Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1797-1816 of 28489
  • Tuomainen, Ulla (Helsingin yliopisto, 2012)
    When a habitat undergoes change, the first response of an individual is often behavioural adjustment. This immediate response can determine whether the population will survive or not, as behavioural flexibility gives time for genetic changes to arise later on. Habitat changes that alter reproductive behaviours can have long-lasting effects on populations. If the selective regime has changed under the new conditions, mate choice cues may no longer reliably reflect an individual s quality. Thus, animals have to be able to adjust their reproductive behaviours to the local conditions. The aim of my thesis was to discuss if and how animals are able to respond to rapid anthropogenic environmental change, and to study the mechanisms of the responses and the evolutionary consequences. The main focus was on the effects of human-induced eutrophication on the reproductive behaviour of fishes. Eutrophication is the result of increased nutrient input and can cause dense underwater vegetation and algal blooms. I used fishes from two very different ecosystems as model species, the Baltic Sea threespine stickleback (Gasterosteus aculeatus) and the desert goby (Chlamydogobius eremius), an endemic species of the Lake Eyre region in Central Australia. I investigated the effects of increased habitat complexity on courtship behaviour and the possibility of local differentiation in courtship and nest building behaviour depending on the level eutrophication in the habitat of origin. Furthermore, I observed the effect of turbidity on stickleback nest building behaviour. The results show that threespine stickleback males, which were born in areas that have been eutrophied for decades, court females at a higher intensity than males from clear water areas. Similarly, male desert gobies increased their courtship effort in dense vegetation. Intense courtship could be an adjustment to reduced visibility and lowered predation risk in the densely vegetated sites. However, there were no clear differences in nest building between males from clear and eutrophied areas under standardized conditions. This was expected as Baltic Sea sticklebacks prefer to nest under vegetation cover and are fairly rigid in adjusting their nest characteristics. Nest building was affected by increased turbidity: males built smaller nests with a larger nest entrance in turbid water. The large variation in the magnitude of phytoplankton blooms may require a rapid adjustment of the optimal nest structure to the current conditions. This thesis highlights the complex interactions that are set- off by human-induced changes in habitats and are followed by the immediate behavioural responses. It also encourages more research to tease apart the phenotypic and genetic components of the observed behavioural differences.
  • Hellstedt, Paavo (Helsingin yliopisto, 2005)
  • Lankinen, Christoffer (Helsingfors universitet, 2014)
    Mål: Syftet med studien var att kartlägga behovet av akuta ambulanstjänster förorsakade av diabetes inom HUCS Peijas sjukvårdsområde under året 2012, att undersöka hur ofta patienten kunde lämnas hemma efter behandling och hur många patienter som behövde ambulanstjänster på nytt inom en tid på 4 veckor. Metoder: Denna studie är en retrospektiv, deskriptiv studie baserad på ambulans- och sjukhusjournaler. Alla fall som var kategoriserade som störning av sockerbalansen i HUCS Peijas sjukvårdsområde under året 2012 samlades in och analyserades ifall patienten hade hypo- eller hyperglykemi vid ankomst av akutvårdspersonalen. Resultat: Materialet utgjordes av 146 ambulansuppdrag. Antalet patienter totalt var 94. Hypoglykemi var den vanligaste orsaken till behov av ambulanstjänst med 130 uppdragorsakade av 79 patienter. Av dessa uppdrag orsakades 50,8% av 15patienter med 2 eller fler hypoglykemiepisoder. I 16 uppdrag hade patienten hyperglykemi och 4 av fallen hade ketoacidos. Av patienter som lämnades hemma efter behandling fick 10,9% återfall inom 4 veckors tid. 2 patienter fick återfall inom 24 h efter behandling. Slutsats: En stor del av hypoglykemierna inom akutvården uppstår hos en liten mängd patienter med relapser. Dessa patienter borde beaktas i protokollen för behandling av hypoglykemi.
