Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 13106-13125 of 27943
  • Uurasmaa, Kristiina (1990)
  • Vehanen, Irene (1994)
  • Korhonen-Kusch, Riitta (1985)
  • Lehtinen, Vilma (2007)
    Internetin kuvagalleriat ovat herättäneet paljonkin julkista keskustelua, mutta akateeminen tutkimus on vasta alkanut kiinnittää ilmiöön huomiota. Tämä tutkimus tarttuu aiheeseen tarkastelemalla IRC-gallerian merkitystä sen käyttäjien sosiaalisten verkostojen kannalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu internetin kontekstiin liitetyistä sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen teorioista. Analysoitaessa sosiaalisten verkostojen ylläpitämistä tulkinnan avuksi otettiin rituaalin ja performanssin käsitteet. Tutkimusmateriaali koostuu 13 teemahaastattelusta sekä osallistuvasta havainnoinnista. Haastatellut olivat iältään 12–25-vuotiaita IRC-gallerian rekisteröityneitä käyttäjiä. Osallistuva havainnointi toteutettiin toimimalla IRC-gallerian rekisteröityneenä käyttäjänä tutkimuksen ajan. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. IRC-gallerialle annettuja merkityksiä tarkasteltiin haastateltavien omille subjektiivisille kokemuksilleen antamina tulkintoina, ja näin ollen myös riippuvaisina kulttuurin merkitysrakenteista. Sosiaalisten verkostojen ylläpitämisen rituaaleja lähestyttiin sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta: kiinnostus kohdistui siihen, miten sosiaalisia verkostoja rakennetaan ja ylläpidetään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että olemassa olevilla sosiaalisilla verkostoilla on suuri merkitys IRC-gallerian jäsenenä olemisessa. IRC-gallerian voidaan tulkita olevan keino ylläpitää sekä paikallisia että hajaantuneita sosiaalisia verkostoja yhteiskunnassa, jossa ryhmäidentiteetit eivät ole itsestään selviä. IRC-galleriassa voidaan tutustua uusiin ihmisiin, mutta omilla kiinnostuksenkohteilla on tässä suurin merkitys, eikä mahdollisuudella toimia anonyymisti, kuten aiemmat tutkimukset puolestaan esittivät. Erilaisia vuorovaikutusrituaaleja toteutetaan olemassa olevien sosiaalisten verkostojen ylläpitämiseksi. IRC-galleriaa ei täten tulisi nähdä vain itsensä esilletuomisen näyttämönä, vaan myös sosiaalisten verkostojen ylläpitämisen välineenä. Keskeiset lähteet: sosiaalisista verkostoista: Wellman, B. (toim.): Networks in the Global Village (1999); Granovetter, M.: The Strength of Weak Ties (1973); The Strength of Weak Ties: Network Theory Revisited (1983), viestinnän yhteisöllisyysnäkökulmasta ja rituaalisuudesta: Rothenbuhler, E.W.: Ritual Communication. From Everyday Conversation to Mediated Ceremony (1998); Carey, J. W.: Communication as Culture (1989); Goffman, E.: Interaction Ritual (1967), Behavior in Public Places (1963) ja The Presentation of Self in Everyday Life (1959).
  • Lehtinen, Vilma (2007)
    The photo galleries of the internet have raised quite a lot of public discussion, but academic research is just beginning to pay attention to the issue. This research grabs the subject by finding out the meanings given to IRC-galleria concerning its members' social networks. The theoretical framework consists of theories of social networks and communities applied to the context of the internet. Moreover, in analysing the construction of social networks, the research material is analyzed through the concepts of ritual and performance. The research material was generated with 13 semi-structured interviews and participant observation. The interviewees were registered members of IRC-galleria, aged 12–25. Participant observation was conducted by acting as a registered member of IRC-galleria during the course of the research. The interview material was analyzed with theory-bound qualitative content analysis. Meanings given to IRC-galleria were understood as interpretations the interviewees give to their subjective experiences, and therefore also bounded to cultural meaning structures. The rituals of maintaining social networks were approached from a social constructionistic perspective: the interest was on how the social networks are reconstructed in social interaction. The central finding of the research was that already established, “offline” networks play a significant role in being a member of IRC-galleria. IRC-galleria can be interpreted as a way to maintain both local and dispersed networks in a society where group identities are not self-evident. New friendships can be established in IRC-galleria, but personal interests are significant in this, not the possibility to act anonymously, which instead was the claim of previous research. Different interaction rituals are performed for reconstructing the established social networks. IRC-galleria should not therefore be seen solely as a stage for self-promotion, but also as a medium for promoting social networks. The most central references: for social networks: Wellman, B.(Ed.): Networks in the Global Village (1999); Granovetter, M.: The Strength of Weak Ties (1973) and The Strength of Weak Ties: Network Theory Revisited (1983) and for ritual view on communication: Rothenbuhler, E.W.: Ritual Communication. From Everyday Conversation to Mediated Ceremony (1998); Carey, J. W.: Communication as Culture (1989); Goffman, E.: Interaction Ritual (1967), Behavior in Public Places (1963) and The Presentation of Self in Everyday Life (1959).
