Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 13162-13181 of 27946
  • Salovuori, Tuuli (Helsingfors universitet, 2014)
    Kuntotestejä käytetään apuna liikunnalliseen elämäntapaan motivoitaessa sekä suorituskyvyn mittaamiseen ja siinä tapahtuvien muutosten seuraamiseen. Tarvetta on juosten toteutettavalle submaksimaaliselle kenttäkuntotestille, jonka voivat toteuttaa myös kestävyysliikuntaa säännöllisesti harrastavat. Juostessa rasitustaso nousee luotettavan tuloksen saamiseksi riittävän korkealle parempikuntoisellakin, mutta submaksimaalisesti toteutettuna vältetään äärirasituksen haittapuolet. Selvitimme kestävyyskuntoa kuvaavan maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) määrittämistä sykemittauksen ja vapaasti valitun juoksunopeuden perusteella. Aineisto kerättiin Helsingin Urheilulääkäriasemalla suoran maksimaalisen rasitustestin juoksumatolla tehneiden joukosta. 25 tutkittavaa juoksi kolmen jakson intervallityyppisen testiharjoituksen. Testiharjoituksessa mitattiin syke ja juoksunopeus. Hapenkulutuksen arviointiin käytettiin Balken & Waren 1959, Londereen 1986, ACSM:n 1995 ja Basset:n & Howleyn 1997 määrittämiä laskukaavoja. Maksimisykkeen ja testiharjoituksen tietojen perusteella arvioitiin tutkittavan maksimaalinen juoksunopeus, josta kaavoilla laskettiin VO2max. Testiharjoituksessa vastaavalla juoksunopeudella syke ja hapenkulutus olivat matalampia kuin suorassa testissä. Kaavat Londeree E:n arvolla 0 ja Basset & Howley arvioivat parhaiten submaksimaalisia hapenkulutuksia ja ennustivat parhaiten ja riittävällä tarkkuudella maksimaalista hapenkulutusta. Yksilöllinen vaihtelu kaavojen ennustetarkkuudessa oli suurta. Tämän tutkimuksen perusteella kenttäkuntotesti onkin lupaava väline kestävyyskunnon muutoksen seuraamiseen.
  • Kujala, Minna (1990)
    Tässä tutkimuksessa tutkittiin maksimaalisen rasituksen vaikutusta plasman alaniini- ja kortisolikonsetraatioihin ja mahdollisia eroja hyvin suoriutuvien ja huonojen hevosten välillä. Sekä alaniinin että kortisolin on todettu aiemmin nousevanrasituksessa. Alaniini on merkityksellinen glukoosi-alaniinisyklissä, jossa se mahdollisesti kuljettaa rasituksessa syntyvääammoniakkia sekä pyruvaattiaa maksaan käsiteltäväksi. Onesitetty, että alaniinille voisi olla merkitystä suorituskykyäparantavana tekijänä. Kortisolin eritys nousee intensiteetiltään tarpeeksivoimakkaassa rasituksessa. Paitsi rasituksen kestosta onnousun päätelty riippuvan ennen kaikkea psyykkisistätekijöistä, jotka varsinkin hevosella usein ratkaisevat. Tässä tutkimuksessa ei todettu alaniinikonsentraatioidennousussa eroja hyvien ja huonojen välillä. Sen sijaanhavaittiin että keskiryhmässä alaniiniarvot alkoivat laskea 60min jälkeen, kun taas hyvillä ja huonoillaalaniinikonsentraatiot 60 min jälkeen yhä nousivat. Kokootoksessa alaniinikonsentraatiot nousivat tilastollisestimerkittävästi lepoarvoihin nähden. Näytteistä mitattiin vielä 60 min kilpailun jälkeenmerkittävästi korkeampi kortisoliarvo hyvillä kuin keskiryhmänhevosilla ja myös lepoarvot olivat matalammat hyvillä. Sekäkortisoli että alaniiniarvoissa havaittiin lievää sukupuoleensidonnaisuutta. Tämä havainto vaatisi kuitenkin varmistustasuuremmalla materiaalilla. Yhteenvetona voidaan sanoa että kortisoli ja varsinkinalaniinikonsentraatioiden tutkimuksella on mielenkiintoahevosen rasitusfysiologiassa. Uusia ulottuvuuksia voidaansaada lihashiopsioiden perusteella ja laajempialaisestatutkimuksesta, jossa mitataan alaniinin lisäksi esim.glutamaatin vaihteluita. Tässä tutkimuksessa havaitut kortisolikonsentraatioidenerot hyvä- ja huonokuntoisilla todennäköisesti kuvastavathyväkuntoisten parempaa "stressikapasiteettia".
