Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1360-1379 of 24334
  • Alitalo, Raija (1996)
  • Kelloniemi, Jarmo (Helsingin yliopisto, Elintarvikekemian ja -teknologian laitos, 2009)
    The objectives of this study was to investigate the cause of the local whiteness in AURAÒ blue cheese and to find the way which reduces the white cheeses. It was studied if white cheeses have a compact or open structure. White cheeses were classified as compact and open. Scanning electron microscopy was performed on compact, open and mouldy cheeses. Factors which cause compact cheese were also studied. At the beginning of blue cheese manufacturing, citrate was analysed at different time points in different vats. The aim was to make compact cheese in one of the trials. Cheese curd was broken before and after moulding. Alternative factors including the effect of addition of salt to the vat on reducing the amount of white cheeses was also studied. Other variables were the speed of the drying belt, heating of vat, the amount of vat whey and the different moulds were also studied. In addition it was studied how separation of whey affects to the amount of compact cheeses in the drying belt. Microbiological and chemical analyses as well as density and texture measurement were performed on the trials. Most of the white cheeses were compact and the small amount of white cheeses had an open structure. The compact cheeses had less mould and yeast than the mouldy cheeses. The pH was lower and the amount of free amino acids was less in the compact cheeses than the mouldy cheeses. The compact cheeses were more dense than the mouldy cheeses. Measurements from texture analyser showed that the hardness of compact cheese were greater and the fracturability of compact cheese was lower than the hardness or fracturability of mouldy cheese. There were no differences in the amount of citrates between days or vats. Broken cheese curd before moulding caused a more compact structure. The addition of salt in the vat did not affect the white cheeses. The compact cheeses decreased when the speed of the drying belt was reduced. With the use of the new mould, less compact cheeses were produced than with older mould. The removal of water from cheese curds is logarithmic the longer they are on an open drying belt. The compact cheese also decreased logarithmically when cheese curds were on drying belt from zero to ten seconds. There was a greater amount of compact cheeses after moulding in the vat.
  • Laakso, Pekka V. K. (1948)
  • Salminen, Päivi (1989)
  • Ropponen, Pia (2013)
    Tutkielmassa tarkastellaan kuoleman tematiikan representaatioita suomalaisessa nykyvalokuvataiteessa. Tavoitteena on havainnoida kuoleman kuvauksen tapoja ja motiiveja sekä pohtia, millaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia suhtautumisia, tottumuksia ja käytäntöjä teoksissa on taiteen keinoin pyritty kommentoimaan. Tutkielma perustuu teosanalyyseille. Aineistona käytetään kahta kuolemaa kuvaavaa valokuvateossarjaa. Nämä ovat Iikka Tolosen The End sekä Minna Havukaisen Exitus, joka sisältää valokuvien ohella kolme videoteosta ja jonka esillepanoon on liittynyt sisällöltään jonkin verran vaihtelevia tapahtumakokonaisuuksia. Teoriataustana toimii kuolemaa eri näkökulmista tarkastellut keskustelu. Teoksia analysoidaan diskursiivisessa; oman aikamme kuolemankulttuuria kirjallisuuden, tutkimuksen, artikkeleiden sekä yleisöluentojen kautta pohtivassa yhteydessä. Teossarjat esittävät kuolemaa ja siihen liittyviä käytäntöjä sellaisina, kuin ne suomalaisessa nykykulttuurissa useimmiten tapahtuvat. Niiden huomataan toistavan monia taidehistorian traditionaalisia, usein metaforisia teeman tarkastelutapoja. Valokuvateoksia tarkastelemalla voidaan ymmärtää kuolemankäsitysten mentaalisen osuuden sitkeys ja tämän jäykkyyden aiheuttama, nykykäsityksiin sisältyvä menneisyyden perintö; sarjat toistavat jossain määrin menneisyydestä kantautuvia kuolleisiin ja kuolemaan liittyviä käsityksiä. Henkiseen kulttuuriperintöön sisältyvien rakenteiden ohella analyysi osoittaa teossarjojen vahvistavan ja uudentavan eräitä nykykeskustelussa