  • Tarkela, Mia (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoin Yhdysvaltain suosituimpien naisille ja tytöille suunnattujen lehtien verkkosivuilla esiintyviä naismetaforia. Näitä naismetaforia analysoimalla voidaan tarkastella sitä kuvaa naiseudesta, jota metaforilla aktiivisesti konstruoidaan. Vaikka naistenlehtien naismetaforien konstruoima naiseus kytkeytyy yhteiskunnan näkemyksiin naiseudesta, sillä on tulosteni mukaan myös omat erityispiirteensä. Kognitiivisen metaforateorian mukaan metaforat ovat keskeisiä ajattelun välineitä. Metaforia tarkastelemalla voidaan paljastaa niiden taustalla toimivia ideologioita, sillä kieli kantaa kulttuuriin kuuluvia arvoja ja asenteita. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että kieli vaikuttaa ajatteluumme silloinkin kun emme ole siitä tietoisia. Metaforien välittämät arvot ja asenteet ovat erityisen piileviä metaforien luonteen tähden ja siksi tutkimuksen kohteina antoisia ja tärkeitä. Aineistossani naisia ymmärretään elottomien objektien, kasvien, ruokien, eläimien, lapsien, äitien, kuninkaallisten ja yliluonnollisten olentojen kautta. Naismetaforien analysoiminen paljastaa, millaisia uskomuksia yhteiskunnallamme on naisista ja naiseudesta. Naismetaforia sekä naistenlehtiä on tutkittu paljon sekä kielentutkimuksen että feministisen tutkimuksen saralla. Niin naistenlehtien kuin naismetaforienkin on osoitettu vaikuttavan siihen, millaisena naiset ja naiseus koetaan ja nähdään. Aiemmassa naismetaforien tutkimuksessa näen ongelmallisena naiseuden universalisoimisen siten, ettei erilaisten naisten kokemusta naiseudesta ja siihen liittyvistä vaatimuksista oteta huomioon. Pyrin tässä pro gradu -tutkielmassa ottamaan naisten moninaisuuden huomioon intersektionaalisuuden teorian avulla. Koska naistenlehdet kertovat pääasiallisesti tietynlaisista naisista, kuvaavat myös tutkielman naismetaforat vain tietynlaisia naisia, pääosin valkoisia, cis-sukupuolisia, heteroita, nuoria, kyvykkäitä ja ylä- tai keskiluokkaisia. Analysoin 38 naismetaforaa Seventeen.com- ja Cosmopolitan.com -sivustoilta keräämistäni 420 artikkelista. Analyysissa vertailen keskenään sanakirjojen ja Metalude-metaforatietokannan määritelmiä käytetyistä sanoista, käytön kontekstia sekä aiempaa tutkimusta. Lisäksi pohdin metaforien kuvaamien naisten risteäviä identiteettejä intersektionaalisuuden käsitteen avulla ja vertaan analysoimiani naismetaforia yleisimpiin miesmetaforiin. Aineistossa käytetyt naismetaforat konstruoivat naiseutta, jolle keskeisiä ominaisuuksia ovat fyysinen viehättävyys, seksuaalinen haluttavuus, passiivisuus sekä tottelevaisuus. Miesmetaforat puolestaan korostavat aktiivisuutta, älykkyyttä ja seksuaalista halukkuutta. Naismetaforien korostamat ominaisuudet ovat ristiriidassa lehtien virallisesti edustaman naiskuvan sekä useiden omien artikkeleidensa sisällön kanssa. Naismetaforien ulkonäkökeskeisyyttä sekä edellä mainittua ristiriitaa saattavat selittää yhteiskunnallisten tekijöiden lisäksi lehtien mainostajien intressit, joista johtuen naistenlehdissä ulkonäkö ja menestys esitetään kuluttamisen kautta saavutettuina etuina. Naistenlehdet ja nuortenlehdet ovat keskeisiä kulttuurisia tuoteitta. Näin ollen lehdillä on valtaa vaikuttaa siihen, millaiseksi naiseus käsitetään. Jos lehtien tavoitteena tosiaan on naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen, olisi lehtien omankin edun mukaista, että niiden käyttämä kieli tukisi tätä päämäärää. Tutkimukseni osoittaa, ettei näin ole ainakaan naismetaforien osalta.
