Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1797-1816 of 25284
  • Riska-Campbell, Leena (The Finnish Society of Science and Letters, 2011)
    The dissertation examines the foreign policies of the United States through the prism of science and technology. In the focal point of scrutiny is the policy establishing the International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) and the development of the multilateral part of bridge building in American foreign policy during the 1960s and early 1970s. After a long and arduous negotiation process, the institute was finally established by twelve national member organizations from the following countries: Bulgaria, Canada, Czechoslovakia, Federal Republic of Germany (FRG), France, German Democratic Republic (GDR), Great Britain, Italy, Japan, Poland, Soviet Union and United States; a few years later Sweden, Finland and the Netherlands also joined. It is said that the goal of the institute was to bring together researchers from East and West to solve pertinent problems caused by the modernization process experienced in industrialized world. It originates from President Lyndon B. Johnson s bridge building policies that were launched in 1964, and was set in a well-contested and crowded domain of other international organizations of environmental and social planning. Since the distinct need for yet another organization was not evident, the process of negotiations in this multinational environment enlightens the foreign policy ambitions of the United States on the road to the Cold War détente. The study places this project within its political era, and juxtaposes it with other international organizations, especially that of the OECD, ECE and NATO. Conventionally, Lyndon Johnson s bridge building policies have been seen as a means to normalize its international relations bilaterally with different East European countries, and the multilateral dimension of the policy has been ignored. This is why IIASA s establishment process in this multilateral environment brings forth new information on US foreign policy goals, the means to achieve these goals, as well as its relations to other advanced industrialized societies before the time of détente, during the 1960s and early 1970s. Furthermore, the substance of the institute applied systems analysis illuminates the differences between European and American methodological thinking in social planning. Systems analysis is closely associated with (American) science and technology policies of the 1960s, especially in its military administrative applications, thus analysis within the foreign policy environment of the United States proved particularly fruitful. In the 1960s the institutional structures of European continent with faltering, and the growing tendencies of integration were in flux. One example of this was the long, drawn-out process of British membership in the EEC, another is de Gaulle s withdrawal from NATO s military-political cooperation. On the other hand, however, economic cooperation in Europe between East and West, and especially with the Soviet Union was expanding rapidly. This American initiative to form a new institutional actor has to be seen in that structural context, showing that bridge building was needed not only to the East, but also to the West. The narrative amounts to an analysis of how the United States managed both cooperation and conflict in its hegemonic aspirations in the emerging modern world, and how it used its special relationship with the United Kingdom to achieve its goals. The research is based on the archives of the United States, Great Britain, Sweden, Finland, and IIASA. The primary sources have been complemented with both contemporary and present day research literature, periodicals, and interviews.
  • McCarron, Francis (2007)
    Tässä tutkielmassa olen tutkinut Ison-Britannian vastahakoisuutta liittyä Euroopan rahoitus järjestelmään erilaisten integraatio teorioiden valossa. Olen pyrkinyt keskittymään Kansainvälisten suhteiden alalla voimakkaimmin esiintyviin teorian haaroihin. Näistä Liberaali integraatio teoria tulee voimakkaimmin esiin tässä työssä. Olen verrannut sitä Realismiin sekä Neofunktionalistisiin teorioihin ja pyrkinyt vetämään näistä tutkielmaani tukevat johtopäätökset. Euron taloudellisia seikkoja käsitellään kokonaisen kappaleen verran, sillä nämä ovat olennaisia seikkoja kun pyritään selittämään Britannian haluttomuuttaa liittyä Euro alueeseen. Oman kappaleen on saanut myös Brittien sisäpolitiikka, jolla on ollut suuri merkitys päätöksenteossa. Tässä kappaleessa käsitellään asioita hyvin monesta näkökulmasta. Pyrkimyksenä onkin ollut antaa lukijalle laajempaa käsitystä tutkielman alueen vaikeudesta ja erityisesti sen syy/seuraus suhteista. Tämän jälkeen on pyritty sitomaan yhteen tutkielman teoreettiset tulemat sekä kenties vähemmän akateemiset seikat jotka ovat saattaneet vaikuttaa Brittien Euro skeptisyyteen. Empiirisen materiaalin sekä teorian yhdistäminen on sekä haastavaa, että palkitsevaa. Tässä vaiheessa tutkielma pystyy jo tarjoamaan jotain uutaa ja mielenkiintoista mahdolliseen jatkokeskusteluun. Näin eri kysymysten ja oletusten valossa. Lopulta yhteenvedossa pyritään saamaan koherrentti lopputulema jossa edellä esitetyt saavat uusinta maininnan. Tarkoituksellisesti on tässä vaiheessa haettu hyvinkin pohdinnalista sävyä tekstiin.
  • McCarron, Francis (2007)
    In this thesis I have researched Britain's Euro skepticism in the light of integration theories. I have consentrated on the main contending theories in the field of International Relations. I have especially consentrated in the areas of Neofunctionalism and Liberal Intergovernmentalism and their power to explain British reluctance to join the Euro zone.I have evaluated these theories and their power of explanation by critically looking at them from an economically Realist point of view. I have divided my thesis into six different chapters. Out of these six chapters it is chapters two through five that provide the actual discussion of the issue at hand. In the introduction I have set out my research question, and in the conclusion I seek to provide some idea of the findings of this thesis in relation to the research question. In chapter two I have attempted to explain the key theoretical interpretations of European integration. I have discussed Britain joining the EMU in the light of Neo-functionalism and Liberal Intergovernmentalism. In the third chapter I have laid down the foundations for this thesis on economic grounds. For this chapter on the economics of the Euro to be of such breadth shows the relevance of economic factors in explaining British membership -or exclusion for that matter, in the EMU. In the fourth chapter- Politics of the Euro we begin to see the real problems behind the possible British membership of the EMU. That the debate around the Euro often goes along economic lines is not surprising. Therefore I find this chapter of pivotal importance to better understand the issue at hand. After these more accurate arguments and their many variations, we move to more interesting (at least for a political science student) debates that I have found. This fifth chapter then will tie all the loose ends together, as it will make an attempt at theorizing this issue more thorughly in the light of the different evidence we have found in this thesis. Finally then in the conclusion an attempt is made to pinpoint the main issues that I have debated in my thesis. Some possible future research questions are discussed as well as possible variations of the theme.