kuolemiseen liitettyjä mielikuvia sekä oman aikamme kulttuurille tyypillisiä, kuolemaan liittyviä erityispiirteitä. Teosten tulkinta mahdollistaa myös kuolemaan liittyvien käytäntöjen yhteyteen muodostuneiden uusien traditioiden esiin nostamisen ja arvioimisen. Taideteosten käsittelemien näkökulmien ulkopuolelle jäävien tai vähäistä huomiota saavien kuolemiseen liittyvien aspektien voidaan todeta paljastavan teemaan liittyviä kulttuurisia kipupisteitä. Kuoleman teeman taiteessa tarkastelun sekä aihetta käsittelevien taiteilijoiden saaman vastaanoton ja kritiikin voidaan esittää alleviivaavan motiivin haasteellisuutta. Kirjoitus kyseenalaistaa tutkijoiden taholta usein esitettyä väitettä, jonka mukaan kuolema on puheenaiheena kielletty ja teemana piilotettu. Teosanalyysi korostaa suremisen ja kuoleman yhteydessä esiintyvien, erilaisten ristiriitaistenkin tunteiden ilmaisun, käsittelyn ja purkamisen tärkeyttä. Teokset pyrkivät kuoleman pohdinnan, yhteiskunnallisten suhtautumistapojen ja kuolemankäsitysten näkyväksi tekemisen ohella jakamaan emootioita ja toimimaan suremisen väylinä.
  • Mänttäri, Pia Birgitta (2008)
    Tutkielman tarkoituksena oli etsiä hyvän valtion ja hyvän yhteisön ydintä Tommaso Campanellan (1568-1639) utopian Aurinkokaupunki analyysin avulla. Lähteinä tässä on käytetty Campanellan omien kirjoitusten lisäksi muita ihannevaltiokuvauksia: Platonin Valtiota, Aristoteleen Politiikkaa ja Thomas Moren Utopiaa sekä italialaisten Anton Francesco Donin, Ludovico Agostinin ja Francesco Patrizin kirjoituksia. Aluksi esitellään lyhyesti Campanellan elämää ja tuotantoa, erityisesti muita yhteiskuntafilosofian alaan kuuluvia teoksia, sisällöllisen analyysin taustaksi. Aurinkokaupunkia tarkastellaan ensin ihannevaltiona ihannevaltioiden joukossa. Aurinkokaupungilla on yhteisiä piirteitä varsinkin muiden renessanssiajan utopioiden kanssa, mm. arkkitehtuurin kuvaus ja työn arvostus. Yhteinen piirre on myös pyrkimys lakien selkeyteen, samoin kuin ajatus yksityisomaisuuden vahingollisuudesta. Eräät Aurinkokaupungin aspektit taas ovat harvinaisempia. Platonin mallia seuraten kaupungissa mm. vallitsee naisten yhteisyys, joka Campanellalla koskee kaikkia asukkaita. Aurinkokaupungin ominta ydintä on kuitenkin aisteihin perustuva pedagogia ja radikaali ajatus synnynnäisten erojen puuttumisesta, jolloin ihmisen uran ratkaisevat vain hänen taitonsa ja kykynsä. Campanellan utopia on myös hyvin tasa-arvoinen: kaikki ovat kansalaisia, kaikki opetus on kaikille avointa ja myös kaikkiin virkoihin on kaikilla kyvykkäillä pääsy. Aurinkokaupunkia tarkastellaan myös ikkunana Campanellan koko filosofiaan. Hänen metafysiikkansa peruskäsitteet, primaliteetit, on personifioitu kaupungin korkeiksi viranomaisiksi, ja kaupungin halllitsija on Aurinko eli Metafyysikko. Campanellan Bernardino Telesiolta omaksuma luonnonfilosofia on myös selvästi esillä. Campanella on uusplatonisti, mikä myös leimaa Aurinkokaupungin uskomuksia. Selvimmin Campanellan oma ajattelu kuitenkin näkyy siinä, että Aurinkokaupunki on teokratia, kuten kaikki Campanellan muutkin hyvää valtiota koskevat kuvaukset. Näissä hahmotelmissa paavista, Kristuksen edustajasta, piti tulla maailmanmonarkian pää, jolla saattaa olla alamaisena koko maailmaa hallitseva monarkki (Espanjan tai Ranskan kuningas). Koko yhteiskunta piti myös klerikalisoida. Maailmanmonarkian tarkoituksena piti olla kaikkien kristittyjen kerääminen yhden lain alle ja tulevan kulta-ajan valmistelu. Valtiokuvauksiin vaikuttaa ratkaisevasti se, että Campanella odotti milloin tahansa tapahtuvaa Messiaan tulemista ja maailman historian loppua. Kulta-ajan ennustusten pohjana hän käytti Raamatun profetioita ja astrologiaa. Aurinkokaupunki on tulevaa kulta-aikaa ennakoiva valtio, jossa ihmiset ovat palanneet alkuperäiseen viattomuuden aikaan, ja sellaisena se on myös kristikunnan tulevaisuudesta esitetty profeetallinen malli. Se sijoittuu tulevaisuuteen, jonka Campanella uskoi olevan lähellä. Kristillisistä taustoista ja päämäärästä huolimatta Aurinkokaupunki on teokratia, jossa valtio on luotu filosofisten pohdintojen perusteella ja ihmisjärjen rajoissa.
