Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 13122-13141 of 25281
  • Huovila, Anna (Helsingin yliopisto, 2008)
    Tarkastelen tässä pro gradu –tutkielmassa kirkon ja uskonnon vaikutusta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen Nicaraguassa. Työn viitekehyksenä on Suomen rahoittama seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, tasa-arvoa sekä naisten vaikutusmahdollisuuksia edistävä kehitysyhteistyöhanke Nicaraguassa. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdestakymmenestäkahdesta haastattelusta, jotka keräsin Nicaraguassa maalis-huhtikuussa 2007. Haastattelumetodiksi valitsin teemahaastattelun, jota muotoilin feministisen haastatteluperinteen mukaisesti. Selvitän tutkimuksessani Nicaraguassa keräämäni haastatteluaineistoni kautta katolisen naisen toimijuutta eli sitä, miten katolisten naisten on mahdollista irtautua niin konservatiivisten katolisten kuin maallistuneiden feministien uskovalle naiselle antamasta perinteisestä asemasta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on Susan Starr Seredin luoma uskonnollisen naisen jatkumo, jonka ääripäissä ovat symbolinen nainen ja toimijanainen. Seredin mallin avulla tulkitsin haastattelemieni uskonnollisten naisten sekä heidän kertomustensa kautta heidän asiakkaittensa toimijuutta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Analysoin haastateltavieni kertomuksia työnsä ja uskontonsa välisistä ristiriitatilanteista tai tilanteista, joissa ristiriitaa ei ollut syntynyt kirkon virallisesta opetuksesta huolimatta. Muovasin lopulta Seredin jatkumosta ympyränmallisen uskonnollisuuden kentän, jossa symbolinen nainen on ympyrän keskellä ja naisten toimijuus ympyrän kehällä. Haastattelemani terveydenhuollon työntekijät sijoittuivat lähelle toimijuuden kehää, tasapainotellen kuitenkin ainakin puheen tasolla katolisen kirkon virallisen opin ja sitä kautta symbolisen naisen position ja oman ammattietiikkansa välissä. Aineistostani näkyi, että katolisen kirkon seksuaalimoraali vaikutti niin terveydenhuollon työntekijöiden kuin asiakkaidenkin elämään. Kirkon oppi ei kuitenkaan analyysini mukaan rajoittanut haastateltavieni toimijuutta, vaan asetti nämä uskonnolliset naiset tilanteeseen, jossa he joutuivat käymään vuoropuhelua työnsä ja uskontonsa välisten ristiriitaa synnyttävien ohjeiden ja velvoitteiden kanssa. Useimmiten haastateltavat erottautuivat kirkon virallisesta opista ja samaistuivat terveydenhuollon vaatimuksiin. Muutama haastateltava identifioi itsensä vahvasti kirkkoon, mutta erottautui kuitenkin sen virallisesta opista vedoten ammattietiikkaansa. Kirkosta ei kuitenkaan haluttu erottautua kokonaan, vaan toivottiin yhteistyötä kirkon kanssa seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamiseksi. Haastattelemani terveydenhuollon työntekijät olivat kaikki aktiivisia toimijoita. Heidän uskonnollisuutensa näkyi heidän moraalisissa pohdinnoissaan, mikä samalla vahvisti heidän toimijuuttansa: he tulkitsivat haastatteluissa uskontoa ja kristillistä oppia omien moraalikäsityksiensä mukaisesti uudestaan ja oikeuttivat näin eettisesti nekin työtehtävänsä, jotka eivät ole linjassa katolisen kirkon virallisen opin kanssa. Osa haastateltavista muodosti oman uskonnontulkintansa oman moraalikäsityksensä pohjalta, osa taas vieraannutti työnsä ja uskontonsa välisen ristiriidan käsittelemällä esimerkiksi terveydellisistä syistä tehtävää aborttia vain lääketieteellisenä toimenpiteenä. Ehkäisymenetelmien käyttöön vaikutti kirkkoa ja uskontoa enemmän kulttuuri, jonka mukaan miehellä on oikeus päättää perheen asioista – ja myös puolisonsa lisääntymisestä. Useat naiset käyttävätkin ehkäisymenetelmiä salaa perheeltään. Seksuaalikasvatusta pidettiin merkittävänä kansallisen seksuaali- ja lisääntymisterveysstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi haastateltavat toivoivat laajempaa yhteistyötä niin kirkkojen kuin opetusministeriönkin kanssa. Kirkolla ja uskonnolla on vaikutusta yhteiskunnan arvoihin, moraalikäsityksiin ja hyväksyttäviin käyttäytymismalleihin. Naisen yhteiskunnallinen asema, mahdollisuus päättää itse omasta seksuaalisuudestaan ja lisääntymisestään ja hänen taloudelliset mahdollisuutensa elää näiden valintojen mukaisesti vaikuttavat kaikki lisääntymis- ja seksuaalioikeuksien toteutumiseen. Vaikka useimmat haastateltavani erottautuivatkin kirkon virallisesta opista, kirkon ja uskonnon vaikutuksella on merkitystä seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuoltoa edistävien kehitysyhteistyöhankkeiden tavoitteiden toteutumiseen.
  • Varis, Taina (2005)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella naisen asemaa Kamerunissa moraalin näkökulmasta. Tutkimus on tehty focusryhmähaastattelujen avulla esittämällä kolme hypoteettista moraalista dilemmaa erilaisille ryhmille eri puolilla Kamerunia. Ryhmät koostuivat joko kylän naisista, miehistä tai naisista, jotka oli asemansa vuoksi luettavissa ns. experttiryhmiksi. Aineisto on kerätty osana Helsingin Yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen Kamerun-tutkimusprojektia. Tutkielmassa käydään läpi moraalin tutkimuksen pääsuuntauksia. Lawrance Kohlbergin teoria moraalin kehityksestä hallitsi tutkimusta monta vuosikymmentä, vaikkakin herätti paljon kritiikkiä. Minnesotan koulukunta James Restin johdolla muokkasi ja uudisti moraalin tutkimusta. Tutkielmassa esitellään myös Restin moraalisen toiminnan neljän komponentin malli. Komponenteista moraalinen sensitiivisyys käsitellään tutkimuksessa tarkemmin, sillä sitä käytetään myös viitteellisenä teoreettisena viitekehyksenä haastatteluiden analyysissä. Lisäksi tutkielmassa esitellään Richard Shwederin ja kulttuurisen psykologian näkökulmaa moraaliin ja kulttuurien väliseen tutkimukseen. Haastattelut analysoitiin kvalitatiivisesti käyttäen apuna Atlas.it-analyysiohjelmistoa. Aluksi etsittiin kaikki moraaliset kannanotot, sitten keskityttiin poimimaan aineistosta tilanteen eri osapuolet, heidän mahdolliset toimintavaihtoehtonsa ja seuraukset ristiraadoista tilanteessa. Näin muodostettiin luokkia osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista tilanteessa. Ristiriidassa olevista seurauksista ja oikeuksista kumpuavat seuraukset tilanteesta. Kaiken kaikkiaan kamerunilaisen naisen asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista tämän tutkimuksen kautta piirtyvä kuva on melkoisen ristiriitainen. Eletään toisaalta perinteisen tavan mukaan, mutta toisaalta mukana on huomattavastikin kannanottoja yksilön ja naisten oikeuksien puolesta. Tulevaisuuden näytettäväksi jää, kuinka afrikkalaisen naisen asema kaiken kaikkiaan kehittyy ja mikä on moraalin asema tässä kehityksessä. Tutkimuksia afrikkalaisten moraalisen ajattelun kehittymisestä ja mahdollisesta muuttumisesta on vähän. Kulttuurien välinen tutkimus moraalin kehityksestä ja moraalista ylipäänsä varmasti jatkuu ja kehittyy tulevaisuudessa, sillä viimeistä sanaa on tuskin vielä sanottu.
