Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 12874-12893 of 24544
  • Toivonen, Peetu Jukka-Pekka Rafael; Toivonen, Peetu Jukka-Pekka Rafael (2011)
    Tutkimukseni tavoitteena oli ensinnäkin selvittää, miten aikuisiällä tapahtunut vammautuminen uhkaa maskuliinista identiteettiä. Olin kiinnostunut niistä vammaisuuteen liittyvistä sosiaalisista prosesseista, joiden takia maskuliinisuus joutuu vammautumisen myötä koetukselle. Toiseksi halusin selvittää, miten haastattelemani selkäydinvammaiset miehet rakentavat maskuliinista identiteettiään. Tutkimukseni teoreettisena taustana toimi yhtäältä vammaistutkimuksen piirissä tehty, vammaisten elettyä kokemusta tarkasteleva tutkimus, toisaalta kriittinen miestutkimus, josta erityisesti R.W. Connellin teoria hegemonisesta maskuliinisuudesta. Tämän laadullisen tutkimuksen kohdejoukkona oli kahdeksan 23–68-vuotiasta miestä, joiden selkäydin oli vaurioitunut aikuisiällä tapahtuneen tapaturman seurauksena. Teemahaastattelut toteutettiin vuoden 2010 kevään ja syksyn aikana ja ne käsittelivät vammautumisen kokemusta ja sen seurauksia muun muassa miesten toimintakykyyn, sosiaalisiin suhteisiin, seksuaalisuuteen ja maskuliinisuuteen. Analyysivaiheessa tukeuduin grounded theoryn aineistolähtöiseen teemoitteluun. Haastatteluiden lisäksi tein lyhyen ekskursion pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan kauppakeskukseen, jossa kiertelin pyörätuolissa istuen. Hyödynsin tekemiäni havaintoja esteettömyydestä ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta analyysissäni. Tutkimuksessa kävi selväksi, että vammautuminen oli uhannut haastateltujen maskuliinisuutta eri tavoin. Miehet olivat pelänneet menettäneensä itsenäisyytensä, toimintakykynsä, ihmissuhteensa ja näiden myötä myös mieheytensä. Kotiuduttuaan heille olikin ollut tärkeää todistaa sekä itselleen että läheisilleen olevansa edelleen itsenäisesti pärjääviä miehiä. Useimmille miehille vammautuminen oli myös johtanut ajoittaiseen yksityisyyden menettämiseen. Miehet kertoivat, että pyörätuoli herättää huomiota ja johtaa tungetteleviin katseisiin, kysymyksiin ja kosketuksiin. Totesin, että tällainen avulias tungettelu kuluttaa maskuliinista identiteettiä, koska se rikkoo kulttuurista käsitystä, jonka mukaan miehen kuuluu pärjätä ilman toisten apua. Toisaalta osa miehistä myös koki, että näkyvän vammansa takia heitä ajoittain myös vältellään. Arkisissa kohtaamisissa haastatellut pyrkivät rikkomaan vammaisuutta koskevia stereotypioita korostamalla maskuliinisia piirteitään. Haastateltavat liittivät kulttuurisesti arvostettuun maskuliinisuuteen käsityksiä itsenäisestä pärjäämisestä, urheilullisuudesta, teknisestä taitavuudesta, emotionaalisesta järkkymättömyydestä ja seksuaalisesta suorituskyvystä. Miehet kokivat, että vammaisuuden takia heidän maskuliinisuutensa voidaan nähdä viallisena tai puutteellisena. Tämän takia he pyrkivät maskuliinisuuden performatiiveissaan minimoimaan oman heikkouden ja riippuvaisuuden julkitulemista ja sen sijaan korostivat hegemonisen maskuliinisuuden mukaisia piirteitä. Tarkastelin tätä maskuliinisuuden tekemistä erityisesti parisuhteen, työn ja esteellisen tilan konteksteissa. Haastateltavat kertoivat, että vammautumisesta seurannut fyysinen ja henkinen rasitus oli asettanut heidän parisuhteensa koetukselle. Kotitöiden tekemisen kautta miehet neuvottelivat vastuullisuudestaan ja pärjäämisestään. Kaikkien miesten maskuliininen identiteetti näytti nojaavan työn tekemiseen ja sen tuomaan statukseen. Miesten suhdetta esteelliseen tilaan väritti jatkuva rajankäynti avun tarpeen ja miehisen kunnian välillä.