  • Holley, Peter (2008)
    In the final decade of the twentieth century the term ‘identity’ achieved ubiquity in the social sciences. Alongside this, it has become somewhat of a buzzword in wider society today. The literature review chapter of this thesis seeks to place the following research within the sociological discussion of ‘identity’. In this thesis I propose to discuss the collective (national, state, and supranational) identifications of British expatriates in contemporary Finland with reference to the following research question: How do British expatriates construct their collective identities in discourse? The ‘ethnographic discourse analysis’ that I have employed in this study seeks combine the ethnographic study of British expatriates in contemporary Finland with a discursive analysis of my data collected. The ethnographic fieldwork conducted does not follow a traditional style: rather than collecting data from various sources and compiling it together for analysis, I recognize the contribution of my own expatriate experiences and some eighteen months plus of participant observations to the qualitative interviews conducted, which comprise the corpus of my data. In total over ten hours of digital audio recordings were made, transcribed and analyzed herein. The following discursive analysis focuses upon the language and means employed by those interviewed to construct their various collective identifications. It explores the complex relationships between these discursive identity constructions and seeks to explain their subjective importance.
  • Fyhr, Heli (2004)
    Pro gradu-työni käsittelee brittien eurooppalaista identiteettiä. Lähtökohtana ovat Britannian kaksi suurinta puoluetta: konservatiivit ja työväenpuolue. Tutkimukseni keskittyy ensisijaisesti näiden kahden puolueen kannattajien eurooppalaiseen identiteettiin. Onko poliittisella suuntautumisella merkitystä eurooppalaisen identiteetin olemassaoloon? Toiseksi pro gradu-työni tarkastelee viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunutta kehitystä Britanniassa. Britannian virallinen Eurooppa-politiikkahan on kehittynyt viime vuosina Eurooppa-myönteisempään suuntaan pääministeri Tony Blairin myötä. Pro gradu-työni tutkiikin, onko esimerkiksi työväenpuolueen kannattajien Eurooppa-myönteisyys kasvanut samaa tahtia? Tutkimus nojautuu vahvasti eurobarometreihin aina vuodesta 1980 vuoteen 2000 asti eli tutkimusongelmaa selvitetään survey-tutkimuksen avulla. Eurobarometrien lisäksi aineisto koostuu erilaisesta kirjallisuudesta koskien muun muassa Britannian Eurooppa-suhteiden historiaa ja toisaalta kansallista identiteettiä. Analyysi koostuu kolmesta eri osa-alueesta koskien brittien samastumista britteihin/eurooppalaisiin, symbolien merkitystä sekä brittien suhtautumista Britannian ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Analyysi perustuu lähinnä Pasi Saukkosen kansallisen identiteetin teoriaan. Saukkosen mukaan kansallisen identiteetin merkityserot voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan. Kansallisella identiteetillä voidaan tarkoittaa yksilön identifioitumista kansalliseen ryhmäänsä ja kansallisuutensa symboleihin. Toiseksi kansallisella identiteetillä voidaan viitata yhteen kollektiivisen tai ryhmäidentiteetin erityistapaukseen. Kolmanneksi voidaan puhua kansallisvaltion identiteetistä. Analyysissä lähdetään liikkeelle tutkimalla kahden muuttujan yhteisvaihtelua, jonka jälkeen vakioidaan kolmas muuttuja. Kolmansina muuttujina käytetään sukupuolta, ikää ja koulutusta. Elaboraation avulla selvitetään, johtuvatko mahdolliset erot puolueesta vai kenties kolmannesta muuttujasta. Aiheen kannalta tärkein aikaisempi tutkimus on Sophie Duchesnen ja Andrè-Paul Frognierin tekemä selvitys eurooppalaisen identiteetin olemassaolosta vuodesta 1975 vuoteen 1991 silloisissa EY:n jäsenmaissa. Brittien kansallinen identiteetti on muovautunut historian myötä. Pro gradu-tutkielmaani valottaakin vahva historiallinen tausta. Kansallinen identiteetti on rakentunut Britanniassa samalla, kun on verrattu Manner-Euroopan oloja saarivaltakunnan oloihin: vauraudesta ja vapaudesta nauttivien ja maailman merille suuntautuneiden brittien erityinen onnekkuus mannermaan köyhiin, sorrettuihin ja eripuraisiin kansoihin verrattuna. Tästä vastakkainasettelusta kummunnut tietty ylemmyyden ja erityisyyden tunne on ollut omiaan muovaamaan brittien kansallista identiteettiä. Brittien vahva kansallinen identiteetti juontaa juurensa kauas historiaan ja on syvälle juurtunut Britannian kansalaisiin. Näyttääkin siltä, että on liian varhaista puhua brittien eurooppalaisesta identiteetistä. Vaikka Britannian virallinen Eurooppa-politiikka on kehittynyt Eurooppa-myönteisempään suuntaan, samaa ei voida sanoa kummankaan puolueen kannattajista. Puoluekannattajien välillä ei suuria eroja löytynyt, mutta olisi myös väärin sanoa, ettei niitä ole ollenkaan. Monen asian kohdalla näytti nimittäin siltä, että työväenpuolueen kannattajat olisivat Eurooppa-myönteisempiä kuin konservatiivipuolueen kannattajat.