  • Mäkiniemi, Jaana-Piia (2003)
    Tutkielman tavoitteena oli tarkastella yksilön moraalisen päätöksenteon luonnetta ja toisten ihmisten rooleja siinä sekä teoreettisesti että empiirisesti. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostivat viisi eri moraalisen päätöksenteon mallia sekä Kohlbergin moraaliarviointien kehitysteoria, jota osa malleista pyrkii täydentämään. Tutkielman empiirisenä aineistona olivat seitsemän narratiivista haastattelua, joissa haastateltavat kertoivat työssään kohtaamistaan moraalisista valintatilanteista. Aineiston analyysissä höydynnettiin sekä juonirakenneanalyysiä että laadullista induktiivista sisällön analyysiä. Aineiston perusteella moraalisessa päätöksenteossa esiintyy ainakin kolmea eri vaihetta tai jaksoa, jotka ovat yksilöllinen päätöksenteon vaihe, yksilöllissosiaalinen vaihe ja vuorovaikutuksellinen tai yksilöiden välinen vaihe. Tarkasteltaessa toisten ihmisten rooleja tarkemmin eri moraalisen päätöksenteon vaiheissa, voitiin huomata, että toiset ihmiset saivat kertomuksissa yhdeksän erilaista roolia, jotka olivat vertailukohdan antaja, neuvottelija, tukija, välittäjä tai sovittelija, näkökulmien tarjoaja, seurausten konkretisoija, dilemman aiheuttaja, kyseenalaistaja tai kritisoija ja mahdollistaja tai innoittaja. Rooleja saaneet toiset ihmiset olivat tarinoissa sekä työhön liittyviä että työnulkopuolisia. Keskeisimpänä johtopäätöksenä esitettiin, että moraaliset päätöksentekotilanteet ovat luonteeltaan varsin sosiaalisia ja niissä esiintyy erilaisia jaksoja tai vaiheita. Toiset ihmiset ovat keskeisessä roolissa yksilön päätöksenteossa, kuten myös tunteet tai intuitiot. Tutkielman keskeisimmät lähteet olivat eri moraalisen päätöksenteon mallit (Rest 1984/1994, Trevino 1986, Jones 1991, Cottone 2001, Oser & Althof 1993) sekä narratiivisen lähestymistavan osalta Hännisen (2000) väitöskirja Sisäinen tarina, elämä ja muutos.
  • Tura, Ville (2014)
    Pro gradu -tutkielma käsittelee Jeff McMahanin oikeutetun sodan teoriaa. Tutkielma koostaa McMahanin oikeutetun sodan teoriasta kokonaisvaltaisen näkemyksen ja arvioi sitä tämän jälkeen kriittisesti. McMahanin teoria lähtee liikkeelle argumentista, jonka mukaan samat moraalisäännöt pätevät sekä arkielämässä että sodassa. Hänen mukaansa sodan moraali eroaa arkimoraalista vain siten, että sodassa moraali on vaikeammin arvioitavassa kontekstissa. Tutkielman tavoitteena on vastata McMahanin teorian avulla neljään tutkimuskysymykseen: (1) Milloin taistelija on moraalisesti oikeutettua tappaa? (2) Voiko taisteluihin osallistumatonta tappaa ikinä oikeutetusti? (3) Mikä on tärkein kriteeri, jonka on täytyttävä ennen kuin sotaa voidaan pitää oikeutettuna? (4) Pitääkö tappamista rajoittaa sodassa? Jos pitää, niin keiden? Päälähteenä tutkielmassa käytetään McMahanin artikkeleiden ja kirjojen lisäksi Michael Walzerin ja David Rodinin teoksia. Tutkielmassa tutkitaan McMahanin teoriaa kriittisen tutkimuksen muodossa, joka koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tutkitaan McMahanin esittämiä argumentteja sodan moraalista. Tämän osan tavoitteena on vastata neljään edellä esitettyyn tutkimuskysymykseen. Toisessa osassa McMahanin teoriaa arvioidaan kriittisesti. Tämän osan tavoitteena on osoittaa McMahanin teorian mahdollisia heikkouksia ja ongelmia. Ensimmäisessä osassa rakennetaan ensin McMahanin teorian pohja neljän perustavan argumentin avulla, jotka juontuvat hänen kritiikistään Michael Walzerin teorialle. Tämän jälkeen siirrytään tutkimaan McMahanin näkemystä jus ad bellumista (milloin sota on oikeutettua julistaa) ja jus in bellosta (miten taistelijan on oikeutettua toimia sodassa). Näiden tutkimisen avulla selviää vastaukset neljään tutkimuskysymykseen: (1) McMahanin mukaan taistelija on oikeutettua tappaa silloin, kun hän on sekä kausaalisessa että moraalisessa vastuussa teostaan (2) Taisteluihin osallistumatonta ei ole ikinä oikeutettua tappaa, paitsi niissä harvoissa tapauksissa, joissa hänen kausaalinen ja moraalinen vaikutuksensa epäoikeutettuun sotaan on merkittävä (3) Tärkein arviointikriteeri sodan oikeutukselle on oikeutettu syy eli riittävän merkittävä oikeutettu päämäärä, jota voidaan tavoitella sodan keinoin (4) Sekä oikeutettua että epäoikeutettua sotaa taistelevien taistelijoiden tappamista on rajoitettava sodassa. Tutkielman toisessa osassa keskitytään McMahanin teorian kriittiseen arviointiin. Tutkielmassa selviää, että McMahanin teoria kohtaa haasteita ainakin neljällä eri tavalla. Ensinnäkin, hänen teoriansa olettaa sotien osapuolten olevan tasavertaisia keskenään. Toiseksi, hänen teoriansa mukaan oikeutettua sotaa taisteleville taistelijoille on myönnettävä lisäoikeuksia jus in bellossa ja epäoikeutetuilta taistelijoilta taas rajattava oikeuksia jus in bellossa. Kolmanneksi, McMahanin suhteellisuuden vaatimus haastetaan vastaesimerkin avulla. Neljänneksi, tutkielmassa kyseenalaistetaan olettamus, että taistelija voi tietää sodan olevan oikeutettu tai epäoikeutettu.