  • Laasi, Marja (1998)
  • Linnovaara, Kristina (Statens konstmuseum, 2008)
    The dissertation examines the power mechanisms and institutional power hierarchies of the 1940s-1950s era arts elite in Helsinki and their influence on issues of taste in the visual arts. For the purposes of this study, the elite is understood to consist mainly of the board members of the principal elected bodies in the field of the arts. The theoretical framework employed is based on Pierre Bourdieu s field theory and the network perspective. The author has examined what the key, pervasive valuations were that governed the exercising of power by the arts elite in issues of taste, involving determination of who was an acknowledged artist and what was good art. The dissertation demonstrates that this exercising of power was governed by certain collective practices which maintained the illusion that the exercising of power was democratic and based on artistic quality. These practices were the corporate system, using artistic arguments in issues of taste, and using networks in the exercising of power. The struggle in the field of the arts was about who ultimately was entitled to define the value of contemporary art; the issue did not arise regarding historical art. Artists managed to gain a leading position as gatekeepers in issues regarding contemporary art. The author discusses a number of conflicts in the field of the arts that highlight the institutional hierarchies and the capital held by the various players. The structural changes that occurred in administration in the field of cultural production in the 1950s led to the separation of bureaucratic competence on the one hand and aesthetic competence on the other. There was a hierarchy in the field of the arts between institutions, between instruments of legitimisation, and between the symbolic and social capital of players in the field. The hierarchy in the arts ultimately depended on how well the elite could influence tastes through the instruments at their disposal. The various instruments of legitimisation grants, purchases, etc. were ranked differently in the evaluation of acknowledged artists and good art. The dissertation discusses what values, in the form of types of symbolic capital, the arts elite embraced and what role these played in the elite s exercising of power, with particular focus on gender, language, region and economic capital. The aesthetic capital of an artist was of only minor importance in the exercising of power by the arts elite. The dissertation further discusses the points of contact between the arts elite and players in other fields, such as the economic, media and consumer fields. When the arts elite, through the Academy of Fine Arts, became an active player in the art market, this led to a hierarchy where the division between acknowledged and not-acknowledged galleries became sharper.
  • Lindroos, Ingemo (2003)
    Pro gradu-avhandlingen handlar om de tolkningar som en grupp gambiska personer gör av importerade tv-serier. Jag har genomfört undersökningen genom temaintervjuer i en urban miljö i Gambia. Syftet med den teoretiska delen av avhandlingen är att presentera tidigare forskning i mediers kulturella påverkan, enligt bland andra Thompson (1995), samt forskning i tolkningar av tv-serier. Till de mest centrala källorna hör Liebes & Katz (1990) och Ang (1985). Jag ger dessutom en beskrivning av hurdana medieförhållandena i Afrika är, med fokus på Gambia, samt en översikt av forskning som berör kulturell påverkan i en afrikansk kontext, i vilken jag hänvisar till forskning av bland andra Kivikuru (1990, 1996, 2000). Jag behandlar temaintervjun som metod, i den form som den presenteras av Hirsjärvi och Hurme (2000). Som huvudundersökning har jag gjort sex (6) temaintervjuer med tre kvinnor respektive tre män bosatta i staden Bakau i Gambia. Jag har börjat med att kartlägga respondenternas medievanor. Teven är ett relativt nytt fenomen för många respondenter, som nuförtiden är flitiga användare av tv-mediet. De tv-serier som diskuteras är i huvudsak latinamerikanska telenovelor. För att beskriva tolkningar av tv-serier har jag valt ut teman som kulturella skillnader, tv-seriernas presentation av verkligheten, synen på familjen, könsroller, sexuella element, samt rika kontra fattiga miljöer. Resonemanget kring dessa teman handlar till stor del om den roll som tv-serierna spelar i den gambiska urbana miljön, som präglas såväl av den islamska religionen som av gambiska traditioner, men som också formas av intrycken från det "moderna samhället". De intervjuade reflekterar aktivt över tv-seriers påverkan i den gambiska miljön. De anser att tv-serierna fungerar som ett slags positiva modeller för att utveckla sig själv, men att de å andra sidan också skapar vissa negativa förebilder som står i konflikt med den egna kulturen. Tv-tittandet spelar också en stor social roll i form av de diskussioner som respondenterna för med andra mänskor i sin näromgivning. Som jämförelsematerial använder jag resultat från två liknande undersökningar som jag gjort med några respondenter bosatta på landsbygden i Senegal och några afrikaner bosatta i Finland. Dessa undersökningar stöder till stor del resultaten från undersökningen i Gambia.