  • Paane-Tiainen, Tuulia (Helsingin yliopisto, 2013)
    Will the wall break down. The Doctor Network as an aim changes regional co-operation in the Kymenlaakso Hospital District The Kymenlaakso Hospital District saw the development of an information technology Project know called Lääkäriverkko (the Doctor Network), which included a Konsu-databased programme to achieve higher qual-ity patient treatment (consultation). The goal of the project was to find a territorial solution, or improvement, for problems with of the Health care system (staggered health care, gradation). The referral practice and its development was the functional activity instrument in the Lääkäriverkko. The territorial co-operation network was the social context for this reforming activity. This study began as a survey study, but continued as an ethnographic study after completion of the original Lääkäriverkko project and the Konsu programme (1998-2003). After the project ended little by little I took a fresh look at the why Lääkäriverkko misfired. In this scientific study I have strived examined to determine the meaning of different important behavioural factors which affect to human activity. The goal is to change organisational and operational structures as well as socio-behavioural patterns, and to introduce a new holis-tic way of thinking or computer-technological application software which will affect the activity of people and social processes as a whole. As a subject/topic, such this kind of a situation is still current in many changing processes of the health care system. My research approach is an ethnographic and activity-analytic case study, which I have enriched with many-sided and diverse, clarifying research materials and triangular diagrams. The aim has also been to create new information, perspectives and factors in the behaviour of those participants involved in removing this activity process and project. As a researcher, I am a professional verifier and have observed a natural, chronological changing process: the planning of the Lääkäriverkko and Konsu programme to its historical end. The empiri-cal part is proceeding narratively within the formulation and clarification of five hypotheses which tell, ex-plain and reveal the hindrances and possibilities of co-operation and human-computer interaction (HCI). The guiding line in the analysis is activity theory, but although I have also used various theorists who have stud-ied social changes and processes in information technology and business life. The activity system is a pri-mary research focus and analysis unit, but otherwise I do not follow orthodoxically the traditions of evolving labour research. In the Lääkäriverkko, the main intention was to introduce and stabilise a new activity form/co-operation and e-referral-system, and simultaneously to put the Konsu programme to real use in the social context. The Konsu programme, with its preventing and advancing factors, was also considered a stimulus of new thinking and a reformative instrument for doctor´s co-operation and usage of the new tech-nological application. Focusing on preventing and advancing factors in human-computer interaction (HCI) and consultation, the main problems were in strong levels of the health care system - especially the distinction between primary and secondary health care, medical specialisation, the division of labour - and activity-chain interruptions and cuts, both of which turned out to be profound and institutionalised in the slow-down of the changing organ-isational process. The main dilemma in human-computer interaction (HCI) and in social interaction (net-work) seemed not only to be related to (negative) attitudes and forms of co-operation in general, but the de-gree of commitment to and acceptance of new ways of thinking were also problematic issues and turning points in the survey. The level of co-operation - against all expectations did not develop from co-ordination to co-operation, although there were some implications of such a process in behaviour of the some Konsu us-ers. In conclusion, it turned out that in using and introducing new ideas and technologies (in this case, electronic referral-practice and consultation) and participating in (social) changing processes, it is important to support the learning and many-sided reflection of the process, in addition to taking into consideration the collective sense of human activity in it is entirety. People have different needs and motives, and in the development of co-operation among primary health care and specialised medical care actors and doctors, they must to realise and admit to mutual dependency. Moreover, a new pragmatic script for referral-consultation and co-operation is needed. Keywords: activity theory, referral-consultation activity, information technology, need, division of labour and territorial co-operation
  • Gluschkoff, Jaana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008)
    This study examines the transformation of the society of estates in the Finnish Grand Duchy through the case study of Senator Lennart Gripenberg and his family circle. While national borders and state structures changed, the connections between old ruling elite families remained intact as invisible family networks, ownership relations, economic collaboration and power of military families. These were the cornerstones of trust, which helped to strengthen positions gained in society. Also, these connections often had a central if unperceivable impact on social development and modernization. Broadly speaking, the intergenerational social reproduction made it possible for this network of connections to remain in power and, as an imperceptible factor, also influenced short-term developments in the long run. Decisions which in the short term appeared unproductive, would in the long run produce cumulative immaterial and material capital across generations as long-term investments. Social mobility, then, is a process which clearly takes several generations to become manifest. The study explores long-term strategies of reproducing and transferring the capital accumulated in multinational elite networks. Also, what was the relationship of these strategies to social change? For the representatives of the military estate the nobility and for those men of the highest estates who had benefited from military training, this very education of a technical-military nature was the key to steering, controlling and dealing with the challenges following the industrial breakthrough. The disintegration of the society of estates and the rising educational standards also increased the influence of those professionals previously excluded, which served to intensify competition for positions of power. The family connections highlighted in this study overlapped in many ways, working side by side and in tandem to manage the economic and political life in Finland, Russia and Sweden. The analysis of these ties has opened up a new angle to economic co-operation, for example, as seen in the position of such family networks not only in Finnish, but also Swedish and Russian corporations and in the long historical background of the collaboration. This also highlights in a new way the role of women in transferring the cumulative social capital and as silent business partners. The marriage strategies evident in business life clearly had an impact on the economic life. The collaborative networks which transcended generations, national boundaries and structures also uncover, as far as the elites are concerned, serious problems in comparative studies conducted from purely national premises. As the same influential families and persons in effect held several leading positions in society, the line would blur between public and invisible uses of power. The power networks thus aimed to build monopolies to secure their key positions at the helm. This study therefore examines the roles of Lennart Gripenberg senator, business executive, superintendent of the Department of Industry, factory inspector, and founding member of industrial interest groups as part of the reproduction strategies of the elite. The family and other networks of the powerful leaders of society, distinguished by social, economic and cultural capital, provided a solid backdrop for the so-called old elites in their quest for strategies to reproducing power in a changing world. Crucially, it was easier for the elites to gain expertise to steer the modernization process and thereby secure for the next generation a leading position in society, something that they traditionally, too, had had the greatest interest in.