  • Bergman, Hanna Katariina (2012)
    Kommunikaatio internetissä tuttujen ja tuntemattomien ihmisten välillä on arkipäiväistä suurelle osalle suomalaisia. Erilaiset keskustelufoorumit ja internetyhteisöt ovat muodostuneet myös arvokeskusteluiden, mielipidevaikuttamisen ja laajasti ilmaisten sosiaalisen todellisuuden rakentamisen areenoiksi. Tätä kulttuurista taustaa vasten tässä tutkielmassa tarkastellaan internetkeskusteluissa ilmeneviä tapoja uusintaa ja muokata argumentaation keinoin käsityksiä oikeutetusta toiminnasta ja toimijuudesta. Tutkielmassa analysoidaan ja kuvaillaan internetin vertaiskeskustelun kontekstissa käytävää arvokeskustelua, kun aiheena on raskaana olevalle työntekijälle tai -hakijalle sovelias raskauden julkistamisajankohta työelämässä. Tutkimusaineistoon kuuluu yksitoista anonyymien keskustelijoiden tuottamaa internetkeskustelua, jotka on kirjoitettu vuosina 2009–2010. Valitut ketjut käsittelevät nimenomaan raskaana olevien toimintamahdollisuuksia ja -päätöstä liittyen raskauden julkistamisen ajankohtaan työpaikalla. Aineisto on kerätty erään suomalaisen internetsivuston keskustelufoorumilta. Tutkimuskysymyksenä analyysissa on: Millaisia moraalisen toimijuuden määritelmiä ylläpidetään ja vahvistetaan internetin julkisessa ja epämuodollisessa vertaisyhteisössä, kun kyseessä on raskaana oleva työntekijä tai -hakija? Analyysin lähtökohtana toimii sosiaaliseen konstruktionismiin nojaava toimintateoria. Teoreettismetodologisena taustana käytetään Chaïm Perelmanin retoriikkateoriaa ja velvollisuuksien ja oikeuksien etiikasta yhdistettyä oikeuttamisen argumentoinnin analyysikehikkoa. Tätä taustaa vasten on muodostettu kaksi tapaa oikeuttaa toimijuutta, kaksi eri retoriikkaa. Nämä oikeuttamisen retoriikat ovat oikeuksien ja velvollisuuksien retoriikat. Oikeuksien retoriikka muodostuu suotavan toiminnan perusteluista, kun raskaana olevaa velvoitetaan paljastamaan raskaus työmaailmassa aikaisessa vaiheessa raskautta. Oikeuksien retoriikka taas muodostuu suotavan toiminnan perusteluista liittyen oikeuteen valita myöhäisempi ajankohta julkistamisen ajankohdalle. Näiden retoriikkojen arvoargumentoinnista on muodostettu yksilöllisen ja yhteisöllisen toimijuuden tyypit. Nämä oikeutetun, moraalisen toimijuuden tyypit ovat ideaalityyppejä, joiden avulla tutkielmassa pyritään saamaan esille naistoimijuuteen ja sen oikeutukseen liitettyjä kulttuurisia määritelmiä. Yksilöllisen toimijuuden ihanne korostuu oikeuksien retoriikassa. Kyseisessä tyypissä painottuu yksilön autonomian arvo sekä erityisesti harkinnan, valinnanvapauden ja yksityisyyden käyttäminen suotavan toimijuuden perusteluina. Yhteisöllisen toimijuuden ihanne korostuu taas velvollisuuksien retoriikassa. Siinä painotus on yhteisön arvossa ja erityisesti ihmisten välinen intiimisyys sekä avoimuus nousevat esiin suotavuuden perusteluina. Internetkeskusteluista saadaan esiin vaatimuksia intiimiin suhteeseen, avoimuuteen yhteisön edessä nimenomaan yhteisön osana sekä toisaalta vaatimuksia yksityisen minän kätkemiseen, rationaalisuuteen ja erillisyyteen työyhteisöstä. Nämä suotavan toiminnan teemat kertovat omaa versiotaan kulttuurisesta ilmapiiristä liittyen äitiyteen työelämässä. Ne tuovat hyvin näkyville naisten arkeen liittyvän ristiriitojen, henkilökohtaisen vastuunoton ja tasapainoilun läsnäolon.
  • Tuori, Tanja (2008)
    Etsivä työn sävyttyy työntekijän sisäistetystä työroolista, sekä työntekijän omista arvoista ja persoonallisuudesta. Työroolin taustalla on työyhteisön jakamat arvot ja niistä seuraavat toimintanormit, jotka luovat raamit toiminnalle. Työntekijän omat arvot ja työroolin vaatimukset saattavat olla jossain tilanteessa ristiriidassa keskenään, jolloin työntekijä joutuu moraalisen dilemman eteen. Tällä tutkimuksella pyrittiin nostamaan esille Pro-tukipisteen etsivän työntekijöiden näkökulmasta niitä moraalisia dilemmoja, joita he kohtaavat työssään, sekä kuvata sitä tapaa, jolla he perustelevat dilemmojen ratkaisuja. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia arvoja ja toimintanormeja on etsivän työn ja moraalisten dilemmojen taustalla. Etsivään työhön liittyviä arvoja ja toimintanormeja pohdittiin myös huolenpidon moraalisen etiikan ja oikeudenmukaisuuden moraalisen etiikan kautta. Tutkimusaineiston kerääminen ja analysointi tapahtui laadullisia menetelmiä käyttäen. Tutkimusaineisto koostui kahdesta ryhmähaastattelusta, joihin osallistuivat kaikki Pro-tukipisteen etsivän työntekijät. Molemmissa ryhmissä oli kuusi haastateltavaa eli haastateltavia oli yhteensä kaksitoista. Tutkimuksen analyysin päättelyn logiikka oli teoriasidonnainen, jossa analyysissä löydettyjen tulkintojen tukena käytettiin Warkin ja Krebsin (1996) typologiaa arkielämän moraalisten dilemmojen luokittelusta, sekä Gilliganin (1982) huolenpidon etiikkaa ja Kolbergin (1984) oikeudenmukaisuuden etiikkaa. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa havaittiin, että työntekijöiden moraaliset dilemmat syntyvät usein työntekijöiden sisäistetyn työroolin ja omien arvojen välisistä ristiriitaisuuksista. Työntekijöiden sisäistettyä työroolia ohjasi vahvasti oikeudenmukaisuuden etiikka mm. asiakkaan oikeuksien kunnioittamisen kautta. Työntekijöiden omia arvoja ohjasi usein huolenpidon etiikka, jolloin työntekijät tunsivat tarvetta vastata hätääkärsivien tarpeeseen. Tutkimuksessa havaittiin myös se, että työntekijät ratkaisivat moraalisia dilemmoja toimimalla työroolin sääntöjen mukaisesti tilanteissa, joissa he kokivat omien arvojen ja sisäistetyn työroolin välistä ristiriitaa. Tätä selitti se, että loppujen lopuksi työntekijöiden omat arvot ja sisäistetty työrooli olivat peruslähtökohdiltaan yhteneväiset. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että etsivään työhön kuuluu osana dilemmaattisuus.
  • Rilasti, Hanna-Mari (2002)
    Tutkielman ajatuksellisena lähtökohtana on väittämä, jonka mukaan kylmän sodan loppuminen on nostanut esiin moraalisia dilemmoja ja uudenlaisia moraalisia periaatteita, jotka eivät perustu ideologisen vastakkainasettelun ajan välttämättömyyksiin. Tutkielmassa tarkastellaan humanitaarista interventiota tällaisena moraalisena dilemmana, johon sisältyy vaikeita valintoja, joita valtiopäämiehet joutuvat kohtaamaan. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä arvot ja periaatteet ovat merkityksellisiä ja mikä sija moraalilla on kylmän sodan jälkeisissä kansainvälisissä suhteissa. Tähän pyritään humanitaaristen interventioiden oikeutusta tarkastelemalla. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä hahmotetaan erilaisia mahdollisia traditioita, jotka antavat viitteitä siitä, mitkä arvot ja periaatteet kansainvälisissä suhteissa pitäisi olla merkityksellisiä. Liikkeelle lähdetään yleisemmältä tasolta pohtimalla kansainvälisen politiikan keskeisimpien teorioiden käsityksiä moraalisen valinnan mahdollisuudesta kansainvälisissä suhteissa. Näkökulmaa tarkennetaan kansallisen, kansainvälisen ja humanitaarisen vastuun käsitteillä, jotka kuvaavat erilaisia valtiopäämiehiä koskettavia moraalisen valinnan mahdollisuuksia. Vastuukäsitteet nojaavat erilaisiin näkemyksiin kansainvälisestä järjestelmästä ja sen toimijoiden välisistä suhteista sekä perustuvat eri arvoihin ja periaatteisiin. Tutkielmassa pohditaan sitä, miten kylmän sodan jälkeiset humanitaariset interventiot ja niihin liittyvät arvot ja ongelmat näyttäytyvät näiden eri lähtökohtien valossa. Tutkielmassa tarkastellaan myös Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian ulkopoliittisen johdon lausuntoja Kosovoon tehdyn humanitaarisen intervention ajalta. Tarkoituksena on ollut selvittää, mitä arvoja ja periaatteita kyseisten valtiopäämiesten interventiopäätösten taustalla on ollut heidän lausuntojensa perusteella. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä esitetään, että kylmän sodan jälkeiselle kansainväliselle järjestelmälle on ominaista arvomoninaisuus. Kansainvälisissä suhteissa vaikuttavat useat erilaiset arvot ja periaatteet, joiden yhteensovittaminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Primääriaineiston tarkastelun valossa moraaliset periaatteet vaikuttaisivat hyvin merkityksellisiltä 1990-luvun kansainvälisissä suhteissa; erityisesti ihmisoikeudet ja yhteisen ihmisyyden periaate, jotka olivat myös humanitaarisen vastuun näkökulmaan liittyviä arvoja, korostuivat poliittisten johtajien lausunnoissa. Muita arvoja ja periaatteita, jotka tutkielmassa nousivat esiin, olivat esimerkiksi kansalliseen vastuukäsitteeseen liittyvä valtioiden edun ja kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Vastuukäsitteet osoittautuivat hyvin hedelmälliseksi teoreettiseksi valinnaksi tutkielman kannalta. Niiden avulla oli mahdollista jäsentää humanitaarisen intervention oikeutukseen liittyviä eri ulottuvuuksia ja arvoja. Vastuukäsitteet havainnollistivat myös antoisalla tavalla niitä vaikeita moraalisia valintoja, joiden eteen valtiopäämiehet kylmän sodan jälkeisessä kansainvälisessä järjestelmässä ovat joutuneet. Tässä järjestelmässä heidän vastuunsa ei määrity vain kansallisten velvollisuuksien myötä, vaan heihin kohdistuu myös kansainvälisiä ja humanitaarisia velvoitteita, jotka heidän tulee huomioida ulkopoliittisia päätöksiä tehdessään.
