Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 13161-13180 of 24408
  • Mattila, Johanna (2010)
    Viime vuosien aikana suomalaisessa lypsykarjanpidossa on tapahtunut suuria muutoksia. Karjakoot ovat kasvaneet, pihattonavetat yleistyneet ja tuotanto-olosuhteiden lisääntyvä koneellistuminen on vähentänyt ihmisen ja naudan välisiä kontakteja päivittäisissä työrutiineissa. Ihmiskontaktin väheneminen voi tehdä naudoista pelokkaita ja hankalia käsitellä. Pihattonavetoiden yleistymisen myötä nautoja käsitellään entistä enemmän vapaana, minkä vuoksi hyvä eläinten käsittelytaito on edellytys sekä karjanhoitajan että tilalla vierailevien ammattilaisten sujuvalle ja turvalliselle työskentelylle. Lisäksi eläinten käsittely vaikuttaa naudan ja hoitajan välisen suhteeseen, ja on siten merkittävä eläinten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Suomalaisissa olosuhteissa tapahtuvasta karjankäsittelystä ja eri ammattilaisten käsittelytaidosta on olemassa vähän julkaistua tietoa. Samoin ihmisen ja naudan välisen hierarkian merkitys ja käytännön menetelmät valta-aseman osoittamiseen ovat erittäin vähän tutkittuja nautojen käsittelyn osa-alueita. Tämä tutkielma pyrkii osaltaan korjaamaan näitä puutteita kokoamalla yhteen karjanhoitajien kokemukseen perustuvaa tietoa nautojen käsittelystä sekä ihmisen ja naudan välisen valtasuhteen muodostumisesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään karjanhoitajien mielipiteitä tilalla vierailevien ammattilaisten karjankäsittelytaidosta sekä käsittelyn oppimisesta. Tutkimuksessa haastateltiin hyvästä eläinten käsittelystä ja hoidosta tunnettuja karjanhoitajia 20 lypsykarjatilalla eri puolilla Suomea. Haastattelutilat olivat eläinmäärältään suurehkoja (noin 30 - yli 200 lehmää), kaikissa oli pihattonavetta, ja haastatelluilla karjanhoitajilla oli vähintään 10 vuoden kokemus karjanhoidosta. Karjanhoitajat pitivät eläinten hyvää kohtelua tärkeänä sekä eläimen että ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Nautoja pyrittiin käsittelemään rauhallisesti ja lempeästi, omasta työturvallisuudesta huolehtien. Haastateltujen mukaan naudat tunnistavat hoitajansa ja erottavat eri ihmiset toisistaan. Ihmisen vallitsevaa asemaa nautaan nähden pidettiin tärkeänä työn sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Karjanhoitajat osoittivat valta-asemansa eläimille olemuksellaan, äänellään ja kättä pidempää työkalua apuna käyttäen. Tutkimuksessa tuli lisäksi esille arkojen eläinten ja hiehojen kohdalla toimiviksi havaittuja käsittelykäytäntöjä. Nautojen käsittelyn oppimisen kannalta haastatellut pitivät tärkeänä eläinten käyttäytymisen tuntemista, käytännön harjoittelua sekä omaa motivaatiota. Eri ammattilaisten käsittelytaidosta esitetyissä mielipiteissä oli vaihtelua. Tutkimus osoittaa, että suomalaisilta lypsykarjatiloilta löytyy positiivista karjanhoitokulttuuria, ja käytössä on hyviä karjankäsittelymenetelmiä. Haastatteluissa esiin tulleita mielipiteitä ja käsittelykäytäntöjä ei voida kuitenkaan yleistää koko suomalaista karjanhoitotapaa koskevaksi, eikä eri ammattilaisten käsittelytaidosta voida tehdä tämän tutkimuksen perusteella yksityiskohtaisia johtopäätöksiä. Tutkimusaineisto antaa kuitenkin selkeän kuvan niistä periaatteista ja käytännön käsittelytekniikoista, jotka on havaittu käyttökelpoisiksi lypsykarjan käsittelyssä kotimaisissa tuotanto-oloissa. Tutkimuksessa esiin tullutta tietoa voidaan mahdollisesti jatkossa hyödyntää suomalaisen nautojen käsittelykulttuurin ja siihen liittyvän koulutuksen kehittämisessä.
