Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1400-1419 of 24725
  • Kaljala, Linda (2015)
    Tutkielma tarkastelee Toledon alueen maya-kylissä tapahtuvaa ekoturismia ja siihen liittyvää kulttuurin tuotteistamista. Ekoturismin ideana on tarjota vierailijoille autenttinen kokemus ja mahdollisuus tutustua alkuperäiseen kulttuuriin sen ympäristö huomioiden. Tutkielmassa selvitetäänkin, onko ekoturismin kautta esitetty kulttuuri autenttista maya-kulttuuria ja mitä turistit sekä paikalliset odottavat autenttiselta kokemukselta. Työssä tarkastellaan myös ekoturismin vaikutuksia kulttuurin säilymiseen ja selvitetään esimerkkitapausten kautta, onko kulttuurin tuotteistamisella kulttuuria ylläpitäviä ominaisuuksia. Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu keskusteluun autenttisen turistikokemuksen rakentumisesta sekä kulttuurin tuotteistamisesta osana turismia. Tutkielma osoittaa, että maya-kylissä voidaan havaita autenttista kulttuurin esittämistä niissä määritelmissä, mitä autenttisuus turisteille ja mayoille edustaa. Turistikokemukseen ei nähty sisältyvän lavastettuja piirteitä, vaan kulttuuria esitettiin sellaisena, kuin se nykyään on. Vaikka ekoturistit olivat autenttisuuden hakuisia, he ymmärsivät, että kulttuurissa näkyy nykyään myös moderneja piirteitä. Turistit olivat valmiita hyväksymään uusiakin käsitöitä, mikäli ne olivat mayojen itsensä valmistamia. Ekoturismin kautta mayat ovat opetelleet käsityötaitoja sekä perehtyneet muinaisiin maya-luoliin. Perinteisiä käyttöesineitä valmistetaan osana käsityötuotantoa, mutta ne ovat turismin myötä saaneet uusia käyttötarkoituksia ja malleja. Ekoturismin voidaan nähdä vahvistavan kulttuurisia käytäntöjä, mutta on kuitenkin huomioitava, että myös modernisaatio vaikuttaa kulttuurin säilymiseen, sekä siihen, mitä kulttuurisia perinteitä pystytään jatkossa turisteille tarjoamaan. Tutkimuksen aineisto pohjautuu etnografiseen kenttätyöhön, joka on toteutettu kesällä 2013 Belizessä Toledon alueen maya-kylissä. Tutkimusmenetelminä on käytetty puolistrukturoituja haastatteluja sekä osallistuvaa havainnointia.
  • Seppälä, Teemu E. S. (2001)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee autoalan teknisten toimihenkilöiden työnkuvaa. Tutkimus on tehty tilaustyönä Toimihenkilöunionille (ent. Teknisten liitto TL ry.). Töiden teknistymisellä ja palvelualaistumisella on ollut vaikutuksia useimpiin aloihin. Autoala on näiden muutosten polttopisteessä, koska ensinnäkin autoihin liittyvä tekniikka kulkee kehityksen kärjessä. Lisäksi alan sisällä tekniset toimihenkilöt ovat johtamiseen ja asiakaspalveluun liittyvien muutosten keskiössä, koska he työskentelevät asiakaspalvelussa ja työnjohdollisissa asemissa. Tutkielmaan on haastateltu kahdeksan eri työnimekkeillä toiminutta autoalan teknistä toimihenkilöä. Tutkimukseen valittiin mahdollisimman erilaisissa organisaatioissa toimivia autoalan teknisiä toimihenkilöitä. Haastateltavat olivat eri organisaatioissa ja eri paikkakunnilla toimivia. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 47. Kaikki haastateltavat työskentelivät tai olivat työskennelleet työnjohdollisissa tehtävissä. Haastattelumenetelmänä on käytetty laadullista sosiaaliseen konstruktionismiin nojaavaa menetelmää. Haastattelurunko jakautui kolmeen osaan: taustatietoihin, kyseisen työpäivän kuvaukseen, työn laajempaan kuvaukseen ja työtehtäväalueiden kuvaukseen. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti Atlas/ti -tietokoneohjelmaa apuna käyttäen. Aineisto on tulkittu taustatietojen, työsuoritusten, rooliodotusten ja diskursiivisten positioiden näkökulmista. Keskeisenä työsuoritukseen liittyvänä tuloksena on se, että tehtävien suorittaminen ei sinällään ole ongelmallista haastatelluille toimihenkilöille. Sen sijaan työtehtävien suuri määrä ja jatkuva muuttuminen aiheuttavat toimihenkilöiden työhön haasteita. Rooliodotusten tasolla ilmeni, että toimihenkilöiden työhön liittyy monia vastuualueita, jotka eivät ole kuitenkaan kokonaistyön mittakaavassa selkeästi määriteltyjä. Työrooleista tärkeintä osaa näyttelee asiakaspalvelu, mikä ohjaa koko organisaation toimintaa. Aineiston positiointiteoreettinen tarkastelu osoitti, että autoalan tekniset toimihenkilöt liikkuvat hyvin monenlaisissa positioissa riippuen tilanteista ja muista kyseisissä tilannekuvauksissa toimivista henkilöistä. Autoalan teknisten toimihenkilöiden työn suunnitteluun tulee panostaa, jotta tilanteessa elävien tehtävien sijaan toimihenkilöt saisivat työn tekemisen paremmin järjestykseen. Useissa haastatelluista organisaatioista mekaanikoille on annettu lisää vastuuta, minkä myötä työnjohdossa toimivien autoalan teknisten toimihenkilöiden työnkuva on painottunut entisestään asiakaspalvelun suuntaan. Autoalan teknisten toimihenkilöiden vastuualueita tulisi selkiyttää suhteessa kaikkiin muihin vastinrooleihin, jotta toimihenkilöt pystyisivät toteuttamaan käytännön työn tasolla kaikki heiltä odotetut tehtävät. Positioteoreettinen tarkastelu tukee työn suorittamisessa ja rooliodotuksissa ilmenneitä tuloksia, mutta nostaa niiden lisäksi huomioitavaksi seikaksi organisaatioissa vallitsevat kulttuurit. Aineisto ei anna pienuutensa vuoksi mahdollisuuksia yleistysten tekemiseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena onkin kuvata autoalan teknisten toimihenkilöiden työnkuvaa heidän itsensä näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteeksi nousee autoalan teknisten toimihenkilöiden omaa työtään koskeva kuvaaminen, arvioiminen ja merkityksellistäminen.