  • Suni, Ninni Niina-Hannele (2013)
    Tutkimus käsittelee moraaliuskomuksen ongelmaa ja non-deskriptivististä uskomuksen teoriaa. Moraaliuskomuksen ongelmassa on kyse siitä, voiko moraalisen antirealismin näkökulmasta puhua moraaliuskomuksista, vai onko moraalisen antirealismin kannattajien tyydyttävä puhumaan non-kognitiivisista moraaliarvostelmista. Metaetiikassa vallitsevan uskomuskäsityksen mukaan uskomus on kuvaus tosiasioista, joten mikäli moraalisia tosiasioita ei moraalisen antirealismin näkemysen mukaan ole olemassa, moraaliarvostelma ei voi olla aito uskomus. Tutkielman aluksi esitellään non-kognitivististen teorioiden taustaa, ja miten ne ovat muuttuneet semanttisista teorioista kohti epistemologiaan painottuvaa ekspressivismiä. Tämän jälkeen käydään läpi ekspressivistisen mielenfilosofian ongelmakohdat, erityisesti se, etteivät ne pysty antamaan tyydyttävää vastausta kysymyksen moraalisen asenteen määritelmästä. Tämän jälkeen esitellään joitain ongelmaan viimeaikoina ekspressivistien leiristä esitettyjä vastauksia sekä niitä vastaan esitettyä kritiikkiä. Ratkaisuyritysten epäonnistuminen johdetaan totuuden käsitteen ongelmallisuuteen: ekspressivistiset ratkaisut moraaliuskomuksen ongelmaan pyrkivät muuttamaan totuuden määritelmää, sillä totuusarvollisuutta pidetään uskomuksen keskeisenä piirteenä. Taustalla vaikuttaa kuitenkin laajempi ongelma, näkemys, jonka mukaan ihmisen mentaaliset toiminnot voidaan jakaa kahteen perustavanlaatuisesti erilaiseen luokkaan, joita edustavat uskomukset ja halut. Tähän liittyy lisäksi ajatus, että moraaliarvostelmat tulee voida redusoida puhtaasti jompaan kumpaan kategoriaan, sekä moraaliuskomuksen kannalta ongelmallinen representationaalinen uskomuksen teoria. Uskomus–halu-dualismilla ja representationaalisella uskomusteorialla on kuitenkin vakavia ongelmia, jotka voi tiivistää kolmeen kohtaan: 1) dualistinen malli ei kuvaa mielen rakenteita oikein eikä pysty erittelemään mentaalisia asenteita uskottavasti; 2) dualismin tarjoama malli asettaa liian tiukat kognitiivisuuden kriteerit, jotka jättävät ulos monia yleensä kognitiivisina pidettyjä asenteita, ja 3) representationaalisen uskomuksen teorian asettamat ehdot uskomuksen kohteelle sekä uskomuksen ja uskomuksen kohteen väliselle relaatiolle ovat liian vaativat ja rajaavat ulos tavanomaisesti uskomuksiksi miellettyjä mentaalisia asenteita, kuten abstrakteja, yksilöimättömiä ja virheellisiä uskomuksia. Näistä lähtökohdista lähdetään etsimään uskomuksen määritelmää, joka voisi käsitellä myös abstrakteja ja käsitteellisiä uskomuksia. Lähtökohdaksi otetaan deduktiivinen logiikka mentaalisten asenteiden yhteistoimintaa kuvaavana normina. Kognitiiviset asenteet määritellään asenteiksi, joilla on sopiva looginen muoto voidakseen esiintyä kognitiivisten prosessien osana. Dualismin vastaparina pohditaan Kantilta periytyvän mielen kolmijaon uskottavuutta mentaalisten asenteiden luokittelijana. Uskomus määritellään sen mukaan, minkälaisia loogisia päätelmiä siitä on mahdollista tehdä käsillä olevan informaation puitteissa. Uskomuksen määrääväksi tekijäksi siis nousee se, kuinka täydellinen semanttinen muoto sillä on: mitä täydellisempi semanttinen muoto, sitä useampia johtopäätöksiä siitä on mahdollista tehdä, ja uskomuksen asema verkostossa vahvistuu. Tämän lisäksi määritellään uskomuksen subjektiivinen ja objektiivinen totuusarvo. Subjektiivinen totuusarvo tarkoittaa sitä, että uskomus on aina kantajalleen tosi. Objektiivinen puolestaan viittaa uskomuksen objektiiviseen totuuteen. Subjektiivinen totuusarvo on uskomuksen muodostumisen ja olemassaolon kannalta merkittävämpi ja edeltää objektiivista totuusarvoa. Tästä syystä uskomus on mahdollista muodostaa mistä tahansa kantajan mielessä olevasta käsitteestä. Uskomuksen muodostumiselle ei siis ole välttämätöntä, että sen kohde on realistisessa mielessä olemassa, vaan ainoastaan, että uskomuksen kantajalla on hallussaan uskomuksen muodostumiseen vaadittavat käsitteet ja ymmärrys niiden merkitykseen liittyvistä implikaatioista. Tämä mahdollistaa myös abstraktien ja käsitteellisten uskomusten mallintamisen. Moraaliuskomuksen teorian kannalta tämä mahdollistaa uskomuksen määrittelyn sekä realismin että antirealismin puitteissa: moraalisen realismin mukaan moraaliuskomus on deskriptiivinen, tosiasioita koskeva uskomus, antirealismin mukaan abstrakti, käsitteellinen uskomus.