  • Turunen, Päivi (2009)
    Kirjallisuuskatsaus käsittelee nautojen poikimavaikeuksia, ja se tehtiin taustatyönä nautojen poikimavaikeuksiin liittyvälle tutkimukselle. Nautojen poikimavaikeudet ovat Suomessa melko pieni ongelma. Poikimavaikeuksilla on kuitenkin taloudellista merkitystä tuottajalle. Poikimavaikeudet lisäävät sikiö- ja vasikkakuolemia. Emollakin on suurempi riski kuolla, tai se voidaan joutua poistamaan karjasta ennenaikaisesti. Myös alentunut maitotuotos ja alentunut teuraspaino saattavat aiheuttaa tulonmenetyksiä. Eläinlääkärin käynnit ja tuottajan lisääntynyt työmäärä aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia. Lisäkustannuksia voivat aiheuttaa myös heikentynyt hedelmällisyys ja korvauseläinten hankinta. Vaikea poikiminen tarkoittaa poikimista, jossa ensimmäinen tai toinen vaihe ei etene normaalisti, ja jossa tarvitaan poikima-apua. Poikimavaikeuksien taustalla voi olla usea eri tekijä ja useita tekijöitä samanaikaisesti. Nämä taustatekijät voidaan jakaa seuraavasti: perinnölliset, infektiiviset, traumaattiset, ravitsemukselliset, eläinten pitoon liittyvät ja sekalaiset. Myös ympäristötekijät, kuten ilmasto, saattavat olla poikimavaikeuksien taustalla. Yksittäisen poikimavaikeustapauksen kyseessä ollessa poikimavaikeuden aiheuttajat voidaan yksinkertaistetusti jakaa emoon ja sikiöön liittyviin. Emoon liittyvä syy voi olla synnytyskanavan riittämätön koko tai sikiötä ulostyöntävien voimien riittämättömyys. Sikiöön liittyviä syitä ovat puolestaan sikiön suuri koko tai epänormaali muoto, monisikiöisyys ja sikiön poikkeava tila, asento tai tarjonta. Yleisimpiä poikimavaikeustyyppejä ovat sikiön ja emon välinen epäsuhta, tila-, asento- tai tarjontavirhe, kohdunkaulan puutteellinen avautuminen, emättimen takaosan ja ulkosynnytinten puutteellinen löystyminen, kohdun supistelemattomuus, sikiön epämuodostumat, kohtukierre ja monisikiösynnytys. Poikimavaikeuksien yleisyyteen vaikuttavat lukuisat tekijät. Poikimavaikeudet ovat yleisempiä 1. hiehoilla kuin lehmillä, 2. sonnisikiöillä kuin lehmäsikiöillä, 3. monisikiösynnytyksissä kuin yhden sikiön synnytyksissä, 4. painavammilla sikiöillä ja 5. liian nuorilla ensisynnyttäjillä. Terve sikiö voi säilyä hengissä enintään kahdeksan tuntia poltteiden alkamisen jälkeen, mikäli napanuora on säilynyt ehjänä. Poikimavaikeuksiin tulisi varautua ennalta ja poikimiseen tulisi puuttua ajoissa ongelmaa epäiltäessä. Jos synnytyskanavasta näkyy mitä tahansa muuta kuin kaksi jalkaa niin, että sorkan pohjat ovat alaspäin, ja mahdollisesti pää, voi poikimisessa tulla ongelmia. Samoin, jos poikiminen käynnistyy selvästi etuajassa tai yliajalla, tulisi varautua poikimavaikeuden mahdollisuuteen. Poikiminen on pitkittynyt, mikäli näkyvät sorkat tai sikiökalvot ovat himmeät, kuivat ja tummat. Myös mikä tahansa outo vuoto emon peräpäästä tai poikiva eläimen outo käytös voi olla merkki eläinlääkäriä vaativasta poikimavaikeudesta. Jos vesipään tai raajojen ilmestymisestä on kulunut kaksi tuntia, tulisi poikimisen tilanne tarkastaa. Eläinlääkäri tulisi ehdottomasti kutsua paikalle, jos vasikkaa on vedetty kahden ihmisen voimin viisi minuuttia ilman, että vasikka on hievahtanutkaan.