  • Haukioja, Heli (2003)
    Kirjallisuuskatsauksessa tutustutaan ionoforisista kokkidiostaateista saatavilla olevaan tie­toon, etenkin niiden farmakokinetiikkaan, hajoamiseen ympäristössä ja ympäristövaikutuk­siin. Lisäksi työn kirjallisuusosuudessa selvitetään ionoforisten kokkidiostaattien rakennetta, kokkidiostaattien käyttöä rehuissa ja käyttöön hyväksymistä Suomessa. Broilertalouden rakennetta Suomessa ja erilaisia broilerinlannan käsittelymenetelmiä käsitellään myös lyhyesti. Tutkimusosuuden tarkoitus oli selvittää kvantitatiivisesti Suomessa broilereiden ruokin­nassa käytettävien kokkidiostaattien, narasiinin ja salinomysiinin, erittymismääriä lantaan ja niiden hajoamisnopeutta eri lannankäsittelyprosesseissa. Tutkimuksessa kerättiin näytteitä kuivikelannasta lintujen teurastuspäivänä sekä aumava­rastoinnin, kompostoinnin ja teollisen kuivauskäsittelyn aikana. Lantanäytteistä tutkittiin na­rasiinin tai salinomysiinin pitoisuuden lisäksi kuiva-ainepitoisuus ja kokonaistyppipitoisuus. Kokkidiostattianalyysit suoritettiin Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen laboratoriossa, kuiva-aineanalyysit Biolan Oy:n sisäisessä laboratoriossa ja typpimääritykset Viljavuuspal­velun laboratoriossa. Narasiinin määrä lannassa oli 135 tai 145 g/15000 broilerin lantaerä. Kompostointikäsitte­lyssä narasiinin määrä väheni 87 vrk aikana 4,1%:iin, samanpituisessa aumavaras­toinnissa 59,3%:iin ja 20 minuutin kuivauksessa 78,5%:iin. Salinomysiinin määrä lannassa oli alkuhetkellä 86 grammaa. Kompostoinnin jälkeen lannassa oli salinomysiiniä jäljellä 10,5%, aumasäilytyksen jälkeen 69,8% ja kuivauksen jälkeen 48,8%. 15000 broilerin erä saa rehun mukana noin 2650 grammaa kokkidiostaattia. Lannan kokonaiskuiva-aineen ja kokonaistypen määrää mitattiin sekä kompostoinnin että aumavarastoinnin aikana. Kuiva-ainepitoisuus väheni kakissa prosesseissa. Väheneminen oli voimakkaampaa kompostoinnin aikana (27-28 %) kuin aumassa (3-4 %). Kokonaistypen määrä väheni kompostoin­nin aikana n. 26-35%. Aumavarastoinnin aikana kokonaistypen määrä sen sijaan lisääntyi n. 5-10%. Typen määrää jo ennestään erittäin typpipitoisessa lannassa aumavarastoinnin aikana li­säävät ilmeisesti ilmakehän typpeä sitovat mikrobit. Kompostointi oli selvästi tehokkaampi tapa hajottaa kokkidiostaatteja lannassa kuin aumavarastointi. Molempien käsittelyjen pituus oli 87 vuorokautta. Myös 20 minuutin kestävällä teollisella kuivauksella ja rakeistuksella saatiin kokkidiostaatien mää­rät vähenemään (jäljellä 21-51%). Kaikkien käsittelyjen jälkeen lannassa oli vielä mitattavissa olevia pitoisuuksia narasiinia ja salinomysiininatriumia. Kokkidiostaattien hajoamisesta lannassa ja ympäristössä tarvittaisiin lisää tietoa. Tutkimuk­sessa käytetty menetelmä ionoforisten kokkidiostaattien määrittämiseksi broilerin lannasta on käyttökelpoinen tarkoitukseen. Tämän tutkimuksen perusteella ionoforiset kokkidiostaatit hajoavat melko tehokkaasti nykyisin eniten käytetyssä aumauksessa – n. 2-3% jäljellä 3 kuukauden kuluttua. Maaperän eliöille ja ihmisille turvallista kokkidiostaattipitoisuutta on kuitenkin vaikea arvioida ekosysteemin monimutkaisuuden ja käytettävissä olevan tiedon niukkuuden vuoksi.
  • Lehtinen, Jonna (2000)
    Clostridium perfringens on Gram-positiivinen, anaerobinen, itiöitä muodostava sauvabakteeri. Sitä esiintyy yleisesti ihmisten ja eläinten suolistossa sekä maaperässä. C. perfringens on yksi merkittävimmistä ruokamyrkystä aiheuttavista bakteereista. Sen aiheuttamat ruokamyrkytykset liittyvät yleensä joukkoruokailussa tarjotuun liharuokaan. Kaikkia C. perfringensin aiheuttamia ruokamyrkytyksiä ei diagnosoida, koska terveillä ihmisillä oireet menevät ohi muutamassa päivässä ilman hoitoa. Tyypillisimmin oireisiin kuuluu ripuli ja pahoinvointi, harvemmin oksentelu ja kuume.Ruokamyrkytyksen aiheuttaa C. perfringensin tyyppi A:n enterotoksiiniposiitiviset kannat. Eläinperäisistä C. perfringens-kannoista vain pienellä osalla on enterotoksiinia koodaava cpe-geeni. Enterotoksiinigeenin pystyy osoittamaan PCR-tekniikallaC. perfringensin varastona eli reservuaarina on pidetty eläimiä, koska sen aiheuttamiin ruokamyrkytyksiin liittyy liha tai lihatuotteet. Esiintyminen eri eläinlajeilla on vaihdellut paljon tutkimuksesta toiseen. C. perfringensin esiintymistä on tutkittu sekä uloste- että lihanäytteistä. C. perfringensin esiintymistä suomalaisissa tuotantoeläimissä ei ole tutkittu. Tämä tutkimus on osa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen C. perfringensin epidemiologiaa selvittävää tutkimusprojektia.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiintyykö broilerin ulosteessa enterotoksiinipositiivisia kantoja, sekä tutkia vaikuttaako 15 minuuttia kestävä kuumennus 70oC:ssa ja 100 oC:ssa cpe-positiivisten kantojen esiintymiseen. Tutkimuksen kohteeksi valitsimme broilerin ulosteen, koska kirjallisuudessa C. perfringensin prevalenssi on ollut suurin broilerilla.C. perfringens eristettiin ja varmistettiin pohjoismaisen elintarvikkeiden metodiikkakomitean eli PEMK:n menetelmäehdotuksen mukaan, joka on tehty C. perfringensin määrittämiselle elintarvikkeista. Eristettyjen kantojen enterotoksiinisuus tutkittiin PCR-menetelmällä kahdella alukeparilla.Jokaisessa 11 tutkitussa broilerin ulostenäytteessä kasvoi C. perfringensiä. C. perfringens-kantoja eristettiin 161 kappaletta. Jokainen eristetty kanta oli molemmilla alukepareilla enterotoksiininegatiivinen. Kuumennuksen vaikutusta enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintymiseen ei pystytty arvioimaan.