  • Lindvik, Sofie (2012)
    Det ökade antalet äldre i samhället och konsekvenserna av detta är ett bekant ämne för diskussion i massmedia. Frågor som tangerar äldreomsorgens utveckling och resurser är förekommande teman 1 debatten. Syftet med den här avhandlingen är att utforska hur äldreomsorgen diskuteras och vilka representationer och diskurser om äldre som lyfts fram i mediatexter. Jag fokuserar på texter från åren 1999 och 2009 ur två finländska dagstidningar, Vasabladet och Huvudstadsbladet. Materialet omfattar artiklar, insändare och ledare. Som teoretiska utgångspunkter har jag valt socialkonstrulctionism och empowerment. Empowerment perspektivet valdes främst på grund av maktaspekten dvs. hur den strukturella och diskursiva makten tar sig uttryck. Förutom att se hur äldrefrågor lyfts fram 1 texterna är jag intresserad av att utforska hur mycket de äldre själva framträder och huruvida empowerment har en del i skapandet av diskurserna. Jag använder mig av ett diskursanalytiskt närmelsesätt för att analysera det sätt på vilket man talar om äldrefrågor i dagstidningarna. En diskurs kan beskrivas som ett specifikt sätt att tala om nägot, en diskussion som går att utmärka enligt olikheter i språk och begrepp. Man kan också säga att det är en samling koncept och representationer som tillsammans bildar en sorts version av något. Att analysera diskurser ger möjlighet att närmare fokusera på språkets betydelse och utforska hur det sätt vi uttrycker oss både i tal och skrift påverkar sociala handlingar och praxis. Tidigare forskning om äldre 1 massmedia visar att äldre oftast representeras enligt polariserade bilder, antingen positivt eller negativt. Deras aktörskap och framträdande 1 tidningar har också visat sig vara svagt. Detta visar bland annat studier av Nilsson (2008) om konstruktioner av äldre i offentligheten och Markström (2009) som fokuserar på problembeskrivningar av äldreomsorgen i offentligheten. Andra viktiga undersökningar för min avhandling innefattar t.ex. Dozois (2005) Frail Gardeners and Super Seniors: Representation of Older Adults in Local Print Media samt Rozanova (2010) Discourse of successful aging in The Globe & Mail. Resultatet av den här studien omfattar te dominerande diskurser som på olika sätt beskriver diskussionen kring äldrefrågor i dagstidningarna. Den politisk-ekonomiska diskursen, ansvar- och moraidiskursen samt diskursen om äldre som resurs. Dessa diskurser har sin utgångspunkt i olika argurnent och åsikter och åskådliggör hur en samhällsfråga som det vid första anblick verkar råda relativt stor konsensus kring, egentligen är ett mycket mångfacetterat och komplext ämne. Empowerment visade sig inte ha en särskilt framträdande roll i debatten om äldres situation i samhället trots att förespnikande för deras behov och rättigheter nog lyftes fram i den offentliga diskussionen.
  • Tahvanainen, Tiia (2014)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee sitä, kuinka hyvää ja huonoa makua määritellään lifestyle-blogeissa. Blogit ovat viime vuosien aikana räjähdysmäisesti kasvanut verkkokulttuurinen ilmiö, jossa yksityishenkilöt pääsevät esittelemään arkeaan ja elämäntyyliään julkisesti kaikille kiinnostuneille. Tutkimuksessa mukana on kymmenen nuoren naisen ylläpitämää sivustoa, joissa kirjoittajat kertovat elämästään, sekä esittelevät erilaisia tyyli-, kulutus- ja elämäntyylivalintojaan. Tässä tutkimuksessa blogeissa käsiteltyjen teemojen kautta pyritään tuomaan esiin erilaisia hyvän maun kriteereitä ja määrityksiä käyttämällä hyväksi aiempaa maun, muodin ja elämäntyylien sosiologista tarkastelua. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin, mitkä ovat hyvän maun kriteereitä lifestyle-blogeissa ja kuinka makua pyritään legitimoimaan. Aiempi sosiologinen tutkimus mausta on pitkälti pohjautunut luokkien välisten erontekojen tarkasteluun, joten tässä tutkielmassa pyritään myös selvittämään sitä, mikä on luokan merkitys makuarvioiden taustalla. Tutkimuksen toteutuksessa on hyödynnetty virtuaalista etnografiaa, jonka avulla blogeja on havainnoitu kuvien, tekstien, videoiden ja vuorovaikutuksen kokonaisuuksina. Samalla, kun tutkimus pyrkii tuomaan esiin makuun liittyviä määritelmiä, sen tarkoitus on myös avata verkkokulttuurien mahdollisuuksia laadullisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan blogitekstejä esimerkiksi Beverley Skeggsin brittiläisen luokkatarkastelun ja sen sisältämien kategorisointien ja stereotyyppien kannalta. Makuarvioita on lähdetty avaamaan erilaisten rajanvetojen kautta ja näiden avulla on nostettu esiin esimerkiksi niitä piirteitä, joista hyvä maku pyrkii erottautumaan. Tätä kautta tutkimus pyrkii rakentamaan kuvaa siitä, mitä pidetään arvostettuna ja tavoittelemisen arvoisena. Tutkimus paljastaa, kuinka suomalaisesta keskiluokkaistuneena tai luokattomana nähdystä yhteiskunnasta on löydettävissä yhtymäkohtia esimerkiksi brittiläiseen luokkakeskusteluun. Monista makuarvioista voidaan nostaa esiin sen kaltaisia erontekoja, joita Skeggs kuvaa usein keskiluokkaisten haluna erottautua työväenluokasta. Maun määrittymisen taustalla on siis edelleen havaittavissa sosiaalisen kerrostuneisuuden merkitys. Tämä tulee esiin eräänlaisena luokkapuheena, vaikka blogiteksteissä luokkaa tai siihen samaistumista ei tuodakaan esille.
