Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 13046-13065 of 25619
  • Korhonen, Terhi (2013)
    Salausmenetelmät kokivat mullistuksen 1970-luvulla, kun esiteltiin ensimmäinen käytännön sovellus julkisen avaimen salausalgoritmista. Julkisen avaimen menetelmissä on kaksi avainta, joista toinen on julkinen ja toinen salainen. Salaukseen ja purkamiseen käytetään eri avaimia, eikä niitä voida päätellä toisistaan niin kuin useimmissa perinteisissä menetelmissä. RSA-salausmenetelmä on käytetyin ja testatuin julkisen avaimen kryptosysteemi, joka tarjoaa myös mahdollisuuden digitaaliseen allekirjoitukseen. RSA-algoritmin turvallisuus nojaa erääseen lukuteorian keskeiseen tulokseen, jonka mukaan kahden ison alkuluvun tulon tekijöihinjako on laskennallisesti erittäin hankalaa. Lukuteoria tarjoaa RSA-salausmenetelmälle vankan matemaattisen pohjan. Tutkielman toisessa luvussa käydään läpi useita lukuteorian keskeisiä tuloksia, kuten jaollisuus, alkuluvut, jakoalgoritmi, suurin yhteinen tekijä, kongruenssi, Diofantoksen yhtälö, Eukleideen algoritmi, Kiinalainen jäännöslause, Eulerin funktio, Fermat’n pieni lause ja Jacobin sekä Legendren symboli. Ennen RSA-menetelmän käsittelemistä, tutkielmassa tutustutaan yleisesti kryptologiaan, sen historiaan ja terminologiaan. Samaisessa luvussa käsitellään myös symmetristen ja epäsymmetristen menetelmien vastakkainasettelu. Tutkielman neljännessä luvussa syvennytään RSA-salausalgoritmiin sekä sen toimintaan. Aluksi luodaan salausta ja purkua varten tarvittava avainpari, jota myöhemmin hyödynnetään muutettaessa selvätekstiä salattuun muotoon ja purettaessa salatussa muodossa oleva viesti takaisin selvätekstiksi. Tutkielman viimeisissä luvuissa tarkastellaan avainparin alkulukujen sekä eksponenttien valintaa kryptosysteemin turvallisuuden näkökulmasta. Lopuksi tutustutaan myös useihin RSA-menetelmän kannalta keskeisiin alkulukutesteihin sekä tekijöihinjako -menetelmiin.
  • Saarimäki, Reetta (2014)
    Kansalaisuus on moniulotteinen käsite. Siirtolaisten kohdalla kansalaisuus muodostuu entistäkin kompleksisemmaksi, sillä tulomaassa kansalaisuuteen liitettävät oikeudet ja velvollisuudet järjestäytyvät uudelleen. Siirtolaisuus on yhä kasvava ilmiö ja siirtolaiset ovat taloudelle yhä merkityksellisemmässä asemassa, niin tuottavuuden kuin kustannuksienkin näkökulmasta. Näin myös tutkimuksen kohdemaassa Saksassa. Euroopan Unionin kontekstissa siirtolaisuus muodostuu alueellisesti ulkopuolelta tulevasta siirtolaisuudesta ja Unionin sisäisestä siirtolaisuudesta. Nämä puolestaan jakaantuvat dikotomisesti jaoteltuna pakolaisuuteen, jonka status ei ole mahdollinen toisesta EU-maasta tulevalle, ja työperäiseen siirtolaisuuteen. Työ onkin merkittävässä asemassa puhuttaessa siirtolaisuudesta. Paremmat työmahdollisuudet tulomaassa tai työmahdollisuuksien puute lähtömaassa ovat yleisiä lähtöpäätöksen aikaan saavia tekijöitä. Työ toimii myös maahantulon ja maahan jäämisen mahdollistajana. Se nähdään myös merkittävässä roolissa siirtolaisten integraation ja yhteisön hyväksynnän suhteen, sekä niihin liittyvässä kansalaisuuden kehittymisessä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan siirtolaisten kansalaisuuden lineaarista kehittymistä. Lineaarinen kansalaisuuden kehitys toimii ideaalina, johon poliittisessa keskustelussa käytettyjä työhön ja taloudellisiin argumentteihin liittyviä argumentteja verrataan. Näiden argumenttien käytön perusteella tarkastellaan sitä, voidaanko siirtolaisten kansalaisuuden katsoa määrittyvän lähtökohtaisesti taloudellisista lähtökohdista, eli muodostuvatko siirtolaisuuden aiheuttamien arvioidut tuotot ja kustannukset merkittävimmän tekijän keskusteltaessa heidän kohdallaan kansalaisuuteen liitettävistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tutkimuksen teoriapohjana toimii normatiivisena teoriana T.H. Marshallin lineaarisen kansalaiskehityksen teoria. Teoriaa voidaan pitää kansalaiskehityksen ideaalina, jossa oikeudet, yksilön (civil), poliittiset (political) ja sosiaaliset (social) oikeudet, seuraavat ja täydentävät toisiaan. Siirtolaisten kohdalla on jo aiemmin havaittu poikkeamia lineaarisuudessa. Tutkimusteoria koostuu yleisestä siirtolaisteoriasta, joka sisältää myös Euroopan Unionin siirtolaisuutta käsittelevän osuuden, sekä tutkimuksen kohdemaata Saksaa koskevasta tutkimusteoriasta. Tutkimus on kahdella tasolla vertailevaa tutkimusta. Ensimmäisessä osuudessa verrataan Marshallin teorian mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien viittausten esiintyvyyttä saksalaisessa liitopäiväkeskusteluissa, sekä mahdollisen poikkeaman huomioimista siirtolaisten kohdalla. Työn roolia, jonka myös Marshall mainitsi keskeiseksi, liittyen tarkastellaan työhön ja talouteen liittyviä viittauksia sekä niiden perusteluja. Tulkinta on valtiolähtöinen, sillä tarkoituksena on rakentaa siirtolaisten kansalaisuuden kenttää siitä näkökulmasta, miten heidät poliittisesti statuksensa mukaan nähdään. Metodologisena pohjana toimii puhetoimituksen tulkintakehys, jolla pyritään hahmottamaan niitä konstitutiivisia sääntöjä, joilla kansalaisuutta ja siihen liittyvää kansalaisen ja valtion suhdetta rakennetaan. Empiirisenä aineistona on suppea kokoelma Saksan