  • Kekäläinen, Eliisa (Helsingin yliopisto, 2011)
    Autoimmune regulator (AIRE) is the gene mutated in the human polyglandular autoimmune disease called Autoimmune polyendocrinopathy, candidiasis, and ectodermal dystrophy (APECED) that belongs to the Finnish disease heritage. Murine Aire has been shown to be important in the generation of the T cell central tolerance in the thymus by promoting the expression of ectopic tissue-specific antigens in the thymic medulla. Aire is also involved in the thymus tissue organization during organogenesis. In addition to the thymus, AIRE/Aire is expressed in the secondary lymphoid organs. Accordingly, a role for AIRE/Aire in the maintenance of peripheral tolerance has been suggested. Peripheral tolerance involves mechanisms that suppress immune responses in secondary lymphoid organs. Regulatory T cells (Tregs) are an important suppressive T cell population mediating the peripheral tolerance. Tregs are generated in the thymus but also in the peripheral immune system T cells can acquire the Treg-phenotype. The aim of this study was to characterize Tregs in APECED patients and in the APECED mouse model (Aire-deficient mice). In the mouse model, it was possible to separate Aire expression in the thymus and in the secondary lymphoid organs. The relative importance of thymic and peripheral Aire expression in the maintenance of immunological tolerance was studied in an experimental model that was strongly biased towards autoimmunity, i.e. lymphopenia-induced proliferation (LIP) of lymphocytes. This experimental model was also utilised to study the behaviour of T cells with dual-specific T cell receptors (TCR) during the proliferation. The Treg phenotype was studied by flow cytometry and relative gene expression with real-time polymerase chain reaction. TCR repertoires of the Tregs isolated from APECED patients and healthy controls were also compared. The dual-specific TCRs were studied with the TCR repertoire analysis that was followed with sequencing of the chosen TCR genes in order to estimate changes in the dual-specific TCR diversity. The Treg function was tested with an in vitro suppression assay. The APECED patients had normal numbers of Tregs but the phenotype and suppressive functions of the Tregs were impaired. In order to separate Aire functions in the thymus from its yet unknown role in the secondary lymphoid organs, the phenomenon of LIP was utilised. In this setting, the lymphocytes that are adoptively transferred to a lymphopenic recipient proliferate to stimuli from self-originating antigens. This proliferation can result in autoimmunity if peripheral tolerance is not fully functional. When lymphocytes that had matured without Aire in the thymus were transferred to lymphopenic Aire-sufficient recipients, no clinical autoimmunity followed. The Aire-deficient donor-originating lymphocytes hyperproliferated, and other signs of immune dysregulation were also found in the recipients. Overt autoimmunity, however, was prevented by the Aire-deficient donor-originating Tregs that hyperproliferated in the recipients. Aire-deficient lymphopenic mice were used to study whether peripheral loss of Aire had an impact on the maintenance of peripheral tolerance. When normal lymphocytes were transferred to these Aire-deficient lymphopenic recipients, the majority of recipients developed a clinically symptomatic colitis. The colitis was confirmed also by histological analysis of the colon tissue sections. In the Aire-deficient lymphopenic recipients Tregs were proliferating significantly less than in the control group s recipients that had normal Aire expression in their secondary lymphoid organs. This study shows that Aire is not only important in the central tolerance but is also has a significant role in the maintenance of the peripheral tolerance both in mice and men. Aire expressed in the secondary lymphoid organs is involved in the functions of Tregs during an immune response. This peripheral expression appears to be relatively more important in some situations since only those lymphopenic recipients that had lost peripheral expression of Aire developed a symptomatic autoimmune disease. This AIRE-related Treg defect could be clinically important in understanding the pathogenesis of APECED.