  • Vuori, Paula (1933)
  • Haukka, Eija (Helsingin yliopisto, 2010)
    This study examined the efficacy of a participatory ergonomics intervention in preventing musculoskeletal disorders (MSDs) and changing unsatisfactory psychosocial working conditions among municipal kitchen workers. The occurrence of multiple-site musculoskeletal pain (MSP) and associations between MSP and psychosocial factors at work over time were studied secondarily. A cluster randomized controlled trial was conducted during 2002-2005 in 119 municipal kitchens with 504 workers. The kitchens were randomized to an intervention (n = 59) and control (n = 60) group. The intervention lasted 11 to 14 months. The workers identified strenuous work tasks and sought solutions for decreasing physical and mental workload. The main outcomes were the occurrence of and trouble caused by musculoskeletal pain in seven anatomical sites, local musculoskeletal fatigue after work, and musculoskeletal sick leaves. Psychosocial factors at work (job control, skill discretion, co-worker relationships, supervisor support, mental strenuousness of work, hurry, job satisfaction) and mental stress were studied as intermediate outcomes of the intervention. Questionnaire data were collected at three months intervals during the intervention and the one-year post-intervention follow-up. Response rates varied between 92 % and 99 %. In total, 402 ergonomic changes were implemented. In the control group, 80 changes were spontaneously implemented within normal activity. The intervention did not reduce perceived physical workload and no systematic differences in any health outcomes were found between the intervention and control groups during the intervention or during the one-year follow-up. The results suggest that the intervention as studied in the present trial was not more effective in reducing perceived physical workload or preventing MSDs compared with no such intervention. Little previous evidence of the effectiveness of ergonomics interventions in preventing MSDs exists. The effects on psychosocial factors at work were adverse, especially in the two of the participating cities where re-organization of foodservices timed simultaneously with the intervention. If organizational reforms at workplace are expected to occur, the execution of other workplace interventions at the same time should be avoided. The co-occurrence of musculoskeletal pain at several sites is observed to be more common than pain at single anatomical sites. However, the risk factors of MSP are largely unknown. This study showed that at baseline, 73 % of the women reported pain in at least two, 36 % in four or more, and 10 % in six to seven sites. The seven pain symptoms occurred in over 80 different combinations. When co-occurrence of pain was studied in three larger anatomical areas (neck/low back, upper limbs, lower limbs), concurrent pain in all three areas was the most common combination (36 %). The 3-month prevalence of MSP (≥ 3 of seven sites) varied between 50 % and 61 % during the two-year follow-up period. Psychosocial factors at work and mental stress were strong predictors for MSP over time and, vice versa, MSP predicted psychosocial factors at work and mental stress. The reciprocality of the relationships implies either two mutually dependent processes in time, or some shared common underlying factor(s).