  • Polvi, Jussi (Helsingin yliopisto, 2007)
    Monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on tutkittu aurinkotuulen dynaamisen paineen vaikutusta revontulialueen hiukkaspresipitaatioon. Tutkimukset ovat kuitenkin perustuneet muutamaan yksittäiseen tapaukseen ja laskevan dynaamisen paineen vaikutuksia ei juuri ole tarkasteltu. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää suuremmasta statistiikasta aurinkotuulen dynaamisen paineen nousujen ja laskujen vaikutusta ionosfäärin dynamiikkaan. Paineen muutoksia etsittiin ACE:n mittausdatasta vuosilta 1998 2004 ja ionosfäärin vastetta näihin muutoksiin tutkittiin käyttäen IMAGE-magnetometriverkon tuottamaa magneettisen aktiivisuuden indeksiä (IE-indeksi). Tutkimuksen kohteeksi valittiin 286 painepulssia, joita edelsi ja seurasi tasaisen paineen jakso, sekä 171 vastaavaa paineen laskua (negatiivista painepulssia). Näiden paineen muutosten ionosfäärivastetta tutkittaessa käytettiin tilastollista superposed epoch -menetelmää. Tutkimuksen tulokseksi saatiin selvä positiivinen korrelaatio IE-indeksin ja aurinkotuulen dynaamisen paineen välillä. Korrelaatio on vähemmän selkeää paineen laskujen kuin nousujen yhteydessä. Tälle on useita mahdollisia selityksia: Tutkimusaineisto paineen laskuista oli suppeampi. Toisin kuin painepulsseihin, paineen laskuihin ei liittynyt aurinkotuulen nopeuden muutosta. Lisäksi IMF:n magnitudi kasvoi lähes kaikkien paineen laskujen aikana, joten magnitudin ja IE:n välinen positiivinen korrelaatio voisi peittää paineen laskun vaikutusta. Eteläisen IMF:n painepulssien aikana IE:n muutokset aiheutuivat enimmäkseen läntisen elektrojetin vahvistumisesta ja pohjoisen IMF:n aikana havaitut IE:n muutokset liittyivät enemmän itäiseen elektrojettiin. Aurinkotuulen dynaamisen paineen ja elektrojettien korrelaation selitykseksi tarjotaan ionosfääriin saapuvien kentänsuuntaisten virtojen välityksellä tapahtuvaa kytkentää aurinkotuuleen. IMF:n z-komponentin suunnalla oli odotetun merkittävä vaikutus IE:n yleiseen tasoon, mutta IE:n korrelaatio paineen muutosten kanssa oli samaa tasoa z-komponentin etumerkistä riippumatta. Myös IMF:n y-komponentti osoittautui merkittäväksi pohjoisen IMF:n aikana, sillä tällöin IE:n yleinen taso oli korkeampi ja paineen muutosten vaikutus paljon selkeämpi IMF:n y-komponentin ollessa positiivinen kuin negatiivinen.
  • "Auta! 