  • Hiltunen, Ilkka (2011)
    Tutkielmani aihealue on kognitivistisen metaetiikan alaan lukeutuva moraaliepistemologia, jossa käsitellään moraaliin liittyviä tietoteoreettisia kysymyksiä. Olen keskittynyt Mark Timmonsin kontekstualistiseen moraaliepistemologiaan, joka on tuore moraaliuskomusten oikeuttamisen teoria. Tarkoituksenani on esittää arvio tämän teorian uskottavuudesta tarkastelemalla sitä kohtaan esitettyjä kriittisiä näkemyksiä. Tutkielman keskeisin lähde on Timmonsin Morality without Foundations: A Defense of Ethical Contextualism (1999). Friderik Klampfer, Karen Jones ja Walter Sinnott-Armstrong toimivat käsittelemäni kritiikin lähteinä. Timmonsin lähtökohtana moraaliepistemologiansa kehittämisessä on antiskeptisistinen oletus, jonka mukaan tavalliset moraaliuskomuksemme ovat oikeutettuja. Perinteiset uskomusten oikeuttamisen teoriat, kuten fundamentalismi ja koherentismi, asettavat hänen mukaansa tyypillisesti liian suuria vaatimuksia ollakseen yhteensopivia tämän oletuksen kanssa. Timmons hyödyntää teoriassaan kontekstiherkkyyden ajatusta esittäessään, että uskomusten oikeutuksen arvioinnissa käyttämämme episteemiset normit voivat olla eri vahvuisia erilaisissa konteksteissa. Näin ollen voimme pitää tavallisia moraaliuskomuksiamme oikeutettuina tavallisessa arkikontekstissa, mutta kuitenkin ottaa uskomusten oikeutusta kohtaan esitetyt skeptisistiset haasteet vakavasti, kun olemme filosofisen keskustelun kontekstissa. Keskeinen haaste oikeutusteorialle on oikeuttamisen regression ongelma, eli kysymys siitä, miten toisiaan oikeuttavien uskomusten muodostama ketju voi rakentua niin, että oikeuttaminen on mahdollista. Timmonsin malli, jota hän kutsuu rakenteelliseksi kontekstualismiksi, esittää, että oikeutuksen ketju voi päättyä kontekstuaalisiin perususkomuksiin. Perususkomukset eivät tarvitse arkikonteksteissa erillistä oikeutusta, mutta ne voivat oikeuttaa toisia uskomuksia. Perususkomusten hyväksyttävyyden arviointiin Timmons ehdottaa episteemisen vastuullisuuden normia, joka edellyttää kaikkien relevanttien vastamahdollisuuksien tarkistamista. Moraalidiskurssissa perususkomuksina toimivat yleistävät moraaliperiaatteet. Kontekstualistinen moraaliepistemologia ei tarkasteluni perusteella kestä esille ottamaani kritiikkiä. Teorian kohtaamille ongelmille on laajasti ilmaistuna kaksi perustavaa syytä. Ensinnäkin se, että teorian tarkoituksena on olla uskottava sekä moraaliepistemologisten käytäntöjemme kuvauksena että normina, johtaa vaikeasti ratkaistavaan jännitteeseen. Arkikontekstissa hyödynnettävät heikot ja yhteisön roolia korostavat standardit sallivat yleisesti vastustettavina pidettäviä uskomuksia ja käytäntöjä. Tämän vuoksi teoriaa ei voi pitää uskottavasti normatiivisena. Toinen ongelmien lähde on episteemisen arvioinnin epämääräinen luonne. Kontekstualistin on annettava perusteet kulloinkin relevanttien vastamahdollisuuksien ja näkökulman määrittämiselle, jotta hän voisi arvioida uskomusten oikeutettuutta. Aidosti relevanttien tekijöiden määrittäminen vaikuttaa kuitenkin mahdottomalta ilman mielivaltaisia rajanvetoja. Näin ollen kontekstualistinen moraaliepistemologia ei toimi uskomusten oikeutettuuden arvioinnissa.
  • Näre, Lena (Helsingin yliopisto, 2012)
    This study examines the private employment of migrant workers for domestic and care work, or paid reproductive labour, in southern Italy. Italy is a country where there has been a significant increase in demand for privately employed domestic and care workers, especially in elder care work. This demand is analysed in the context of the Italian gender regime, familistic welfare regime, and a migration regime that contributes to the existence of a large number of irregular migrants. The thesis is based on ethnographic research conducted in Naples, Italy in 2004 2005. During the fieldwork, migrant domestic and care workers from Sri Lanka, Ukraine and Poland were interviewed (N=74), as well Neapolitan employers (N=15) and participant observation conducted in various public places among the migrant communities and in private households employing cleaners and carers. The thesis, based on five original articles and a synthesis chapter, explores paid reproductive labour from a moral economy perspective on two accounts. Firstly, the economic and employment aspects of the work are obscured by an implicit moral contract, i.e. the expectation that workers should perform their job out of gratitude rather than for pay. Workers dependence on their employers is enforced by Italian migration legislation, which ties the stay permit to a work contract. Secondly, in order to offer a critical perspective to the social construction of domestic and care work as unvalued, unskilled and dirty , the research examines the importance of this labour for the reproduction of home as a complex sensory space. Contradictory to the most celebratory accounts of transnationalism and cosmopolitanism, the study demonstrates the constitutive role played by persisting borders and associated legislative practices of exclusion. Accordingly, questions such as work and residence permits, right to family reunification and access to welfare and health services underpin the rise of migrancy as an important social category defining the status of paid reproductive labour in the society as well as framing the workers livelihoods in a comparable way to other social categories. The research findings, which point to the striking parallels in the organisation of paid reproductive labour across historical times and geographical places, call into question the evolutionary idea of a Western modernisation, suggesting the need for a radical rethinking of what is meant and understood by development and modernisation within social sciences, as well as a rethinking of the tenets of neoliberal global economics.
  • Poukka, Päivi (Helsingin yliopisto, 2011)
    This study examines values education in Japanese schools at the beginning of the millennium. The topic was approached by asking the following three questions concerning the curricular background, the morality conveyed through textbooks and the characterization of moral education from a comparative viewpoint: 1) What role did moral education play in the curriculum revision which was initiated in 1998 and implemented in 2002? 2) What kinds of moral responsibilities and moral autonomy do the moral texts develop? 3) What does Japanese moral education look like in terms of the comparative framework? The research was based on curriculum research. Its primary empirical data consisted of the national curriculum guidelines for primary school, which were taken into use in 2002, and moral texts, Kokoro no nôto, published by the Ministry of Education in the same context. Since moral education was approached in the education reform context, the secondary research material involved some key documents of the revision process from the mid-1990s to 2003. The research material was collected during three fieldwork periods in Japan (in 2002, 2003 and 2005). The text-analysis was conducted as a theory-dependent qualitative content analysis. Japanese moral education was analyzed as a product of its own cultural tradition and societal answer to the current educational challenges. In order to understand better its character, secular moral education was reflected upon from a comparative viewpoint. The theory chosen for the comparative framework, the value realistic theory of education, represented the European rational education tradition as well as the Christian tradition of values education. Moral education, which was the most important school subject at the beginning of modern school, was eliminated from the curriculum for political reasons in a school reform after the Second World War, but has gradually regained a stronger position since then. It was reinforced particularly at the turn of millennium, when a curriculum revision attempted to respond to educational and learning problems by emphasizing qualitative and value aspects. Although the number of moral lessons and their status as a non-official-subject remained unchanged, the Ministry of Education made efforts to improve moral education by new curricular emphases, new teaching material and additional in-service training possibilities for teachers. The content of the moral texts was summarized in terms of moral responsibility in four moral areas (intrapersonal, interpersonal, natural-supranatural and societal) as follows: 1) continuous self-development, 2) caring for others, 3) awe of life and forces beyond human power, and 4) societal contribution. There was a social-societal and emotional emphasis in what was taught. Moral autonomy, which was studied from the perspectives of rational, affective and individuality development, stressed independence in action through self-discipline and responsibility more than rational self-direction. Japanese moral education can be characterized as the education of kokoro (heart) and the development of character, which arises from virtue ethics. It aims to overcome egoistic individualism by reciprocal and interdependent moral responsibility based on responsible interconnectedness.