  • Kupiainen, Varpu (2004)
    Seleeni on elimistölle välttämätön hivenaine. Suomessa rehukasvien seleenipitoisuus on luontaisesti hyvin alhainen ja siksi seleeniä lisätään lannoitteisiin. Luomutuotannossa teollisten lannoitteiden käyttö on rajoitettua ja luomurehujen on todettu sisältävän seleeniä vähemmän kuin tavanomaisesti viljeltyjen. Seleeniä siirtyy maitoon suhteessa emän veren seleenikonsentraatioon, joten juottovasikan seleeninsaanti on riippuvaista emän seleenistatuksesta. Luomutuotannossa vasikat ovat täysmaitojuotolla kolmen kuukauden ikään saakka, kun taas tavanomaisessa tuotannossa siirrytään aikaisemmin täysmaitojuotolta teollisiin juomarehuihin, joihin on lisätty välttämättömiä hivenaineita. Tutkimuksessa kartoitettiin Etelä-Savon alueen nautojen seleenistatusta mittaamalla niiden veren glutationiperoksidaasin entsyymiaktiivisuutta. Tutkimukseen osallistui 9 luomu- ja 11 tavanomaista tilaa ja näytteitä saatiin yhteensä 138 naudasta. Suurimmalla osalla naudoista veren seleenipitoisuus oli riittävä glutationiperoksidaasiaktiivisuudesta laskettuna ( >251,4 mkat/l ). Tuotantosuuntia verrattiin keskenään ja havaittiin, että luomunautojen veren glutationiperoksidaasiaktiivisuus oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempi kaikissa ikäryhmissä, paitsi nuorkarjassa. Kuudella prosentilla naudoista glutationiperoksidaasiaktiivisuus oli alle suositusrajan ( < 566,4mkat/l ), kaikki luomutilojen eläimillä. Näilläkään eläimillä seleenipitoisuus ei ollut alle puutosrajan (< 251,4 mkat/l ) vaan kohtalainen (251,4-566,4 mkat/l ). Kyselytutkimuksen perusteella luomutiloilla ei esiintynyt tavanomaisia tiloja enempää seleenin puutteeseen viittaavia oireita. Voikin olla, että seleenipitoisuuden ollessa kohtalainen, ei puutteeseen viittaavia oireita vielä esiinny. Seleeninsaantia kannattaa selvittää tilakohtaisesti, mikäli puutosta epäillään.
  • Valkonen, Esa (1999)
    Tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin lypsylehmien sorkkaterveyttä kahdessa eri pihattotypissä. Tutkimusntehtiin kahdeksalletoista kylmäpihaton lehmälle ja yhdeksälletoista lämminpihaton lehmälle. Kylmäpihaton lehmille tehtiin ensimmäinen sorkkahoito marraskuussa -97. Toisella sorkkahoitokerralla (helmikuu -98) ja kolmannella sorkkahoitokerralla (huhtikuu -98) hoidettiin molempien pihattojen lehmät. Jokaisella sorkkahoitokerralla kaikki sorkkamuutokset tarpeen mukaan joko valokuvattiin tai kirjattiin ylös. Sorkista löytyneiden verenpurkaumien perusteella tutkittiin piilevän sorkkakuumeen esiintymisen voimakkuutta ja määrää kahden eri pihattotyypin lypsylehmillä. Myös muiden sorkkasairauksien esiintyminen tutkittiin pihattotyypeittäin. Tutkimuksessa todettiin kylmäpihatossa vähemmän piilevää sorkkakuumetta ja infektiivisiä sorkkasairauksia kuin lämminpihatossa. Piilevän sorkkakuumeen esiintyminen väheni tutkimuskertojen myötä. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään yleisimmät sorkkasairaudet, niiden etiologia ja hoito. Lisäksi vertaillaan eri navettatyyppien ja ennenkaikkea eri olosuhteiden vaikutusta lehmien sorkkaterveyteen.