    Laamanen, Hanna-Kaisa (2003)
  • Seppälä, Teemu E. S. (2001)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee autoalan teknisten toimihenkilöiden työnkuvaa. Tutkimus on tehty tilaustyönä Toimihenkilöunionille (ent. Teknisten liitto TL ry.). Töiden teknistymisellä ja palvelualaistumisella on ollut vaikutuksia useimpiin aloihin. Autoala on näiden muutosten polttopisteessä, koska ensinnäkin autoihin liittyvä tekniikka kulkee kehityksen kärjessä. Lisäksi alan sisällä tekniset toimihenkilöt ovat johtamiseen ja asiakaspalveluun liittyvien muutosten keskiössä, koska he työskentelevät asiakaspalvelussa ja työnjohdollisissa asemissa. Tutkielmaan on haastateltu kahdeksan eri työnimekkeillä toiminutta autoalan teknistä toimihenkilöä. Tutkimukseen valittiin mahdollisimman erilaisissa organisaatioissa toimivia autoalan teknisiä toimihenkilöitä. Haastateltavat olivat eri organisaatioissa ja eri paikkakunnilla toimivia. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 47. Kaikki haastateltavat työskentelivät tai olivat työskennelleet työnjohdollisissa tehtävissä. Haastattelumenetelmänä on käytetty laadullista sosiaaliseen konstruktionismiin nojaavaa menetelmää. Haastattelurunko jakautui kolmeen osaan: taustatietoihin, kyseisen työpäivän kuvaukseen, työn laajempaan kuvaukseen ja työtehtäväalueiden kuvaukseen. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti Atlas/ti -tietokoneohjelmaa apuna käyttäen. Aineisto on tulkittu taustatietojen, työsuoritusten, rooliodotusten ja diskursiivisten positioiden näkökulmista. Keskeisenä työsuoritukseen liittyvänä tuloksena on se, että tehtävien suorittaminen ei sinällään ole ongelmallista haastatelluille toimihenkilöille. Sen sijaan työtehtävien suuri määrä ja jatkuva muuttuminen aiheuttavat toimihenkilöiden työhön haasteita. Rooliodotusten tasolla ilmeni, että toimihenkilöiden työhön liittyy monia vastuualueita, jotka eivät ole kuitenkaan kokonaistyön mittakaavassa selkeästi määriteltyjä. Työrooleista tärkeintä osaa näyttelee asiakaspalvelu, mikä ohjaa koko organisaation toimintaa. Aineiston positiointiteoreettinen tarkastelu osoitti, että autoalan tekniset toimihenkilöt liikkuvat hyvin monenlaisissa positioissa riippuen tilanteista ja muista kyseisissä tilannekuvauksissa toimivista henkilöistä. Autoalan teknisten toimihenkilöiden työn suunnitteluun tulee panostaa, jotta tilanteessa elävien tehtävien sijaan toimihenkilöt saisivat työn tekemisen paremmin järjestykseen. Useissa haastatelluista organisaatioista mekaanikoille on annettu lisää vastuuta, minkä myötä työnjohdossa toimivien autoalan teknisten toimihenkilöiden työnkuva on painottunut entisestään asiakaspalvelun suuntaan. Autoalan teknisten toimihenkilöiden vastuualueita tulisi selkiyttää suhteessa kaikkiin muihin vastinrooleihin, jotta toimihenkilöt pystyisivät toteuttamaan käytännön työn tasolla kaikki heiltä odotetut tehtävät. Positioteoreettinen tarkastelu tukee työn suorittamisessa ja rooliodotuksissa ilmenneitä tuloksia, mutta nostaa niiden lisäksi huomioitavaksi seikaksi organisaatioissa vallitsevat kulttuurit. Aineisto ei anna pienuutensa vuoksi mahdollisuuksia yleistysten tekemiseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena onkin kuvata autoalan teknisten toimihenkilöiden työnkuvaa heidän itsensä näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteeksi nousee autoalan teknisten toimihenkilöiden omaa työtään koskeva kuvaaminen, arvioiminen ja merkityksellistäminen.