liittopäiväkeskusteluja vuosilta 2013 ja 2012, jotka käsittelevät siirtolaisuutta ja maahanmuuttoa eri aihepiireittäin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei siirtolaisten kohdalla voida puhua lineaarisesta kansalaisuuden kehityksestä. Siirtolaisten kohdalla oikeudet ja velvollisuudet järjestäytyvät sekä kehittyvät riippuen siitä, millä statuksella maahan tullaan. Lineaarisen kansalaiskehityksen lähtöpiste määrittyy siis sen mukaan, ovatko he pakolaisia, työntekijöitä, korkeasti koulutettuja osaajia vai jo pitkään maassa asuneita. Yhdistävä piirre oikeuksista käytävälle keskustelulle oli poliittisten oikeuksien sivuuttaminen keskustelussa. Työ nousi keskusteluissa keskeiseen asemaan, niin sosiaalisen integraation välineenä, mutta ennen kaikkea taloudellisten aspektien vuoksi. Työn tuottavuus ja toisaalta sen valtion sosiaalisia kustannuksia pienentävänä vaikutus nousivat keskeiseen asemaan. Työ siis sai keskusteluissa ennemminkin taloudellisiin vaikutuksiin perustuvan merkityksellisen aseman, kuin tunnustuksellisen aseman integraatiota edistävänä aspektina, vaikka se mielletään myös sellaiseksi. Valtio siis pyrkii politiikallaan suojaamaan hyvinvointimekanismejaan siirtolaisuuden kustannuksilta, mutta samalla tavoittelemaan siirtolaisuudesta saatavia hyötyjä. Tästä ristivedosta muodostuvat modernin siirtolaisuuden paradoksit. Siirtolaisuuden kasvaessa ja kansalaisuuden monimuotoistuessa myös valtioiden rajanvetoja joudutaan pohtimaan, niin sosiaalisen kuin konkreettisenkin rajan näkökulmasta. Talous on merkittävässä roolissa ylirajaistuvassa maailmassa. Taloudessa ja politiikassa käydään jatkuvaa rajanvetoa, samoin kuin kansallisen ja ylikansallisen välillä. Näiden faktorien voidaan nähdä vaikuttaneen myös kansalaisuuden määrittelyyn. Kansalaisuus pirstaloituu kentällä, jossa toisaalta lasketaan rajoja ja toisaalta nostetaan niitä. Nämä kansalaisuuden aukot, joita ei yhteen valtioon ja kansallisuuteen sidotulla kansalaisuuden määritelmällä kyetä täyttämään, täyttyvät siirtolaisdiskurssissa pitkälti taloudellisen argumentein. Näin valtiosta voidaan nähdä muodostuvan instituutio, joka määrittää siirtolaisten tapauksessa sisä- ja ulkopuolista tuottavuus- ja kustannusperustaisesti.
  • Hjelm, Camilla (Centralarkivet för bildkonst, Statens konstmuseum, 2009)
    This dissertation, based on material from Stenman s vast private archive, examines the role played by Swedish-speaking Finnish art dealer Gösta Stenman (1888-1947) and his art gallery, Stenmans Konstsalong, in the Finnish and Swedish art worlds from 1911 to 1947. This archive is examined here for the first time. The analytical framework used for this empirical study derives from Pierre Bourdieu s sociological theories. An art-sociological approach allows for the inclusion of more mechanisms at work in the art world than are typically embraced in such inquiries. This approach provides a fuller understanding of how Stenman attained his standing and central role in the art world in Finland as well as Sweden; enabling us to appreciate how he came to occupy such a prominent position in current art historical writing. All of these issues constitute new areas of research. Taking his cues from the contemporary art world of Paris, Stenman became the year 1914 a modern art dealer like no other in the Nordic countries. This dissertation represents the first academic investigation into his operations, strategies, and objectives, offering insight into not only the art dealer himself but also the functioning of the art market one of the most vital aspects of the art world. A by-product of this work, is that the modern art market in Finland is portrayed, including essential issues related to its growth and development as well as how it altered the conditions under which art could be produced, exhibited and promoted and what this entailed for the art world at large, artists and patrons alike. This first systematic analysis of the operations of Stenman s Konstsalong offers greater understanding of the art worlds of Sweden and Finland in the early twentieth century. The work also looks at how an agent of the art market could move between the fields of art in Sweden and Finland. The manner in which Stenman promoted individual artists, including his relationships with Tyko Sallinen, Helene Schjerfbeck, Juho Mäkelä, Jalmari Ruokokoski, Siri Derkert, Esther Kjerner, Eva Bagge, and many others, also falls within this purview. Stenman s contract with Sallinen from 1913 stands out as a new phenomenon in Finnish art promotion, whereby an artistic career became established via a far-sighted, strategic promotional program. The case study of Stenman s promotion of Schjerfbeck in Sweden provides evidence of the increasingly advanced nature of Stenman s strategies. The title of the dissertation, The Promoter of Modernism, attempts to convey that Stenman was the consummate modernist, modern in his thoughts, his actions, and his approach to art. Keywords: Gösta Stenman, Stenmans konstsalong, Stenmans dotter, art market, modernism, collecting, Novembergruppen, Helene Schjerfbeck, Tyko Sallinen, Juho Mäkelä, Jalmari Ruokokoski, Wäinö Aaltonen, Siri Derkert, Åke Göransson, Esther Kjerner, Eva Bagge.