  • Ahonen, Johanna (1997)
    Perinteisesti lypsylehmät on pidetty kytkettyinä parsinavetassa, mutta viime aikoina pihattojen osuusnavetoista on lisääntynyt. Uusimpana vaihtoehtona on rakennuskustannuksiltaan edullisempi kylmäpihatta. Navetan tyyppi vaikuttaa suuresti eläinten hyvinvointiin. Tutkimuksessa on tehty tilastollinen analyysi ja vertailtu navettatyypeittään 270 tilan terveystarkkailu-, hedelmällisyys- ja tuotostietoja, jotka saatiin Maatalouden laskentakeskukselta. Kylmäpihattoja tutkimukseen löytyi vain 16 kappaletta, mistä johtuen merkitseviä tuloksia ei saada. Lämpimiä pihattoja ja parsinavettoja tutkimuksessa on kumpiakin 132 kappaletta. Niiden vertailussa todetaan pihaloissa vähemmän hedelmällisyyshoitoja ja ketoosia. Akuutteja utaretulehduksia taas on pihatoissa enemmän. Muiden sairauksien esiintymisessä ei ole eroja navettatyyppien välillä. Hedelmällisyys on pihatoissa parempi, mistä on osoituksena lyhyempi aika poikimisen ja siemennysten aloittamisen välillä, lyhyempi poikimaväli, korkeampi uusimattomuusprosentti ja poikimista kohden tarvittavien siemennysten vähäisempi määrä. Hiehot sen sijaan poikivat parsinavetoissa nuorempina. Maitotuotos on parsinavetoissa hieman korkeampi ja maidon solujen lukumäärä vähäisempi, mutta nämä erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
  • Mikkonen, Tomi (Helsingin yliopisto, 2008)
    Tutkimuksessa perehdyttiin sisällönhallintajärjestelmän periaatteisiin ja navigaatioon. Perusteita hyödynnettiin käyttäjätutkimuksessa, jonka tavoitteena oli löytää ongelmakohtia sisällönhallintajärjestelmän navigaationrakennusprosessista. Menujen luominen osoittautui tulosten mukaan testikäyttäjille ongelmalliseksi.
  • Hakkarainen, Minna (Helsingin yliopisto, 2015)
    Abstract The study draws on the findings of previous ethnographic studies that picture development practice as a space of contestation in which actors engage with cultural values, history and the socio-political context in ways that create deviations from the project script . The study adds to the debate by approaching the contestation as taking place in language that reflects both existing realities and the discourses in which the actors are positioned. The study conceptualizes development practice as a process of construction of, and negotiating over, meanings. The selected approach suggests that the ambiguity of words that manifests itself in development practice is necessarily a part of development practice as actors simultaneously belong to different and sometimes contradictory contexts in which words are given their meanings. Through case studies of two types of development interventions(a Savings and Credit Intervention and a Village Self-reliance and Development Intervention) by a Finnish NGO in Vietnam, the study drawing from a Bakhtinian reading of aid practice inquires how contestation over meanings of terms central to the NGO s development thinking contribute to changes in the NGO s aid practice in relation to the promotion of gender and democracy. The study argues that multiplicity of meanings has important implications for aid practice and for donors agenda of democracy promotion in aid recipient countries. Promotion of democracy necessarily calls for deep contextual understanding as meanings, manifested in concrete utterances, are also contextual and therefore,may vary in ways that hinder or slow down project implementation. Furthermore,the study argues that non-responsive behaviour to development interventions may reflect prior experiences of unsatisfactory state-led development projects and people s understanding of them. Moreover, the study highlights the role of gendered norms and gender roles in Vietnamese society from the perspective of grassroots democracy promotion by showing how they affect women s access to formal decision making forums in villages. Keywords: development thinking, development practice, NGOs in development, language in development, democracy promotion, grassroots democracy, gender, gendered norms, Vietnam, meaning construction, heteroglossia, monologism, dialogical relationship, Bakhtinian reading.