  • Lehtinen, Vilma (Helsingin yliopisto, 2007)
    The photo galleries of the internet have raised quite a lot of public discussion, but academic research is just beginning to pay attention to the issue. This research grabs the subject by finding out the meanings given to IRC-galleria concerning its members' social networks. The theoretical framework consists of theories of social networks and communities applied to the context of the internet. Moreover, in analysing the construction of social networks, the research material is analyzed through the concepts of ritual and performance. The research material was generated with 13 semi-structured interviews and participant observation. The interviewees were registered members of IRC-galleria, aged 12 25. Participant observation was conducted by acting as a registered member of IRC-galleria during the course of the research. The interview material was analyzed with theory-bound qualitative content analysis. Meanings given to IRC-galleria were understood as interpretations the interviewees give to their subjective experiences, and therefore also bounded to cultural meaning structures. The rituals of maintaining social networks were approached from a social constructionistic perspective: the interest was on how the social networks are reconstructed in social interaction. The central finding of the research was that already established, offline networks play a significant role in being a member of IRC-galleria. IRC-galleria can be interpreted as a way to maintain both local and dispersed networks in a society where group identities are not self-evident. New friendships can be established in IRC-galleria, but personal interests are significant in this, not the possibility to act anonymously, which instead was the claim of previous research. Different interaction rituals are performed for reconstructing the established social networks. IRC-galleria should not therefore be seen solely as a stage for self-promotion, but also as a medium for promoting social networks.
  • Pykälä, Juha (Helsingin yliopisto, 2007)
    Semi-natural grasslands are the most important agricultural areas for biodiversity. The present study investigates the effects of traditional livestock grazing and mowing on plant species richness, the main emphasis being on cattle grazing in mesic semi-natural grasslands. The two reviews provide a thorough assessment of the multifaceted impacts and importance of grazing and mowing management to plant species richness. It is emphasized that livestock grazing and mowing have partially compensated the suppression of major natural disturbances by humans and mitigated the negative effects of eutrophication. This hypothesis has important consequences for nature conservation: A large proportion of European species originally adapted to natural disturbances may be at present dependent on livestock grazing and / or mowing. Furthermore, grazing and mowing are key management methods to mitigate effects of nutrient-enrichment. The species composition and richness in old (continuously grazed), new (grazing restarting 3-8 years ago) and abandoned (over 10 years) pastures differed consistently across a range of spatial scales, and was intermediate in new pastures compared to old and abandoned pastures. In mesic grasslands most plant species were shown to benefit from cattle grazing. Indicator species of biologically valuable grasslands and rare species were more abundant in grazed than in abandoned grasslands. Steep S-SW-facing slopes are the most suitable sites for many grassland plants and should be prioritized in grassland restoration. The proportion of species trait groups benefiting from grazing was higher in mesic semi-natural grasslands than in dry and wet grasslands. Consequently, species trait responses to grazing and the effectiveness of the natural factors limiting plant growth may be intimately linked High plant species richness of traditionally mowed and grazed areas is explained by numerous factors which operate on different spatial scales. Particularly important for maintaining large scale plant species richness are evolutionary and mitigation factors. Grazing and mowing cause a shift towards the conditions that have occurred during the evolutionary history of European plant species by modifying key ecological factors (nutrients, pH and light). The results of this Dissertation suggest that restoration of semi-natural grasslands by private farmers is potentially a useful method to manage biodiversity in the agricultural landscape. However, the quality of management is commonly improper, particularly due to financial constraints. For enhanced success of restoration, management regulations in the agri-environment scheme need to be defined more explicitly and the scheme should be revised to encourage management of biodiversity.