  • Pitkänen, Mirja (1953)
  • Moilanen, Kati (2004)
    Lypsylehmien elinympäristöön kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Makuualustalla on suuri vaikutus lehmien hyvinvointiin ja sitä kautta myös niiden maidontuotokseen. Makuualustan pitäisi muistuttaa mahdollisimman paljon laidunta, johon lehmät ovat anatomisesti ja fysiologisesti sopeutuneet. Makuualusta vaikuttaa lypsylehmien käyttäytymiseen ja puhtauteen sekä jalkojen, sorkkien ja utareen terveyteen. Makuualustan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pehmeys, pito, karheus, kosteus ja lämmön eristävyys. Lehmien makuualustan tulee ensisijaisesti olla pehmeä. Lehmien vammat vähenevät suorassa suhteessa makuualustan pinnan pehmeyden lisääntymiseen. Kova alusta altistaa erilaisille sorkkasairauksille. Sorkkasairauksien todennäköisyys lisääntyy kostealla alustalla. Kova alusta myös vähentää lehmien makuuaikaa. Tästä aiheutuu stressiä ja sen myötä epänormaalia käyttäytymistä sekä maitotuotoksen laskua. Stressi ja kipu estävät myös kiimakiertoa toimimasta normaalisti ja kiimaan tulo poikimisen jälkeen viivästyy. Lehmän painosta jopa 2/3 kohdistuu ylösnoustessa ja makuulle mennessä etupolvien alla olevaan alustaan aiheuttaen herkästi vaurioita etupolvien alueelle. Pehmeällä alustalla voidaan jakaa etupolviin kohdistuvaa painetta laajemmalle alueelle. Toisaalta liian pehmeä alusta voi aiheuttaa epänormaalin seisomisasennon, jonka seurauksena eläin voi ontua. Karhealla ja mahdollisesti kostealla alustalla lehmät herkästi saavat vaurioita erityisesti jalkojen alaosiin, jossa ei nahan alla ole pehmytkudosta. Tällaiset haavaumat paranevat usein huonosti ja altistavat lehmiä utaretulehduksille. Makuualustan puhtaus ja kuivuus ovat oleellisia asioita erityisesti ympäristöpatogeenien aiheuttamien utaretulehdusten ennaltaehkäisyssä. Makuualustan lämmöneristävyyden merkitys lehmien elinolosuhteille vaihtelee ympäristön lämpötilan, lehmän koon, tiineyden keston ja tuotoksen mukaan. Normaalissa 10-15 ºC lämmössä lopputiine korkeatuottoinen lehmä haihduttaa niin paljon lämpöä, ettei se tarvitse lämmönsäätelyn kannalta eristystä betonista. Makuualustan on oltava myös kestävä, puhdistettava ja ekonominen. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää makuualustan vaikutusta lehmien terveyteen sekä parsipatjoja ja –petejä vaihtoehtoisina parsien pintamateriaaleina. Tutkimusosassa oli tarkoitus selvittää lypsylehmien mieltymystä yhden parsipatjan (paksuun 2 cm) ja kahden parsipedin (paksuudet 7 ja 10 cm) välillä. Tutkimus tehtiin Suitiassa 22 parsipaikan lämminpihaton osastossa, jossa oli 20 lypsyssä olevaa lehmää. Lehmiä kuvattiin 215,5 tunnin ajan. Materiaalien suosituimmuutta tutkittiin mittaamalla makuuaika, havainnoimalla tyhjän navetan täyttymistä sekä havainnoimalla kilpailua makuupaikoista. Lehmät makasivat odotetusti eniten pehmeimmällä materiaalilla, mutta ohutmattoisimmista parsista häädettiin lehmiä herkimmin pois. Tyhjässä pihatossa lehmät valitsivat mieluimmin ohuimman materiaalin. Eri materiaalien käytössä ei kuitenkaan todettu tilastollisesti merkitsevää eroa. Todennäköisesti lehmillä ei tässä tutkimuksessa ollut todenmukaisia mahdollisuuksia valita makuupaikkaansa siinä olevan materiaalin perusteella, vaan valintaan vaikuttivat hyvin suuressa määrin vakiintuneet parsipaikat, asema laumahierarkiassa, kulloinkin vapaana olevat parret sekä ohuen materiaalin tuttuus.