  • Mattila, Turo (2009)
    Tony Blair asetti yhdeksi New Labour -hallituksensa päämääristä vuonna 1997 uuden kansallisen konsensuksen luomisen Britanniaan. Tutkimuksen tavoite on osoittaa ne keinot, joilla Blair pyrki luomaan tätä konsensusta yhteiskunnan eri toimijoiden välille pääministerivuosinaan 1997-2007, ja oikeuttamaan samalla johtamansa New Labourin aseman tätä konsensusta rakentavana ja ylläpitävänä voimana. Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä toimii retoriikan ja poliittisen argumentaation analyysi, ja siinä hyödynnetään Anthony Giddensin, Ulrich Beckin ja Pauli Kettusen tutkimuksia globalisaation vaikutuksista kansallisvaltioidentiteettiin ja nationalismiin. Aineistona toimivat Blairin pääministerikauden puheet, joissa keskitytään hänen kuvauksiinsa yhteiskunnan eri toimijaryhmien keskinäisistä suhteista ja tehtävistä. Käsitellyt toimijat ovat yksilö, yhteisö, sekä julkisen ja yksityisen sektorin piiriin kuuluvat toimijat. Näitä toimijoita koskevissa retorisissa esityksissä Blair joutui myös määrittelemään New Labourin poliittista identiteettiä sekä suhteessa puolueensa historiaan että edeltäjäänsä thatcherismiin. Blairiin ja New Labouriin vaikutti huomattavasti Margaret Thatcherin valtakauden aikana tapahtunut kahden pääpuolueen etääntyminen ja toisen maailmansodan jälkeisen konsensushengen murtuminen. Ylipäänsä sodan ja imperiumin jälkeinen aika merkitsi Britannian kansallisen identiteetin haalistumista ja kansallisen tehtävän kadottamista, joiden uudelleenmäärittelyyn Blair pyrki luomalla kuvaa globalisaatiosta uutena kansakuntaa yhdistävänä haasteena. Blairin valtakausi sijoittui myös kylmän sodan päättymistä seuranneeseen kauteen, jolloin läntiset sosialidemokraattiset puolueet pyrkivät yleisesti määrittelemään oman olemuksensa ja tehtävänsä muuttuneessa toimintaympäristössä, kun reaalisosialismin romahtaminen siirsi heidät poliittisen kentän vasempaan laitaan markkinaliberalismin näyttäessä historian oikeuttamalta voittajalta. Blairin ratkaisu Labourin modernisaation jatkajana oli irrottaa New Labour aiempaa politiikkaa hallinneista ideologioista ja luokkakohtaisista vastakkainasetteluista. Samalla hän pyrki ottamaan haltuunsa tulevaisuuden "omistajuuden" luomalla käsitystä itsestään globalisaation ajan haasteet tuntevana uudenlaisena pragmaattisena johtajana. Tutkimus osoittaa Blairin käyttäneen konsensuksen luomiseksi retoriikassaan nationalismin ja globalisaation tutkimuksessa määriteltyä kansallisen kilpailukyvyn haastetta keinona yhdistää yhteiskunnan toimijat toteuttamaan yhteistä kansallista tehtävää, Britannian tulevaisuuden vaurauden turvaamista. Blair myös tietoisesti erotti itseään aiemmasta, toisen maailmansodan jälkeen vallinneesta konsensuskulttuurista.
  • Marttiini, Minna (2014)
    Tutkielma käsittelee asuntojen markkinoinnin oikeudellista sääntelyä. Asuntojen markkinoinnissa on etenkin 2000-luvulla syntynyt markkinointi-innovaatioita, jotka eivät täysin istu asuntomarkkinointia koskevien nykysäännösten soveltamisalaan. Alan toimijat ovat kehittäneet moderneja markkinointitapoja, jotka eroavat perinteisestä markkinoinnista, joka tyypillisesti on toteutettu esimerkiksi printti- tai ulkomainonnan keinoin. Tällaisia uusia markkinoinnin muotoja on kehittynyt erityisesti digitaalisuuden yleistymisen myötä. Tavanomaisin markkinointitapa asuntojen markkinoinnissa onkin tällä hetkellä verkko. Esimerkkeinä uusista markkinointitavoista voidaan mainita uudenlainen sähköistä ympäristöä hyödyntävä kauppamalli, tarjouskauppa. Toisena vakiintuneena markkinoinnin muotona tutkitaan hiljaista myyntiä ja korvamerkitsemistä. Tutkielma lähtee siitä olettamuksesta, että digitaalinen markkinointi on vakiinnuttanut asemansa asuntojen markkinoinnissa, ja asuntojen markkinoinnin voidaan yleisesti kuvata modernisoituneen. Yleisenä tavoitteena tutkielmassa on tutkia kuluttajansuojan toteutumista markkinoitaessa kuluttajille asuntoja. Tutkielmassa analysoidaan perinteisen markkinoinnin ohella myös modernin sähköisen markkinoinnin muotoja, jotka toteutetaan digitaalisessa verkkoympäristössä. Tutkimuskysymykset liittyvät siihen, miten moderni asuntomarkkinointi istuu nykysääntelyn piiriin, ja siihen, onko sääntelyä mahdollisesti tarpeen päivittää ajantasaisemmaksi. Olennaista on kuitenkin myös tuntea nykypäivän kuluttajan ostopäätöksen vaiheet, ja ostopäätöksen taustalla rakentuvat syyt. Näin ollen tutkitaan myös sitä, millainen kuluttaja 2010-luvun kuluttaja tosiasiassa on, ja onko kuluttaja samalla tapaa modernisoitunut yhdessä modernisoituneen asuntomarkkinoinnin kanssa. Kuluttaja tarvitsee ostopäätöksensä tueksi informaatiota. Jotta kuluttaja pystyy tekemään lainsäädännössäkin kuvatun rationaalisen ostopäätöksen, täytyy informaatiota ensinnä olla saatavilla. Toiseksi, kuluttajan on kyettävä vertailemaan tätä informaatioa. Kolmanneksi, täytyy kuluttajan vielä pystyä prosessoimaan ja ymmärtämään saamansa informaatio. Tutkielmassa on tarkoitus tutkia näitä informaation saamiseen ja elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuuden toteutumiseen liittyviä vaiheita asuntojen markkinoinnissa. Informaation merkitystä, kuluttajan ostopäätöstä ja näiden vaikutusta tehokkaaseen ja toimivaan kilpailuun tutkitaan oikeustaloustiedettä välineenä käyttäen. Uudenlaisia markkinointikäytäntöjä pyritään lopuksi suhteuttamaan voimassa olevan sääntelyn kontekstiin, ja tarkoituksena on tästä seuraten tutkia niiden tosiasiallista soveltuvuutta nykysäännöksiin. Aluksi analysoidaan ja systematisoidaan markkinoinnin voimassa olevaa yleislainsäädäntöä. Toisessa luvussa tutustutaan digitaalisen markkinoinnin käsitteeseen ja niihin moderneihin markkinointikeinoihin, joita asuntojen markkinoinnissa tällä hetkellä esiintyy. Digitaalisen markkinoinnin muotoja tutkitaan niin elinkeinonharjoittajan kuin kuluttajankin näkökulmasta. Markkinointikeinojen tarkastelun jälkeen tutkitaan sitä, millaiset markkinoinnin muodot ovat tai voivat olla kuluttajansuojalain markkinointisäännösten vastaisia. Tämän kaltaista lain vastaista markkinointia ovat sopimaton ja hyvän tavan vastainen menettely. Markkinointi voi olla myös totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa. Erityistä huomiota kiinnitetään tulkinnanvaraisiin säännöksiin, jotka liittyvät asunnon hintatietoon, pinta-alatietoon, remonteista annettuun tietoon sekä ympäristöväittämiin. Lisäksi analysoidaan näiden säännösten taustalla olevaa lainsäädäntöä, joka esimerkiksi pinta-alan kohdalla juontaa juurensa maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vanhoihin asunto-osakeyhtiölakeihin saakka. Tutkielmassa käydään edellä mainitun mukaisesti läpi niitä asuntomarkkinoinninnin alalla vakiintuneita käytäntöjä, joiden toteuttaminen voi uhata kuluttajansuojalainsäädännöllä turvattua kuluttajansuojaa. Samoin tutkitaan havainnollistaen niitä säännöksiä, jotka ovat oikeuskäytännön ja kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä osoittautuneet ongelmallisiksi kuluttajansuojan toteutumisen kannalta. Lopuksi on tarkoitus pohtia asuntomarkkinoinnin tulevaisuutta ja siihen tutkitun perusteella sisältyviä haasteita.