  • Ahtonen, Tommi (2002)
    Tutkielmassa tarkastellaan franchisingsopimuksiin liittyvää moral-hazard-ongelmaa. Lisäksi analysoidaan franchisingtoimintamallin esiintymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kaksipuolisen moral-hazard-mallin sekä empiiristen tutkimusten pohjalta. Franchising on yksi yrittäjyyden muoto, joka perustuu kahden itsenäisen yrityksen väliseen yhteistyöhön. Franchisingtoimintamallissa päämies (franchisingantaja) luovuttaa agentille (franchisingyrittäjä) oikeuden käyttää omistamaansa liikeideaa tai tuotemerkkiä. Vastikkeena tästä agentti maksaa päämiehelle korvauksen sekä sitoutuu noudattamaan liiketoiminnassaan franchisingketjun laatuvaatimuksia. Franchisingsopimuksen vallitseva teoreettinen tutkimussuunta muodostuu moral-hazard-ongelman ratkaisemisesta. Kahdensuuntaisen moral-hazard-mallin ydin on siinä, että päämies ja agentti eivät voi havaita toistensa panoksia, jotka vaikuttavat lopputuotteen kysyntään. Päämiehen panos tuotemerkkiin ja agentin lisäämä arvo lopputuotteeseen (mm. palvelu) ovat tekijöitä, joita ei voi havaita. Tällöin oman edun tavoittelu yhteisen edun sijaan johtaa kummankin osapuolen houkutukseen laistaa sopimuksen velvoitteista. Agentille tulee houkutus vapaamatkustaa vertikaalisesti päämiehen tuotemerkillä tai horisontaalisesti muiden agenttien kustannuksella. Päämiehelle puolestaan tulee houkutus laistaa investoinneista tuotemerkkiin. Franchisingsopimuksen pitää antaa riittävät kannusteet molemmille osapuolille toimia tehokkaasti ja välttää velvoitteiden laiminlyöntiä. Moral-hazard-ongelma voidaan ratkaista pääsääntöisesti voitonjakosopimuksella. Osapuolet jakavat tällöin toimipisteen tuotot. Sopimuksen ytimenä on ensisijaisesti sopimuksentekohetkellä maksettava aloitusmaksu agentilta päämiehelle sekä jatkuvat maksut eli rojaltit. Päämies voi lisäksi monitoroida agenttia, mikäli voitonjakosopimus yksinään ei riittävästi kannusta agenttia toimimaan tehokkaasti. Pääosiltaan empiiriset työt tukevat kaksipuolista moral-hazard-mallia. Empiiriset tutkimukset tuovat myös esiin toimialan luonteen sekä taloudellisen ympäristön vaikutuksen franchisingtoimintamallin esiintymiseen. Empiirinen aineisto osoittaa lisäksi, että organisaatiomuodon valintaan vaikuttavat toimipisteiden maantieteellinen hajanaisuus sekä korkeat monitorointikustannukset. Päämiehet, joilla on vahva tuotemerkki ja jotka toimivat työvoimavaltaisella alalla, suosivat tutkitusti franchisingia organisaatiomuotona. Franchisingtoimintamallin esiintymiseen ja sopimuksen ehtoihin vaikuttaa ennen kaikkea päämiehen ja agentin panosten välinen suhteellinen painoarvo. Mitä vahvempi panos osapuolella on, sitä paremmat ehdot hän saa franchisingsopimukseen. Tutkielman tärkeimmät lähteet ovat Mathewsonin ja Winterin, Bhattachryyaan ja Lafontainen sekä Lalin teoreettiset artikkelit. Lisäksi tutkielmassa käytetään useita aiheeseen liittyviä empiirisiä tutkimuksia.
  • Karvonen, Lotta (Helsingin yliopisto, 2010)
    Tutkimuksessa analysoin neljää Jeff Lindsayn Dexter -dekkaria kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen osa keskittyy päähenkilön sosiopaattisen persoonan aiheuttamiin moraalisiin ristiriitoihin, sillä hän on sekä sarjamurhaaja että työskentelee poliisin laboratoriossa silti noudattaen erittäin tiukkaa moraalista ohjenuoraa, joka määrittää kenet hän saa tappaa. Tutkimuksen toinen osa tarkastelee kirjojen naishahmoja ja heidän ongelmiaan. Käsittelen lyhyesti myös kirjasarjan ja niiden pohjalta tehdyn televisiosarjan eroja. Metodeina käytän lähiluentaa, eettistä analyysiä sekä rikoskirjallisuuden alalajien vertailua. Vaikkei rikoskirjallisuudessa olekaan yleistä, että poliisi tai tutkija olisi siviilissä rikollinen, on Dexter hyvin tyypillinen fiktiivinen sosiopaatti ja sarjamurhaaja. Lindsayn kirjojen juonet ja Dexter päähenkilönä noudattavat paikoin lähes kirjaimellisesti Thomas Harrisin Hannibal Lecterille luomaa kaavaa. Kirjojen moraaliset ristiriidat taas aiheutuvat sekä Dexterin roolista lainvartijana ja -rikkojana että hänen noudattamastaan tiukasta moraalisesta ohjenuorasta, joka määrittää kenet saa tappaa. Sosiopaattina hänen pitäisi olla kaikkien yhteiskunnan asettamien lakien ja rajoitusten tavoittamattomissa, mutta silti hänen päätöksentekonsa perustuu täysin kasvatti-isänsä laatimiin ohjeisiin. Tämä on yksi Dexterin hahmon suurimmista ristiriitaisuuksista, joka vahvistaa Heta Pyrhösen esittämän ajatuksen siitä, ettei rikoskirjallisuus tule toimeen ilman vahvaa moraalista selkärankaa. Dexterin tiukka moraalinen ohjenuora ja lukijoiden samaistuminen päähenkilöön ovat kuitenkin todennäköisin syy hänen selviytymiseensä kirjasta toiseen, ja sarjan myötä Dexter muuttuukin inhimillisemmäksi kuin alussa. Toisaalta naishahmojen ongelmien havaitseminen on vaikeaa, sillä ensivaikutelman perusteella voisi kuvitella, että Lindsayn kuvaama yhteiskunta on jo ratkaissut kaikki tasa-arvo-ongelmansa. Sukupuolten ja kansanryhmien välisestä tasa-arvosta ei kirjoissa keskustella, mutta merkittäviä naishahmoja on silti huomattavan vähän, eikä heistäkään ole rakennettu yhtä johdonmukaisia ja mielenkiintoisia kuin päähenkilöstä esimerkiksi. He jäävät pitkälti Dexterin varjoon. Edes Dexterin sisko Deborah ei pysty säilyttämään osaansa kirjojen naispäähenkilönä, sillä hänen ammattitaitoaan poliisina ja olemustaan naisena kuvataan jatkuvan ristiriitaisesti. Kaksi seuraavaksi tärkeintä naishahmoa ovat Dexterin tyttöystävä Rita, joka toimii äitiyden ruumiillistumana, sekä hänen tyttärensä Astor, joka on veljensä ohella samanlainen sosiopaatti kuin Dexter. Naissarjamurhaajien puute ja naishahmojen epäjohdonmukainen kuvaus ovat yksi Lindsayn kirjojen suurimmista ongelmista. Analyysin keskeisimmät johtopäätökset paljastavat, miten omaperäisyydestään huolimatta Dexter muistuttaa huomattavasti muita tunnettuja fiktiivisiä sarjamurhaajia, ja miten Lindsay pohjaa tekstinsä amerikkalaiseen arvomaailmaan ja rikoskirjallisuuden alalajien konventioihin. Vaikka suurin osa lukijoista pystyykin käsittelemään Dexterin tekojen moraalisia ristiriitoja, voi sarjamurhaajan ihannointi aiheuttaa toisille ongelmia. Toisaalta luomalla monipuolisia ja johdonmukaisia naishahmoja, jotka pystyisivät säilyttämään itsenäisyytensä kaikissa tilanteissa, Lindsayn kirjat olisivat sekä ajankohtaisempia että omaperäisempiä kuin nyt.