  • Furu, Leena (Helsingin yliopisto, 2010)
    Jatkosodan aikana kerättiin Suomen valtaamalta alueelta Itä-Karjalasta tuhansittain museoesineitä Suomen museoihin. Kansallismuseon kokoelmiin kerättiin esineitä lähinnä suomenheimoisilta mutta myös isovenäläisiltä. Tämän tutkimuksen kohteena on lähes 400:n esineen kokoelma, joka toimitettiin Kansallismuseoon vuosina 1941 1944 ja merkittiin kansallisuudeltaan venäläiseksi. Näistä venäläisistä esineistä suurimman osan keräsi alikersanttina palvellut Väinö Tuomaala. Tutkimukseni tarkastelee Väinö Tuomaalan kokoelmaa ja etsii syitä siihen, miksi kokoelma on sellainen kuin se on, miksi se ja koko venäläisten esineiden kokoelma syntyi ja mitkä seikat vaikuttivat Tuomaalan esinevalintoihin. Tutkimuksen teoria rakentuu museologisen kirjallisuuden varaan. Tutkimuksessa tarkastellaan Väinö Tuomaalan kokoelman keräyskonteksteja. Keräyskonteksteihin kuuluvat kokoelman kerääjä, keräysajankohta ja -paikka sekä yhteenkuuluvat esineet, eli muut venäläiset esineet. Kerääjän tarkastelussa huomioidaan hänen henkilöhistoriansa ja etsitään mahdollisia keruuseen vaikuttaneita tekijöitä. Keräysajankohdan tarkastelussa huomio kiinnittyy keruuympäristöön, eli vallitseviin olosuhteisiin ja aatteelliseen ilmapiiriin, joiden vaikutuksen alaisena keruu suoritettiin. Primääriaineisto koostuu Kansallismuseon alaisen Kulttuurien museon yleisetnografisten esineiden kokoelmaan kuuluvista 198:sta Väinö Tuomaalan keräämästä esineestä verifikaatteineen, jotka ovat osa 393 esinettä käsittävästä venäläisestä kokoelmasta. Aineisto sisältää myös eri arkistojen materiaalia. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä, entisestä sota-arkistota, löytyneitä sotapäiväkirjoja ja Tuomaalan kantakorttia on tutkimuksessa käytetty jatkosodan tapahtumien esittämiseen. Museoviraston hallinto-osaston arkiston kirjeet ja pöytäkirjat ovat antaneet tietoa kulttuurikeruun organisoinnista. Väinö Tuomaalan arkistokokoelma Seinäjoella sisältää Tuomaalan keräämää perinneaineistoa, hänen puheitaan, lehtikirjoituksiaan ja kirjeenvaihtoaan. Myös Evijärven kunnantalon kotiseutuarkistosta löytyneet kirjeet ovat valottaneet Tuomaalan jatkosodan aikaista keruutoimintaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistot ovat tarjonneet materiaalia jatkosodan aikaisesta kulttuurikeruusta. Koko venäläisten esineiden kokoelma syntyi sattumalta ja organisoimattoman toiminnan tuloksena, jossa aktiivisia toimijoita olivat yksittäiset kerääjät. Intohimoisesta suhtautumisesta kansatieteellistä keruuta kohtaan johtuen, Tuomaala olisi todenäköisesti kerännyt museoesineitä missä päin Itä-Karjalaa tahansa. Väinö Tuomaalan Itä-Karjalassa keräämä esinekokoelma oli luonnollinen jatke hänen kotiseudullaan aloittamalleen keräystoiminnalle. Tuomaalan jatkosodan aikana keräämä kokoelma on kerääjän mieltymysten mukainen yritys kerätä vanhaa itäkarjalaista, kansallista talonpoikaiskulttuuria. Tuomaala pyrki keräämään klassista kansatieteellistä aineistoa monipuolisesti kansankulttuurin eri elämänalueilta. Tuomaalan esinekeruussa näkyi vahvasti talonpoikaiskulttuurin ihannointi ja halu pelastaa osa siitä tuleville sukupolville. Yrityksen onnistumiseen vaikuttivat sodanajan olosuhteet sekä aatteellinen ilmapiiri. Esineiden saatavuudella oli merkittävä osa kokoelman muodostumiseen, samoin Tuomaalan käsityksillä heimokansoista, Suur-Suomesta ja venäläisistä. Keruuvalintoihin ja keruun jatkumiseen vaikuttivat myös Kansallismuseon henkilökunta ja työstä saatu tunnustus.
  • Jokinen, Sanna (2011)
    Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan museoita osana yhteiskunnan historiakulttuuria; niitä tapoja joiden pohjalta käsityksiä menneestä tuotetaan ja käytetään. Aihetta lähestytään kysymällä millaisia kulttuurihistoriallisia museoita pääkaupunkiseudulle on perustettu ja millaiset teemat eivät ole olleet museon arvoisia. Tutkielmassa selvitetään onko pääkaupunkiseudulle perustetuissa kulttuurihistoriallisissa museoissa havaittavissa ajallista aaltoa sen suhteen millaisille aiheille on perustettu oma museo. Lopuksi pohditaan esimerkkitapausten valossa sitä, miten erilaisia teemoja edustavien museoiden perustamistarvetta on perusteltu omana aikanaan. Etsimällä vastauksia tutkimuskysymyksiin pyritään samalla hahmotetaan sitä, millaista yhteiskunnallista historiakulttuuria museot ovat olleet osa. Työn ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin millaisia kulttuurihistoriallisia museoita pääkaupunkiseudulla on ollut. Museoviraston ja Suomen museoliiton aineistojen avulla on listattu kooste vuosien 1875-2010 välillä pääkaupunkiseudulla olleista museoista. Museoiden perustamiseen ja museokentältä katoamiseen liittyvää koostetta on täydennetty Helsingin matkailuyhdistyksen julkaisujen tiedoilla sekä museoiden omilla tiedonannoilla. Tutkielman