Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 13106-13125 of 24939
  • Furu, Leena (Helsingin yliopisto, 2010)
    Jatkosodan aikana kerättiin Suomen valtaamalta alueelta Itä-Karjalasta tuhansittain museoesineitä Suomen museoihin. Kansallismuseon kokoelmiin kerättiin esineitä lähinnä suomenheimoisilta mutta myös isovenäläisiltä. Tämän tutkimuksen kohteena on lähes 400:n esineen kokoelma, joka toimitettiin Kansallismuseoon vuosina 1941 1944 ja merkittiin kansallisuudeltaan venäläiseksi. Näistä venäläisistä esineistä suurimman osan keräsi alikersanttina palvellut Väinö Tuomaala. Tutkimukseni tarkastelee Väinö Tuomaalan kokoelmaa ja etsii syitä siihen, miksi kokoelma on sellainen kuin se on, miksi se ja koko venäläisten esineiden kokoelma syntyi ja mitkä seikat vaikuttivat Tuomaalan esinevalintoihin. Tutkimuksen teoria rakentuu museologisen kirjallisuuden varaan. Tutkimuksessa tarkastellaan Väinö Tuomaalan kokoelman keräyskonteksteja. Keräyskonteksteihin kuuluvat kokoelman kerääjä, keräysajankohta ja -paikka sekä yhteenkuuluvat esineet, eli muut venäläiset esineet. Kerääjän tarkastelussa huomioidaan hänen henkilöhistoriansa ja etsitään mahdollisia keruuseen vaikuttaneita tekijöitä. Keräysajankohdan tarkastelussa huomio kiinnittyy keruuympäristöön, eli vallitseviin olosuhteisiin ja aatteelliseen ilmapiiriin, joiden vaikutuksen alaisena keruu suoritettiin. Primääriaineisto koostuu Kansallismuseon alaisen Kulttuurien museon yleisetnografisten esineiden kokoelmaan kuuluvista 198:sta Väinö Tuomaalan keräämästä esineestä verifikaatteineen, jotka ovat osa 393 esinettä käsittävästä venäläisestä kokoelmasta. Aineisto sisältää myös eri arkistojen materiaalia. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä, entisestä sota-arkistota, löytyneitä sotapäiväkirjoja ja Tuomaalan kantakorttia on tutkimuksessa käytetty jatkosodan tapahtumien esittämiseen. Museoviraston hallinto-osaston arkiston kirjeet ja pöytäkirjat ovat antaneet tietoa kulttuurikeruun organisoinnista. Väinö Tuomaalan arkistokokoelma Seinäjoella sisältää Tuomaalan keräämää perinneaineistoa, hänen puheitaan, lehtikirjoituksiaan ja kirjeenvaihtoaan. Myös Evijärven kunnantalon kotiseutuarkistosta löytyneet kirjeet ovat valottaneet Tuomaalan jatkosodan aikaista keruutoimintaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistot ovat tarjonneet materiaalia jatkosodan aikaisesta kulttuurikeruusta. Koko venäläisten esineiden kokoelma syntyi sattumalta ja organisoimattoman toiminnan tuloksena, jossa aktiivisia toimijoita olivat yksittäiset kerääjät. Intohimoisesta suhtautumisesta kansatieteellistä keruuta kohtaan johtuen, Tuomaala olisi todenäköisesti kerännyt museoesineitä missä päin Itä-Karjalaa tahansa. Väinö Tuomaalan Itä-Karjalassa keräämä esinekokoelma oli luonnollinen jatke hänen kotiseudullaan aloittamalleen keräystoiminnalle. Tuomaalan jatkosodan aikana keräämä kokoelma on kerääjän mieltymysten mukainen yritys kerätä vanhaa itäkarjalaista, kansallista talonpoikaiskulttuuria. Tuomaala pyrki keräämään klassista kansatieteellistä aineistoa monipuolisesti kansankulttuurin eri elämänalueilta. Tuomaalan esinekeruussa näkyi vahvasti talonpoikaiskulttuurin ihannointi ja halu pelastaa osa siitä tuleville sukupolville. Yrityksen onnistumiseen vaikuttivat sodanajan olosuhteet sekä aatteellinen ilmapiiri. Esineiden saatavuudella oli merkittävä osa kokoelman muodostumiseen, samoin Tuomaalan käsityksillä heimokansoista, Suur-Suomesta ja venäläisistä. Keruuvalintoihin ja keruun jatkumiseen vaikuttivat myös Kansallismuseon henkilökunta ja työstä saatu tunnustus.