  • Joutsi-Korhonen, Lotta (Helsingin yliopisto, 2000)
  • Lähde, Noora (2014)
    Suomi alkoi autoistua 1950-luvulta lähtien, johon vaikuttivat autojen massamittainen tuotanto, elintason nousu ja kaupungistuminen. Autojen ympäristövaikutuksiin kiinnitettiin ensimmäisen kerran laajamittaista huomiota vuonna 1968 Enemmistö ry:n myötä, jolloin yhdistys kritisoi autojen pakokaasupäästöjä ja niiden vaikutuksia. Myöhemmin kritiikki on laajentunut myös muihin autojen aiheuttamiin päästöihin, ja auto nähdään monesti merkittävänä ilmastonmuutosta kiihdyttävänä tekijänä. Sanomalehdissä alettiin uutisoida autojen ympäristövaikutuksista 1980-luvun lopulta lähtien, jolloin myös yleinen keskustelu ilmastonmuutoksesta alkoi kiihtyä. Autojen ympäristövaikutuksia tarkastellaan sosiaalisesti konstruoituna ilmiönä, jota on rakennettu sanomalehdissä sekä autoalan viestinnässä. Tutkimuksen analyysi perustuu triangulaatioon, jossa tarkastellaan kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti, miten autojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja päästöihin vaikuttavia laitteita on käsitelty eri toimijoiden viestinnässä ajanjaksolla 1990–2013 ja miten viestintä on vastaanotettu. Tärkeimpiä tämän tutkimuksen lähteitä ovat olleet Jari Lyytimäen tutkimukset median vallasta päästökeskusteluissa sekä tutkimuskyselyt kuluttajien ympäristöasenteista. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäiseen kokonaisuuteen kuuluu kahdeksan valtakunnallisen lehden uutisointi ja autoalan viestintä, joissa tarkastellaan autojen päästöihin liittyvää uutisointia. Tulosten perusteella autojen ympäristövaikutuksia käsittelevä viestintä oli huipussaan 2000-luvun alussa, jolloin uutisoitiin etenkin erilaisista teknisistä laitteista kuten sähköautoista. Uutisissa korostuu toisaalta teknologiausko päästöttömään tulevaisuuteen, toisaalta taas autoilu nähdään yhtenä suurimpana syypäänä ilmastonmuutokseen. Autoalan viestinnässä puolestaan korostuu autokannan uusiutumisen tarve päästöjen vähentämiseksi. Useimmat kuluttajat pitävät tärkeänä päästöjen vähentämistä, mutta itse toimintaan ei yhtä moni ole valmiita ryhtymään. Toinen empiirinen osa koostuu joulukuussa 2013 suoritetusta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin kuluttajien ympäristöhuolta sekä asenteita autoihin ja päästöihin. Tutkimuskyselyn mukaan suomalaiset ovat huolissaan ympäristöstä ja tietävät miten päästöjä voisi vähentää, mutta useimmat eivät ole valmiita maksamaan ylimääräistä ympäristöystävällisemmistä tuotteista.