  • Vainio, Oona-Karita (2012)
    Ne bis in idem -sääntö tai -periaate on herättänyt runsaasti keskustelua ympäri Eurooppaa. Keskustelun vauhdittajina ovat toimineet tuomioistuinratkaisut niin Euroopan unionin tuomioistuimesta (EUTI) kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta (EIT). Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön vaikutuksia suhteessa jäsenvaltioihin voidaan pitää rajoitetumpana kuin EIT:n tulkintakäytännön vaikutuksia, koska unionin tuomioistuimen ratkaisut ovat vaikuttavia ainoastaan unionin oikeutta sovellettaessa. EIT:n ratkaisukäytäntöä on peilattava suoraan kansallisvaltioiden omaan lainsäädäntöön ja tuomioistuin käytäntöön. Ne bis in idem -sääntö on kuitenkin esillä monessa unionin oikeudellisessa instrumentissa, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, Schengenin säännöstössä sekä Eurooppalaista pidätysmääräystä koskevassa säännöstössä. Näiden kaikkien osalta säännön tulkinnan sisällöstä määrätään viimekädessä unionin tuomioistuimessa. Näin ollen unionin tuomioistuimen ne bis in idem -sääntöä koskevalla tulkintakäytännöllä on eittämättä merkitystä sen arvioimisessa, miten sääntöä on tulkittava. Tutkielman tarkoituksena on ensinnäkin kartoittaa ne bis in idem -sääntelyä mainituissa instrumenteissa. Tutkielman pääpaino on kuitenkin EIT:n ja EUTI:n oikeuskäytännön arvioinnissa. Tutkielmassa käydään läpi tulkinnan kehitystä oikeustapausten valossa. Lisäksi tarkkaillaan viimeisintä ratkaisukäytäntöä molemmissa tuomioistuimissa. Tämän avulla pyritään selvittämään tulkinnan tämän hetkistä tilaa niin EUTI:ssa kuin EIT:ssa. Tämän avulla kartoitetaan tulkinnan tämän hetkiset ongelmakohdat sekä selvitetään sitä, missä määrin tuomioistuinten tulkinnat ovat yhteneväisiä. Tutkielman metodi on lainopillinen, joskin tutkielmassa on arvioitu EIT:n ja EUTI:n oikeustapausten oikeuslähdeopillista arvoa siltä osin kuin on pyritty ratkaisemaan sitä, millaisilla ratkaisuilla voi olla oikeustilaa muokkaavaa vaikutusta. Oikeustilaa on seurattu 23.11.2012 asti.
  • Juvonen, Päivi (2014)
    HELSINGIN YLIOPISTO  HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto  Fakultet/Sektion Teologinen tiedekunta Laitos  Institution Eksegetiikan laitos TekijäFörfattare Päivi Juvonen Työn nimi Arbetets titel Nebukadnessarin uni. Tekstikriittinen katsaus masoreettiseen tekstiin, Theodotioniin ja Septuagintaan. Oppiaine  Läroämne Vanhan testamentin eksegetiikka Työn laji Arbetets art Pro gradu Aika Datum Lokakuu 2014 Sivumäärä Sidoantal 131 liitteineen Tiivistelmä Referat Tässä työssä tarkastelen Danielin kirjan neljännen luvun masoreettista tekstiä, Theodotionin käännöstä siitä, sekä Septuagintaa. Pyrkimyksenä on hahmottaa eri tekstitraditioiden yhtäläisyyksiä ja eroja, ja tutkimusten valossa löytää erilaisista teorioista sopivin, joka kuvailee tekstien kehittymistä niiden nykymuotoonsa. Työssäni etenen jae jakeelta, käännän tekstit ja analysoin käännökset. Kertomukset etenevät omin painotuksin omissa traditioissaan, mistä johtuen teksteissä on lukuisia eri järjestyksessä kerrottuja samoja asioita, eri näkökulmia ja poikkeamia suhteessa toiseen tekstiin. Tutkimuskysymykset ovat: A) Tekstipoikkeamien syiden pohtiminen, pääasiassa McLayn jaotuksen mukaan. B) Septuagintan ja masoreettisen tekstin tradition pohtiminen, onko mahdollista määrittää, kumpi on vanhempaa kerrontaa? C) kääntäjien aramea kielen taito. D) onko Septuagintan ja Theodotionin käännöksillä riippuvuussuhdetta, vai ovatko käännökset itsenäisiä? Analyysin ja kirjallisuuden perusteella päädyin seuraavaan: Suuriin ja selviin tekstipoikkeamiin on usein syynä Septuagintan masoreettisesta tekstistä poikkeava Vorlage. Pieniin poikkeamiin, kun kyseessä on muutoin