  • Jokinen, Sanna (2011)
    Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan museoita osana yhteiskunnan historiakulttuuria; niitä tapoja joiden pohjalta käsityksiä menneestä tuotetaan ja käytetään. Aihetta lähestytään kysymällä millaisia kulttuurihistoriallisia museoita pääkaupunkiseudulle on perustettu ja millaiset teemat eivät ole olleet museon arvoisia. Tutkielmassa selvitetään onko pääkaupunkiseudulle perustetuissa kulttuurihistoriallisissa museoissa havaittavissa ajallista aaltoa sen suhteen millaisille aiheille on perustettu oma museo. Lopuksi pohditaan esimerkkitapausten valossa sitä, miten erilaisia teemoja edustavien museoiden perustamistarvetta on perusteltu omana aikanaan. Etsimällä vastauksia tutkimuskysymyksiin pyritään samalla hahmotetaan sitä, millaista yhteiskunnallista historiakulttuuria museot ovat olleet osa. Työn ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin millaisia kulttuurihistoriallisia museoita pääkaupunkiseudulla on ollut. Museoviraston ja Suomen museoliiton aineistojen avulla on listattu kooste vuosien 1875-2010 välillä pääkaupunkiseudulla olleista museoista. Museoiden perustamiseen ja museokentältä katoamiseen liittyvää koostetta on täydennetty Helsingin matkailuyhdistyksen julkaisujen tiedoilla sekä museoiden omilla tiedonannoilla. Tutkielman museot on luokiteltu edustamiensa teemojen mukaan. Tarkoituksena on ollut hahmotella miten pääkaupunkiseudun kulttuurihistoriallisten museoiden kenttä on muuttunut 135 vuoden aikana. Työn toisessa vaiheessa tarkasteltiin neljän esimerkkitapauksen kautta museokentän ajallista muutosta ja sitä millaisia perusteluita museoiden perustamiselle on annettu sekä millaista keskustelua museon perustamisesta on omana aikanaan käyty. Esimerkkitapausten tarkastelun lähteinä käytettiin arkistomateriaalia, aikakauden lehdissä museoista käytyä keskustelua ja museoista kirjoitettuja historiikkeja. Pääkaupunkiseudun kulttuurihistoriallisissa museoissa on tutkielman mukaan havaittavissa löyhä ajallinen muutos. Kulttuurihistoriallisten museoiden edustamat historian kertomukset ovat muuttuneet ja pirstaloituneet 135 vuoden aikana virallisesta, kansallisesta historian kertomuksesta kohti useita pienempiä historian kertomuksia ja erilaisten ryhmien omaa historiaa. 1800-1900-lukujen taitteessa perustettiin pääosin valtiollisia ja instituutioiden historiaan keskittyneitä museoita sekä suurmiehille omistettuja henkilöhistoriallisia museoita. Valtiolliset ja henkilöhistorialliset teemat näkyvät museoissa läpi koko tutkielman tarkasteluajanjakson. Kansallisen historian katse suuntasi paikalliseen 1900-luvun alussa ja 1980-luvulla, jolloin perustettiin erityisen paljon paikallishistoriallisia ja alueellisia museoita. 1970-1990-luvuilla museokenttää hallitsivat monet tekniikkaan, teollisuuteen ja yrityshistoriaan keskittyneet museot. Tultaessa 2000-luvulle museot edustivat lapsiin, nuoriin, koulutukseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja. Tutkielman toisen vaiheen esimerkkitapausten tarkastelu osoitti, että erilaisia teemoja edustavien museoiden perustamistarvetta perustellaan hyvin samankaltaisesti. Niin 1800-luvun lopussa kuin 1900-luvun lopussa museoiden tarvetta perusteltiin kasvatus- ja sivistystyöllä ja aihealueen arvostuksen kasvulla. Museon perustamisen koettiin osoittavan Suomen kuuluvan osaksi länsimaisia sivistysyhteiskuntia. Museoiden perustamisen taustalla on usein ollut asiaa ajanut yhdistys. Kuitenkin museohanke on ollut vuosikausien projekti ja konkretisoitunut usein vasta kun museon tiloihin ja talouteen liittyvät kysymykset on saatu kuntoon. Tutkielman loppupäätelmien myötä hahmottui monia historiantutkimuksellisen lisätarkastelun arvoisia aiheita museoista osana yhteiskunnan historiakulttuuria. Avainsanat – Nyckelord – Keywords kulttuurihistorialliset museot, historiakulttuuri, historiankäyttö, yhteiskunta
  • Putkinen, Vesa (Helsingin yliopisto, 2014)
    Musical experience may have the potential to influence functional brain development. The present thesis investigated how the maturation of neural auditory discrimination in childhood varies according to the amount of informal musical activities (e.g., singing and musical play) and formal musical training. Neural auditory discrimination was examined by recording auditory event-related potentials (ERP) to different types of sound changes with electroencephalography (EEG) in children of various ages. The relation of these responses to the amount of informal musical activities was examined in 2 3-year-old children. Furthermore, the development of the responses from early school-age until preadolescence was compared between children receiving formal musical training and musically nontrained children. With regard to typical maturation, the results suggest that neural auditory discrimination is still immature at the age of 2 3 years and continues to develop at least until pre-adolescence. Both informal musical experience and formal musical training were found to modulate various stages of neural auditory discrimination. Specifically, in the 2 3-year-old children, a high amount of informal musical activities was associated with response profiles