museot on luokiteltu edustamiensa teemojen mukaan. Tarkoituksena on ollut hahmotella miten pääkaupunkiseudun kulttuurihistoriallisten museoiden kenttä on muuttunut 135 vuoden aikana. Työn toisessa vaiheessa tarkasteltiin neljän esimerkkitapauksen kautta museokentän ajallista muutosta ja sitä millaisia perusteluita museoiden perustamiselle on annettu sekä millaista keskustelua museon perustamisesta on omana aikanaan käyty. Esimerkkitapausten tarkastelun lähteinä käytettiin arkistomateriaalia, aikakauden lehdissä museoista käytyä keskustelua ja museoista kirjoitettuja historiikkeja. Pääkaupunkiseudun kulttuurihistoriallisissa museoissa on tutkielman mukaan havaittavissa löyhä ajallinen muutos. Kulttuurihistoriallisten museoiden edustamat historian kertomukset ovat muuttuneet ja pirstaloituneet 135 vuoden aikana virallisesta, kansallisesta historian kertomuksesta kohti useita pienempiä historian kertomuksia ja erilaisten ryhmien omaa historiaa. 1800-1900-lukujen taitteessa perustettiin pääosin valtiollisia ja instituutioiden historiaan keskittyneitä museoita sekä suurmiehille omistettuja henkilöhistoriallisia museoita. Valtiolliset ja henkilöhistorialliset teemat näkyvät museoissa läpi koko tutkielman tarkasteluajanjakson. Kansallisen historian katse suuntasi paikalliseen 1900-luvun alussa ja 1980-luvulla, jolloin perustettiin erityisen paljon paikallishistoriallisia ja alueellisia museoita. 1970-1990-luvuilla museokenttää hallitsivat monet tekniikkaan, teollisuuteen ja yrityshistoriaan keskittyneet museot. Tultaessa 2000-luvulle museot edustivat lapsiin, nuoriin, koulutukseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja. Tutkielman toisen vaiheen esimerkkitapausten tarkastelu osoitti, että erilaisia teemoja edustavien museoiden perustamistarvetta perustellaan hyvin samankaltaisesti. Niin 1800-luvun lopussa kuin 1900-luvun lopussa museoiden tarvetta perusteltiin kasvatus- ja sivistystyöllä ja aihealueen arvostuksen kasvulla. Museon perustamisen koettiin osoittavan Suomen kuuluvan osaksi länsimaisia sivistysyhteiskuntia. Museoiden perustamisen taustalla on usein ollut asiaa ajanut yhdistys. Kuitenkin museohanke on ollut vuosikausien projekti ja konkretisoitunut usein vasta kun museon tiloihin ja talouteen liittyvät kysymykset on saatu kuntoon. Tutkielman loppupäätelmien myötä hahmottui monia historiantutkimuksellisen lisätarkastelun arvoisia aiheita museoista osana yhteiskunnan historiakulttuuria. Avainsanat – Nyckelord – Keywords kulttuurihistorialliset museot, historiakulttuuri, historiankäyttö, yhteiskunta
  • Putkinen, Vesa (Helsingin yliopisto, 2014)
    Musical experience may have the potential to influence functional brain development. The present thesis investigated how the maturation of neural auditory discrimination in childhood varies according to the amount of informal musical activities (e.g., singing and musical play) and formal musical training. Neural auditory discrimination was examined by recording auditory event-related potentials (ERP) to different types of sound changes with electroencephalography (EEG) in children of various ages. The relation of these responses to the amount of informal musical activities was examined in 2 3-year-old children. Furthermore, the development of the responses from early school-age until preadolescence was compared between children receiving formal musical training and musically nontrained children. With regard to typical maturation, the results suggest that neural auditory discrimination is still immature at the age of 2 3 years and continues to develop at least until pre-adolescence. Both informal musical experience and formal musical training were found to modulate various stages of neural auditory discrimination. Specifically, in the 2 3-year-old children, a high amount of informal musical activities was associated with response profiles consistent with enhanced processing of auditory changes and lowered distractibility. Furthermore, during school-age, musically trained children showed more rapid development of neural auditory discrimination than nontrained children especially for music-like sounds. Importantly, no differences were seen between the musically trained and nontrained children at the early stages of the training. Therefore, the group differences that emerged at later ages were most likely due to training and did not reflect pre-existing functional differences between the groups. Thus, the results (i) highlight the usefulness of change-related auditory ERPs as biomarkers for the maturation of auditory processing, (ii) provide novel evidence for the role of informal musical activities in shaping auditory skills in early childhood, and (iii) demonstrate that formal musical training shapes the development of neural auditory discrimination.