  • Kekäläinen, Eliisa (Helsingin yliopisto, 2011)
    Autoimmune regulator (AIRE) is the gene mutated in the human polyglandular autoimmune disease called Autoimmune polyendocrinopathy, candidiasis, and ectodermal dystrophy (APECED) that belongs to the Finnish disease heritage. Murine Aire has been shown to be important in the generation of the T cell central tolerance in the thymus by promoting the expression of ectopic tissue-specific antigens in the thymic medulla. Aire is also involved in the thymus tissue organization during organogenesis. In addition to the thymus, AIRE/Aire is expressed in the secondary lymphoid organs. Accordingly, a role for AIRE/Aire in the maintenance of peripheral tolerance has been suggested. Peripheral tolerance involves mechanisms that suppress immune responses in secondary lymphoid organs. Regulatory T cells (Tregs) are an important suppressive T cell population mediating the peripheral tolerance. Tregs are generated in the thymus but also in the peripheral immune system T cells can acquire the Treg-phenotype. The aim of this study was to characterize Tregs in APECED patients and in the APECED mouse model (Aire-deficient mice). In the mouse model, it was possible to separate Aire expression in the thymus and in the secondary lymphoid organs. The relative importance of thymic and peripheral Aire expression in the maintenance of immunological tolerance was studied in an experimental model that was strongly biased towards autoimmunity, i.e. lymphopenia-induced proliferation (LIP) of lymphocytes. This experimental model was also utilised to study the behaviour of T cells with dual-specific T cell receptors (TCR) during the proliferation. The Treg phenotype was studied by flow cytometry and relative gene expression with real-time polymerase chain reaction. TCR repertoires of the Tregs isolated from APECED patients and healthy controls were also compared. The dual-specific TCRs were studied with the TCR repertoire analysis that was followed with sequencing of the chosen TCR genes in order to estimate changes in the dual-specific TCR diversity. The Treg function was tested with an in vitro suppression assay. The APECED patients had normal numbers of Tregs but the phenotype and suppressive functions of the Tregs were impaired. In order to separate Aire functions in the thymus from its yet unknown role in the secondary lymphoid organs, the phenomenon of LIP was utilised. In this setting, the lymphocytes that are adoptively transferred to a lymphopenic recipient proliferate to stimuli from self-originating antigens. This proliferation can result in autoimmunity if peripheral tolerance is not fully functional. When lymphocytes that had matured without Aire in the thymus were transferred to lymphopenic Aire-sufficient recipients, no clinical autoimmunity followed. The Aire-deficient donor-originating lymphocytes hyperproliferated, and other signs of immune dysregulation were also found in the recipients. Overt autoimmunity, however, was prevented by the Aire-deficient donor-originating Tregs that hyperproliferated in the recipients. Aire-deficient lymphopenic mice were used to study whether peripheral loss of Aire had an impact on the maintenance of peripheral tolerance. When normal lymphocytes were transferred to these Aire-deficient lymphopenic recipients, the majority of recipients developed a clinically symptomatic colitis. The colitis was confirmed also by histological analysis of the colon tissue sections. In the Aire-deficient lymphopenic recipients Tregs were proliferating significantly less than in the control group s recipients that had normal Aire expression in their secondary lymphoid organs. This study shows that Aire is not only important in the central tolerance but is also has a significant role in the maintenance of the peripheral tolerance both in mice and men. Aire expressed in the secondary lymphoid organs is involved in the functions of Tregs during an immune response. This peripheral expression appears to be relatively more important in some situations since only those lymphopenic recipients that had lost peripheral expression of Aire developed a symptomatic autoimmune disease. This AIRE-related Treg defect could be clinically important in understanding the pathogenesis of APECED.