consistent with enhanced processing of auditory changes and lowered distractibility. Furthermore, during school-age, musically trained children showed more rapid development of neural auditory discrimination than nontrained children especially for music-like sounds. Importantly, no differences were seen between the musically trained and nontrained children at the early stages of the training. Therefore, the group differences that emerged at later ages were most likely due to training and did not reflect pre-existing functional differences between the groups. Thus, the results (i) highlight the usefulness of change-related auditory ERPs as biomarkers for the maturation of auditory processing, (ii) provide novel evidence for the role of informal musical activities in shaping auditory skills in early childhood, and (iii) demonstrate that formal musical training shapes the development of neural auditory discrimination.
  • De Benetti, Tommaso (2009)
    This study has the purpose of analyzing and discussing the business models supporting the music social network Last.fm and Nine Inch Nails Ghost I-IV album, both archetypical examples of unconventional music distribution. The focus of the thesis is on the technological advancements, the emerging models, and the new approaches to the music business that are altering the marketplace and the role of its actors. Covered topics are the dynamics of the music industry, its value chains, the specificity of media products (music in particular) compared to other products, and the exogenous or endogenous factors responsible (along with the introduction of broadband internet connections) for the transfiguration of the market. In the case of Last.fm s model, the research material has been sampled from the Artist Royalty Program (a retribution initiative for musicians and content producers sponsored by Last.fm), and from the reactions to both Last.fm s Radio Subscription policy changes and the recently introduced Visual Radio service. Ghost I-IV s model has been analyzed using research material composed by blog reactions to the initiative, articles detailing the proceeds of the experiment, and YouTube statistics related to the album s viral promotion. Theme Analysis, a discursive branch of Content Analysis, has been the methodology used to set thematic categories and file contributions appropriately. According to the findings, Last.fm s approach to public relations during the span of time considered has been flawed to such a degree that the site registered a significant loss of users, to the direct advantage of other competitors. On the other hand, NIN's experiment "Ghosts I-IV" was a complete success from both a critical and an economical point of view, and their experiment spawned similar initiatives (mainly coming from other established artists), de facto validating the event as an industry-changing turning point. However, the validity of the Ghosts I-IV business model is still untested on non-established artists, and different steps, covered in the thesis, might work better for relatively unknown bands.
  • Särkämö, Teppo (Helsingin yliopisto, 2011)
    Listening to music involves a widely distributed bilateral network of brain regions that controls many auditory perceptual, cognitive, emotional, and motor functions. Exposure to music can also temporarily improve mood, reduce stress, and enhance cognitive performance as well as promote neural plasticity. However, very little is currently known about the relationship between music perception and auditory and cognitive processes or about the potential therapeutic effects of listening to music after neural damage. This thesis explores the interplay of auditory, cognitive, and emotional factors related to music processing after a middle cerebral artery (MCA) stroke. In the acute recovery phase, 60 MCA stroke patients were randomly assigned to a music listening group, an audio book listening group, or a control group. All patients underwent neuropsychological assessments, magnetoencephalography (MEG) measurements, and magnetic resonance imaging (MRI) scans repeatedly during a six-month post-stroke period. The results revealed that amusia, a deficit of music perception, is a common and persistent deficit after a stroke, especially if the stroke affects the frontal and temporal brain areas in the right hemisphere. Amusia is clearly associated with deficits in both auditory encoding, as indicated by the magnetic mismatch negativity (MMNm) response, and domain-general cognitive processes, such as attention, working memory, and executive functions. Furthermore, both music and audio book listening increased the MMNm, whereas only music listening improved the recovery of verbal memory and focused attention as well as prevented a depressed and confused mood during the first post-stroke months. These findings indicate a close link between musical, auditory, and cognitive processes in the brain. Importantly, they also encourage the use of listening to music as a rehabilitative leisure activity after a stroke and suggest that the auditory environment can induce long-term plastic changes in the recovering brain.