  • Lehtinen, Miia (Helsingin yliopisto, 2015)
    Background: Worldwide, the leading cause of morbidity and mortality is heart failure. It is most often caused by coronary artery disease (CAD) and myocardial infarction (MI), which causes death of myocardial tissue. Although coronary interventions such as coronary bypass graft surgery (CABG) can restore blood flow to ischemic areas, and established pharmacotherapy for heart failure exists, no treatment available in the clinics can regenerate the dead cardiomyocytes. For surgical treatment, patients with heart failure represent a challenge, as they are prone to surgical complications, and suitable preoperative imaging modalities to assess possible benefit from surgery are few. Aims: Cell therapies have recently emerged as a possible alternative for treating heart failure. We wanted to explore the capacity of autologous bone marrow mononuclear cells to regenerate myocardial tissue as an adjunct to CABG. The aim was to assess the therapy s safety and detect the cells possible effects on cardiac function and viability. In addition, we investigated whether it would be possible to predict benefit from CABG in these heart-failure patients with 3-vessel CAD with the aid of combined nuclear imaging data. For this, we used 18F-fluorodeoxyglucose positron emission tomography (FDG-PET) to measure cardiac viability, and 99m-technetium-tetrofosmin single-photon emission computed tomography (99mTc-SPECT) to measure cardiac perfusion. Methods: Between 2006 and 2010, we enrolled 104 patients scheduled for CABG who suffered from CAD and ischemic heart failure. Preoperatively, pharmacotherapy was optimized, after which 39 patients still had left ventricular ejection fraction (LVEF) ≤45%. These patients received injections of bone marrow mononuclear cells (BMMCs) (N=20) or vehicle (N=19) intraoperatively into the myocardial infarction border area in a randomized and double-blind manner. During surgery and at the intensive care unit (ICU), the patients hemodynamics, arterial blood gases, systemic venous oxygen level, blood glucose, acid-base balance, lactate, hemoglobin, body temperature, and diuresis as well as medications needed were monitored and recorded every four hours throughout the first postoperative 24 hours. BMMC effects on the heart were evaluated by use of pre- and 1-year postoperative cardiac magnetic resonance imaging (MRI), FDG-PET, and 99mTc-SPECT and by measuring pro-B-type amino-terminal natriuretic peptide (proBNP) levels. As we later decided to extend the follow-up, these same variables, except for nuclear imaging data, as well as current quality of life were measured at a late follow-up visit in 2013. For this, we could contact 36 of the 39 patients recruited for the original study, of which 30 participated in the extended follow-up. Preoperatively, we also analyzed FDG-PET and 99mTc-SPECT data by using three quantitative techniques with a software tool to measure defects with hypoperfused but viable and non-viable myocardium in 15 control patients. One method used solely PET, two others combined PET and SPECT at different thresholds. As a reference, we used change in LV function and volume by MRI. Results: During the first-year follow-up, improvement was similar in both groups in LVEF, the predefined primary end-point measure (P=0.59), and similar improvement also occurred in local wall thickening (WT) (P=0.68) in the injected segments. Neither changes in viability by PET and SPECT and levels of proBNP differed between these groups. Myocardial scar size by MRI in injected segments rose by a median of 5.1% in the control group (interquartile range, IQR -3.3 to 10.8) but fell by 13.1% in the BMMC group (IQR -21.4 to -6.5) (P=0.0002). During surgery and ICU stay, hemodynamics, arterial blood gases, systemic venous oxygen level, blood glucose, acid-base balance, lactate, hemoglobin, body temperature, and diuresis and levels of medications administered were similar between the study groups. For the extended follow-up, the median period was 60.7 months (IQR 45.1 to 72.6). No statistically significant difference was observable in change in proBNP values or in quality of life between groups. LVEF in both groups remained similarly improved (P=0.647), as also did WT (P=0.434). For controls, scar size in injected segments increased with a median of 2% (IQR -7 to 19); for BMMC patients it remained reduced with a median change of -17% (IQR -30 to -6) (P=0.011). When assessing the benefit-predictive capacity of the two techniques combining FDG-PET and 99mTc-SPECT with different thresholds and one technique using FDG-PET data only, no correlation appeared with preoperative PET- or PET-SPECT-derived viable or non-viable tissue, when compared with global functional outcome (change in LVEF) or local change in WT. Conclusions: In patients with 3-vessel disease and heart failure, the three techniques using SPECT perfusion and PET viability imaging data failed to predict the functional benefit received from CABG. Thus, these imaging modalities may provide no additional advantage to preoperative patient selection, which should be considered when planning treatment for this patient group in the clinics. In the treatment of chronic ischemic heart failure, during surgery and perioperatively in the ICU, both intramyocardial BMMC and placebo injections appear safe. Although failing to affect cardiac function, combining intramyocardial BMMC therapy with CABG can sustainably reduce scar size.