  • Miettinen, Topi (2001)
    Tässä tutkilemassa esittelen formaalin peliteoreettisen mallin, joka määrittää oikeudenmukaisen sosiaalisen sopimuksen. Mallin esitti Ken Binmore (1994,1998). Binmoren mukaan sosiaalinen sopimus on implisiittinen sopimus, joka määrittää yhteisön jäsenten oikeudet ja velvollisuudet. Teoria on eettisesti naturalistinen ja relativistinen. Moraali nähdään tasapainonvalintamekanismina. Sosiaalista sopimusta muuttavat biologiset ja sosiaaliset voimat. Binmoren haluaa rakentaa synteesin John Rawlsin (1971) ja John Harsanyin (1977) esittämistä teorioista. Hän soveltaa yrityksen teoriasta tuttua tapaa jakaa aika kolmen tason prosesseihin. Lyhyellä aikavälillä tehdään kaikki päätökset. Keskipitkällä aikavälillä sosiaalinen normisto sopeutuu. Pitkällä aikavälillä geneettiset koodistot sopeutuvat vallitseviin lyhyen aikavälin olosuhteisiin. Lyhyellä aikavälillä mallin pelaajat pelaavat kahta peliä samanaikaisesti: elämän pelissä pelaajien strategivalintoja rajoittavat vain luonnolliset, biologiset ja fysikaaliset tekijät kun taas moraalipelissä sosiaalisen normin rikkomisesta seuraa toisaalta rangaistus ja toisaalta vetoomus neuvotella uudelleen siitä, mikä todella on vallitseva sosiaalinen sopimus. Neuvotteluprosessi käydään tietämättömyyden verhon takana, joka on tuttu Rawlsin ja Harsanyin teorioista. Binmore käyttää bayesläistä päätöksentekoteoriaa mallittaakseen yksilökohtaista tavoitefunktiota tietämättömyyden verhon takana. Tämä johti Harsanyin utilitarismiin. Binmore ei kuitenkaan usko Rawlsin ja Harsanyin teorioissa esitettyihin pelaajien mahdollisuuksiin sitoutua. Niinpä Binmore päätyy maximin-päätelmään, joka on tuttu Rawlsin teoriasta. Rawls taas uskoi, että tämän päätelmän saavuttamiseksi olisi luovuttava bayesläisestä päätöksentekoteoriasta. Keskipitkän aikavälin prosessissa empaattisten preferenssien painot sopeutuvat asettuen lopulta evolutionaarisesti vakaaseen tasapainoon. Rawlslainen ja utilitaristinen tasapaino kohtaavat. Pitkällä aikavälillä oikeudenmukainen tasapaino käy yksiin walraslaisen tasapainon kanssa, kun tarkastellaan vain hyödykkeiden oikeudenmukaista jakoa. Tämä selittää Binmoren mukaan markkinoiden syntymisen. Ensin tarkastellaan, kuinka eettiset teoriat sopivat yksiin taloustieteen teorioiden kanssa ja yritämme selvittää joitakin taloustieteen ongelmakohtia tällä alueella. Sitten esittellään tarvittavat peliteoreettiset työkalut sekä käydään läpi lyhyesti Rawlsin ja Harsanyin ideat. Sitten selvitetään yksityiskohtaisesti Binmoren teorian olennaisimmat osat: ensin lyhyen ja keskipitkän aikavälin prosessit ja lopuksi pitkän aikavälin malli. Lopulta esitetään kritiikkiä ja joitakin ideoita jatkokeskustelun pohjaksi.
  • Miettinen, Topi (2001)
    In the thesis, I will present a formal game theoretic model on determination of a fair social contract introduced by Binmore (1994, 1998). Bimore considers a social contract as an implicit contract that determines the rights and duties of contracting individuals. Binmore?s construction is naturalistic and ethically relativistic. The driving forces are biological and social evolution. Morality is seen as an equilibrium selection mechanism to coordinate among multiple equilibria available. Binmore wants to construct a synthesis of the theories of Rawls (1971) and Harsanyi (1977). He picks up an idea familiar to economists from the theory of the firm and presents three time intervals. In the short run, all the decisions of importance are made. In the medium run, social evolution alters the fair social contract. In the long run, genetic codes adapt to the prevailing shorter run circumstaneces. In the short run, players are playing two games simultaneously: the game of life where players strategy choices are only restricted by physical, natural and biological constraints and the game of morals where side-stepping from the fair social contract strategies launches punishments on one hand and a negotiation process on the other. The negotiation process takes place behind the veil of ignorance familiar from theories of Rawls and Harsanyi. Binmore uses bayesian decision theory in maximizing empathetic preferences that are identical to extended preferences of Harsanyi. This approach leads Harsanyi to utilitarianism. Binmore, however, sticks to non-commitment approach in the negotiation process. By these means he ends up with a maximin conclusion familiar from Rawls, that Rawls thought to require abandoning bayesian decision theory. In the medium-run the weights of empathetic preferences adapt and finally settle to an evolutionary stable equilibrium. The solutions of Rawlsian and utilitarian approaches coincide. Finally long-run approach presents a theory why the market system has evolved. As far as the scope is restricted to division of market goods, the fair social contract coincides in the long run with the walrasian equilibrium. We proceed by first discussing, how moral and ethical theories fit to traditional economics. We try to shed light on some issues of dispute in economics that are essential for the theory. We will then present the essential tools of game theory necessary for the understanding of the ideas. We will shortly present theories of Rawls and Harsanyi. After presenting the precedessors, we will tackle Binmores theory. First the short and medium run processes are presented. Secondly, we dive into the deep waters of genetic adaptation of long run treatment. Finally, we will present critiques and further ideas.
  • Kulonen, Minna (1999)
    The thesis focuses on the sociopolitical value promotion by the multinational corporations, which according to the recent research has increased during 1990's. The phenomena is analysed with the help of the concept of 'moral markets', which refers to the continual flux of the contemporary moral values. The moral values are created and enhanced by the actors at the moral markets. The study is the so called pilot study on the phenomena, which has just begun to develop and of which there exists only minimal previous research. The aim of the thesis is to systematically analyse the value promotion of the corporations and the actors and elements related to the phenomena. The system theory, which emphasises the relationship between the organisation and the external environment, is used as a contextual theory. It has been used as a basis in order to form more specific model on the functions of 'the moral markets' and the power hierarchy behind it. The theory of legitimation of power by David Beetham forms the main theory of the study. The thesis is a case study, in which is used both quantitative content analysis and qualitative text analysis. The case corporations are Shell, Nestlé, McDonald's and Nike, which have been and still are on the boycott. The quantitative analysis pointed out that the promotion of values was both relatively extensive and intensive in three of the four case corporations. Also the so called boycott values were in a central position in three of the four cases, which may seem to indicate that boycotts are one essential reason for the value promotion of the case corporations. From the results of the quantitative analysis there was formed the following value promotion profiles: boycott-centric activity (Shell and Nike), 2) symbolic surplus value -centric activity (McDonald's) and 3) boycott-centric passivity (Nestlé). According to the analysises it seems to be that both Shell and Nike are actively involved in the value creation at the moral markets. Also McDonald's seems to participate in the functions of the moral markets. However, in the case of McDonald's the symbolic surplus values and core values seem to be used to direct the attention away from the actual boycotts and its consequencies. In the case of Nestlé the corporation is more passive and defensive when regarding the value promotion. Also the legitimation of the corporation is mainly practised by the means of reactive form of control as the legislation and government intervention. The most important sources of the study are the web sites of the case corporations. The other sources of the study are both socio-scientific and economical reviews, journals and books. The material has been achieved also through the Internet.