  • Zhou, Wenqing (2013)
    With the prevalence of Internet and mobile technology, it becomes much easier for people to access millions of songs anywhere, anytime. The explosive increase of music collections on the Internet makes music retrieval much harder and more complicated for normal users. A music recommender system is a music retrieval system, which actively recommends music collections to users based on their preferences. Many general recommender system techniques are also suitable for music recommendation. In this work, we evaluated five music recommendation algorithms: popularity-based, item-based, userbased, Pure-SVD, and incremental-SVD approach. The experiment was conducted on a real-world music listening history dataset from Last.fm. We used recall@N to evaluate the performance of different recommendation algorithms on a top-N recommendation task. The result showed that the SVD-based approaches generally have better performance than other types of recommendation algorithm. The incremental-SVD approach produced the best performance among all, and the Pure-SVD approach achieved the second-best result with very good scalability.
  • Hausen, Maija (Helsingin yliopisto, 2012)
    The aim of this study was to gain new information regarding music perception and its relations to other domains of perception, especially speech. Disorders of music and speech perception, known as amusia and aphasia, respectively, have traditionally been regarded as dissociated deficits based on studies of brain damaged patients. This has been taken as evidence that music and speech are perceived by largely separate and independent networks in the brain. However, recent studies of congenital amusia have begun to broaden this view by showing that the deficit is associated with problems in perceiving speech, especially intonation and emotional prosody. This study investigates the association between perception of music and speech prosody using a task that does not rely on melodic or emotional prosodic cues. The study also seeks to determine if music perception is associated with visuospatial perception, pitch perception, verbal working memory, and various biographical music-related variables. The data from 62 healthy participants was used. The participants carried out four computerized tests: the Montreal Battery of Evaluation of Amusia (MBEA), which measures the perception of music; a visuospatial test, which was constructed as analogous to one of the subtests of MBEA; and tests of the perception of pitch and speech prosody. Verbal working memory was evaluated using the Digit Span - subtest of the Wechsler Adult Intelligence Scale III. Biographical music-related variables were measured with a questionnaire. MBEA scores correlated significantly with scores on tests of speech prosody and pitch perception whereas there were no notable correlations between the MBEA and the visuospatial and working memory tests. The perception of speech prosody and pitch perception were not correlated. This pattern of results suggests that the link between music and prosody perception is not mediated just by pitch. Interestingly, the relationship was strongest concerning the perception of rhythm in music, which indicates that temporal cues may be important in linking music and speech prosody. Musical education and hobbies were found to be variably related to the melodic or rhythmic aspects of music perception. Taken together, these results raise the question of whether the processing of rhythm and melody can sometimes be more separated than the processing music and speech. The mean and the distribution of the MBEA scores were found to be very similar to those reported in previous international studies, thereby indicating that MBEA can be considered a functional study method also in the Finnish population.