  • Sinivaara, Olli (2012)
    Sosiologian alaan kuuluva tutkielma käsittelee René Girardin ajattelua. Vuonna 1923 Ranskassa syntynyt, akateemisen uransa Yhdysvalloissa tehnyt ja vuonna 2005 Ranskan akatemian jäseneksi valittu Girard on urallaan rakentanut monitieteisen kokonaisuuden, jota kutsutaan ”mimeettiseksi teoriaksi”. Mimeettinen teoria tunnetaan parhaiten uskonnon ja väkivallan suhteita käsittelevänä antropologisena ja sosiologisena teoriana. Girardin pitkään uraan ja laajaan tuotantoon mahtuu kuitenkin myös muita painotuksia. Nykyiseen Girard-keskusteluun onkin vakiintunut tapa jakaa Girardin mimeettinen teoria kolmeen vaiheeseen ja osaan, joista kutakin vastaa yksi tieteenala ja yksi Girardin pääteos. Ne ovat kirjallisuustiede ja teos Mensonge romantique et vérité romanesque (1961, ”Romantiikan valhe ja romaanin totuus”), kulttuuriantropologia ja teos Violence et le sacré (1972, Väkivalta ja pyhä, suom. 2004) sekä teologia ja teos Des choses cachées depuis la fondation du monde (1978, ”Maailman perustamisesta saakka salatut asiat”). Tutkielman taustalla on tämä kolmijako, joka Girardia käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa laajasti esiintyy. Tutkielma keskittyy mimeettiseen teorian ensimmäiseen osaan ja Girardin ensimmäiseen pääteokseen. Tutkielma tarkentaa ja syventää sitä, mistä mimeettisen teorian ensimmäisessä osassa on kyse. Tämä tehdään tutkimalla Girardin ensimmäisen pääteoksen historiallista ja historianfilosofista argumentaatiota. Kyseinen argumentaatio tuodaan esiin teoreettisen rekonstruktion menetelmällä. Tämä tarkoittaa, että tutkielma rakentaa mimeettisen teorian ensimmäisestä osasta tulkinnan, joka painottaa erityisesti Girardin moderniteetti-teoriaa. Moderniteetti-teorialla tarkoitetaan historiallista ja sosiologista teoriaa modernin yhteiskunnan erityisluonteesta. Tutkielma osoittaa, että Mensonge romantique et vérité romanesque sisältää kolme toisiinsa nivoutuvaa osateoriaa, joiden rakentuminen kokonaisuudeksi tekee mimeettisen teorian ensimmäisestä osasta sen, mitä se on. Nämä osateoriat ovat teoria halusta, teoria romaanitaiteesta ja teoria moderniteetista. Tutkielma kiinnittää huomiota Girardin haluteorian ajatukseen kahdesta eri halun tyypista, jotka ovat paitsi psykologisia tyyppeja myös sosiaalisten suhteiden tyyppeja. Ne ovat halun ulkoinen välitys ja halun sisäinen välitys. Halun ulkoinen välitys tarkoittaa halun kohteiden määrittymistä uskonnollisen ja sosiaalisen hierarkian mukaan. Halun ulkoinen välitys tarkoittaa halun kohteiden määrittymistä ei-hierarkkisten, mutta kilpailullisten ihmissuhteiden mukaan. Tutkielma osoittaa, että Girardin ajattelussa modernisaatio tarkoittaa historiallista kehitystä, jonka myötä halun ulkoinen välitys hallitsevana sosiaalisten suhteiden muotona korvautuu halun sisäisellä välityksellä. Tämä muutos alkaa 1700-luvun lopulla ja kiihtyy 1800- ja 1900-lukujen aikana jatkuen Girardin teoksen kirjoitusajankohtaan eli 1950-luvulle. Tutkielman johtopäätös on, että mimeettisen teorian ensimmäinen osa sisältää historiallisen moderniteetti-teorian, jonka mukaan moderni aikakausi johtaa sosiaalisten suhteiden radikaaliin muutokseen. Tämä muutos näkyy siinä, millaisten sosiaalisten suhteiden puitteissa ihmiset haluavat ja mihin heidän halunsa kohdistuu. Mimeettisen teorian ensimmäistä osaa ja sen vaikutusta Girardin myöhempään ajatteluun ei voida kunnolla ja täysipainoisesti arvioida ottamatta huomioon Mensonge romantique et vérité romanesque -teoksen moderniteetti-teoriaa.
  • Menanteau, Alvaro (Helsingin yliopisto, 2009)
    This research is about jazz in Chile in relation to modernity and identity. Final chapters focus and detach latest jazz musician s generation in 1990 decade and composer guitarist Angel Parra. An historic and sociological approach is developed, which will be useful for modernity and identity analysis, and so on post modernity and globalization. Modernity has been studied in texts of Adorno, Baudrillard, Brünner, García Canclini, Habermas and Jameson. Identity has been studied in texts of Aharonián, Cordúa, Garretón, Gissi, Larraín and others. Chapter 3 is about Latin-American musicology and jazz investigations, in relation to approach developed in chapter 2. Chapters 4 and 5 are about history of jazz in Chile until beginning of XXI century. Chapter 6 focuses in Ángel Parra Orrego. Conclusions of this investigation detach the modernist mechanical that has conducted jazz development in Chile, which in Ángel Parra´s case has been overcame by a post modernist behaviour. This behaviour has solved in a creative way, subjects like modernity and identity in jazz practice in a Latin-American country.