  • Vuorela, Ulla (1973)
  • Jokinen, Asser W. (1934)
  • Raevuori, Anu (2009)
    The aim of this study was to deepen the understanding of eating disorders, body image dissatisfaction and related traits in males by examining the epidemiology and genetic epidemiology of these conditions in representative population-based twin samples. The sample of Study I included adolescent twins from FinnTwin12 cohorts born 1983 87 and assessed by a questionnaire at ages 14 y (N=2070 boys, N=2062 girls) and 17 y (N=1857 boys, N=1984 girls). Samples of Studies II-V consisted of young adult twins born 1974-79 from FinnTwin16 cohorts (Study II N=1245 men, Study III N=724 men, Study IV N=2122 men, Study V N=2426 women and N=1962 men), who were assessed by a questionnaire at the age 22-28 y. In addition, 49 men and 526 women were assessed by a diagnostic interview. The overall response rates for both twin cohorts in all studies were 80-90%. In boys, mainly genetic factors (82%, 95% confidence interval [CI] 72-92) explained the covariation of self-esteem between the ages 14 y and 17 y, whereas in girls, environmental factors (69%, 95% CI 43-93) were the largest contributors. Of young men, 30% experienced high muscle dissatisfaction, while 12% used or had used muscle building supplements and/or anabolic steroids on a regular basis. Muscle dissatisfaction exhibited a robust association with the indicators of mental distress and a genetic component (42%, 95% CI 23-59) for its liability in this population was found. The variation of muscle-building substance use was primarily explained by the environmental factors. The incidence rate of anorexia nervosa in males for the age of 10-24 y was 15.7 (95% CI 6.6-37.8) per 100 000 person-years, and its lifetime prevalence by the young adulthood was 0.24% (95% CI 0.03-0.44). All detected probands with anorexia nervosa had recovered from eating disorders, but suffered from substantial psychiatric comorbidity, which manifested also in their co-twins. Additionally, male co-twins of the probands displayed significant dissatisfaction with body musculature, a male-specific feature of body dysmorphic disorder. All probands were from twin pairs discordant for eating disorders. Of the five male probands with anorexia nervosa, only one was from an opposite-sex twin pair. Among women from the opposite-sex pairs, the prevalence of DSM-IV or broad anorexia nervosa was no significantly different compared to that of the women from monozygotic pairs or from dizygotic same-sex pairs. The prevalence of DSM-IV or broad bulimia nervosa did not differ in opposite- versus same-sex female twin individuals either. In both sexes, the overall profile of indicators on eating disorders was rather similar between individuals from opposite-sex and same-sex pairs. In adolescence, development of self-esteem was differently regulated in boys compared to girls: this finding may have far-reaching implications on the etiology of sex discrepancy of internalizing and externalizing disorders. In young men, muscle dissatisfaction and muscle building supplement/steroid use were relatively common. Muscle dissatisfaction was associated with marked psychological distress such as symptoms of depression and disordered eating. Both genetic and environmental factors explained muscle dissatisfaction in the population, but environmental factors appeared to best explain the use of muscle-building substances. In this study, anorexia nervosa in boys and young men from the general population was more common, transient and accompanied by more substantial co-morbidity than previously thought. Co-twins of the probands with anorexia nervosa displayed significant psychopathology such as male specific symptoms of body dysmorphic disorder, but none of them had had an eating disorder: taken together, these traits are suggestive for an endophenotype of anorexia nervosa in males. Little evidence was found on that the risk for anorexia nervosa, bulimia nervosa, disordered eating or body dissatisfaction were associated with twin zygosity. Thus, it is unlikely that in utero femininization, masculinization or postnatal socialization according to the sex of the co-twin have a major influence on the later development of eating disorders or related traits.
  • Heimola, Leena (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkimuksen tavoitteena on perehtyä Malesian ja Singaporen kiinalaisten etniseen ja kansalliseen identiteettiin. Tutkimus tarkastelee ja vertailee erityisesti Malesian ja Singaporen valtionhallintojen keinoja rakentaa kansallista yhtenäisyyttä ja vähentää etnisen identiteetin merkitystä. Lisäksi tutkimus luo kriteerijoukon, jonka avulla voidaan vertailla Malesian ja Singaporen yhteiskuntien onnistumista tai epäonnistumista kansallisen yhtenäisyyden rakentamisessa. Tutkimustehtävä jakautuu kahteen kysymykseen: Miten Malesian ja Singaporen valtionhallinnon menetelmät vaikuttavat etnisten kiinalaisten kansalliseen ja etniseen identiteettiin, ja miten maiden menetelmät eroavat toisistaan? Lopuksi vertailemalla Malesiaa ja Singaporea tutkimuksessa päätellään luodun kriteerijoukon avulla, miten kansallinen yhtenäisyys on toteutunut näissä kahdessa maassa. Tutkimuksen teoriatausta perustuu etnistä ja kansallista identiteettiä tutkineiden Fredrik Barthin, Nathan Glazerin ja Daniel P. Moynihanin, Donald Horowitzin, Milton J. Esmanin, Benedict Andersonin, Anthony D. Smithin ja Stuart Hallin teorioihin. Nämä tutkijat painottavat eri tekijöiden merkitystä kansalliselle identiteetille ja yhtenäisyydelle, toisiaan täydentäen. Kyseessä on teoreettinen tutkimus. Siksi sen aineisto koostuu pääasiassa sekundaarilähteistä: tieteellisistä teoksista ja artikkeleista sekä sähköisistä lehtiartikkeleista. Primäärilähteitä ovat Malesian ja Singaporen perustuslait, Malesian ja Singaporen tilastokeskuksien tilastot sekä Malesian entisen pääministerin Mahathir bin Mohamadin vuonna 1991 pitämä Vision 2020 -puhe. Aineistoa on analysoitu tutkimuksen teoriataustan avulla. Monipuolisemman kuvan muodostamiseksi on tutkimukseen valittu sekä länsimaalaisten tutkijoiden että singaporelaisten ja malesialaisten tutkijoiden tutkimuksia. Lisäksi, puolueellisuuden välttämiseksi, on tutkimukseen valittu eri etnisiin ryhmiin kuuluvien tutkijoiden artikkeleita ja teoksia. Tutkimuksessa on päädytty seuraavan tulokseen. Jotta kansallinen yhtenäisyys voidaan saavuttaa Malesian ja Singaporen monietnisissä yhteiskunnissa, tulee valtionhallinnon keskittyä erityisesti seuraaviin viiteen tehtävään: kansantalouden kehittämiseen, etnisten ryhmien välisen taloudellisen tasa-arvoisuuden edistämiseen, poliittisen aktiivisuuden ja osallistumisen kannustamiseen, etnisten yhteisöjen samanarvoisuuden toteuttamiseen lain edessä ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän rakentamiseen. Näiden kriteerien perusteella Malesia ja Singapore eivät ole kansallisesti yhtenäisiä valtioita. Singapore on kuitenkin kansallisesti yhtenäisempi, sillä se täyttää viidestä kriteeristä kolme, kun Malesia täyttää vain kaksi kriteeriä. Malesialla ja Singaporella on kaksi hyvin erilaista tapaa rakentaa kansallista yhtenäisyyttä, mutta lopputulokset ovat kuitenkin hyvin samankaltaiset. Tutkimus päättelee, että etnisten yhteisöjen institutionaalinen asema molemmissa maissa on yksi ratkaisevimmista esteistä kansalliselle yhtenäisyydelle.