  • Kallio, Tuomas (2008)
    Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on eritellä audiovisuaalisten sisältöjen markkinoilla tapahtuvaa siirtymää fyysisten tallenteiden markkinoilta kohti digitaalisten tiedostojen markkinoita sekä tutkia sen vaikutuksia musiikin kulutukseen. Tutkimuksessa analysoidaan kuinka kaupallinen digitaalinen musiikkikauppa on juurtunut osaksi suomalaisten kuluttajien arkipäivää ja miten uudenlainen kuluttaminen vaikuttaa musiikin käytön konventioihin. Keskeisiä musiikin hankkimiseen liittyviä näkökulmia ovat hankitaanko musiikkia fyysisinä levyinä, digitaalisina tiedostoina vai ladataanko vertaisverkoista. Keskeisiä käyttöön liittyviä kysymyksiä ovat miten siirtyminen uudenlaisiin kulutustapoihin vaikuttaa musiikin kuunteluun, tiedonsaantiin tai esimerkiksi keräilyyn. Menetelmällisesti tutkimus pohjautuu keväällä 2006 toteutettuun määrälliseen kyselytutkimukseen, jossa aineisto kerättiin satunnaisotannalla verkkopohjaisena kyselynä. Aineisto osoitti, että vertaisverkon käyttö on toistaiseksi keskeinen osa musiikin digitaalista kulutusympäristöä. Kyselyyn osallistuneista vain noin joka kymmenes oli kokeillut digitaalisten tiedostojen ostamista ja lähes puolet latasi musiikkia vertaisverkoista. Motivaatioita vertaisverkon käytölle olivat musiikin koekäyttö, uuden musiikin etsiminen, helppokäyttöisyys ja nopeus. Esille nostettiin myös valikoiman ylivertaisuus, laillisten digitaalisten palveluiden ongelmat, sekä analogiat kirjastosta lainaamiseen tai C-kasettien kopiointiin. Aineiston analyysia varten vastaajat jaettiin musiikin hankintatapojensa perusteella kuuteen ryhmään. Suurimmat ryhmät olivat kuluttajat, jotka ostavat vain CD-levyjä, kuluttajat, jotka ostavat CD-levyjä sekä tiedostoja, kuluttajat, jotka ostavat CD-levyjä ja lataavat vertaisverkosta sekä kuluttajat, jotka käyttävät kaikkia kolmea kulutustapaa. Tutkimuksen mukaan kulutustottumukset muuttuvat selvästi näiden ryhmien välillä. Aktiivisimpia kuluttajia ovat ne, jotka käyttävät kaikkia kolmea musiikinhankintatapaa hyväkseen, eli hyödyntävät runsaasti uusia digitaalisia kanavia. He kuuntelevat ja ostavat eniten musiikkia sekä kokevat musiikin tärkeämmäksi muihin kuluttajaryhmiin verrattuna. He etsivät aktiivisesti uutta tietoa eivätkä tyydy valtamedian tarjoamaan informaatioon. Näillä kuluttajilla on muita enemmän erilaisia päätelaitteita ja käyttö on muutenkin hajautuneempaa. Vertaisverkosta lataaminen ja tiedostojen ostaminen korreloivat aineistossa negatiivisesti kun taas sekä tiedostojen ostaminen että lataaminen positiivisesti CD-levyjen ostamisen kanssa. Musiikkitiedosto on juurtunut Suomessa kaupallisena hyödykkeenä vain harvoille. Musiikinkulutusmuotona tiedostokauppa hakee vielä konventioitaan. Kulutuksen antropologian mukaan hyödykkeistymisprosessissa objektit kaupallistetaan markkinoilla oleviksi tavaroiksi. Musiikin kulutuskulttuuri on rakentunut kautta aikain fyysisten tallenteiden ympärille. Tämä mekanismi näyttäisi tutkimuksen valossa häiriintyvän kun fyysinen tuote muuttuu immateriaaliseksi. Musiikkitiedostojen keskeisiä haasteita ovat käytettävyyden ongelmat, keräilyarvon puuttuminen, kaupallisen tuotteen ja laittoman kopion samankaltaisuus, kopiosuojaukset ja rajallinen tuote-elämys. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut tuottaa suurempaan joukkoon yleistettäviä tuloksia, vaan eritellä uuden innovaation vastaanottoa sekä käyttökulttuuria. Kyselytutkimuksen toteuttamisessa olivat mukana Free Record Shop sekä NetAnttila. Tutkimuksen tilaajana toimi Teosto.
  • Rönkönharju, Tommi (2013)
    Musiikin transkriptiossa on useimmiten tarkoituksena luoda kuunnellusta musiikkinäytteestä nuottiesitys, joka kuvaa musiikin keskeisiä ominaisuuksia ja tapahtumia helposti käsiteltävässä ja muokattavassa muodossa. Transkription suorittaminen on ollut pitkään mahdollista vain musiikillisesti harjaantuneelle korvalle, mutta nykymenetelmillä on pystytty jo tuottamaan alustavaa automatisointia asiaan liittyen. Tässä tutkielmassa kartoitetaan aluksi nykyisiä musiikin transkription menetelmiä, jotka käyttävät raakaa audiodataa tiedonlähteinään ja ovat tietokoneella suoritettavissa. Menetelmät voidaan pääpiirteissään jakaa sävelkorkeuksien, rytmiikan ja sointujen tunnistukseen. Tarkoituksena ei ole vertailla eri menetelmien tehokkuutta, vaan kartoittaa esillä olevan ongelman erilaisia ratkaisumalleja ja niiden toimintaperiaatteita. Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on kehittää musiikin harmoniseen analyysiin pohjautuva jazzimprovisaatioanalyysin automatisoiva algoritmi. Tavoitteena on automatisoida se prosessi, jonka jazzmuusikot tekevät suunnitellessaan käsiteltävänä olevan musiikkinäytteen harmonisia mahdollisuuksia improvisaatioon liittyen. Tutkielmassa kehitetään myös musiikkinäytteiden harmonisia ominaisuuksia kuvailevia kvantitatiivisia mittareita, joita voidaan käyttää eri musiikkinäytteiden systemaattiseen vertailuun ja luonnehdintaan. Kehitettyä algoritmia ja mittareita testataan lopuksi oikeisiin musiikkiesityksiin perustuvilla syötteillä.