  • Lattu, Matti (Helsingin yliopisto, 1999)
    Tutkimus kuuluu Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen luonnontieteen ja teknologian opetusta ja opetusvälineitä kehittävään LUONTI-projektiin. Tutkimuksen tarkoituksena on teknologiakasvatukseen liittyvän käsitteistön selkiyttäminen ja projektissa kehitetyn laitteiston, Empirica Controlin, käyttöönotto ja sen tutkiminen. Teoreettisessa taustassa tarkastellaan teknologiaa ja teknologiakasvatusta oppivelvollisuuskoulun näkökulmasta. Erilaisia teknologiamäärittelyjä ja ajatuksia teknologian olemuksesta verrataan tutkimuksessa kehitetyillä malleilla. Teknologia on luonteeltaan integroiva aihepiiri, jolle on ainakin tässä tutkimuksessa esitetyn teorian valossa vaikea määritellä omaa tiedonalaa ja siten luontevaa paikkaa omana oppiaineenaan. Avoimessa oppimisympäristössä tapahtuvaa kognitiivisen teorian mukaista oppimista on hahmoteltu muokkaamalla Lehtisen (1988) esittämää mallia. Aikaisempien tutkimus- ja kokeiluraporttien perusteella määritellään kolme luovaa ongelmanratkaisua ja avointa oppimisympäristöä hyödyntävää työtapaa: mallintava menetelmä, ongelmanratkaisu ja vapaa kokeilu. Empirica Controlia verrataan tekstipohjaiseen Logoon ja muihin markkinoilla oleviin laitteistoihin sekä tarkastellaan sen ominaisuuksia didaktiikan ja konstruktivistisen oppimisteorian näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu kolmesta opetuskokeilusta. Laajin kokeilu järjestettiin kahdella helsinkiläisellä peruskoulun ala-asteen 2. luokalla. Menetelmällisenä viitekehyksenä oli neljä sykliä käsittävä opetus- ja arviointikäytäntöjen kehittämiseen pyrkivä toimintatutkimus, jossa jokainen sykli pitää sisällään kvantitatiivisesti suoritetun oppimisen tarkastelun. Tiedonhankintamenetelminä käytettiin oppilaiden itsearviointia, erilaisia haastatteluja ja ääninauhan tukemaan strukturoitua päiväkirjaa pyrkien menetelmälliseen triangulaatioon. Näitä tuloksia varmennettiin kahdella lyhyemmällä opetuskokeilulla, joista toisessa tutkittavat olivat viidesluokkalaisia ja toisessa luokan- ja lastentarhanopettajiksi opiskelevia. Tutkimus tuotti kokemuksia Empirica Controlin opetuskäytöstä sekä laitteiston kehittämisehdotuksia. Tulosten mukaan oppilailla oli työskentelyn vaatiman teknologiaan, tietotekniikkaan ja rakentamisee nliittyvät perusvalmiudet. He kokivat työskentelyn positiivisena ja oppivat käyttämään ohjelmointikielen yksinkertaisimpia käskyjä. Lyhyemmät opetuskokeilut antoivat samansuuntaisia tuloksia. Teknologian oppimista tutkittiin automaatioteknologisten laitteiden toiminnasta annettujen selitysten kautta. Selityksissä havaittiin vain hienoista paranemista. Avainsanat: teknologiakasvatus, konstruktivismi, avoin oppimisympäristö, ryhmätyö, tietokoneavusteinen opetus,triangulaatio Keywords: technology education, constructivism, open learning environment, groupwork, computer-aided instruction,triangulation
  • Kasanen, Iiris (2003)
    Yhä useampi suomalainen lypsykarjatila siirtyy käyttämään automaattista lypsyjärjestelmää. Automaattisessa lypsyssä on eroja tavalliseen lypsyyn verrattuna monia eroja, jotka mahdollisesti vaikuttavat utareterveyteen, esimerkiksi keskimäärin kolmasti vuorokaudessa tapahtuva lypsy, epäsäännölliset lypsyvälit ja koneellinen esikäsittely ilman ihmistä. Tutkimustulokset automaattilypsyn vaikutuksesta utareterveyteen ovat ristiriitaisia. Tässä tutkimuksessa seurattiin kahden suomalaisen yksityistilan siirtymistä parsinavetasta automaattiseen lypsyjärjestelmään. Viidellä tilakäynnillä seurattiin neljännes- ja lehmäkohtaisesti vedinten kuntoa sekä tulehdusten ja infektioiden määrää. Seuranta-aika oli noin 14 kuukautta. Automaattilypsyyn siirtyminen näytti huonontavan utareterveyttä. Vedinten kunto huononi ja tulehdusten ja infektioiden määrä kasvoi. Utareterveys pysyi kuitenkin hyvällä tasolla koko seuranta-ajan. Infektoituneista neljänneksistä eristettyjen bakteerien jakauma oli erilainen kuin suomalaisilla tiloilla yleensä, ympäristöperäisten bakteerien osuus oli suurempi. On vaikea eritellä, mitkä tekijät vaikuttivat utareterveyden huononemiseen. Vedinten kuntoa saattaa rasittaa keskimäärin kolme kertaa päivässä tapahtuva lypsy. Tulehdusten ja infektioiden määrään vaikuttaa todennäköisesti myös muut lehmien kokemat muutokset, esimerkiksi siirtyminen parsinavetasta pihattoon. Pihatto-olosuhteet saattavat selittää myös ympäristöperäisten bakteerien suuren osuuden. Seuranta-aika oli liian lyhyt, jotta oltaisi päästy näkemään, mille tasolle utareterveys asettuu ajan myötä. Lisäksi tutkimuksen aineisto oli hyvin rajallinen, joten tuloksia voidaan pitää korkeintaan suunta antavina. Kaiken kaikkiaan todetaan, että automaattilypsyyn siirryttäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota utareterveyteen ja opeteltava uudet tavat sen tarkkailuun. Lisätutkimuksia tarvitaan isommalla aineistolla ja pidemmällä seuranta-ajalla.