  • De Benetti, Tommaso (2009)
    This study has the purpose of analyzing and discussing the business models supporting the music social network Last.fm and Nine Inch Nails Ghost I-IV album, both archetypical examples of unconventional music distribution. The focus of the thesis is on the technological advancements, the emerging models, and the new approaches to the music business that are altering the marketplace and the role of its actors. Covered topics are the dynamics of the music industry, its value chains, the specificity of media products (music in particular) compared to other products, and the exogenous or endogenous factors responsible (along with the introduction of broadband internet connections) for the transfiguration of the market. In the case of Last.fm s model, the research material has been sampled from the Artist Royalty Program (a retribution initiative for musicians and content producers sponsored by Last.fm), and from the reactions to both Last.fm s Radio Subscription policy changes and the recently introduced Visual Radio service. Ghost I-IV s model has been analyzed using research material composed by blog reactions to the initiative, articles detailing the proceeds of the experiment, and YouTube statistics related to the album s viral promotion. Theme Analysis, a discursive branch of Content Analysis, has been the methodology used to set thematic categories and file contributions appropriately. According to the findings, Last.fm s approach to public relations during the span of time considered has been flawed to such a degree that the site registered a significant loss of users, to the direct advantage of other competitors. On the other hand, NIN's experiment "Ghosts I-IV" was a complete success from both a critical and an economical point of view, and their experiment spawned similar initiatives (mainly coming from other established artists), de facto validating the event as an industry-changing turning point. However, the validity of the Ghosts I-IV business model is still untested on non-established artists, and different steps, covered in the thesis, might work better for relatively unknown bands.
  • Särkämö, Teppo (Helsingin yliopisto, 2011)
    Listening to music involves a widely distributed bilateral network of brain regions that controls many auditory perceptual, cognitive, emotional, and motor functions. Exposure to music can also temporarily improve mood, reduce stress, and enhance cognitive performance as well as promote neural plasticity. However, very little is currently known about the relationship between music perception and auditory and cognitive processes or about the potential therapeutic effects of listening to music after neural damage. This thesis explores the interplay of auditory, cognitive, and emotional factors related to music processing after a middle cerebral artery (MCA) stroke. In the acute recovery phase, 60 MCA stroke patients were randomly assigned to a music listening group, an audio book listening group, or a control group. All patients underwent neuropsychological assessments, magnetoencephalography (MEG) measurements, and magnetic resonance imaging (MRI) scans repeatedly during a six-month post-stroke period. The results revealed that amusia, a deficit of music perception, is a common and persistent deficit after a stroke, especially if the stroke affects the frontal and temporal brain areas in the right hemisphere. Amusia is clearly associated with deficits in both auditory encoding, as indicated by the magnetic mismatch negativity (MMNm) response, and domain-general cognitive processes, such as attention, working memory, and executive functions. Furthermore, both music and audio book listening increased the MMNm, whereas only music listening improved the recovery of verbal memory and focused attention as well as prevented a depressed and confused mood during the first post-stroke months. These findings indicate a close link between musical, auditory, and cognitive processes in the brain. Importantly, they also encourage the use of listening to music as a rehabilitative leisure activity after a stroke and suggest that the auditory environment can induce long-term plastic changes in the recovering brain.
  • Zhou, Wenqing (2013)
    With the prevalence of Internet and mobile technology, it becomes much easier for people to access millions of songs anywhere, anytime. The explosive increase of music collections on the Internet makes music retrieval much harder and more complicated for normal users. A music recommender system is a music retrieval system, which actively recommends music collections to users based on their preferences. Many general recommender system techniques are also suitable for music recommendation. In this work, we evaluated five music recommendation algorithms: popularity-based, item-based, userbased, Pure-SVD, and incremental-SVD approach. The experiment was conducted on a real-world music listening history dataset from Last.fm. We used recall@N to evaluate the performance of different recommendation algorithms on a top-N recommendation task. The result showed that the SVD-based approaches generally have better performance than other types of recommendation algorithm. The incremental-SVD approach produced the best performance among all, and the Pure-SVD approach achieved the second-best result with very good scalability.
  • Hausen, Maija (Helsingin yliopisto, 2012)
    The aim of this study was to gain new information regarding music perception and its relations to other domains of perception, especially speech. Disorders of music and speech perception, known as amusia and aphasia, respectively, have traditionally been regarded as dissociated deficits based on studies of brain damaged patients. This has been taken as evidence that music and speech are perceived by largely separate and independent networks in the brain. However, recent studies of congenital amusia have begun to broaden this view by showing that the deficit is associated with problems in perceiving speech, especially intonation and emotional prosody. This study investigates the association between perception of music and speech prosody using a task that does not rely on melodic or emotional prosodic cues. The study also seeks to determine if music perception is associated with visuospatial perception, pitch perception, verbal working memory, and various biographical music-related variables. The data from 62 healthy participants was used. The participants carried out four computerized tests: the Montreal Battery of Evaluation of Amusia (MBEA), which measures the perception of music; a visuospatial test, which was constructed as analogous to one of the subtests of MBEA; and tests of the perception of pitch and speech prosody. Verbal working memory was evaluated using the Digit Span - subtest of the Wechsler Adult Intelligence Scale III. Biographical music-related variables were measured with a questionnaire. MBEA scores correlated significantly with scores on tests of speech prosody and pitch perception whereas there were no notable correlations between the MBEA and the visuospatial and working memory tests. The perception of speech prosody and pitch perception were not correlated. This pattern of results suggests that the link between music and prosody perception is not mediated just by pitch. Interestingly, the relationship was strongest concerning the perception of rhythm in music, which indicates that temporal cues may be important in linking music and speech prosody. Musical education and hobbies were found to be variably related to the melodic or rhythmic aspects of music perception. Taken together, these results raise the question of whether the processing of rhythm and melody can sometimes be more separated than the processing music and speech. The mean and the distribution of the MBEA scores were found to be very similar to those reported in previous international studies, thereby indicating that MBEA can be considered a functional study method also in the Finnish population.