  • Torvinen, Juha (Helsingin yliopisto, 2007)
    Music as the Art of Anxiety: A Philosophical Approach to the Existential-Ontological Meaning of Music. The present research studies music as an art of anxiety from the points of view of both Martin Heidegger s thought and phenomenological philosophy in general. In the Heideggerian perspective, anxiety is understood as a fundamental mode of being (Grundbefindlichkeit) in human existence. Taken as an existential-ontological concept, anxiety is conceived philosophically and not psychologically. The central research questions are: what is the relationship between music and existential-ontological anxiety? In what way can music be considered as an art of anxiety? In thinking of music as a channel and manifestation of anxiety, what makes it a special case? What are the possible applications of phenomenology and Heideggerian thought in musicology? The main aim of the research is to develop a theory of music as an art of existential-ontological anxiety and to apply this theory to musicologically relevant phenomena. Furthermore, the research will contribute to contemporary musicological debates and research as it aims to outline the phenomenological study of music as a field of its own; the development of a specific methodology is implicit in these aims. The main subject of the study, a theory of music as an art of anxiety, integrates Heideggerian and phenomenological philosophies with critical and cultural theories concerning violence, social sacrifice, and mimetic desire (René Girard), music, noise and society (Jacques Attali), and the affect-based charme of music (Vladimir Jankélévitch). Thus, in addition to the subjective mood (Stimmung) of emptiness and meaninglessness, the philosophical concept of anxiety also refers to a state of disorder and chaos in general; for instance, to noise in the realm of sound and total (social) violence at the level of society. In this study, music is approached as conveying the existentially crucial human compulsion for signifying i.e., organizing chaos. In music, this happens primarily at the immediate level of experience, i.e. in affectivity, and also in relation to all of the aforementioned dimensions (sound, society, consciousness, and so on). Thus, music s existential-ontological meaning in human existence, Dasein, is in its ability to reveal different orders of existence as such. Indeed, this makes music the art of anxiety: more precisely, music can be existentially significant at the level of moods. The study proceeds from outlining the relevance of phenomenology and Heidegger s philosophy in musicology to the philosophical development of a theory of music as the art of anxiety. The theory is developed further through the study of three selected specific musical phenomena: the concept of a musical work, guitar smashing in the performance tradition of rock music, and Erik Bergman s orchestral work Colori ed improvvisazioni. The first example illustrates the level of individual human-subject in music as the art of anxiety, as a means of signifying chaos, while the second example focuses on the collective need to socio-culturally channel violence. The third example, being music-analytical, studies contemporary music s ability to mirror the structures of anxiety at the level of a specific musical text. The selected examples illustrate that, in addition to the philosophical orientation, the research also contributes to music analysis, popular music studies, and the cultural-critical study of music. Key words: music, anxiety, phenomenology, Martin Heidegger, ontology, guitar smashing, Erik Bergman, musical work, affectivity, Stimmung, René Girard
  • Hentunen, Teemu (Helsingin yliopisto, 2003)
  • Eerola, Jouni (Helsingin yliopisto, 2009)