  • Juusela, Maria (Helsingin yliopisto, 2012)
    The aim of the study was to assess the prevalence of bronchial hyperresponsiveness (BHR) in the Finnish adult general population, its determinants and risk factors. Histamine and methacholine challenges were compared to assess their agreement. The association of active and passive smoking with BHR severity was studied in detail. Incident adult asthma in Helsinki over the 11 years follow up was investigated. For the BHR comparison study 79 subjects were included in Kemi, Finland, whereas 292 randomly selected subjects (26-66 years) were included for the Helsinki BHR-study. The follow up study of incident asthma and respiratory symptoms in 2007 included 4302 of those, who had originally (n=6062) taken part in the FinEsS-Helsinki postal survey in 1996. In Kemi, bronchial challenges to methacholine and histamine were performed to each subject in a randomized order. In Helsinki, following the interview, skin prick tests, spirometry, and fractional exhaled nitric oxide (FENO) measurement, the BHR test with histamine was assessed. Provocative doses (PD15FEV1 and PD20FEV1) for histamine and methacholine were assessed. The highest cumulative dose for methacholine was 2.6 mg, and the highest non-cumulative dose for histamine was 1.6 mg. Histamine PD15FEV1 ≤0.4 mg (BHRms) and ≤1.6 mg (BHR) served a cut-off points in the logistic regression analysis. BHR tests with metacholine and histamine tests showed a good agreement in classifying severity of BHR in a population with no previous diagnosis of asthma or chronic bronchitis (weighted kappa 0.64; CI 95% 0.46-0.82). In the general adult population in Helsinki, the prevalance of BHR was 21%, and for BHRms 6% . The main determinants for BHR were a decreased FEV1 and airway obstruction, which yielded over four-fold risk for BHR. Smoking and BHR were dose-dependently associated, and the young age of starting to smoke and exposure to environmental tobacco smoke (ETS), constituted on BHR. Respiratory symptoms, asthma or wheezing in the early childhood (<5) and female gender were associated with BHR, as did MEF50 < 63% predicted. Body mass index (BMI) did not associate with BHR. The association between FENO and BHR was dependent on smoking habits. In the 11 years follow up, the asthma incidence rate was 3.7/1000/ year. Remission was 17% during that period. Incidence rate of allergic rhinoconjunctivitis (ARC) was 16.8/1000/year. Living on countryside or in a farm during the first 5 years of life decreased the risk for incident ARC. ARC doubled the risk for incident asthma. In a longitudinal setting, our results suggested that asthma incidence in Finland has leveled on a plateau. Findings of this thesis suggest that quantitative assessment of BHR by different cut off levels provides a tool for characterization of phenotypes of airway disorders in epidemiological studies.
  • Pelkonen, Anna (Helsingin yliopisto, 2000)
  • Seppälä, Kati (2007)
    Bronkoalveolaarihuuhtelua (BAL) käytetään alempien hengitysteiden sairauksien diagnosoimiseen. BAL:n tarkoituksena on kerätä keuhkoepiteeliä vuoraavaa nestettä, ELF:ä (epithelial lining fluid). Keuhkohuuhtelunestenäyte, BALF (bronchoalveolar lavage fluid) koostuu huuhtelunesteen ja ELF:n sekoituksesta. ELF:n laimenemiskertoimen laskemiseen käytetään sekä ulkoisia että sisäisiä merkkiaineita. Toistaiseksi ei ole löydetty täydellistä merkkiainetta, joka täyttäisi hyvälle merkkiaineelle asetetut vaatimukset. Kunnes täydellinen merkkiaine kehitetään, BAL-tekniikka tulisi standardoida muilta osa-alueiltaan (mm. potilaan asento, huuhtelunestemäärä, huuhdeltu keuhkoalue, takaisinimuun käytetty paine, huuhtelun kesto ja näytteen käsittely ja varastointi), jotta mahdolliset virhelähteet minimoitaisiin ja BALF-tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia keskenään. Tämän tutkielman tarkoituksena oli verrata koiran painoon suhteutettua ja vakiovolyymistä huuhtelunestemäärää sekä selvittää kummalla menetelmällä saadaan BALF-näytteitä, joissa ELF:n prosenttiosuuksissa on mahdollisimman vähän vaihtelua. Työ toteutettiin osana ELL Marika Melamiehen väitöskirjatutkimuksen I osatyötä ”Canine chronic bronchopulmonary inflammation with special reference to pharmacological aspects”. Tutkielman kokeellisessa osiossa kolmelletoista terveelle beagle-rotuiselle koiralle suoritettiin BAL kumpaankin pallealohkoon. Jokaisen koiran toiseen keuhkopuoliskoon ruiskutettiin huuhtelunestettä 2 ml/kg ja toiseen 50 ml huuhtelunestettä jaettuina kahteen huuhtelukertaan. Huuhteluneste imettiin välittömästi takaisin. Huuhtelun kesto mitattiin ensimmäisen huuhteluerän alusta toisen erän takaisinimemisen loppumiseen. Huuhtelunestenäytteestä mitattiin ureapitoisuus, jota vertaamalla veren ureapitoisuuteen voitiin laskea ELF:n prosentuaalinen määrä keuhkohuuhtelunäytteessä. Prosentuaalisissa ELF-määrissä todettiin tilastollisesti merkittävä ero: käytettäessä painoon suhteutettua huuhtelunestemäärää saatiin tasaisempi tulos verrattuna vakionestemäärällä huuhdeltuihin. Huuhtelun kestoajalla ei ollut vaikutusta BALF:n ureapitoisuuksiin. Kirjallisuuskatsaus käsittelee koirien tähystys- ja BAL-tekniikkaa sekä BALF:n tulosten tulkintaa.