  • Kallio, Tuomas (2008)
    Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on eritellä audiovisuaalisten sisältöjen markkinoilla tapahtuvaa siirtymää fyysisten tallenteiden markkinoilta kohti digitaalisten tiedostojen markkinoita sekä tutkia sen vaikutuksia musiikin kulutukseen. Tutkimuksessa analysoidaan kuinka kaupallinen digitaalinen musiikkikauppa on juurtunut osaksi suomalaisten kuluttajien arkipäivää ja miten uudenlainen kuluttaminen vaikuttaa musiikin käytön konventioihin. Keskeisiä musiikin hankkimiseen liittyviä näkökulmia ovat hankitaanko musiikkia fyysisinä levyinä, digitaalisina tiedostoina vai ladataanko vertaisverkoista. Keskeisiä käyttöön liittyviä kysymyksiä ovat miten siirtyminen uudenlaisiin kulutustapoihin vaikuttaa musiikin kuunteluun, tiedonsaantiin tai esimerkiksi keräilyyn. Menetelmällisesti tutkimus pohjautuu keväällä 2006 toteutettuun määrälliseen kyselytutkimukseen, jossa aineisto kerättiin satunnaisotannalla verkkopohjaisena kyselynä. Aineisto osoitti, että vertaisverkon käyttö on toistaiseksi keskeinen osa musiikin digitaalista kulutusympäristöä. Kyselyyn osallistuneista vain noin joka kymmenes oli kokeillut digitaalisten tiedostojen ostamista ja lähes puolet latasi musiikkia vertaisverkoista. Motivaatioita vertaisverkon käytölle olivat musiikin koekäyttö, uuden musiikin etsiminen, helppokäyttöisyys ja nopeus. Esille nostettiin myös valikoiman ylivertaisuus, laillisten digitaalisten palveluiden ongelmat, sekä analogiat kirjastosta lainaamiseen tai C-kasettien kopiointiin. Aineiston analyysia varten vastaajat jaettiin musiikin hankintatapojensa perusteella kuuteen ryhmään. Suurimmat ryhmät olivat kuluttajat, jotka ostavat vain CD-levyjä, kuluttajat, jotka ostavat CD-levyjä sekä tiedostoja, kuluttajat, jotka ostavat CD-levyjä ja lataavat vertaisverkosta sekä kuluttajat, jotka käyttävät kaikkia kolmea kulutustapaa. Tutkimuksen mukaan kulutustottumukset muuttuvat selvästi näiden ryhmien välillä. Aktiivisimpia kuluttajia ovat ne, jotka käyttävät kaikkia kolmea musiikinhankintatapaa hyväkseen, eli hyödyntävät runsaasti uusia digitaalisia kanavia. He kuuntelevat ja ostavat eniten musiikkia sekä kokevat musiikin tärkeämmäksi muihin kuluttajaryhmiin verrattuna. He etsivät aktiivisesti uutta tietoa eivätkä tyydy valtamedian tarjoamaan informaatioon. Näillä kuluttajilla on muita enemmän erilaisia päätelaitteita ja käyttö on muutenkin hajautuneempaa. Vertaisverkosta lataaminen ja tiedostojen ostaminen korreloivat aineistossa negatiivisesti kun taas sekä tiedostojen ostaminen että lataaminen positiivisesti CD-levyjen ostamisen kanssa. Musiikkitiedosto on juurtunut Suomessa kaupallisena hyödykkeenä vain harvoille. Musiikinkulutusmuotona tiedostokauppa hakee vielä konventioitaan. Kulutuksen antropologian mukaan hyödykkeistymisprosessissa objektit kaupallistetaan markkinoilla oleviksi tavaroiksi. Musiikin kulutuskulttuuri on rakentunut kautta aikain fyysisten tallenteiden ympärille. Tämä mekanismi näyttäisi tutkimuksen valossa häiriintyvän kun fyysinen tuote muuttuu immateriaaliseksi. Musiikkitiedostojen keskeisiä haasteita ovat käytettävyyden ongelmat, keräilyarvon puuttuminen, kaupallisen tuotteen ja laittoman kopion samankaltaisuus, kopiosuojaukset ja rajallinen tuote-elämys. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut tuottaa suurempaan joukkoon yleistettäviä tuloksia, vaan eritellä uuden innovaation vastaanottoa sekä käyttökulttuuria. Kyselytutkimuksen toteuttamisessa olivat mukana Free Record Shop sekä NetAnttila. Tutkimuksen tilaajana toimi Teosto.