  • Nissinen, Päivi (2013)
    Toisen maailmansodan Euroopassa päättäneet taistelut käytiin pääosin Saksan ja Neuvostoliiton välillä Saksan itäosissa. Halben taistelu oli osa puna-armeijan Berliinin valtaus -offensiivia. Taistelussa menehtyi noin 40 000 saksalaista sotilasta ja siviiliä, jotka on nykyään haudattu Saksan suurimmalle sotilashautausmaalle Halbeen. Tutkielman lähtökohtana on selvittää, miten hautausmaan maisemassa tulevat esille saksalaisten kollektiivinen identiteetti ja toisen maailmansodan sotarikokset, sekä tutkia hautausmaan roolia sotamuistomerkkinä eli muistin paikkana. Maisemat ja muistin paikat ovat maantieteessä tärkeitä kollektiivisen muistin ja identiteetin välittäjiä, ja niiden avulla voidaan tutkia yhteisön arvotuksia. Sotamuistomerkkejä tulkitsemalla saadaan tietoa erityisesti kansallisesta identiteetistä ja menneiden tapahtumien merkityksistä kansakunnalle. Hautausmaata lähestytään maisemallisena kokonaisuutena, jota tulkitaan hermeneutiikan ja ikonografian kautta. Aineistonkeruu suoritettiin havainnoimalla ja havainnot illustroitiin valokuvin. Analyysissä hautausmaa puretaan analyysiyksiköihin ja jaetaan kategorioihin, joille suoritetaan kolmitasoinen ikonografinen analyysi käyttäen apuna muiden muassa semiotiikan ja feministisen analyysin näkökulmia. Analyysin tuloksena saadaan aikaan monipuolinen näkemys hautausmaan rakentumiseen ja muotoutumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Valtion ja kirkon väliset valtasuhteet, ihmiselämän mittakaavat yksilöllisestä ja paikallisesta yhteisöllisyyteen ja kansalliseen sekä ongelmat suhtautua entisen natsihallinnon alaisten asevoimien kaatuneisiin sotilaisiin näkyvät Halben hautausmaan maiseman ristiriitaisissa piirteissä. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Halben hautausmaalla saksalaiset surevat rohkeasti omia menetyksiään toisessa maailmansodassa. Sota oli myös heille inhimillinen tragedia. Hautausmaalla ei ole avoimesti näkyvillä kansallisia symboleja, jotka varsinkin hautausmaan alkuvuosikymmeninä olisi helposti tulkittu viittauksiksi natsimenneisyyden suuntaan. Hautausmaan tyyliin, arkkitehtuuriin ja kasvillisuuteen piirtyy kuitenkin lukuisia lujuuden ja vähäeleisyyden kansallisia ihanteita, joiden voidaan tulkita olevan terveen kansallistunteen ilmauksia. Huolimatta Halbessa vietettävistä kansallisista rituaaleista sen leima on vahvasti paikallinen ja yksilötason suremista ja muistamista korostava. Hautausmaa ei sido itseään toisen maailmansodan kontekstiin, vaan kertoo tarinan yhdestä sodan osa-alueesta: paikallisesta tragediasta, joka kosketti tavallisia ihmisiä riippumatta heidän viiteryhmästään. Se ei myöskään sisällä viitteitä Saksan suorittamiin sotarikoksiin. Maiseman viestinä nousee esiin näkemys, jonka mukaan toiseen maailmansotaan kuului muitakin inhimillisiä tragedioita kuin holokausti, ja myös muut tarinat ansaitsevat tulla kuulluiksi.
  • Jaakonsaari, Taina (Helsingfors universitet, 1999)
    Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen teoreettinen osa esittelee yhteiskunnallisten hankkeiden arvottamiseen liittyvää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta. Empiirinen osa tutkii Savonlinnasta poimitun metsätilaotoksen avulla maiseman- ja luonnonhoidon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia tilojen metsänomistajille sekä vertaa näitä tuloksia haastattelututkimuksesta saatuihin vastauksiin maksuhalukkuudesta monimuotoisuuden hyväksi. Lähdeaineisto Metsämaiseman- ja luonnonhoidon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia tutkittaessa case-aineistona käytettiin keskeisen Saimaan Pihlajaveden saaristoalueen 24 tilaa, joiden omistajat olivat tilanneet Etelä-Savon metsäkeskukselta uudentyyppisen maiseman- ja luonnonhoidon arvot huomioivan metsäsuunnitelman. Samalla aineistolla suoritettiin myös metsänomistajien haastattelu, jonka avulla selvitettiin metsänomistajien maksuhalukkuutta monimuotoisuudesta ja maisemamansuojelusta. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä nykyisistä metsänhoitosuosituksista ja alueelle kaavailluista luonnonsuojeluhankkeista. Aineiston käsittely Taloudellisia vaikutuksia tutkittaessa maisema- ja luontoarvoja korostavaa metsäsuunnitelmalaskelmaa verrattiin maksimaaliseen puuntuotantoon tähtäävään metsäsuunnitelmaan. Näiden kahden vaihtoehtoisten laskelman välinen erotus tulkittiin monimuotoisuuden turvaamisen metsälötason puuntuotannolliseksi vaikutukseksi. Vastaavasti haastatteluosuudessa metsänomistajilta kysyttiin, kuinka paljon he olisivat valmiita luopumaan metsätuloistaan monimuotoisuuden edistämiseksi. Maksuhalukkuutta tutkittaessa käytettiin contingent valuation -menetelmää. Tulokset Siirtyminen ns. perinteisestä metsänkäsittelystä maiseman- ja luonnonhoidon huomioivaan metsänkäsittelyyn pienentää metsästä saatavia nettotuloja ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana 36 % eli 289 mk/ha vuosittain. Vastaavasti metsänomistajien maksuhalukkuus monimutoisuuden edistämisestä oli 5,3 % metsätuloista, joka on rahassa 18 mk/ha vuosittain. Nettotulojen merkittävä pieneneminen selittyy kohteen arvokkailla maisema-arvoilla ja ekologisten elinympäristöjen runsaalla lukumäärällä. Tulosten tilastollista luotettavuutta ei otoksen pienuuden vuoksi voitu tarkastella. Avainsanat: metsämaiseman- ja luonnonhoito, metsätulot, maksuhalukkuus, monimuotoisuus, Pihlajaveden saaristo
  • Harjula, Minttu (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkimus käsittelee maissin tuotantoon ja markkinoihin vaikuttavia tekijöitä Yhdysvalloissa 2000-luvulla. Yhdysvallat on maailman merkittävin maissin tuottaja. Aikaisemmin maissia on tuotettu suoraan tai välillisesti eläinten rehuna ihmisten ruuantuotannon tarpeisiin. 2000-luvulla maissin käyttö liikenteen polttoaineena käytettävän etanolin raaka-aineena on merkittävästi lisääntynyt. Samaan aikaan maissin hinta on noussut ennätyskorkeaksi. Tässä tutkimuksessa maissimarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin ajankohtaisen viranomaistiedon, aiheeseen liittyvän aikaisemman tutkimuksen ja empiirisen ekonometrisen estimoinnin perusteella. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kysyntä- ja tarjontateoriaan. Lisäksi tässä tutkimuksessa on kerrottu Yhdysvaltojen maatalouspolitiikan lähihistoriasta ja tarkemmin tällä hetkellä rehuviljan tuotantoon vaikuttavasta maatalouspolitiikasta. Tutkimuksessa estimoitiin maissin tuottajien viljelypäätöksiin vaikuttavia tekijöitä käyttäen pienimmän neliösumman menetelmää. Viljelypäätöstä kuvaavaksi selitettäväksi muuttujaksi valittiin maissin viljelypinta-ala. Aineiston saatavuus rajasi tutkimuksen vuosiin 1987 – 2010. Viljelypinta-alaa selittäviä muuttujia valittiin 12. Muuttujien valinta perustui maissin tuotantoon liittyviin tekijöihin, joita on käytetty muissa alan tutkimuksissa ja joiden käyttöä voidaan perustella talousteorialla. Vähitellen kokeilemalla mallista karsittiin turhat muuttujat pois ja viljelypinta-alaa selittämään jäi maissin ja soijan viivästetty hintasuhde, viivästetty typpilannoitteen hinta, maissifutuurien ostomäärät sekä viivästetty etanolin tuotanto ja maissin muu teollinen käyttö. Paras ja luotettavin lineaarisella mallilla saatu tulos sai selitysasteeksi 0,85. Tässä mallissa molemmat kysyntää kuvaavat muuttujat olivat alle 1 % virhetasolla tilastollisesti merkitseviä. Alle 10 % virhetasolla tilastollisesti merkitseviä olivat myös maissin ja soijan hintasuhde samoin kuin futuuriostot. Samoilla muuttujilla testattu log-lineaarinen malli antoi tutkimuksen korkeimman selitysasteen 0,87. Selittävistä muuttujista etanolin tuotanto oli edelleen alle 1 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan maissin muun teollisen käytön merkitsevyys heikkeni, ollen kuitenkin alle 10 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä. Lannoitteen hinnan p-arvo laski, joten lannoitteen hinta oli nyt alle 5 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä samoin kuin futuuriostot. Log-lineaarinen malli paransi myös maissin ja soijan hintasuhteen merkitsevyyttä. Tutkimustulokset ovat loogisia ja vastaavat teoriaa ja muita tutkimuksia siltä osin, että maissin korkeampi hinta, maissin lisääntynyt kysyntä ja futuuriostot lisäävät maissin viljelypinta-alaa. Tulosten perusteella voi todeta maissin tuotantokustannusten nousun ja soijan hinnan nousun laskevan maissin viljelypinta-alaa. Tutkimuksen tuloksena saadut joustokertoimet ovat pieniä, mikä kertoo maissin viljelypinta-alan vaihtelujen olevan melko joustamattomia markkinoilla tapahtuviin muutoksiin nähden. Tästä voisi päätellä viljelijöiden tuotantopäätösten olevan melko riippumattomia markkinoiden muutoksista. Tämä voi selittyä maatalouspolitiikan luomalla vahvalla turvaverkolla, rajoitteilla ja kannustimilla.