  • Laaksonen, Sanna (University of Helsinki, 2015)
    Maligni pleuraalinen mesoteliooma on voimakkaasti asbestialtistukseen liittyvä hyvin huonoennusteinen valta osin keuhkopussissa esiintyvä syöpä. Suomessa sen ilmaantuvuus on noin 100 uutta tapausta/v. Aineistona käytettiin Suomen Syöpärekisterin tietoja vuosina 2000–2012 diagnosoiduista keuhkopussin mesotelioomapotilaista ja kuolin tietoja täydennettiin Tilastokeskuksesta. Kyseessä oli epidemiologinen tutkimus ja tavoitteena oli selvittää, minkälaisia mesotelioomapotilaat Suomessa ovat. Erityisesti olimme kiinnostuneita keuhkopussin mesoteliooman ilmaantuvuuden ja ennusteen kehityssuunnasta, ja potilaiden saamasta hoidosta. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. Aineiston käsittelyyn on käytetty IBM SPSSStatistics 22.0- ja Excel-ohjelmaa. Maligin pleuraalisen mesoteliooman ilmaantuvuus ei ole vielä kääntynyt Suomessa laskuun ja elossa oloaika ei ole parantunut vuosina 2000–2012. Keskimääräinen sairastumisikä oli 68.99 vuotta ja valta osa sairastuneista oli miehiä. Ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä näyttäisivät olevan morfologia, taudin levinneisyys ja tehdyn kirurgisen toimenpiteen tyyppi. Vain hieman alle 2/3 potilaista oli saanut hoitoa. Noin 6 %:lla potilaista mesoteliooma diagnosoitiin vasta ruumiinavauksessa kuoleman jälkeen. Tutkimus osoitti, että taudin diagnostiikassa ja hoidossa on edelleen kehitystarvetta.
  • Kallio, Tarja (2000)
    Päihdeongelmaisia on jo useita vuosia hoidettu kognitiivis-behavioraalisin menetelmin. Hoidossa heitä "valmennetaan" selviytymään tilanteista, joissa päihteiden käytön uudelleen aloittaminen on tavallista. Banduran (1986) mukaan henkilön arvio omasta tapahtumien hallintakyvystään on yhteydessä hänen toimintaansa näissä tilanteissa. Päihdehuollon asiakkaiden alkoholin käytön hallinnan pystyvyysodotuksia (self-efficacy) ei ole Suomessa tutkittu, vaikka käsitettä pidetään keskeisenä päihdeongelmaisten hoidossa. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä tietoa päihdeongelmaisten hoidosta. Yksityiskohtaisina tavoitteina oli 1) tutkia kognitiivis-behavioraalisessa hoidossa olevien potilaiden alkoholin käytön hallinnan pystyvyysodotusten yhteyttä hoidon jälkeiseen päihteiden käyttöön, 2) verrata sairaalaan tulovaiheessa ja lähtövaiheessa mitattujen pystyvyysodotusten yhteyttä hoitojakson jälkeisessä alkoholin käytön rajoittamistavoitteessa pysymisen ja 3) tarkastella suomalaisten päihdeongelmaisten juomisriskitilanteita. Tutkimus tehtiin Järvenpään sosiaalisairaalassa. Potilailta (N=100) kerättiin alkoholin käytön hallinnan pystyvyysodotuksia (Situational Confidence Questionnaire) koskevat tiedot haastattelu- ja kyselymenetelmin hoidon alussa ja lopussa. Lisäksi kerättiin taustatietoja ja yleistä pystyvyysodotusta (General Self-Efficacy) ja alkoholiriippuvuuden vakavuutta (Addiction Dependence Scale) koskevia tietoja. Seurannassa 6 kk ja 12 kk kuluttua kerättiin postikyselyllä taustatietojen muutoksia-, alkoholin käytön rajoittamistavoitteissa pysymistä- ja SCQ:n mukaisista juomisriskitilanteista selviytymistä koskevia tietoja. Aineisto kerättiin ja analysoitiin vuosina 1996-1999. Analyysimenetelminä käytettiin mm. prosenttitaulukoita, korrelaatiokertoimia, logistista regressioanalyysiä ja t-testejä. Aineisto analysoitiin sosiaalisairaalan SPSS-tilasto- ohjelmalla. Tulosten mukaan sekä juomisriskitilanteisiin liittyvät että yleiset pystyvyysodotukset vahvistuivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi sairaalahoidon aikana. Hoidon alussa ja lopussa mitatuilla pystyvyysodotuksilla tai hoitoaikaisella pystyvyysodotusten muutoksella ei ollut yhteyttä hoitotavoitteessa pysymisen 6 kk ja 12 kk seurannoissa. Suomalaisten päihdeongelmaisten juomisen uudelleen aloittamistilanteet eivät poikenneet oleellisesti muualla saaduista tuloksista. Tuloksia pohditaan alkoholiongelmaisten hoidon näkökulmasta. Lähteinä käytettiin kognitiivis-behavioraalista teoriaa koskevaa kirjallisuutta sekä eri maissa tehdyistä tutkimuksista julkaistuja artikkeleita. Tutkimus on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen jatko-opintojen lisenssiaatti-tutkimus.