  • Niemi, Anne; Tuominen, Riikka (1992)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää bronkoalveolaarinen huuhtelun suorittamista ja näytteiden laboratoriotekniikkaa sekä vertailla saatuja tuloksia keuhkobiopsioista saatuihin histopatologisiin muutoksiin.Keuhkonäytteet (28 kpl) kerättiin sykeyllä 1991 Helsingin kaupungin teurastamolta. Bronkoalveolaarinen huuhtelu suoritettiin yleensä noin yhden tunnin sisällä hevosen teurastuksen jälkeen ja huuhtelunäytteistä määriteltiin totaalisolut ja solujen differentiaalilaskenta. Kenhkobiopsioita otettiin kuudesta eri kohdasta keuhkoista ja lisäksinäytteeksi otettiin yksi keuhkopala. Histopatologisten muutosten perusteella aineisto jaettiin neljään eri ryhmään, joiden sisälläanalysoitiin em. totaalisolut ja solujen differentiaalilaskenta (tulokset%). Saatuja tuloksia vertailtiin Studentin t-testillä. Tällöin ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja (merkitsevyysraja 95 %) eri ryhmienvälille. Lisäksi aineistoa käsiteltiin frekvenssianalyysilla, jolloin havaittiin neutrofiilien nousu ryhmissä II ja III 2/3-osassa näytteistä.Tämä löydös tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia, joissa on havaittu neutrofiilien määrän nousua kroonisissa obstruktiivisissa keuhkosairauksissa (Vrins et al, 1991, Derksen et al. 1986).
  • Obstbaum, Yaira (2006)
    I undersökningen jämfördes den självdeklarerade brottsligheten bland niondeklassare i finskspråkiga och svenskspråkiga skolor år 2004. Materialet utgörs av en undersökning utförd av rättspolitiska forskningsinstitutet (N =6297 ) som omfattade 5142 finskspråkiga elever och 1137 svenskspråkiga elever i nionde klass. Materialet är det mest omfattande som hittills samlats gällande svenskspråkiga ungdomars avvikande beteende i Finland. Skillnader i språkgruppernas brottsprevalenser beskrivs deskriptivt genom procenttabulering. Fyra brottstyper, som speciellt skiljer åt språkgrupperna, analyseras dessutom genom logistisk regressionsanalys. Centralt undersöks om skillnaderna i språkgruppernas brottsbeteende kunde föras tillbaka på skillnader i socialt kapital och social kontroll. Tidigare forskning indikerar att finlandssvenskarna innehar en positiv avvikelse gentemot majoritetsbefolkningen på flera sätt. I detta arbete konkluderades att man kan tala om att de svenskspråkiga ungdomarna avviker positivt från de finskspråkiga gällande ungdomsbrottslighet. Det finns både skillnader och likheter i språkgruppernas självdeklarerade brottslighet. Finskspråkiga elever stod för ett jämförelsevis större antal brott, allvarligare brott och aktivare sammanlagt brottsbeteende. En större andel finskspråkiga elever var dock helt återhållsamma från brott. Svenskspråkiga elever stod för en större andel bilbrott. Vidare var de svenskspråkiga elevernas brottslighet jämnare fördelat så att ett flertal hade utfört minst ett brott. Detta tolkas som att de finskspråkiga ungdomarnas brottsbeteende är starkare polariserat än de svenskspråkiga ungdomarnas. Olika brottstyper förklarades av olika faktorer. En helhet av socialt kapital förklarar endast delvis varför vissa handlingar var vanligare bland finskspråkiga elever. Skolans storlek och kommun hade betydelse för de handlingar som var vanligare i svenskspråkiga skolor. Regionala faktorer har betydelse för att det finns skillnader i språkgruppernas brottslighet. Alkoholbruket hade ett starkare samband med brottslighet bland finskspråkiga elever, gällande misshandel och omfattande brottslighet. Det finns egenskaper hos det svenskspråkiga samfundet som inte helt kan reduceras till de variabler för socialt kapital som användes. Övriga fenomen har betydelse. Dessa är bland annat kulturella faktorer, såsom omgivningens attityder till alkoholbruk och beteende som i kulturen förknippas med alkoholbruk samt. En kumulering av kulturella och strukturella faktorer har betydelse för att svenskspråkiga ungdomar mera sällan uppvisar allvarligt problembeteende.
  • Johnsson, Mia (2006)
    Koirilla esiintyvistä lisääntymisongelmia aiheuttavista infektiivisistä mikrobeista tyypillisimmät ovat Brucella canis ja canine herpes virus-1 (CHV-1). Näiden aiheuttamat ongelmat saattavat muodostua hyvinkin merkittäviksi yksittäisessä kennelissä alentaen syntyvien pentujen määrää huomattavasti vuositasolla. Useissa maissa tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu herpeksen olevan enzoottinen virus koirapopulaatioissa. Brucella canista esiintyy harvemmin, mutta sen aiheuttamien vakavien lisääntymisongelmien takia vähäinenkin esiintyvyys on merkittävää. Suomessa ei ole aiemmin tutkittu Brucella canis –bakteerin tai CHV-1:n esiintyvyyttä paikallisessa koirapopulaatiossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa näiden mikrobien esiintyvyys Suomessa ja niiden merkitys suomalaisten koirien lisääntymisongelmissa. Tutkimukseen pyydettiin lehti-ilmoituksella mukaan jalostuskoiria, joilla oli ollut lisääntymisongelmia. Näytteitä otettiin myös täysin terveistä koirista verrokkiryhmäksi. Näytteeksi otettiin verta lasiseen seerumiputkeen noin 8 ml. Näytteet kerättiin pääsääntöisesti kenneleissä paikan päällä. Yhteensä näytteitä saatiin 388 kpl. Brucella canis –vasta-aineet tutkittiin kaikista näytteistä EELA:ssa. Yhdestäkään näytteestä ei löytynyt positiiviseksi tulkittavia vasta-ainemääriä. Herpesvasta-ainetutkimusta varten valittiin 40 lisääntymisongelmista kärsivien kenneleiden näytettä sekä 41 näytettä verrokkiryhmäksi ongelmattomista kenneleistä. Herpesvasta-aineet tutkittiin Ruotsissa SVA:n laboratoriossa. Herpesvasta-aineita tutkimuksessa todettiin usealla koiralla. Seroprevalenssi ongelmakenneleiden ryhmässä oli 90%. Verrokkiryhmän kenneleissä seroprevalenssi oli selvästi matalampi, 24%. Vasta-ainetiitterin korkeus todettiin tilastollisesti merkitsevästi riippuvaksi kennelin ongelmastatuksesta ja koiran käytöstä jalostuksessa. Herpesvasta-aineita todettiin enemmän ongelmakennelien koirilla kuin ongelmattomien kenneleiden koirilla. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta herpeksen olevan yksi tärkeimmistä aiheuttajista kennelin lisääntymisongelmissa. Kennelin herpestilanteen selvittäminen tulisikin sisällyttää tutkimuksiin kartoitettaessa syitä kennelin lisääntymisongelmiin.