  • Lauriala, Sakari (2008)
    Pro gradu -tutkielmani ”Moderni yrityksen yhteiskunnallisen vastuun ideologia ja yhteisöllisyys – Vertaileva tutkimus S-ryhmän ja Kesko Oyj:n vastuullisuusraportoinnista sekä toiminnan yhteisöllisyydestä sopimusteorian näkökulmasta” tarkastelee löytyvätkö Tuomo Takalan (1985) määrittelemän modernin yrityksen yhteiskunnallisen vastuun ideologian kolme pääperiaatetta – valistunut itsekkyys, yrityskansalaisuus sekä johtajiston arvostruktuurin vaikutus yritysympäristöön – S-ryhmän ja Keskon vastuullisuusraporteista vuodelta 2006 sekä vertailee S-ryhmän ja Keskon yhteiskuntavastuullisen toiminnan yhteisöllisyyttä Urpo Harvan kuvaileman sopimusteorian näkökulmasta. Yhteiskuntavastuun käsitteelle ei ole olemassa yhtä yhtenäistä määritelmää. Yhteiskuntavastuu on ajankohtainen teema muun muassa globalisaatiosta sekä yhteiskunnan rakennemuutoksesta johtuen. Yhteiskuntavastuu-käsitteen määrittelemisen vaikeus, globalisaatio, yhteiskunnan rakennemuutos, S-ryhmän ja Keskon halu kehittyä raportoinnissa sekä S-ryhmän organisaation poikkeuksellinen rakenne Keskon rakenteeseen verrattuna muodostavat tieteellisen perusteen vastuullisuusraportoinnin tutkimiselle. S-ryhmä koostuu alueellisista ja paikallisista osuuskaupoista sekä Suomen osuuskuntien keskuskunnasta. Vaikka S-ryhmä muistuttaa perinteistä osakeyhtiötä, poikkeaa se siitä omistuksen, alueellisuuden sekä päätöksenteon hajautumisen takia. Kesko Oyj on kansainvälinen julkisesti noteerattu pörssiyhtiö. Kesko toimii seitsemällä eri toimialalla päivittäistavarakakaupasta maatalous- ja autokauppaan. Tutkimusstrategiani ovat laadullinen käsiteanalyysi sekä vertaileva tutkimus. S-ryhmän vastuullisuusraportista vuodelta 2006 löytyy piirteitä kaikista Takalan (1985) määrittelemistä modernin yrityksen yhteiskuntavastuun ideologian pääperiaatteista, eniten ensimmäisestä ja toisesta periaatteesta sekä osittain myös kolmannesta periaatteesta. S-ryhmä voidaan nähdä raportin perusteella vastuullisen itsekkäänä toimijana sekä yrityskansalaisena. Raportista käy myös ilmi osittain johdon arvostruktuurin vaikutus S-ryhmän yritysympäristöön. Lisäksi raportissa korostuu S-ryhmän käsitys yrityksen ja yhteiskunnan yhteneväisestä edusta yhteisvastuullista toimintaa noudatettaessa. Raportin perusteella S-ryhmän etu on noudattaa yhteiskuntavastuullisia periaatteita niin taloudellisen, ympäristöllisen kuin sosiaalisen vastuun sektoreilla. Lisäksi S-ryhmä luo yhteiskuntavastuullisella toiminnallaan Urpo Harvan kuvaileman sopimusteorian mukaista yhteisöllisyyttä niin taloudellisen, ympäristöllisen kuin sosiaalisen vastuun sektoreilla. Kesko Oyj:n vastuullisuusraportista vuodelta 2006 löytyy myös piirteitä kaikista Takalan (1985) määrittelemistä modernin yrityksen yhteiskunnallisen vastuun ideologian pääperiaatteista. Kesko Oyj toimii taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen vastuullisuuden sektoreilla valistuneen itsekkäästi ja yrityskansalaisen omaisesti. Lisäksi Keskon johtajiston arvostruktuuri heijastuu voimakkaasti sen yritysympäristöön yhteiskuntavastuullista toimintaa koskien. Johtajiston strategiaan kuuluu yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittäminen Keskon, sen merkittävien sidosryhmien sekä yhteiskunnan hyväksi. Kesko Oyj luo myös yhteiskuntavastuullisella toiminnallaan Urpo Harvan kuvaileman sopimusteorian mukaista yhteisöllisyyttä yhteiskuntavastuullisen taloudellisen, ympäristöllisen sekä sosiaalisen toiminnan sektorien kautta. Merkittävin S-ryhmää ja Kesko Oyj:tä erottava tekijä modernin yrityksen yhteiskunnallisen vastuun alueella sekä Urpo Harvan sopimusteorian yhteisöllisyyden sektorilla on yritystoimintamuodon ero. S-ryhmä painottaa yhteiskuntavastuullisessa toiminnassaan hieman enemmän kotimaista kenttää, Kesko Oyj kansainvälistä kenttää. S-ryhmä ei voi listautua esimerkiksi kansainväliselle Dow Jones–listalle kestävän kehityksen yrityksistä, koska sen pohjana on osuuskuntatoiminnallisuus eikä Kesko Oyj:n tavoin julkisen pörssiyhtiön toimintamuoto. S-ryhmän osuuskuntatoiminnallisuus johtaa alueellisempaan ja hajautetumpaan operatiiviseen toimintaan kotimaisella tasolla. Lisäksi osuuskuntatoiminnallisuus mahdollistaa asiakkaille laajemmat vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntavastuulliseen päivittäistavarakaupan toimintaan. Merkittäviä eroja yhteiskuntavastuullisen toiminnan piirissä ei S-ryhmän ja Kesko Oyj:n välillä kuitenkaan ole. Molemmat toimivat raporttien perusteella aktiivisesti yritysten yhteiskuntavastuullisen toiminnan piirissä.
  • Kananen, Johannes (2011)
    The 1980s and the early 1990s have proved to be an important turning point in the history of the Nordic welfare states. After this breaking point, the Nordic social order has been built upon a new foundation. This study shows that the new order is mainly built upon new hierarchies and control mechanisms that have been developed consistently through economic and labour market policy measures. During the post-war period Nordic welfare states to an increasing extent created equality of opportunity and scope for agency among people. Public social services were available for all and the tax-benefit system maintained a level income distribution. During this golden era of Nordic welfare state, the scope for agency was, however, limited by social structures. Public institutions and law tended to categorize people according to their life circumstances ascribing them a predefined role. In the 1980s and 1990s this collectivist social order began to mature and it became subject to political renegotiation. Signs of a new social order in the Nordic countries have included the liberation of the financial markets, the privatizing of public functions and redefining the role of the public sector. It is now possible to reassess the ideological foundations of this new order. As a contrast to widely used political rhetoric, the foundation of the new order has not been the ideas of individual freedom or choice. Instead, the most important aim appears to have been to control and direct people to act in accordance with the rules of the market. The various levels of government and the social security system have been redirected to serve this goal. Instead of being a mechanism for redistributing income, the Nordic social security system has been geared towards creating new hierarchies on the Nordic labour markets. During the past decades, conditions for receiving income support and unemployment benefit have been tightened in all Nordic countries. As a consequence, people have been forced to accept deteriorating terms and conditions on the labour market. Country-specific variations exist, however: in sum Sweden has been most conservative, Denmark most innovative and Finland most radical in reforming labour market policy. The new hierarchies on the labour market have co-incided with slow or non-existent growth of real wages and with a strong growth of the share of capital income. Slow growth of real wages has kept inflation low and thus secured the value of capital. Societal development has thus progressed from equality of opportunity during the age of the welfare states towards a hierarchical social order where the majority of people face increasing constraints and where a fortunate minority enjoys prosperity and security.