  • Joutsi-Korhonen, Lotta (Helsingin yliopisto, 2000)
  • Lähde, Noora (2014)
    Suomi alkoi autoistua 1950-luvulta lähtien, johon vaikuttivat autojen massamittainen tuotanto, elintason nousu ja kaupungistuminen. Autojen ympäristövaikutuksiin kiinnitettiin ensimmäisen kerran laajamittaista huomiota vuonna 1968 Enemmistö ry:n myötä, jolloin yhdistys kritisoi autojen pakokaasupäästöjä ja niiden vaikutuksia. Myöhemmin kritiikki on laajentunut myös muihin autojen aiheuttamiin päästöihin, ja auto nähdään monesti merkittävänä ilmastonmuutosta kiihdyttävänä tekijänä. Sanomalehdissä alettiin uutisoida autojen ympäristövaikutuksista 1980-luvun lopulta lähtien, jolloin myös yleinen keskustelu ilmastonmuutoksesta alkoi kiihtyä. Autojen ympäristövaikutuksia tarkastellaan sosiaalisesti konstruoituna ilmiönä, jota on rakennettu sanomalehdissä sekä autoalan viestinnässä. Tutkimuksen analyysi perustuu triangulaatioon, jossa tarkastellaan kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti, miten autojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja päästöihin vaikuttavia laitteita on käsitelty eri toimijoiden viestinnässä ajanjaksolla 1990–2013 ja miten viestintä on vastaanotettu. Tärkeimpiä tämän tutkimuksen lähteitä ovat olleet Jari Lyytimäen tutkimukset median vallasta päästökeskusteluissa sekä tutkimuskyselyt kuluttajien ympäristöasenteista. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäiseen kokonaisuuteen kuuluu kahdeksan valtakunnallisen lehden uutisointi ja autoalan viestintä, joissa tarkastellaan autojen päästöihin liittyvää uutisointia. Tulosten perusteella autojen ympäristövaikutuksia käsittelevä viestintä oli huipussaan 2000-luvun alussa, jolloin uutisoitiin etenkin erilaisista teknisistä laitteista kuten sähköautoista. Uutisissa korostuu toisaalta teknologiausko päästöttömään tulevaisuuteen, toisaalta taas autoilu nähdään yhtenä suurimpana syypäänä ilmastonmuutokseen. Autoalan viestinnässä puolestaan korostuu autokannan uusiutumisen tarve päästöjen vähentämiseksi. Useimmat kuluttajat pitävät tärkeänä päästöjen vähentämistä, mutta itse toimintaan ei yhtä moni ole valmiita ryhtymään. Toinen empiirinen osa koostuu joulukuussa 2013 suoritetusta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin kuluttajien ympäristöhuolta sekä asenteita autoihin ja päästöihin. Tutkimuskyselyn mukaan suomalaiset ovat huolissaan ympäristöstä ja tietävät miten päästöjä voisi vähentää, mutta useimmat eivät ole valmiita maksamaan ylimääräistä ympäristöystävällisemmistä tuotteista.
  • Lattu, Matti (Helsingin yliopisto, 1999)
    Tutkimus kuuluu Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen luonnontieteen ja teknologian opetusta ja opetusvälineitä kehittävään LUONTI-projektiin. Tutkimuksen tarkoituksena on teknologiakasvatukseen liittyvän käsitteistön selkiyttäminen ja projektissa kehitetyn laitteiston, Empirica Controlin, käyttöönotto ja sen tutkiminen. Teoreettisessa taustassa tarkastellaan teknologiaa ja teknologiakasvatusta oppivelvollisuuskoulun näkökulmasta. Erilaisia teknologiamäärittelyjä ja ajatuksia teknologian olemuksesta verrataan tutkimuksessa kehitetyillä malleilla. Teknologia on luonteeltaan integroiva aihepiiri, jolle on ainakin tässä tutkimuksessa esitetyn teorian valossa vaikea määritellä omaa tiedonalaa ja siten luontevaa paikkaa omana oppiaineenaan. Avoimessa oppimisympäristössä tapahtuvaa kognitiivisen teorian mukaista oppimista on hahmoteltu muokkaamalla Lehtisen (1988) esittämää mallia. Aikaisempien tutkimus- ja kokeiluraporttien perusteella määritellään kolme luovaa ongelmanratkaisua ja avointa oppimisympäristöä hyödyntävää työtapaa: mallintava menetelmä, ongelmanratkaisu ja vapaa kokeilu. Empirica Controlia