  • Liesvirta, Ülle (Helsingin yliopisto, 2007)
    In this thesis, taking place within the clothing industry of Finland, the impact of the globalisation of the economy on the pattern maker s job was studied and the present day fields of know-how of the job were found out. The thesis answers the questions, what are the characteristics of the patternmaker s job nowadays, and what areas of the know-how in the patternmaker s job form the core know-how, which is repeated in every organisation. Earlier studies of the subject do not exist in Finland. Similar studies have been made in USA (Staples 1993) and in Estonia (2002). Patternmakers who took part in this study were located in the Finnish clothing companies manufacturing or having clothes manufactured in series production, like clothing industry or chain of stores. A methodical triangulation was used in the thesis. In a phenomenological research of experience seven patternmakers were interviewed and in a quantitative research 26 patternmakers filled in a structured questionnaire. The phenomenological analysis has 2 parts. In the first phase using the professional background of the patternmakers, the historical development of the clothing industry for the last 40 years was described. In the second phase of the phenomenological analysis the description of the patternmaker s job was created based on the organisational strategy of the companies nowadays. The analysis of quantitative research material was performed by one-dimensional study of variables, where the variations in the amounts of variables lead to proportional conclusions. As a result of the structured questionnaire, the core know-how of the patternmaker was pointed out. In the thesis, the concept of situationality was used to describe the continuous change in the clothing industry. This explains the continuous requirement of patternmakers commitment to the time and location. The researcher has a background of a patternmaker and she works as a specialist instructor. With the thesis the researcher updates her professional competence. The analysis of the patternmaker s job can be used to update the content of patternmakers education in the vocational schools.
  • Luoma, Ville (Helsingfors universitet, 2013)
    There develops heartwood in the stems of the Scots pines (Pinus sylvestris L.) that differs by its natural characteristics from the other sections of the wood material in the pine stem. Pine heartwood is natural-ly decay resistant and it can be used in conditions where the normal wood products can’t be used. The aim of this study was to develop a method, which can be used for predicting the diameter and volume of heartwood. There is a need for this kind of method, because it still is not possible to estimate the amount of heartwood in a standing tree without damaging the tree itself. The variables measured from single trees describing the diameter of the heartwood on eight relative heights were analysed by using linear regression. When the best explanatory variables were selected, a mixed linear model was created for each of the relative heights. The mixed linear models could also be used for predicting the diameter of pine heartwood at those relative heights. With the help of the pre-dicted diameters a taper curve could be created for the heartwood. The pine heartwood taper curve describes the tapering of the heartwood as function of the tree height. By integrating the taper curve, it was also possible to predict the total volume of the heartwood in a single tree. The models that used tree diameter at breast height and the length of the tree as explanatory variables were able to explain the variation of heartwood diameter on relative heights between 2,5 % and 70 % with coefficient of determination ranging from 0,84 to 0,95 and also recorded a relative RMSE from 15 % to 35 %. Models for relative heights of 85 % and 95 % were not as good as the others (R2-values 0,65 and 0,06 as well as RMSE-values of 74 % and 444 %). Despite not succeeding on all the relative heights, the most important thing is that the models worked best on that area of the stem where most of the heart-wood is located. The volume predictions for single trees based on the heartwood diameter models rec-orded relative RMSE of 35 % and bias of -5 %. Based on the results of the study it shows that exact prediction of pine heartwood diameter is much easier in the base of the stem than in the top part of it. A great deal of variation could be observed whether there was heartwood or not in the top parts of the stem. The volume of heartwood can already be estimated for single trees, but the amount of heartwood can be predicted also in larger scale, such as forest stands. But to get more accurate results in the future, there is a need for more detailed and com-prehensive research data, which would help to determine the still unknown parts of the behaviour of pine heartwood.