  • Kulonen, Minna (1999)
    Tutkielma tarkastelee monikansallisten yritysten harjoittamaa sosio-poliittisten arvojen markkinointia, mikä viimeisten tutkimusten mukaan on 1990-luvulla lisääntynyt selkeästi. Ilmiötä lähestytään ns. moraalimarkkinat käsitteen avulla, jonka mukaan nyky-yhteiskunnan arvot ovat jatkuvan muutoksen alla, ja niiden luomiseen ja vahvistamiseen osallistuvat eli toimijat moraalimarkkinoilla. Tutkielma on ns. pilottitutkimus ilmiöstä, joka on vasta kehittymässä ja jota on siten hyvin vähän mennessä tutkittu. Sen vuoksi tutkielman tavoitteena on systemaattisesti analysoida yritysten arvomarkkinointia ja siihen liittyviä keskeisiä tekijöitä. Kontekstuaalisena teoriana on käytetty systeemianalyysia, joka korostaa organisaation ja ulkoisen ympäristön vuorovaikutusta. Systeemiteoriaa on käytetty pohjana muodostettaessa malli 'moraalimarkkinoiden' toiminnasta ja sen taustalla vaikuttavasta valtahierarkiasta. Varsinaisena tutkimuksellisena teoriana on käytetty David Beethamin teoriaa vallan legitimaatiosta, jonka mukaan legitiimi valta koostuu kolmesta osasta: 1) ilmaistusta hyväksynnästä, 2) moraalisesta oikeutuksesta ja 3) legaalista validiteetista. Tutkielma on luonteeltaan tapaustutkimus, jonka empiirisessä analyysissä on käytetty kvantitatiivista sisällönerittelyä ja kvalitatiivista tekstianalyysiä. Tutkimuskohteiksi on valittu neljä 1990-luvulla boikottiin joutunutta suurta monikansallista yritystä: Shell, Nestlé, McDonald's ja Nike. Tuttkielman kvantitatiivisen analyysin osalta todetaan, että arvomarkkinointi on suhteellisen laajaa ja intensiivistä lähes kaikissa tapausyrityksissä. Kaikissa tapausyrityksissä boikottiarvojen osuus oli yli 50 %, minkä mukaisesti vaikuttaisi siltä, että arvomarkkinoiden ja boikottien välillä on yhteys. Kvantitatiivisen analyysin pohjalta muodostetaan yritysten arvomarkkinointia koskevat profiilit: 1) boikottikeskeinen aktiivisuus (Shell, Nike), 2) symbolinen lisäarvokeskeinen aktiivisuus (McDonald's) ja 3) boikottikeskeinen passiivisuus (Nestlé). Analyysien perusteella vaikuttaa siltä, että Shell ja Nike ovat yrityksiä, jotka osallistuvat aktiivisesti moraalimarkkinoiden toimintaan ja joiden suhde ulkoiseen ympäristöön on suhteellisen avoin. Kvantitatiivisen analyysin mukaan myös McDonald's on aktiivinen erilaisten arvojen edistäjä, mutta ko. yrityksellä arvot saattavat toimia lähinnä huomion suuntaajina pois boikottia koskevista ongelmakohdista ja niiden seurauksista.. Nestlé on sekä arvomarkkinoinnissaan että suhtautumisessaan ulkoiseen ympäristöön lähinnä passiivinen ja defensiivinen. Yritys pyrkii hankkimaan laillista validiteettia (legal validity) toiminnalleen lähinnä lain ja valtion sääntelyn kautta. Tutkimusaineisto koostuu tapausyritysten internet-sivuista, joita on analysoitu em. menetelmin. Muina lähteinä on käytetty ilmiön uutuuden vuoksi lähinnä tieteellisiä aikakausjulkaisuja, internet-aineistoa ja talous- ja sosiaalitieteellistä kirjallisuutta.
  • Tabermann, Johannes (Helsingfors universitet, 2011)
    I denna pro gradu avhandling undersöker jag Jokela-fallets diskursiva efterdyningar utgående från ett moralpanikperspektiv. Syftet är att se huruvida reaktionerna på och förklaringarna till skolmassakern i Jokela kan anses präglas av moralpanik, samt vilka andra förklaringsmodeller som präglade den omfattande Jokela-debatten. Avhandling grundar sig på en kvalitativ diskursanalys av förklaringsmodellerna så som de presenterades i opinionstexter och insändare i Helsingin Sanomat hösten 2007. Jag analyserar hur den medierade Jokela-debatten utvecklades och formade perceptionerna om skolskjutningar, ungdomar och det finländska samhällstillståndet i stort. Jokela-fallet väckte starka reaktioner och rädsla. Man försökte förstå och förklara orsakerna till skottdramat. Flera olika förklaringsmodeller presenterades i medierna; en oro över ungdomens mentala hälsa och mobbning, webbens och populärkulturens farliga inflytande, det hårdnade samhällsklimatet och en försvagad välfärd, också den bristfälliga vapenlagstiftningen kritiserades. Den gemensamma nämnaren var att Jokela-fallet uppfattades som en indikator på hela samhällets tillstånd där en gemensam värdegrund och moral håller på att erodera. Mitt teoretiska perspektiv grundar sig främst på moralpanikteorier av Stanley Cohen och Chas Critcher som jag kopplar ihop med Ulrich Becks teori om risksamhället och Emile Durkheims anomiteori. Det här speglar jag mot bland annat Hille Koskelas forskning om rädslans kultur och trygghetssamhället, samt jämför med amerikansk forskning om skolskjutningar. Jokela-debatten formades främst av två dominerande diskurser: a) en rationaliseringsdiskurs som kännetecknas av att man försöker förklara Jokela-fallet genom förnuftsmässiga och logiska resonemang genom att peka på olika samhällsaspekter, b) en risk- och kontrolldiskurs som kännetecknas av moralpaniktendenser främst i form av oro över ungdomar, internet och försvagade samhällsnormer, samt krav på ökad social kontroll och reglering för att säkra trygghet och ordning i samhället. Jokela-fallet var inte ett klassiskt moralpanikfall, men fyllde många av kriterierna för moralpanik. Jokela-debatten uttryckte en rädslans kultur som genomsyrar dagens risksamhälle och som legitimerar ökad riskhantering och social kontroll, som försvar mot de hot och problem som samhället kollektivt upplever. Det ställdes krav på mera social kontroll och reglering på grund av upplevda hot mot samhällets normer och en försvagad moral, vilket är ett uttryck för moralpanik. Jokela-fallets diskursiva efterdyningar visar att tryggheten har blivit ett moraliskt imperativ. Trygghet har blivit något vi förutsätts eftersträva och som vi är färdiga att betala ett allt högre pris för, både mätt i pengar och i frihet.
  • Hanhimäki, Eija (Waxmann, 2011)
    The aim of this study was to investigate educators relational moral voices in urban schools and to listen to what they told about moral professionalism and moral practices in challenging urban schools. Their relational moral voices were investigated through the following three questions: 1. What are the educators moral voices in relation to themselves and other people? 2. What are the educators moral voices in relation to their work and society? 3. What kind of interaction process lies between the educators moral voices and the urban school context? The research data of this study were gathered in four urban schools in Jyväskylä and Helsinki. The research schools were chosen for this study according to the criteria of the international Socrates Comenius project called Leading Schools Successfully in Challenging Urban Context: Strategies for Improvement. This study formed part of this project, which investigated successful urban schools as challenging learning environments in nine European countries and explored the principals success in leadership in particular. The data, which included 37 narratively constructed interviews with four principals and key informants selected by the principals, were gathered in interviews conducted in 2006. In other words, the data comprised three interviews with each of four principals, and interviews with two teachers, two parents, and two pupils from each school. In addition, the school deacon from one school was also interviewed. Furthermore, part of the data from one of the research schools included a medium report of the school deacon s work. This study combined the case study method, the narrative approach and the critical incident technique as the methodological framework. In addition, all of these methods served as practical tools for both analyzing and reporting the data. The educators' narrations and the results of the study appear in the original articles (Hanhimäki & Tirri 2008; Hanhimäki 2008b; Hanhimäki & Tirri 2009; Hanhimäki 2008a). The educators moral voices in relation to themselves and other people emerged through the main themes of moral leadership, the development and evaluation process, moral sensitivity, gender, values, and student well-being. The educators moral voices in relation to their work and society emerged through the main themes of multiprofessional cooperation, families and parental involvement, and moral school culture. The idea of moral interaction connected moral professionalism and the methodological combination of this study, which together emphasized social interaction and the creation of understanding and meaning in this interaction. The main point of this study was to state that the educators moral voices emerged in the interaction between the educators themselves and the urban school context. In this interaction, the educators moral professionalism was constructed and shaped in relation to themselves, other people, their work and society. The loudest relational moral voices heard through the main themes were those of caring, cooperation, respect, commitment, and professionalism. When the results were compared to the codes of ethics which guided these educators moral professional work, the ethical principles and values of the codes were clearly visible in their moral practices. The loudest message from the educators narration could be summarized in the words caring, respect and cooperation: at its best, there is just a human being and a human being with caring, respect and cooperation between them. The results of this study emphasize the need for practical approaches such as case studies and the narrative approach in teacher education to encourage educators to become moral professionals capable of meeting the needs of people of varied backgrounds. In addition, opportunities for moral, religious and spiritual education should be noticed and utilized in the plural interaction of urban schools when nurturing pupils and creating a moral school culture. Furthermore, multiprofessional cooperation and parents as the school s primary cooperation partner are needed to carry out the shared duty of moral education in urban schools. Keywords: moral professionalism, educator, relational moral voice, interaction, urban school