  • Lindgren, Franciska (2014)
    Det finns inga regler i lagen gällande lagstridiga bevis i beskattningen i Finland. Den här avhandlingens forskningsfråga är huruvida det ändå finns bestämmelser angående denna typ av bevis. Ämnet är aktuellt eftersom information som stulits från en bank i Liechtenstein av en tidigare anställd har använts i Finland som bevis i beskattningen. Det finns tre sätt att införa användarförbud för lagstridigt erhållet bevis i beskattningen. Det första sättet är att beviset får absolut användarförbud. Vid dessa fall finns det gällande regler som anger att beviset inte skall användas. Ifall beviset uppkommit genom att kränka de mänskliga rättigheterna eller genom tortyr får beviset inte användas. Ifall beviset erhållits från en annan process så som från rättshjälp av utlandet för en straffprocess så får beviset inte heller användas i beskattningen. Det andra sättet att införa användarförbud aktualiseras ifall det lagstridigt erhållna beviset leder till att den skattskyldiges rättssäkerhet inte uppnås. Fråga är om den skattskyldige inte har skydd mot övergrepp från samhället och detta leder till orättvisa. Det tredje sättet aktualiseras ifall påföljden för den skattskyldige har straffrättslig karaktär, eftersom då skall principerna inom straffprocessen tillämpas. I straffprocessen skall en avvägning ske mellan privatpersonen och statens intresse. I avvägningen skall skyddsintressena, kränkningen, beviset, förmildrade omständigheter och följder av att beviset används beaktas. Då inget av de tidigare nämnda tillvägagångssätten kan förbjuda användningen av de lagstridigt erhållna bevisen, kan användningen av beviset inte stoppas enligt gällande rätt. Men bevisvärderingen kan påverkas negativt av att beviset erhållits lagstridigt. Bevisvärderingen påverkas negativt då det varit nära att någon av de tidigare förutsättningarna skulle ha uppnåtts. Ifall bevisvärderingen påverkas riktigt mycket blir bevisets värde noll vilket leder till samma resultat som att beviset skulle ha fått användarförbud. I Europa har man varit av olika åsikter angående lagstridigt erhållet bevis i beskattningen. I Sverige, Norge, Tyskland och Storbritannien har det från banken stulna beviset använts i beskattningen. I Danmark och Frankrike har bevisen inte använts eftersom de erhållits lagstridigt.
  • Alapuranen, Linda (2010)
    Bruksismi on hereillä tai unessa tapahtuvaa tahdosta riippumatonta hampaiden narskuttelua tai yhteenpuristamista. Bruksismin etiologia on monitekijäinen. Aiemmin pääsyinä pidettiin perifeerisiä morfologisia tekijöitä, mutta nykyään on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että keskushermostolla on keskeinen rooli bruksismin säätelyssä. Mm. EEG:ssä havaittavien mikrohavahtumisten, keskushermoston eri välittäjäaineiden ja psykologisten tekijöiden yhteyttä bruksismiin on tutkittu. Valveilla tapahtuvalla bruksismilla ei tiedetä olevan mitään fysiologista merkitystä. Unibruksismi sen sijaan saattaa olla elimistön suojamekanismi riskitekijöitä, kuten uniapneaa, refluksitautia tai suun, nielun ja ruokatorven kudosten liiallista kuivumista, vastaan. Toisaalta bruksismin tiedetään aiheuttavan mm. hampaiston kulumista ja kiputiloja kasvojen alueelle. Mikäli bruksismilla tiedettäisiin olevan elimistöä suojaava merkitys, tulisi se hoitoon esim. stabilisaatiokoiskolla suhtautua kriittisesti. Lisää tutkimuksia tarvitaan, jotta saataisiin selville onko bruksismi normaalin käytöksen variaatio vai patologista käytöstä. Tutkielman tavoitteena on systemaattisia PubMedkirjallisuushakuja käyttäen sekä tieteellisiä julkaisuja tutkien kerätä yhteen tietoa bruksismin fysiologisista ja patofysiologisista yhteyksistä keskushermostoon.
  • Suominen, Miia (2014)
    Alkuluvuista on tiedetty tuhansia vuosia, ja jo antiikin aikaan onnistuttiin todistamaan, että alkulukuja on ääretön määrä. Alkulukukaksonen on puolestaan käsitteenä uudempi. Vain osa alkuluvuista on alkukulukukaksosia, mutta alkulukukaksosten lukumäärää ei ole onnistuttu vielä määrittämään. Alkulukukaksosten käänteislukujen summan tiedetään suppenevan ja tämän todistus esitetään tässä työssä. Johdannon ja alkulukujen lyhyen historian jälkeen perehdytään lukuteorian perusteisiin. Ensimm äiseksi käsitellään kokonaislukujen jaollisuutta ja niiden hajottamista alkutekijöihin. Tämän jälkeen todistetaan alkutekijähajotelman yksikäsitteisyys ja se, että alkulukuja on ääretön määrä. Lisäksi määritellään suurin yhteinen tekijä, pienin yhteinen jaettava, sekä kongruenssi ja todistetaan muutamia kongruenssiin liittyviä apulauseita. Kongruenssin käsittelyn jälkeen esitellään ja todistetaan Kiinalainen jäännöslause. Käsitteiden määrittelyn jälkeen tutustutaan Brunin seulaan ja todistetaan sen yksinkertaisin muoto. Tämän lisäksi esitellään kaksi lemmaa, jotka käsittelevät korkeintaan annettua lukua olevien kokonaislukujen (jotka totetuttavat määrätyn kongruenssin) lukumäärää. Tästä siirrytään todistamaan Mertensin kaava. Viimeinen osa työstä käsittelee kahta alkulukukaksosiin liittyvää lausetta. Ensimmäisessä todistetaan yläraja sellaisten alkulukukaksosten lukumäärälle, jotka eivät ole annettua lukua suurempia. Jälkimmäisessä lauseessa todistetaan alkulukukaksosten käänteislukujen summien suppeneminen.