verrataan tekstipohjaiseen Logoon ja muihin markkinoilla oleviin laitteistoihin sekä tarkastellaan sen ominaisuuksia didaktiikan ja konstruktivistisen oppimisteorian näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu kolmesta opetuskokeilusta. Laajin kokeilu järjestettiin kahdella helsinkiläisellä peruskoulun ala-asteen 2. luokalla. Menetelmällisenä viitekehyksenä oli neljä sykliä käsittävä opetus- ja arviointikäytäntöjen kehittämiseen pyrkivä toimintatutkimus, jossa jokainen sykli pitää sisällään kvantitatiivisesti suoritetun oppimisen tarkastelun. Tiedonhankintamenetelminä käytettiin oppilaiden itsearviointia, erilaisia haastatteluja ja ääninauhan tukemaan strukturoitua päiväkirjaa pyrkien menetelmälliseen triangulaatioon. Näitä tuloksia varmennettiin kahdella lyhyemmällä opetuskokeilulla, joista toisessa tutkittavat olivat viidesluokkalaisia ja toisessa luokan- ja lastentarhanopettajiksi opiskelevia. Tutkimus tuotti kokemuksia Empirica Controlin opetuskäytöstä sekä laitteiston kehittämisehdotuksia. Tulosten mukaan oppilailla oli työskentelyn vaatiman teknologiaan, tietotekniikkaan ja rakentamisee nliittyvät perusvalmiudet. He kokivat työskentelyn positiivisena ja oppivat käyttämään ohjelmointikielen yksinkertaisimpia käskyjä. Lyhyemmät opetuskokeilut antoivat samansuuntaisia tuloksia. Teknologian oppimista tutkittiin automaatioteknologisten laitteiden toiminnasta annettujen selitysten kautta. Selityksissä havaittiin vain hienoista paranemista. Avainsanat: teknologiakasvatus, konstruktivismi, avoin oppimisympäristö, ryhmätyö, tietokoneavusteinen opetus,triangulaatio Keywords: technology education, constructivism, open learning environment, groupwork, computer-aided instruction,triangulation
  • Kasanen, Iiris (2003)
    Yhä useampi suomalainen lypsykarjatila siirtyy käyttämään automaattista lypsyjärjestelmää. Automaattisessa lypsyssä on eroja tavalliseen lypsyyn verrattuna monia eroja, jotka mahdollisesti vaikuttavat utareterveyteen, esimerkiksi keskimäärin kolmasti vuorokaudessa tapahtuva lypsy, epäsäännölliset lypsyvälit ja koneellinen esikäsittely ilman ihmistä. Tutkimustulokset automaattilypsyn vaikutuksesta utareterveyteen ovat ristiriitaisia. Tässä tutkimuksessa seurattiin kahden suomalaisen yksityistilan siirtymistä parsinavetasta automaattiseen lypsyjärjestelmään. Viidellä tilakäynnillä seurattiin neljännes- ja lehmäkohtaisesti vedinten kuntoa sekä tulehdusten ja infektioiden määrää. Seuranta-aika oli noin 14 kuukautta. Automaattilypsyyn siirtyminen näytti huonontavan utareterveyttä. Vedinten kunto huononi ja tulehdusten ja infektioiden määrä kasvoi. Utareterveys pysyi kuitenkin hyvällä tasolla koko seuranta-ajan. Infektoituneista neljänneksistä eristettyjen bakteerien jakauma oli erilainen kuin suomalaisilla tiloilla yleensä, ympäristöperäisten bakteerien osuus oli suurempi. On vaikea eritellä, mitkä tekijät vaikuttivat utareterveyden huononemiseen. Vedinten kuntoa saattaa rasittaa keskimäärin kolme kertaa päivässä tapahtuva lypsy. Tulehdusten ja infektioiden määrään vaikuttaa todennäköisesti myös muut lehmien kokemat muutokset, esimerkiksi siirtyminen parsinavetasta pihattoon. Pihatto-olosuhteet saattavat selittää myös ympäristöperäisten bakteerien suuren osuuden. Seuranta-aika oli liian lyhyt, jotta oltaisi päästy näkemään, mille tasolle utareterveys asettuu ajan myötä. Lisäksi tutkimuksen aineisto oli hyvin rajallinen, joten tuloksia voidaan pitää korkeintaan suunta antavina. Kaiken kaikkiaan todetaan, että automaattilypsyyn siirryttäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota utareterveyteen ja opeteltava uudet tavat sen tarkkailuun. Lisätutkimuksia tarvitaan isommalla aineistolla ja pidemmällä seuranta-ajalla.