identtinen lause masoreettisessa tekstissä/Theodotionissa tai masoreettisessa tekstissä/Septuagintassa, on monesti syynä oudosti käännetyn sanan väärinymmärtäminen, joka johtuu toisinaan käsinkirjoitetun tekstin lukuvirheestä, tai aramealaisen pohjasanan väärinymmärtämisestä. Käännöksen muotoutumiseen on toisinaan syynä kääntäjien aramean tuntemuksen heikkous, mikä oli yllättävä löytö tutkimuksessa. Toisinaan teologiset motiivit ovat syynä tekstipoikkeamiin. Alkuperäinen tarina on alun perin ollut suullista kerrontaa, joka myöhemmin sai arameankielisen kirjallisen asun. Alkutarinaa ei enää ole olemassa kirjoitettuna, mutta yhteisestä tarinasta on jäänyt elämään erilaisia tekstraditioita, joista osoituksena masoreettinen teksti ja Septuaginta. Näistä kahdesta traditiosta Septuaginta edustaa monessa kohtaa kehittyneempää, uudempaa tekstimuotoa. Septuaginta sisältää paljon pohjatekstiä selittävää ainesta, joka masoreettisesta tekstistä puuttuu. Septuagintan tuoreimmista redaktiokerroksista kertovat myös monet masoreettisesta tekstistä puuttuvat paralleelit makkabilaiskirjaan. Septuaginta ja Theodotion ovat itsenäisiä käännöksiä, mutta Theodotion on tuntenut myös Septuagintan. Tästä on osoituksena Theodotionin turvautuminen Septuagintaan varsinkin harvinaisten sanojen kohdalla. Avainsanat – Nyckelord Masoreettinen teksti, Theodotion, Septuaginta, tekstitraditiot, tekstipoikkeamat, kielikysymys. Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja
  • Haapanen, Anna (2014)
    The latest financial crisis stimulated discussions about the necessity of updating some of the asset pricing and financial market models. Rational herding of investors is one possible way to approach this problem. Especially, in the times of increased uncertainty investors are more easily affected by the actions of others, trying to protect their income or status. Furthermore, herding is frequently associated with a destabilizing effect on trading prices in the financial markets. The thesis has two main goals. Firstly, it theoretically establishes necessary conditions that stimulate rational herding among the investors in the financial markets. The main focus is on the significance of the increase of uncertainty. Secondly, it studies how rational herding might increase price volatility and lead to price bubbles. The thesis introduces two sequential trading models with rational herd behaviour. The models are closely linked to the main themes. The model by Avery and Zemsky (1998) focuses on the influence of the multidimensionality of uncertainty in the financial markets and presents it as a main reason for investors’ herding behaviour. The model also introduces a mechanism through which herding may lead to price bubbles. Avery and Zemsky (1998) achieve price bubbles by the addition of a third dimension of uncertainty. The second model is by Park and Sabourian (2011). It underlines the effect the form of the signal has on the behaviour of the investors and establishes more profound arguments for the appearance of price bubbles in the financial markets due to herding. The main conclusion of the thesis is that theoretically it is relatively easy to confirm that the increase of uncertainty in the financial markets, for example due to a financial crisis, can lead to herd behaviour of rational investors. Another important conclusion is that it can be theoretically established that herding increases price volatility and might even partly explain the phenomenon of price bubbles. The findings of the thesis suggest that rational herding should be considered as a possible extension to the financial market and pricing models, which currently govern policymakers’ decision-making processes.