    Tarkastelen pro gradu -työssäni perinteisten, lähinnä duuri-mollitonaalisen musiikin analysoimiseen kehitettyjen metodien synteesin soveltuvuutta nykyjazzin tutkimisessa. Musiikkianalyysin kohteena on amerikkalaisen jazzkitaristin Pat Methenyn (s. 1954) säveltämä kappale 'The Red One' levyltä I Can See Your House From Here (1994). Nykyjazz rakentuu paljolti länsimaisen taidemusiikin tonaalisille ja modaalisille käytänteille, joten sitä on perusteltua tutkia länsimaisen taidemusiikin analysointiin kehitetyin metodein. Jazzin runsas lisäsävelisyys ja improvisointi aiheuttavat kuitenkin perinteisille analyysimetodeille ongelmia – olenkin analyyttisissä ongelmatapauksissa kiinnittänyt huomion metodien tarkasteluun ja kehittämiseen jazzin musiikillisia käytänteitä vastaaviksi. 'The Red Onesta' on saatavana ainakin kaksi erilaista painettua nuottia (Liite 3), mutta analyysin olen tehnyt kappaleen esitykseen perustuvan transkription pohjalta (Liite 1), joka poikkeaa ajoittain huomattavastikin painetuista nuoteista. Työni pohjalta väitänkin, että jazzkappaleita on mielekkäintä analysoida transkriptioon tai tarkkaan analyyttiseen kuunteluun tukeutuen: jazz on luonteeltaan improvisatorista ja esittäjälähtöistä; painetuista nuoteista on tavallisesti poistettu useita yksityiskohtia. Läpi tutkimuksen painotan musiikin historian ja analyysimetodien tuntemista: Luvussa kaksi esittelen jazzin historiaa aina varhaisesta bluesista nykyiseen elävään musiikkitraditioon. Luvussa kolme käyn läpi työni kannalta merkittävimmät analyysimetodit. Varsinaisessa käsittelyluvussa yhdistän perinteisen sointuanalyysimetodin sointu-asteikkoteoriaan ja esittelen uuden analyyttisen merkintätavan. Uusi merkintätapa koostuu kolmesta hierarkkisesta osiosta, joiden merkitystä voidaan muuttaa aina kulloinkin analysoitavan kappaleen ehdoilla siten, että osioiden välinen suhde korostaa mielekkäästi tutkittavan kappaleen tekstuuria; usean osion käyttäminen mahdollistaa musiikillisen kontekstin huomioimisen oli analyysin painopiste sitten harmoniassa, melodiassa tai esimerkiksi tietyssä instrumentissa.
  • Kontro, Miia (Helsingin yliopisto, 2013)
    Turbofolkin kulta-aika 1990-luvun Jugoslaviassa ajoittui poliittisesti ja historiallisesti merkittävään ajanjaksoon. Perinteistä kansanmusiikkia ja länsimaista tanssimusiikkia yhdistelevän turbofolkin keskuspaikka oli Serbiassa, mutta sodista huolimatta se oli suosittua koko Balkanilla. Turbofolk heijasti yhteiskunnan muuttuvia arvoja ja näytti rikkauden tavoittelun ihailtavana saavutuksena. Sodan kontekstista johtuen turbofolk nähtiin usein poliittisesta näkökulmasta Balkanin ulkopuolella. Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten serbialaiset nuoret itse kokivat turbofolkin 1990-luvulla. Tavoitteena on tarkastella musiikin roolia ja funktioita sodan kontekstissa. Tutkimuksen teoreettisessa osassa aihetta lähestytään musiikin funktioiden sekä emotionaalisen ja eskapistisen kokemisen kautta. Poliittisen kontekstin lisäksi luodaan katsaus historiallisiin tapahtumiin sekä turbofolkiin ilmiönä. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelututkimuksena Serbiassa vuoden 2012 aikana. Haastateltavina oli neljä serbialaista nuorta, jotka kertoivat elämästään 1990-luvun Serbiassa sekä turbofolkin merkityksestä sodan keskellä. Hermeneuttis-fenomenologisen lähestymistavan mukaisesti tutkimuksessa pyritään yleistämisen sijaan kuvailemaan haastateltavien kokemuksia niin kuin haastateltava ne itse kokee. Tulkinta pohjautuu teoreettiseen viitekehykseen sekä lähdekirjallisuuteen. Lukuisat haastattelusitaatit helpottavat ilmiön ymmärtämistä. Turbofolkilla oli sodan aikana eskapistinen funktio, johon vaikutti erityisesti turbofolkin välittämä kuva ylellisestä elämästä sekä musiikkivideot, joiden vaikutus näkyi nuorten suhtautumisessa tulevaisuuteen. Musiikin eskapistinen puoli toimi sekä lohduttajana että helpotti oloa konfliktien keskellä. Turbofolk toimi myös tunteiden välittäjänä. Yhteys politiikkaan kyseenalaistettiin, mutta herätti myös pohdintaa epäsuorasta propagandasta.