  • Kujala, Juuso (Helsingin yliopisto, 2009)
    The modern unilateral surgical treatment of otosclerosis started in 1956. Simultaneous bilateral surgery has not been reported in stapes surgery and in case of bilateral otosclerosis ears are operated in two different sessions. Simultaneous surgery would give the patient the opportunity to gain advantages of bilateral hearing within one session, with less time spent in hospital and on sick leave. The mechanism for vestibular symptoms and the exact end organ affected after surgery is still unveiled. This thesis presents the results of experimental simultaneous bilateral stapes surgery, and vestibular symptoms and findings before and after unilateral stapes surgery. In addition, we explore reasons for outpatient failures in otosclerosis surgery. -- Study I examines the outcome of simultaneous bilateral surgery. Hearing was evaluated with standard pure tone and speech audiograms and vestibular apparatus with visual feedback posturography (VFP) during the one-year follow-up. Subjective symptoms and quality of life were assessed with questionnaires. In study II, reasons for outpatient failures in stapes surgery were explored. Forty-seven consecutive stapedotomies and stapedectomies performed by the same surgeon were included, and the effect of failures on hearing results were analysed. Vestibular symptoms and the end organ(s) affected after stapes surgery were investigated in studies III and IV. With video-oculography (VOG), nystagmus was measured preoperatively, and at one week, one month and 3 months postoperatively in the first phase (III). In the second phase (IV), recordings were obtained some hours postoperatively. The hearing results of the simultaneous bilateral surgery were comparable with unilateral surgeries reported. Recovery from the surgery was fast. Significant improvement in performance and quality of life was noted already month after operation in subjective evaluations. Based on these results, simultaneous bilateral surgery is a suitable approach in bilateral otosclerosis Significantly more outpatient failures occurred for medical reasons in the stapedectomy group (13%) than in the stapedotomy group (2%). Stapedotomy should be favoured if outpatient surgery is planned. However, unplanned admission did not worsen the prognosis. VOG measurements in study III did not show any specific type of nystagmus in patients having vestibular symptoms postoperatively. However, VOG measurements immediately after surgery (IV) revealed nystagmus consistent with a minor disturbance of the semicircular canals in 33% of the patients. Subjectively, half of the patients reported vestibular symptoms that were probably of diverse origin, and could have originated from both otolith and semicircular canal parts of the vestibular organ. Since vestibular symptoms and signs are mild, patients may be safely discharged some hours after stapes surgery.
  • Hakovirta, Janetta (Helsingin yliopisto, 2008)
    Standards have been placed to regulate the microbial and preservative contents to assure that foods are safe to the consumer. In a case of a food-related disease outbreak, it is crucial to be able to detect and identify quickly and accurately the cause of the disease. In addition, for every day control of food microbial and preservative contents, the detection methods must be easily performed for numerous food samples. In this present study, quicker alternative methods were studied for identification of bacteria by DNA fingerprinting. A flow cytometry method was developed as an alternative to pulsed-field gel electrophoresis, the golden method . DNA fragment sizing by an ultrasensitive flow cytometer was able to discriminate species and strains in a reproducible and comparable manner to pulsed-field gel electrophoresis. This new method was hundreds times faster and 200,000 times more sensitive. Additionally, another DNA fingerprinting identification method was developed based on single-enzyme amplified fragment length polymorphism (SE-AFLP). This method allowed the differentiation of genera, species, and strains of pathogenic bacteria of Bacilli, Staphylococci, Yersinia, and Escherichia coli. These fingerprinting patterns obtained by SE-AFLP were simpler and easier to analyze than those by the traditional amplified fragment length polymorphism by double enzyme digestion. Nisin (E234) is added as a preservative to different types of foods, especially dairy products, around the world. Various detection methods exist for nisin, but they lack in sensitivity, speed or specificity. In this present study, a sensitive nisin-induced green fluorescent protein (GFPuv) bioassay was developed using the Lactococcus lactis two-component signal system NisRK and the nisin-inducible nisA promoter. The bioassay was extremely sensitive with detection limit of 10 pg/ml in culture supernatant. In addition, it was compatible for quantification from various food matrices, such as milk, salad dressings, processed cheese, liquid eggs, and canned tomatoes. Wine has good antimicrobial properties due to its alcohol concentration, low pH, and organic content and therefore often assumed to be microbially safe to consume. Another aim of this thesis was to study the microbiota of wines returned by customers complaining of food-poisoning symptoms. By partial 16S rRNA gene sequence analysis, ribotyping, and boar spermatozoa motility assay, it was identified that one of the wines contained a Bacillus simplex BAC91, which produced a heat-stable substance toxic to the mitochondria of sperm cells. The antibacterial activity of wine was tested on the vegetative cells and spores of B. simplex BAC91, B. cereus type strain ATCC 14579 and cereulide-producing B. cereus F4810/72. Although the vegetative cells and spores of B. simplex BAC91 were sensitive to the antimicrobial effects of wine, the spores of B. cereus strains ATCC 14579 and F4810/72 stayed viable for at least 4 months. According to these results, Bacillus spp., more specifically spores, can be a possible risk to the wine consumer.
  • Aalto, Joni (2014)
    Denna avhandling försöker med hjälp av konstruktivism och Howard Gardners multiintelligensteori som inlärningsstrategier redogöra och bestyrka vikten av ändamålsenlig användning av modern teknologi i undervisningen. De nya läroplanerna skall tas i bruk år 2014 och de kommer i en allt större grad att poängtera hur viktigt det är för eleverna att lära sig att använda webbmiljöer som grund för inlärning. Nätet ger eleverna en aktivare roll än de tidigare haft och möjliggör mer interaktivitet i undervisningen. En annan viktig sak som eleverna i framtiden måste behärska är medieläsfärdighet. Idag är informationsflödet som eleverna kommer i kontakt med mer visuellt än tidigare, eftersom elever gärna använder Web 2.0 -tjänster (t.ex. YouTube) som sina primära informationskällor. Att kunna söka, behandla, analysera och producera information har blivit allt viktigare i en teknologisk värld. Skolan och undervisningsmetoderna har inte förändrats i samma takt som teknologin och eleverna får idag inte tillräckliga färdigheter för fortsatta studier eller arbetslivet när de lämnar skolvärlden. För lärarna är situationen också knepig. Lärarstuderande får inte tillräcklig utbildning i tillämpningen av modern teknologi i undervisningen och avsaknaden av pedagogiska modeller gör det svårt för befintliga lärare att integrera modern teknologi i sina lektioner. Det har undersökts att elever har en negativ inställning till fysikundervisningen. De anser att de varken är intresserade, har nytta eller förstår ämnet. Dessutom har de svårt att tillämpa det de lär sig under lektionerna till vardagen. Inom naturvetenskaperna har man med framgång inkluderat simulationer i undervisningen. Dessa har t.o.m. i vissa fall gett bättre inlärningsresultat än traditionella laborationer och demonstrationer. Läraren har även tillgång till videon på nätet som kan illustrera ett fenomen på ett för eleverna underhållande sätt. Med modern teknologi kan man göra fysiken mer illustrativ och tack vare detta möjligen nå bättre inlärningsresultat.