  • Laurila, Tuulikki (Helsingin yliopisto, 2012)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee Kalevalan saksannosten paratekstien tarkoituksia ja tehtäviä. Paratekstejä ovat kaikki ne tekstit, jotka ovat teoksessa varsinaisen kaunokirjallisen osuuden lisäksi, kuten esi- ja jälkipuheet, omistuskirjoitukset sekä erilaiset viitteet ja hakemistot samoin kuin myös mahdolliset teoksen esittelytekstit. Tutkielmassa käsitellään Kalevalan runomuotoisten saksannosten paratekstejä. Yhtä lukuun ottamatta saksannokset koskevat Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalaa kokonaisuutena. Useammassa käsiteltävässä saksannoksessa on hyödynnetty aiemman saksantajan käännöstä. Käsiteltävien teosten saksantajina tai aiempien saksannosten muokkaajina ovat toimineet Anton Schiefner (1852), Hermann Paul (1885−1886), Martin Buber (1914), Dagmar Welding (1948), Hans Fromm (1967), Wolfgang Steinitz (1968) ja Gisbert Jänicke (2004). Anton Schiefnerin saksannos julkaistiin vain kolme vuotta Lönnrotin alkuperäisteoksen jälkeen. Se oli samalla ylipäätään ensimmäinen Kalevalan käännös. Viimeisin, Gisbert Jänicken käsialaa oleva saksannos on vuodelta 2004. Kaikissa käsiteltävissä teoksissa kääntäjä itse on kirjoittanut esi- tai jälkipuheen. Paratekstin käsitettä tarkastellaan etupäässä Gérard Genetten Paratexte-teoksen teorian kautta (alkuperäisteos on ilmestynyt ranskaksi nimellä Seuils vuonna 1987). Michael Schreiber ja Harald Kittel ovat käsitelleet erityisesti käännösten paratekstejä, ja myös heidän teoreettisia näkemyksiään hyödynnetään tutkielmassa. Tutkimuksen kohteena on paratekstien tarkoitus ja tehtävät eri saksannoksissa. Tutkielmassa käsitellään, millä tavoin kääntäjä valmistelee ja ohjaa saksankielistä lukijaansa kulttuurisesti, kielellisesti ja ajallisesti vieraan teoksen vastaanottamiseen. Mitä seikkoja paratekstin laatija pitää keskiössä, kun hänellä on mahdollisuus esitellä ja suositella teosta lukijalle? Onko paratekstillä muitakin tarkoitus¬periä kuin vain teoksen esitteleminen? Mitä paratekstit kertovat laatijastaan ja teoksen kohde¬yleisöstä? Mihin kontekstiin paratekstin laatija eepoksen asettaa, eli miten hän käsittelee Kalevalan kansallista ja kansain¬välistä merkitystä? Entä miten kääntäjä arvioi teoksen kaunokirjallista arvoa ja Kalevalan asemaa maailmankirjallisuudessa? Tutkimuksen kohteena on myös, miten kääntäjät kommentoivat Kalevalan kieltä ja kääntämisen haasteita, sekä miten he ottavat kantaa edeltäjiinsä ja perustelevat uuden käännöksensä tarpeellisuuden. Tutkielmassa verrataan saksannosten esipuheita suomenkielisten Kalevalan laitosten esipuheisiin. Nämä esipuheet osoittautuivat hyvin erilaisiksi, mikä juontaa juurensa saksan- ja suomenkielisten lukijoiden erilaisiin lähtökohtiin. Saksannosten esipuheet ovat lukijalleen usein ensimmäinen tietolähde Kalevalaan, kun taas suomalainen lukija omaa jo koulusivistyksensä kautta tietoa kansalliseepoksesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevalan laitoksissa Lönnrotin esipuhe vuodelta 1849 on vielä 2000-luvullakin validi esipuhe, joka ei kaipaa lisäyksiä. Saksannosten esi- ja jälkipuheet kommentoivat Kalevalaa. Vaikka paratekstit ovat keskenään hyvin erilaisia, niitä yhdistää pyrkimys toimia kulttuurisina siltoina teoksen ja lukijan välillä. Saksannosten esi- ja jälkipuheet ovat hyvin tekijänsä näköisiä ja poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kääntäjien henkilökohtaiset lähestymistavat Kalevalaan ja heille henkilökohtaisesti tärkeät painotukset tulevat parateksteissä selkeästi ilmi. Juutalaisen hasidismin ja Rudolf Steinerin ajattelun vaikutukset näkyvät eräiden saksantajien parateksteissä. Toisilla saksantajilla pääpaino on alkuperäisteoksen mahdollisimman uskollisessa ja tarkassa toisinta¬misessa, kun taas toisille saksantajille keskeisintä on edesauttaa saksankielisen lukijan lukukokemusta mahdollisimman paljon.