  • Nissinen, Ulla (2003)
    Verenkuva-analysaattorit ovat laitteita, jotka laskevat ja lajittelevat verisolut. Tietystä määrästä verta lasketaan punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Lisäksi niistä saa hematokriitin, hemoglobiinin ja punasoluindeksit. Eri eläinlajien ja ihmisten verisolut ovat kooltaan hyvin vaihtelevia, joten ihmisen verisolujen laskemiseen kehitetty laite ei sellaisenaan sovi eläinnäytteiden analysointiin. Lisäksi laitteissa on erilaisia laimentimia ja reagensseja, joiden vaikutus soluihin vaihtelee lajeittain. Kirjallisuusosassa on esitelty tällä hetkellä markkinoilla olevia eläinlaboratorioiden käyttöön tarkoitettuja laitteita ja niiden toiminta pääpiirteittäin. Tutkimusosassa vertailtiin ensin Cell-Dyn 3700 laitteen tekemää valkosolujen erittelylaskentaa verisivelystä tehtyyn manuaaliseen laskentaan. Näytteinä oli 65 kpl kissoista otettuja verinäytteitä, joista tehtiin sekä automaattinen että manuaalinen valkosolujen erittelylaskenta. Eri menetelmillä saadut tulokset olivat samankaltaiset neutrofiilien ja lymfosyyttien osalta. Monosyyttien osalta tulokset Cell-Dyn 3700 laitteella olivat hieman isompia ja eosinofiilien kohdalla pienempiä kuin manuaalisella laskennalla. Tulosten perusteella Cell-Dyn 3700 laitetta voidaan käyttää nykyisillä asetuksilla kissojen verinäytteiden valkosoluerittelyn tekemiseen. Toisessa osassa määritettiin kissan hematologiset viitearvot Cell-Dyn 3700 laitteella. Tätä varten kerättiin verinäytteet 43 terveeltä kissalta. Kaikki kissat olivat rauhoitettuja näytteenottohetkellä. Viitearvot laskettiin käyttäen ei-parametrista menetelmää. Valkosoluarvojen osalta viitearvot muodostuivat suunnilleen samoiksi kuin lähdekirjallisuudessa. Punasoluarvoista hematokriitin, hemoglobiinin ja punasolujen lukumäärän viitearvot muodostuivat lähdekirjallisuuden arvoja korkeammiksi ja punasoluvakioiden (MCV, MCH ja MCHC) viitearvot suunnilleen samoiksi kuin lähteissä.
  • Onnila, Harri (2003)
  • Rydman, Ben (2008)
    Työ tarkastelee yhteiskunnallisten ilmiöiden näkymistä aikakauslehtien automainonnassa vuosina 1961-63, 1973-75 ja 1988-90. Menetelmänä on kvalitatiivinen sisällönerittely ja kohteena yhteensä 517 mainosta Me Naisissa, Suomen Kuvalehdessä ja Tekniikan Maailmassa. Autojen maahantuonnin vapautuminen vuonna 1962, öljykriisi 1974 ja ns. vihreiden arvojen tulo automaailmaankin vuonna 1989 katalysaattorien ja lyijyttömän bensiinin siivittämänä ovat ilmiöitä, joiden oletettiin heijastuvan myös automainontaan aikakauslehdistössä. Tutkimuksessa haetaan vastaus seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten automainoksissa näkyivät ulkopuoliset tapahtumat? 1.1 autojen maahantuonnin vapautuminen heinäkuussa 1962 1.2 öljykriisi 1973-74 1.3 "vihreän aatteen" läpilyönti yhteiskunnassa 80-luvun lopussa 2. Miten automainosten tekstisisältö on muuttunut 60-luvun alusta 90-luvulle tultaessa? 3. Miten automainosten kuvankäyttö on muuttunut 60-luvun alusta 90-luvulle tultaessa? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostetaan useiden aiempien mallien synteesinä, jolloin yhteiskunnallisen tekijät saadaan kytketyksi mukaan viestintätapahtumaan. Tutkimuksen tuloksena voidaan havaita tutkittavien ilmiöiden vaikuttaneen automainoksiin aikakauslehdistössä. Lisäksi voitiin havaita mainosten rakenteen ja sisällön merkittävä kehittyminen tutkittavina ajankohtina kokonaisuutena ja eri lehdissä. Täydennys 2007: Autoveromuutoksen näkyminen aikakauslehtien automainoksissa 2007.
  • Sarvikas, Helena (1991)
  • Tirinen, Liisa (1974)