  • Nissinen, Ulla (2003)
    Verenkuva-analysaattorit ovat laitteita, jotka laskevat ja lajittelevat verisolut. Tietystä määrästä verta lasketaan punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Lisäksi niistä saa hematokriitin, hemoglobiinin ja punasoluindeksit. Eri eläinlajien ja ihmisten verisolut ovat kooltaan hyvin vaihtelevia, joten ihmisen verisolujen laskemiseen kehitetty laite ei sellaisenaan sovi eläinnäytteiden analysointiin. Lisäksi laitteissa on erilaisia laimentimia ja reagensseja, joiden vaikutus soluihin vaihtelee lajeittain. Kirjallisuusosassa on esitelty tällä hetkellä markkinoilla olevia eläinlaboratorioiden käyttöön tarkoitettuja laitteita ja niiden toiminta pääpiirteittäin. Tutkimusosassa vertailtiin ensin Cell-Dyn 3700 laitteen tekemää valkosolujen erittelylaskentaa verisivelystä tehtyyn manuaaliseen laskentaan. Näytteinä oli 65 kpl kissoista otettuja verinäytteitä, joista tehtiin sekä automaattinen että manuaalinen valkosolujen erittelylaskenta. Eri menetelmillä saadut tulokset olivat samankaltaiset neutrofiilien ja lymfosyyttien osalta. Monosyyttien osalta tulokset Cell-Dyn 3700 laitteella olivat hieman isompia ja eosinofiilien kohdalla pienempiä kuin manuaalisella laskennalla. Tulosten perusteella Cell-Dyn 3700 laitetta voidaan käyttää nykyisillä asetuksilla kissojen verinäytteiden valkosoluerittelyn tekemiseen. Toisessa osassa määritettiin kissan hematologiset viitearvot Cell-Dyn 3700 laitteella. Tätä varten kerättiin verinäytteet 43 terveeltä kissalta. Kaikki kissat olivat rauhoitettuja näytteenottohetkellä. Viitearvot laskettiin käyttäen ei-parametrista menetelmää. Valkosoluarvojen osalta viitearvot muodostuivat suunnilleen samoiksi kuin lähdekirjallisuudessa. Punasoluarvoista hematokriitin, hemoglobiinin ja punasolujen lukumäärän viitearvot muodostuivat lähdekirjallisuuden arvoja korkeammiksi ja punasoluvakioiden (MCV, MCH ja MCHC) viitearvot suunnilleen samoiksi kuin lähteissä.
  • Onnila, Harri (2003)
  • Rydman, Ben (2008)
    Työ tarkastelee yhteiskunnallisten ilmiöiden näkymistä aikakauslehtien automainonnassa vuosina 1961-63, 1973-75 ja 1988-90. Menetelmänä on kvalitatiivinen sisällönerittely ja kohteena yhteensä 517 mainosta Me Naisissa, Suomen Kuvalehdessä ja Tekniikan Maailmassa. Autojen maahantuonnin vapautuminen vuonna 1962, öljykriisi 1974 ja ns. vihreiden arvojen tulo automaailmaankin vuonna 1989 katalysaattorien ja lyijyttömän bensiinin siivittämänä ovat ilmiöitä, joiden oletettiin heijastuvan myös automainontaan aikakauslehdistössä. Tutkimuksessa haetaan vastaus seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten automainoksissa näkyivät ulkopuoliset tapahtumat? 1.1 autojen maahantuonnin vapautuminen heinäkuussa 1962 1.2 öljykriisi 1973-74 1.3 "vihreän aatteen" läpilyönti yhteiskunnassa 80-luvun lopussa 2. Miten automainosten tekstisisältö on muuttunut 60-luvun alusta 90-luvulle tultaessa? 3. Miten automainosten kuvankäyttö on muuttunut 60-luvun alusta 90-luvulle tultaessa? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostetaan useiden aiempien mallien synteesinä, jolloin yhteiskunnallisen tekijät saadaan kytketyksi mukaan viestintätapahtumaan. Tutkimuksen tuloksena voidaan havaita tutkittavien ilmiöiden vaikuttaneen automainoksiin aikakauslehdistössä. Lisäksi voitiin havaita mainosten rakenteen ja sisällön merkittävä kehittyminen tutkittavina ajankohtina kokonaisuutena ja eri lehdissä. Täydennys 2007: Autoveromuutoksen näkyminen aikakauslehtien automainoksissa 2007.