  • Rönkönharju, Tommi (2013)
    Musiikin transkriptiossa on useimmiten tarkoituksena luoda kuunnellusta musiikkinäytteestä nuottiesitys, joka kuvaa musiikin keskeisiä ominaisuuksia ja tapahtumia helposti käsiteltävässä ja muokattavassa muodossa. Transkription suorittaminen on ollut pitkään mahdollista vain musiikillisesti harjaantuneelle korvalle, mutta nykymenetelmillä on pystytty jo tuottamaan alustavaa automatisointia asiaan liittyen. Tässä tutkielmassa kartoitetaan aluksi nykyisiä musiikin transkription menetelmiä, jotka käyttävät raakaa audiodataa tiedonlähteinään ja ovat tietokoneella suoritettavissa. Menetelmät voidaan pääpiirteissään jakaa sävelkorkeuksien, rytmiikan ja sointujen tunnistukseen. Tarkoituksena ei ole vertailla eri menetelmien tehokkuutta, vaan kartoittaa esillä olevan ongelman erilaisia ratkaisumalleja ja niiden toimintaperiaatteita. Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on kehittää musiikin harmoniseen analyysiin pohjautuva jazzimprovisaatioanalyysin automatisoiva algoritmi. Tavoitteena on automatisoida se prosessi, jonka jazzmuusikot tekevät suunnitellessaan käsiteltävänä olevan musiikkinäytteen harmonisia mahdollisuuksia improvisaatioon liittyen. Tutkielmassa kehitetään myös musiikkinäytteiden harmonisia ominaisuuksia kuvailevia kvantitatiivisia mittareita, joita voidaan käyttää eri musiikkinäytteiden systemaattiseen vertailuun ja luonnehdintaan. Kehitettyä algoritmia ja mittareita testataan lopuksi oikeisiin musiikkiesityksiin perustuvilla syötteillä.
  • Torvinen, Juha (Helsingin yliopisto, 2007)
    Music as the Art of Anxiety: A Philosophical Approach to the Existential-Ontological Meaning of Music. The present research studies music as an art of anxiety from the points of view of both Martin Heidegger s thought and phenomenological philosophy in general. In the Heideggerian perspective, anxiety is understood as a fundamental mode of being (Grundbefindlichkeit) in human existence. Taken as an existential-ontological concept, anxiety is conceived philosophically and not psychologically. The central research questions are: what is the relationship between music and existential-ontological anxiety? In what way can music be considered as an art of anxiety? In thinking of music as a channel and manifestation of anxiety, what makes it a special case? What are the possible applications of phenomenology and Heideggerian thought in musicology? The main aim of the research is to develop a theory of music as an art of existential-ontological anxiety and to apply this theory to musicologically relevant phenomena. Furthermore, the research will contribute to contemporary musicological debates and research as it aims to outline the phenomenological study of music as a field of its own; the development of a specific methodology is implicit in these aims. The main subject of the study, a theory of music as an art of anxiety, integrates Heideggerian and phenomenological philosophies with critical and cultural theories concerning violence, social sacrifice, and mimetic desire (René Girard), music, noise and society (Jacques Attali), and the affect-based charme of music (Vladimir Jankélévitch). Thus, in addition to the subjective mood (Stimmung) of emptiness and meaninglessness, the philosophical concept of anxiety also refers to a state of disorder and chaos in general; for instance, to noise in the realm of sound and total (social) violence at the level of society. In this study, music is approached as conveying the existentially crucial human compulsion for signifying i.e., organizing chaos. In music, this happens primarily at the immediate level of experience, i.e. in affectivity, and also in relation to all of the aforementioned dimensions (sound, society, consciousness, and so on). Thus, music s existential-ontological meaning in human existence, Dasein, is in its ability to reveal different orders of existence as such. Indeed, this makes music the art of anxiety: more precisely, music can be existentially significant at the level of moods. The study proceeds from outlining the relevance of phenomenology and Heidegger s philosophy in musicology to the philosophical development of a theory of music as the art of anxiety. The theory is developed further through the study of three selected specific musical phenomena: the concept of a musical work, guitar smashing in the performance tradition of rock music, and Erik Bergman s orchestral work Colori ed improvvisazioni. The first example illustrates the level of individual human-subject in music as the art of anxiety, as a means of signifying chaos, while the second example focuses on the collective need to socio-culturally channel violence. The third example, being music-analytical, studies contemporary music s ability to mirror the structures of anxiety at the level of a specific musical text. The selected examples illustrate that, in addition to the philosophical orientation, the research also contributes to music analysis, popular music studies, and the cultural-critical study of music. Key words: music, anxiety, phenomenology, Martin Heidegger, ontology, guitar smashing, Erik Bergman, musical work, affectivity, Stimmung, René Girard