  • Heikkilä, Sampsa (2005)
    Etnografiani tutkii kokemuksen "samankaltaisuutta" erilaisissa sosiaali-historiallisissa olosuhteissa. Editoidun audiovisuaalisen materiaalin käyttöön perustuva systemaattinen tutkimus kartoittaa variabiliteettia, eli "jotenkin" samankaltaisuutta geneerisessä ilmaisukulttuurissa. Performanssiteorian, musiikkikokemuksen ja puheen etnografian metodien ja teorioiden pohjalta tehty työ tulkitsee näistä lähtökohdista käsin musiikillista mediaatiota erilaisissa symbolisissa kommunikaatioprosesseissa. Työn kontribuutio on näiden tutkimusalojen piirissä niin, että sen pohjalta tehtyjä antropologisia väittämiä voidaan hyödyntää esteettisiin konfiguraatioihin perustuvien performanssikulttuurien tutkimuksessa. Havaintojen validiteettia ja relevanssia lisää monipuolinen audiovisuaalisen materiaalin käyttö. Työ pohjautuu n. 5 kuukauden pituiseen kenttätyöhön Sevillan provinssissa Espanjassa. Etnografinen materiaali on flamenco-puheyhteisöistä. Etnografinen metodi hyödyntää haastatteluaineistoja, etnografista video-elokuvaa, sosiaalihistoriallisia dokumentteja sekä antropologista kirjallisuutta. Tutkimusongelma on yleisluonteinen: kuinka tulkita kyseistä informaation paljoutta? Ongelman jäsentämiseksi asetettu hypoteesi olettaa draamallisten muotojen kehityksen mahdollisuuden kokemuksen samankaltaisuudessa. Tutkimuskysymykset ovat näistä kaikista lähtökohdista käsin: Mitkä ovat ilmaisukulttuurin symbolisten kommunikaatioprosessien varioidut muodot ja mitkä niiden funktiot? Mitkä ovat sosiaalihistorian dynamiikan ehdollistamat performanssistruktuuritilanneriippuvaiset "ehdot"? Ongelmat ja kysymykset on tutkittu etnografian metodologian alueella analysoimalla ja tulkitsemalla työn visuaali-antropologinen toteutus. Puheen merkityksellisten tyylien, tyylillisten struktuurien sekä tyylillisten muotojen funktio ja merkitys sosiaalisesti jaettuina prosesseina nousee päällimäiseksi tulkinnaksi kahdella osa alueella. Kulttuurinen subversio ja metaforinen identifikaatio. Kumpaankin osa-alueeseen liittyy symbolisesti tulkitseva yksilö sosiaali-historiallisena agenttina ja aktorina. Osa-alueiden laajempaa tutkimusta ja oman työni rajallisia mahdollisuuksia hahmottaen on työn päätteksi ehdotettu metodologista reduktiota, jolla työn narratiivisesta kokonaisuudesta erottuvia piirteitä voidaan ymmärtää kahdella tavalla 1) ehdollisina "partikulaareina muotoina"; 2) performanssin yleisinä ehtoina. Yleisesti työn merkitys on paikallisessa kulttuurin jatkuvuuden tutkimuksessa ja symbolisten arvojen "taidevälityksessä". Yksilöä painottavan sosiaalitieteen kentässä sen merkitys on genren ja muiden symbolisten muotojen tulkitsevan käytön hahmottamisessa ja ymmärtämisessa.
  • Kärkkäinen, Anna Katarina (2008)
    Denna avhandling behandlar modeindustrin i Finland. Avhandlingens syfte är att undersöka kulturella mellanhänders (cultural intermediaries) roll i smakformningsprocessen inom modeindustrin i Finland samt att utreda vilka metoder och kanaler de använder för att förmedla kunskap om smak och mode. Samtidigt utreds hur de kulturella mellanhänderna själva uppfattar sin roll inom modeindustrin. Materialet i undersökningen består av sju intervjuer med moderedaktörer, designers, butiksägare och stilister. Som utgångspunkt i denna avhandling används Mike Featherstones beskrivning av kulturella mellanhänder som ambassadörer för den postmoderna konsumtionskulturen. De kulturella mellanhänderna arbetar med symbolisk produktion av kulturella produkter och deras roll i smakförmedlingsprocessen och smakbildandet är central i fråga om mode. Speciellt moderedaktörer och butikers inköpare har en stor inflytelse gällande konsumenternas val och smak. De kulturella mellanhänderna har vad Pierre Bourdieu kallar legitim smak som de förmedlar vidare till konsumenterna via bland annat modetidningar. Förutom sin roll som smakförmedlare fungerar de kulturella mellanhänderna som apostlar i en nästan religiös process att skapa ett kollektivt koncept om och en kollektiv tro på mode. Kulturella mellanhänder arbetar inom modefältet som är beläget mellan det konstnärliga fältet och det ekonomiska fältet. Modeindustrin är ytterst hierarkisk och statusskillnaden mellan å ena sidan det konstnärliga designmodet och å andra sidan det ekonomiska massmodet är tydlig. Den empiriska studien visar att de kulturella mellanhänderna legitimerar sin smak genom åtskilliga motiveringar och samtidigt legitimerar de sin position som smakbildare inom modeindustrin. De tar avstånd från konsumenterna som befinner sig på utkanterna av det hierarkiska modefältet och förmedlar den goda smaken vidare i form av ett glädjebudskap av mode.