  • Ernamo, Liina (2013)
    Lapset ovat yhä nuorempina kiinnostuneita brändeistä ja brändäyksestä ja aloittavat kuluttajana toimimisen entistä nuorempina. Lasten merkitystä kuluttajina ja brändien merkityksiä lapsille ei kuitenkaan ole tutkittu riittävästi. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, koska nykyajan lapset ovat huomattavasti bränditietoisempia kuin aikaisemmat sukupolvet. Tutkimuksen tarkoitus oli täyttää tutkimusaukko vastaamalla kysymykseen: minkälaisia merkityksiä lapset liittävät brändeihin. Tutkimuksen kohdeilmiönä ovat lasten kokemukset brändien merkityksistä. Merkityksissä keskitytään erityisesti hyötyihin ja tarpeisiin. Lisäksi pyrin löytämään erilaisia lasten brändeille antamia merkityksiä ja jaoin niitä luokkiin. Merkitysten kategorisoinnissa käytettiin hyväksi Parkin, Jaworskin ja MacInnisin (1986) tarvepohjaisten hyötyjen jaottelua kolmeen ryhmään: toiminnalliset, symboliset ja kokemukselliset merkitykset. Tutkimuksessa keskityttiin hyötyperustaiseen merkityksenantoon. Työssä esitellään ensin brändin määritelmä sekä siihen liittyvien assosiaatioiden syntyä. Työssä käsitellään myös lasten brändituntemusta, johon liittyvät olennaisesti myös brändi-imago ja bränditietoisuus. Lisäksi määritellään merkitys tämän työn kannalta ja kartoitetaan, miten lapset kokevat merkitykset. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä tutkimuksia lasten suhteesta brändeihin on aikaisemmin tehty, mitä tuloksia on saatu ja miten tutkimusta voitaisiin jatkaa tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelun kohteena olivat 10-12-vuotiaat lapset ja haastattelut suoritettiin Helsinkiläisessä alakoulussa. Haastatteluiden tarkoitus oli selvittää lasten brändeille antamia merkityksiä. Haastateltavat valittiin Helsinkiläisen alakoulun kahdelta eri luokalta (6- ja 4-luokka). Haastatteluun osallistui 10 lasta kuudennelta luokalta ja 8 lasta neljänneltä luokalta. Kirjallisuuden perusteella olen luokitellut lasten vastaukset kahteen pääryhmään sen mukaan ovatko merkitykset lähtöisin lapsesta itsestään vai ryhmästä. Itsestä lähtevät merkitykset jaan edelleen kolmeen luokkaan: persoonallisuustekijät ja tyyli, vaikutuksen tekeminen sekä itsetunto ja tunteet. Jaan nämä merkitykset edelleen kolmeen alaluokkaan: lähipiiri, alakulttuuri ja tietyt ryhmät sekä demografiset ryhmät. Lasten suhde brändeihin on dynaaminen ja brändien sosiaalinen merkitys on huomattava. Myös tilanne ja konteksti vaikuttavat brändien merkityksiin. Brändien merkitys lapsille rakentuu sosiaalisesti. Brändien avulla lapset saavat yhteyden muihin (esim. kavereihin). Brändien avulla myös kontrolloidaan elämää ja parannetaan itsevarmuutta. Brändit helpottavat päivittäistä elämää ja vähentävät pelkoa tulla kiusatuksi tai nauretuksi. Lapsilla on monia sosiaalisia identiteettejä ja brändit toimivat välineenä niiden ilmaisussa. Brändeillä lapset kertovat keitä he ovat ja mihin he uskovat. Brändien avulla myös kerrotaan mitä halutaan olla ja mitä arvostetaan.
  • Lange, Miina (2004)
    Tutkielman aiheena on mediatuotteen brändin rakentaminen ja journalistinen työ. Tavoitteena on selvittää, millainen on mediatuotteen brändin rakennusprosessi, ja kuinka brändin rakentaminen vaikuttaa journalistiseen työhön ja toimitusprosessiin. Lisäksi tarkastelen sisäisen viestinnän merkitystä brändin rakentamisprosessissa. Brändin rakentamista on pidetty markkinoinnin teorioissa jo pitkään välttämättömyytenä. Brändin rakentamisella katsotaan voitavan saavuttaa etuja, jotka ratkaisevat menestymisen kilpailluilla markkinoilla. Myös mediaorganisaatiot ovat olleet viime vuosina useista eri syistä kiinnostuneita brändistä. Brändin rakentamisen on ajateltu olevan vastaus useisiin ongelmiin, joita media-alan yritykset ovat kohdanneet: yleisö pirstaloituu ja kilpailu kiristyy. Brändiytyminen on ollut seurausta myös kaupallistumiskehityksestä ja median tuotteistumisesta. Brändin rakentaminen on yksi uusi haaste, johon tämän päivän toimituksessa on törmätty. Toimituksessa markkinoinnin brändimallit kohtaavat journalismin tekemisen periaatteet ja ihanteet. Näin syntyy ilmiö, joka on tutkielmani aiheena. Tutkimukseni teoreettinen tausta on kaksijakoinen. Lähestyn mediatuotteen brändin rakentamista kahdesta eri näkökulmasta: markkinoinnin mallien ja toisaalta journalistisen työn teorian kautta. Kahden erilaisen lähestymistavan käyttö on mielestäni perusteltua siksi, että tutkin ilmiötä, joka muodostuu näiden kahden erilaisen näkemyksen kohdatessa. Tarkastelen brändin rakentamista mediaorganisaatiossa Leslie deChernatonyn nk. kokonaisvaltaisen brändin rakentamisen mallin avulla. Mallin lähtökohta on, että kaikki organisaation jäsenet vaikuttavat brändiin, ja siksi kaikkien on oltava tietoisia brändin tavoitteista ja päämääristä. Journalismin sisältöön vaikuttavia tekijöitä analysoin Tuomo Mörän journalismin sisältöä selittävän rakenteistumismallin avulla. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa on laadullinen teemahaastattelu. Tulkintani nojaavat pitkälle aineistoon, joten lähestymistapani on hyvin aineistolähtöinen. Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia on, että mediatuotteen brändin rakentamisessa mediatuotteen sisältö on keskeissä asemassa. Siksi toimitusorganisaation eli sisällön tekijöiden rooli brändin rakentajina on korostunut. Onnistunut brändin rakentaminen edellyttää mediaorganisaatiossa toimituksen sitouttamista brändille asetettuihin päämääriin. Mediatuotteen brändin rakentaminen ei kuitenkaan palaudu vain brändin tavoitteisiin, vaan mediatuotteen sisältöön vaikuttavat muutkin tekijät, joihin brändin rakentamisella ei voida välttämättä edes vaikuttaa. Brändin rakentaminen on näkynyt toimittajien työssä muun muassa tiukentuineina sisällölle astettuina kriteereinä, puheena kohderyhmistä ja huolena lehden imagosta.