaalta Pojmanin näkemys lähestyy fideismiä. Se pyrkii tarjoamaan käsitteellisiä näkökulmia uskonnollisen uskon perustelemiseksi tilanteessa, jossa uskovalla ei ole uskomuksia. Tällöin motivaatio uskonnollisen uskon pitämiseen on ensisijaisesti uskonnollinen halu pelastukseen tai pelko kadotuksesta. Pojmanin näkemys on parhaiten ymmärrettävissä normatiivisena näkemyksenä uskonnollisesta uskosta. Enemmän sillä on arvoa uskonnollisen uskon filosofisen kuvaamisen kannalta. Analyysi osoittaa, että Pojmanin näkemyksiä voi hyödyntää uskonnollisen uskon ja vakaumuksen filosofisissa deskriptioissa.
  • Pohjonen, Maija (1967)
  • Wallenius, Aulis (1994)
  • Jalava, Aulikki (1971)
  • Manninen, Leila (1971)
  • Laajo, Leena (1984)
  • Julin, Kerttu (1973)
  • Honkasalo, Marja (1985)