  • Hekkala, Anna-Mari (Helsingin yliopisto, 2011)
    Congenital long QT syndrome (LQTS) is a familial disorder characterized by ventricular repolarization that makes carriers vulnerable to malignant ventricular tachycardia and sudden cardiac death. The three main subtypes (LQT1, LQT2 and LQT3) constitute 95% of cases. The disorder is characterized by a prolonged QT interval in electrocardiograms (ECG), but a considerable portion are silent carriers presenting normal (QTc < 440 ms) or borderline (QTc < 470 ms) QT interval. Genetic testing is available only for 60-70% of patients. A number of pharmaceutical compounds also affect ventricular repolarization, causing a clinically similar disorder called acquired long QT syndrome. LQTS carriers - who already have impaired ventricular repolarization - are especially vulnerable. In this thesis, asymptomatic genotyped LQTS mutation carriers with non-diagnostic resting ECG were studied. The body surface potential mapping (BSPM) system was utilized for ECG recording, and signals were analyzed with an automated analysis program. QT interval length, and the end part of the T wave, the Tpe interval, was studied during exercise stress testing and an epinephrine bolus test. In the latter, T wave morphology was also analyzed. The effect of cetirizine was studied in LQTS carriers and also with supra- therapeutic dose in healthy volunteers. At rest, LQTS mutation carriers had a slightly longer heart rate adjusted QTc interval than healthy subjects (427 ± 31 ms and 379 ± 26 ms; p<0.001), but significant overlapping existed. LQT2 mutation carriers had a conspicuously long Tpe-interval (113 ± 24 ms; compared to 79 ± 11 ms in LQT1, 81 ± 17 ms in LQT3 and 78 ± 10 ms in controls; p<0.001). In exercise stress tests, LQT1 mutation carriers exhibit a long QT interval at high heart rates and during recovery, whereas LQT2 mutation carriers have a long Tpe interval at the beginning of exercise and at the end of recovery at low heart rates. LQT3 mutation carriers exhibit prominent shortening of both QT and Tpe intervals during exercise. A small epinephrine bolus revealed disturbed repolarization, especially in LQT2 mutation carriers, who developed prolonged Tpe intervals. A higher epinephrine bolus caused abnormal T waves with a different T wave profile in LQTS mutation carriers compared to healthy controls. These effects were seen in LQT3 as well, a group that may easily escape other provocative tests. In the cetirizine test, the QT and Tpe intervals were not prolonged in LQTS mutation carriers or in healthy controls. Subtype-specific findings in exercise test and epinephrine bolus test help to diagnose silent LQTS mutation carriers and to guide subtype-specific treatments. The Tpe interval, which signifies the repolarization process, seems to be a sensitive marker of disturbed repolarization along with the QT interval, which signifies the end of repolarization. This method may be used in studying compounds that are suspected to affect repolarization. Cetirizine did not adversely alter ventricular repolarization and would not be pro-arrhythmic in common LQT1 and LQT2 subtypes when used at its recommended doses.
  • Tengvall, Unni (Helsingin yliopisto, 2013)
    Several serious diseases remain without non-toxic curative treatments. To fill this void, one of the promising groups of medicines is that of oligonucleotides, encompassing aptamers, transcription factor decoys, and antisense therapeutics such as short interfering RNA and splice-correcting oligonucleotides. These short strands of DNA or RNA can bind to specific cellular nucleic acids or proteins and thereby inhibit or correct the function of disease-causing molecules. Extensive enzymatic degradation and poor cellular uptake are the most important obstacles for systemic oligonucleotide therapy. Numerous chemical modifications have been introduced to improve enzymatic stability, but they must be carefully optimized to avoid toxicity and to maintain target affinity. One solution is to design topological modifications, such as looped or circular oligonucleotides, which conserve the natural phosphodiester backbone but cannot be attacked by exonucleases. Cellular uptake has proven to be even more challenging. Oligonucleotides are internalized into cells by endocytosis, after which they often remain trapped in endosomes. Therefore, it would be advantageous to develop delivery vectors capable of bypassing endocytic routes of uptake or enhancing endosomal escape. Cell-penetrating peptides, for example, exploit several mechanisms of uptake, some of which lead to rapid entry without endosomal localization. In addition, encouraging results have been achieved using liposomes, gold nanoparticles, and other nanocarriers, which also shield the oligonucleotide from degrading enzymes. The aim of this work was to improve the in vitro delivery of oligonucleotides by employing chemical modifications and nanoparticle carriers. The synthesis of the compounds, their characterization by various analytical methods, and the evaluation of biological effects are described. Antisense oligonucleotides covalently linked to cell-penetrating peptides via convergent conjugation displayed improved cellular uptake but failed to inhibit reporter genes due to endosomal entrapment in cells. Circular oligonucleotides exhibited enhanced selectivity of mismatch detection and increased stability in biological fluids compared to linear oligonucleotides. Altogether 44 compounds were analyzed by electrospray ionization mass spectrometry and liquid chromatography mass spectrometry, which were found to be excellent methods for the characterization of modified oligonucleotides. Finally, we synthesized cationic gold nanoparticles modified with a Tat-related peptide, which did not adversely affect cell viability and effectively delivered short interfering RNA into cells as non-covalent complex.
  • Määttä, Jenni (Helsingin yliopisto, 2007)
    Modifications of surface materials and their effects on cleanability have important impacts in many fields of activity. In this study the primary aim was to develop radiochemical methods suitable for evaluating cleanability in material research for different environments. Another aim was to investigate the effects of surface modifications on cleanabilitity and surface properties of plastics, ceramics, concrete materials and also their coatings in conditions simulating their typical environments. Several new 51Cr and 14C labelled soils were developed for testing situations. The new radiochemical methods developed were suitable for examining different surface materials and different soil types, providing quantitative information about the amount of soil on surfaces. They also take into account soil soaked into surfaces. The supporting methods colorimetric determination and ATP bioluminescence provided semi-quantitative results. The results from the radiochemical and supporting methods partly correlated with each other. From a material research point of view numerous new materials were evaluated. These included both laboratory-made model materials and commercial products. Increasing the amount of plasticizer decreased the cleanability of poly(vinyl chloride) (PVC) materials. Microstructured surfaces of plastics improved the cleanability of PVC from particle soils, whereas for oil soil microstructuring reduced the cleanability. In the case of glazed ceramic materials, coatings affected the cleanability. The roughness of surfaces correlated with cleanability from particle soils and the cleanability from oil soil correlated with the contact angles. Organic particle soil was removed more efficiently from TiO2-coated ceramic surfaces after UV-radiation than without UV treatment, whereas no effect was observed on the cleanability of oil soil. Coatings improved the cleanability of concrete flooring materials intended for use in animal houses.
  • Matihaldi, Hilkka-Liisa (1971)
  • Meri-Kinisjärvi, Sinikka (1973)