  • Sarvikas, Helena (1991)
  • Tirinen, Liisa (1974)
  • Soikkeli, Anne (Helsingin yliopisto, 2012)
    Automation compatibility is a prerequisite for in vitro transport and metabolism assays that are designed for screening large numbers of compounds at the early stages of drug discovery, in parallel with activity optimization. However, automation of more complex assays has also many benefits, even if it does not always increase the throughput of the assay directly. In this thesis work, a new automatable high throughput screening assay was developed for detecting different compound interactions with UGT1A6, one of the human intestinal UGT enzymes. The fluorescence-based assay relies on a robust probe reaction, glucuronidation of 1 naphthol by recombinant human UGT1A6, which yields a highly fluorescent product, 1 naphthylglucuronide. Under the optimized assay conditions, the plate reader-based analysis method was able to detect a given compound interaction with the enzyme, through the probe reaction, in a comparable manner to the (cumbersome) reference HPLC-based method. The new method can analyze the interaction of many different compounds with the UGT1A6 simultaneously. The developed assay was then used to collect data for computational model development. The effects of different compounds on the probe glucuronidation rate were used for a classification model, based on an SVM method, and for 3D-QSAR models, based on CoMFA and CoMSIA analyses. Both the models indicated physicochemical parameters and functional groups that are important for the interaction of different compounds with the UGT1A6. Interactions of two drugs, diclofenac and indomethacin, were studied more thoroughly with the several UGT enzymes, including UGT1A6. The effect of pH on the interaction was examined in both human liver and intestinal microsomes, as well as with many individual recombinant human UGTs. The results indicated that the effects of pH were both enzyme and substrate dependent, suggesting that changes in the enzyme, probably protonation of one or more amino acid side chain, played a major role in the observed effects. Finally, automation of three different types of cell-based assays, Caspase-Glo® 3/7, sulforhodamine B and bidirectional Caco-2 monolayer transport assays, are described in detail. Although, the bidirectional Caco-2 assay was the most challenging for automation, due to the complex assay protocol and the sensitivity of the monolayer to mechanical stress, mainly caused by pipetting, automation improved the utilization potential of the laborious method significantly.
  • Konsti, Juho (Helsingin yliopisto, 2012)
    Emerging large-scale digitization of microscopic tissue samples (i.e. virtual microscopy) in biomarker research and clinical pathology enables rapid, objective and repeatable computational analysis of the images. Automated image analysis is likely to be especially useful in personalized medicine, where high-throughput analysis is required for risk prediction, advanced diagnostics and targeted treatment of patients. Malignant tumors are profiled in detail to identify clinically relevant mutations and aberrant protein expression levels. Human observers are still predominantly visually interpreting the increasing number of biomarker assays with fluorescence in situ hybridization (FISH) and immunohistochemical (IHC) stainings. To aid in these quantification tasks, novel applications for automated image analysis of cancer tissues are needed. Virtual microscopy samples require large digital storage space, and image size reduction techniques should be addressed prior to archiving of the images. In this thesis, tools for high-throughput biomarker research in a digital microscopy environment were developed, assessed and adapted to a virtual microscopy setting. The first algorithm developed is intended for automated quantitative assessment of FISH signals to determine the HER2 gene amplification status in breast cancer tissue images, and proved to be comparable to visual scoring. The extent of Ki-67 staining determined in breast cancer tissue images by the second automated algorithm was a significant predictor of patient outcome in both uni- and multivariate analyses. The third algorithm for automated segmentation of tissue images divided the colorectal cancer images into epithelial and stromal compartments with high accuracy. In addition, image compression and scaling led to significant reductions in image sizes without compromising the results of the second and third algorithms introduced previously. The algorithms developed in this thesis are freely accessible to be used by the research community, facilitating external validation of the algorithms. After further validation studies, the algorithms can potentially be applied in clinical pathology especially within diagnostics, risk prediction and targeted treatment of cancer patients in a personalized medicine setting.
  • Stenudd, Juho (2013)
    This Master’s Thesis describes one example on how to automatically generate tests for real-time protocol software. Automatic test generation is performed using model-based testing (MBT). In model-based testing, test cases are generated from the behaviour model of the system under test (SUT). This model expresses the requirements of the SUT. Many parameters can be varied and test sequences randomised. In this context, real-time protocol software means a system component of Nokia Siemens Networks (NSN) Long Term Evolution (LTE) base station. This component, named MAC DATA, is the system under test (SUT) in this study. 3GPP has standardised the protocol stack for the LTE eNodeB base station. MAC DATA implements most of the functionality of the Medium Access Control (MAC) and Radio Link Control (RLC) protocols, which are two protocols of the LTE eNodeB. Because complex telecommunication software is discussed here, it is challenging to implement MBT for the MAC DATA system component testing. First, the expected behaviour of a system component has to be modelled. Because it is not smart to model everything, the most relevant system component parts that need to be tested have to be discovered. Also, the most important parameters have to be defined from the huge parameter space. These parameters have to be varied and randomised. With MBT, a vast number of different kind of users can be created, which is not reasonable in manual test design. Generating a very long test case takes only a short computing time. In addition to functional testing, MBT is used in performance and worst-case testing by executing a long test case based on traffic models. MBT has been noticed to be suitable for challenging performance and worst-case testing. This study uses three traffic models: smartphone-dominant, laptop-dominant and mixed. MBT is integrated into continuous integration (CI) system, which automatically runs MBT test case generations and executions overnight. The main advantage of the MBT implementation is the possibility to create different kinds of users and simulate real-life system behaviour. This way, hidden defects can be found from test environment and SUT.