  • Tammero, Tarja (1988)
  • Hartikainen, Suvi (Helsingin yliopisto, 2008)
    Tutkimuksen pääkysymyksenä on selvittää, millainen musiikkifestivaalien toiminnanjohtajien ammattikuva on. Asiaa tutkitaan haastattelemalla Kuhmon Kamarimusiikin, Sysmän Suvisoiton ja Tuusulanjärven Kamarimusiikin toiminnanjohtajia sekä tekemällä verkkokysely, joka lähetettiin kaikille Finland Festivals -järjestön jäsenfestivaalien käytännön järjestelyistä vastaaville, olipa heidän työnimekkeenään toiminnanjohtaja, pääsihteeri tms. Työn teoreettisessa osassa (Luku 2) esitellään aiheeseen liittyvät teoreettiset näkökulmat ja Arto Kallioniemen määrittelemät viisi ammattikuvan osa-aluetta. Tutkimuksessa näitä osa-alueita käytetään soveltamalla ne festivaalitoiminnanjohtajien työhön sopiviksi ja liittämällä niihin Timo Rädyn objektiivinen, subjektiivinen ja funktionaalinen ammattikäsitys. Luvussa 3 tutustutaan tutkimuksessa haastateltaviin toiminnanjohtajiin ja heidän johtamiinsa festivaaleihin. Luku 4 alkaa verkkokyselyn tulosten käsittelyllä ja jatkuu perehtymällä toiminnanjohtajien ammattikuvan osa-alueisiin haastattelujen pohjalta. Molempien osien lopussa on yhteenveto. Lisäksi luvun 4 lopussa yhdistetään verkkokyselyn ja haastattelujen tulokset. Viimeisessä luvussa (Luku 5) tutkimustulokset liitetään työn teoreettisiin lähtökohtiin. Verkkokyselyn mukaan keskimääräinen suomalainen musiikkifestivaalin toiminnanjohtaja on akateemisesti koulutettu, noin 45-vuotias nainen, jolla on päätoiminen työsuhde ja joka ansaitsee 2001-2500e/kk. Lisäksi verkkokyselyssä ja haastatteluissa paljastui, että nykyiset toiminnanjohtajat pitävät työhön sopivimpana koulutuksena taiteellista ja taloudellista korkeakoulukoulutusta. Tutkimuksessa selvitettiin myös toiminnanjohtajien työtehtävät, ammattirooli, tietopohja, ammatilliset arvot ja käsitys festivaalijohtajuudesta. Tutkimuksessa laajennetaan musiikkitieteellistä tutkimusta yhteiskunnallisen ja organisatorisen tutkimuksen puolelle. Siinä selvitetään ensi kertaa Suomessa kattavasti, millaisia ihmisiä suomalaisten musiikkifestivaalien johdossa toimii ja tutkitaan millainen koulutus toiminnanjohtajalle parhaiten sopisi. Työstä käy myös ilmi, että musiikkifestivaalin johtaminen vertautuu läheisesti muiden taiteenalojen tapahtumien johtamiseen, mutta myös hieman laajentaen muihinkin kulttuurijohtajuuden aloihin. Samalla tutkimus hahmottelee festivaalijohtajien ammattiyhteisöä.
  • Ojala, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2013)
    Recent studies have shown that early and intensive exposure to music correlates with the development of auditory processes. In this research, 130 children between the ages of 7-13 were studied every two years in order to explore the effects of musical training on pre-attentive auditory processes. These data are part of a comprehensive longitudinal study started in 2003. In order to assess automatic and memory-related brain processes, auditory evoked potentials were recorded with electroencephalography (EEG). The focus was on two particular components: the mismatch negativity (MMN) and the P3a. The MMN component is assumed to reflect early detection of change in a sequence of repeating sounds and thus relates to early pre-attentive auditory skills. The P3a component is related to involuntary attention switch towards auditory changes. Both components can be elicited during passive tasks in which participants are not explicitly attending to auditory stimuli. The development of pre-attentive auditory skills was studied with two different paradigms. Basic auditory processing was investigated in a paradigm that included changes in five different sound features (the Multi-feature paradigm). This paradigm is of special value when studying children since it allows shorter measurement times than the traditional MMN paradigms. The detection of more musical sound changes was examined in an oddball paradigm with minor chords as deviants and major chords as standards (the Chord paradigm). The results show that pre-attentive auditory discrimination skills develop faster among children with musical training than control children. This was revealed by differences in both MMN- and P3a-components particularly in the Chord-paradigm. The amplitude of the MMN-components was found to increase with age under nearly all conditions in both groups. These results give new and valuable information about the development of attention and discrimination skills of different sound features in childhood. The findings also highlight the significance of musical training in enhancing the development of auditory abilities in school-aged children. This study is of special value due to extensive amount of data, long-term follow-up and the innovative paradigms.