  • Granholm, Camilla (2006)
    Pro gradu-avhandling presenterar de möjligheter webben erbjuder för att stöda och hjälpa personer i svåra livssituationer. Som konkret exempel på virtuell hjälp tas Nyytis Virtualskuldra upp. Avhandlingen är tudelad. Den första delen består av en presentation av Nyyti rf:s verksamhet och Virtualskuldran som redskap i hjälparbetet samt av en forskningsöversikt som tar upp tidigare samhällsvetenskaplig internetforskning, forskning kring ungdomar, studerande och psykisk hälsa. Avhandlingens första del sammanfattas med en definition av virtualhjälpens plats i undersökningen och i ett vidare samhällsperspektiv. Den andra delen av pro gradu-avhandling består av en introduktion till narrativ teori och metod samt av en empirisk undersökning där den narrativa metoden tillämpas i analysen av studerandenas meddelanden till Virtualskuldran. Som utgångspunkt används Vilma Hänninens (2000) teori om skildringens kretslopp. Den kvalitativa undersökningen granskar meddelanden som skrivits till Virtualskuldran under år 2005 där kontaktorsaken, enligt klientens egen utsago, är stress, trötthet, utmattning och nedstämdhet. Genom analysen av studerandenas berättelser vill man ha svar på följande frågor: ·Vad karaktäriserar studerandenas berättelser som skrivs till en virtuell lågttröskel arena? ·Hurdan hjälp söker studerandena? ·Varför väljer studerandena den virtuella arenan för sina berättelser? Resultatet av undersökning är att det på basis av de berättelser studeranden skriver till Virtualskuldran verkar som om självständigblivningsprocessen i många fall skulle vara problematisk för ungdomar i dagens samhälle. Det som gör denna utvecklingsfas så svår är de oflexibla och ensidiga skildringarna vi har av vad det är att var ung, självständig vuxen i vår kultur. Den smärtsamma utvecklingskrisen som många unga upplever är något som de vill dölja för andra, vilket bidrar till att hela processen blir ännu tyngre att bära. Den virtuella arenan där man anonymt kan avslöja sina tankar och känslor verkar vara något som ungdomar upplever lättillgängligt och pålitligt, och som ett ställe där de vågar öppna sig och reflektera över hur de mår. Viktiga källorna är: Vilma Hänninen (2000) Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Rob Shields (2003) The virtual. Sherry Turkle (1997) Life on the screen. Identity in the Age of the Internet. Patricia Wallace (1999) The Psychology of the Internet.
  • Kaislaniemi, Samuli (Helsingin yliopisto, 2005)
    This MA thesis looks at Early Modern English merchant letters as an atypical subgenre of travel literature, and as an underused source for European perceptions of the Other. The thesis approaches letters by applying the three-dimensional model developed for discourse analysis by Norman Fairclough. In this study, the letters are placed in their historical, cultural and textual contexts. I first analyse the letters in relation to contemporary travel literature and ethnography, and give an account of Early Modern merchant letter-writing. Then, I conduct a close reading of the letters in their historical context, focussing on the events and persons described. The primary sources for this study are taken from the correspondence of the English East India Company trading post in Japan, 1613-1623. The texts studied are letters home (to England) written by ten different Company employees in Japan, about 50 in number. The texts are taken from the edition of the complete correspondence and other papers of the trading post (Anthony Farrington ed., "The English Factory in Japan 1613-1623", London: British Library, 1991). Although the papers of the trading post are quite unique, in containing the earliest accounts of the Far East written by secular Europeans, they have hitherto been largely neglected by scholars working on Early Modern travel. In the medieval and Early Modern periods, letters were seen to be a typical subgenre of travel literature. Yet merchant letters, being focussed on commerce, fell outside this categorisation. Any ethnographic descriptions of other cultures they contain can be taken to be incidental, and thus (relatively) unbiased. Yet descriptions of the Other found in merchant letters for the most part did not spread into the general consciousness. Merchant letters were usually not printed in published travel texts, and the East India Company was ultimately interested not in the collection of ethnographic information, but in trade.
  • Takkunen, Anne (1999)