  • Pastell, Matti (Yliopistopaino, 2007)
    The aim of this thesis is to develop a fully automatic lameness detection system that operates in a milking robot. The instrumentation, measurement software, algorithms for data analysis and a neural network model for lameness detection were developed. Automatic milking has become a common practice in dairy husbandry, and in the year 2006 about 4000 farms worldwide used over 6000 milking robots. There is a worldwide movement with the objective of fully automating every process from feeding to milking. Increase in automation is a consequence of increasing farm sizes, the demand for more efficient production and the growth of labour costs. As the level of automation increases, the time that the cattle keeper uses for monitoring animals often decreases. This has created a need for systems for automatically monitoring the health of farm animals. The popularity of milking robots also offers a new and unique possibility to monitor animals in a single confined space up to four times daily. Lameness is a crucial welfare issue in the modern dairy industry. Limb disorders cause serious welfare, health and economic problems especially in loose housing of cattle. Lameness causes losses in milk production and leads to early culling of animals. These costs could be reduced with early identification and treatment. At present, only a few methods for automatically detecting lameness have been developed, and the most common methods used for lameness detection and assessment are various visual locomotion scoring systems. The problem with locomotion scoring is that it needs experience to be conducted properly, it is labour intensive as an on-farm method and the results are subjective. A four balance system for measuring the leg load distribution of dairy cows during milking in order to detect lameness was developed and set up in the University of Helsinki Research farm Suitia. The leg weights of 73 cows were successfully recorded during almost 10,000 robotic milkings over a period of 5 months. The cows were locomotion scored weekly, and the lame cows were inspected clinically for hoof lesions. Unsuccessful measurements, caused by cows standing outside the balances, were removed from the data with a special algorithm, and the mean leg loads and the number of kicks during milking was calculated. In order to develop an expert system to automatically detect lameness cases, a model was needed. A probabilistic neural network (PNN) classifier model was chosen for the task. The data was divided in two parts and 5,074 measurements from 37 cows were used to train the model. The operation of the model was evaluated for its ability to detect lameness in the validating dataset, which had 4,868 measurements from 36 cows. The model was able to classify 96% of the measurements correctly as sound or lame cows, and 100% of the lameness cases in the validation data were identified. The number of measurements causing false alarms was 1.1%. The developed model has the potential to be used for on-farm decision support and can be used in a real-time lameness monitoring system.
  • Puonti, Oula (2012)
    Magnetic resonance imaging (MRI) provides spatially accurate, three dimensional structural images of the human brain in a non-invasive way. This allows us to study the structure and function of the brain by analysing the shapes and sizes of different brain structures in an MRI image. Morphometric changes in different brain structures are associated with many neurological and psychiatric disorders, for example Alzheimer's disease. Tracking these changes automatically using automated segmentation methods would aid in diagnosing a particular brain disease and follow its progression. In this thesis we present a method for automatic segmentation of MRI brain scans using parametric generative models and Bayesian inference. Our method segments a given MRI scan to 41 different structures including for example hippocampus, thalamus and ventricles. In contrast to the current state-of-the-art methods in whole-brain segmentation, our method does not pose any constraints on the MRI scanning protocol used to acquire the images. Our model is based on two parts: the first part is a labeling model that models the anatomy of the brain and the second part is an imaging model that relates the label images to intensity images. Using these models and Bayesian inference we can find the most probable segmentation of a given MRI scan. We show how to train the labeling model using manual segmentations performed by experts and how to find optimal imaging model parameters using expectation-maximization (EM) optimizer. We compare our automated segmentations against expert segmentations by means of Dice scores and point out places for improvement. We then extend the labeling and imaging models and show, using a database consisting of MRI scans of 30 subjects, that the new models improve the segmentations compared to the original models. Finally we compare our method against the current state-of-the-art segmentation methods. The results show that the new models are an improvement over the old ones, and compare fairly well against other automated segmentation methods. This is encouraging, because there is still room for improvement in our models. The labeling model was trained using only nine expert segmentations, which is quite a small amount, and the automated segmentations should improve as the number of training samples grows. The upside of our method is that it is fast and generalizes straightforwardly to MRI images with varying contrast properties.