  • Mäkinen, Jussi (2000)
    Analyyttisesti hankalia riskianalyysejä, ja niihin pohjautuvia sijoitusallokaatiopäätöksiä, on mahdollista nykypäivänä tehdä tietokoneavusteisesti. Tätä varten tarvitaan kuitenkin mallioletus, joka kuvaa sijoitusmarkkinoiden taustalla vaikuttavaa prosessia. Mallioletuksen valitseminen on hankala tehtävä, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus saatuihin tuloksiin. Mallioletuksen vaikutusta pyritään tutkielmassa valaisemaan VAR- ja virheenkorjausmallin osalta. Työssä tarkastellaan mallien teoreettisia ominaisuuksia ja sovittamista suomalaiseen sijoitusmarkkina-aineistoon, kun näkökulmana on spesifioida mallit, joiden avulla tuotetut simuloidut tuottojakaumat vastaisivat mahdollisimman hyvin alkuperäisestä aineistosta laskettuja tuottojakaumia. Vertailun avulla pyritään tutkimaan sitä, kuinka paljon näiden kahden mallin avulla tuotetut simuloidut tuottojakaumat poikkeavat toisistaan ja kuinka hyvin mallit ylipäätään sopivat kuvaamaan sijoitusmarkkinoita. Tuottojakaumia vertaillaan myös parin empiirisen riskimitan osalta. Lisäksi mallien hyvyyttä ja oletuksia on tutkittu ja vertailtu myös perinteisen diagnostiikan avulla. Aineistona käytetään ajanjaksolta 1978 tammikuu ? 1999 joulukuu kuukausifrekvenssillä mitattuja suomalaisia sijoitusmarkkinamuuttujia: osaketuotto, kolmen kuukauden korko ja 5 ? 10 vuoden pitkä korko sekä inflaatio. Mallien oletukset sijoitusmarkkinoiden takana vaikuttavista prosesseista poikkeavat perusluonteeltaan toisistaan. VAR-malli ei käytännössä ole mielekäs esitys ilman stationaarisuusoletusta, kun taas virheenkorjausmalli on VAR-mallin yleistys, jossa tietyn tyyppinen epästationaarisuus voidaan ottaa huomioon ja kiinnittää jo mallia rakennettaessa. Tämä tekee päällisin puolin samanlaisista malleista erilaiset. Tutkielman motivaatio tiivistyykin kysymykseksi siitä, tulisiko simulointimallia valittaessa epästationaarisilta vaikuttavien empiiristen aineistojen kohdalla käyttää tämän seikan huomioivaa virheenkorjausmallia vai riittääkö yksinkertaisempi ja jossakin mielessä käytettävyydeltään parempi VAR-malli. Kirjallisina lähteinä on pääosin käytetty teoksia: Lütkepohl, H. (1991): Introduction to Multiple Time Series Analysis ja Johansen, S. (1995): Likelihood-based Inference in Cointegrated Vector Auto-regressive Models.
  • Hosiaisluoma, Eero (2015)
    Organisaatioiden tavoitteena on mahdollisimman tehokas, eniten arvoa sekä hyötyä tuottava toiminta. Se edellyttää jatkuvaa toiminnan parantamista, toimintaympäristön muutoksiin reagoimista ja erilaisten muutosten läpiviemistä organisaatiossa. Koska organisaatio on monista eri toiminnallisista ja rakenteellisista osatekijöistä muodostuva kokonaisuus, sen kaikissa kehittämistoimenpiteissä on syytä huomioida kaikki osa-alueet kokonaisvaltaisesti. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen on keino läpiviedä muutoksia organisaatiossa, sillä se käsittää organisaation koko toiminnan ja rakenteen. Mallintaminen on systemaattinen tapa visualisoida kokonaisarkkitehtuuriin liittyviä osatekijöitä ja muutoksia kokonaisvaltaisesti. Tässä tutkielmassa esitellään käytännönläheinen malliperustainen lähestymistapa kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jota voidaan hyödyntää kehittämisen apuvälineenä eri laajuisten muutosten läpiviemiseen organisaatiossa. Lähestymistavan avulla mahdollista mallintaa toiminnalliset ja rakenteelliset osatekijät, sekä niiden väliset riipuvuussuhteet. Kokonaisvaltaisudella tarkoitetaan kaikkia kehittämiseen liittyviä asioita strategisista tavoitteista ja vaatimuksista yksittäisten kehitysprojektien tunnistamiseen. Keskeistä kokonaisvaltaisuudessa on huomioida liiketoimintaan, tietojärjestelmiin ja infrastruktuuriin liittyvät osatekijät, sekä niiden väliset riippuvuussuhteet. Malliperustaista lähestymistapaa voidaan soveltaa eri laajudessa ja eri tarkkuustasoilla. Mallintamisen kohteena voi olla koko organisaatio, jokin sen rajattu alue tai yksittäinen ratkaisu. Tarkkuustaso voi vaihdella yleiseltä tasolta hyvinkin yksityiskohtaiseen. Tutkielmassa esitellään kokonaisvaltaisen kehittämisen ja mallintamisen standardit TOGAF-kokonaisarkkitehtuuriviitekehys ja ArchiMate-mallinnuskieli, sekä kuinka niitä voidaan soveltaa yhdessä. Tutkielmassa arvioidaan myös kuinka Sparx Systems Enterprise Architect-mallinnusväline soveltuu kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.