  • Onodera, Henri (Helsingin yliopisto, 2015)
    This is an ethnographic study of the lived experiences of young activists during the last years of Mubarak s presidency in Egypt. Its general aim is to provide an understanding of what it was like to be involved in opposition politics during a period when the eventual end of Mubarak s rule in 2011 was little more than a collective aspiration. Drawing on different strands of qualitative social science, including anthropology, sociology and youth research, the study is based on 12 months of fieldwork in Cairo, conducted between 2007 and 2011. It makes use of political engagement as an open analytic that enables the examination of different activities that were oriented towards, but not exclusive to, public political processes and formal avenues to political participation. In this vein, the study explores the activities that the young activists regarded as meaningful in terms of challenging the status quo, and how being young in itself shaped their ways of participating in public political life. While it focuses on the experiences of young Cairenes who were predominantly male and aged in their 20s, it is acknowledged that important differences existed among them that conditioned their efforts to acquire new visibilities and political roles, including social differences such as class, gender and global connectedness. In order to explore the diversity of their political experiences, the study discusses four principal areas of analysis and related topics: namely, generational consciousness, tactical practice, friendship relations and ethical reflections. It is demonstrated that, firstly, the new forms of youth activism in the 2000s promoted a critical generational consciousness as a disenfranchised social location in the intergenerational order, while also providing reinvigorated meanings to youth as a subversive political category, and in some ways a privileged experiential realm, ready to conduct public political dissent on its own terms. The new youth movements, such as Youth for Change and April 6 Youth that emerged on the fringes of larger processes of contentious politics, assumed new roles in public political life and merged, at least temporarily, young Egyptians from different backgrounds and affiliations into collective actions: forging alliances, largely beyond the formal political institutions. Secondly, the young activists resorted to a number of tactical practices in order to reach out to wider publics via both offline and online avenues. Their operating preferences lay in organizing unlicensed street protests in the popular, lower-class residential areas and tapping into the subversive potential of the new information and communication technologies, including blogs and social media. Although these forms of public dissent expanded their otherwise narrow political opportunities, their adoption was not, however, equally available to everyone. Some either had the necessary social networks in place, including family support, or the available time and the economic means to do so, while those, who were less equipped for public dissent, could nonetheless acquire new combinations of practical skills, knowledge and social connections that enabled them to enact their sense of meaningful political action. At the same time, the efforts to build youth coalitions faced a number of challenges, one of which was internal factionalism, which, coupled with the growing use of social media, diversified the scope of youth activism in the run-up period to the 2011 uprisings. Thirdly, being a young activist in the late 2000s provided much more varied everyday experiences than merely the acts of public political dissent. It also involved absorbing pre-existing oppositional culture and adopting dissident lifestyles that were filled with shared moments of being and doing things with others on a daily basis. In the absence of representative political institutions, the experiences of having friends and being a friend to others offered intimate avenues to public political life that stretched beyond kin ties and formal organizations. Although oppositional youth activism was divided along lines of class, gender and political affiliation, the young could forge mutual grounds for friendship relations on the basis of their shared experiences and stories of contention, while frequenting downtown Cairo as the main hub of their everyday trajectories. Although friendship relations were at times volatile in the contested field of politics, safeguarding the bonds of trust, belonging and everyday solidarity represented highly relevant everyday activities. Fourthly, the young Cairenes were faced with a number of ethical reflections on the meaningfulness of their own dissent practices, not the least due to the personals risks that opposition politics involved in authoritarian settings. While the prospect of impoverishment did not generally motivate their political engagements, they shared a sense of injured patriotism that prevailed in the wider prodemocracy movement, and aspired to greater recognition as rightful citizens. At the same time, they operated on an ambivalent moral terrain that required positioning one s self and others in relation to normative claims to the common good; furthermore, they had to contend with popular suspicion about the impact of their public political dissent and about possible motives for their activism, such as the pursuit of social status and personal wellbeing. Despite the differences that existed among the activist youth in terms of class and gender, however, they could in part challenge these types of speculations by enacting the prevailing ideals of personhood in terms of bravery, righteousness and self-sacrifice. Meanwhile, although the young Cairenes were embedded in the moral worlds of prodemocracy mobilization, they were also compelled to balance their political engagements in terms of multiple life transitions, especially in terms of balancing their activism with the requirements of gaining a livelihood. While there were multiple ways of being or becoming an activist in the late Mubarak era, the young Cairenes political engagements were connected to their collective pursuit of playing a meaningful role in what happened in the present, while acknowledging that Egypt s future was intimately tied to their own life trajectories.
  • Åman, Pirkka (2002)
    Matkapuhelimet ja niihin liittyvät kulttuuriset ja viestinnälliset ilmiöt ovat olennainen osa 2000-luvun alun suomalaiseen tietoyhteiskuntaan ja sen konkretisoitumiseen liittyvää kehitystä. Matkapuhelimet mahdollistavat ajan ja paikan rajoituksia vähentävän ja yksilöllistä elämänhallintaa vahvistavan viestinnän liittyen saumattomasti ihmisten jokapäiväiseen kanssakäymiseen. Matkapuhelimia valmistavat yritykset markkinoivat yleisesti ajatusta siitä, kuinka tuotteensa tulevat mahdollistamaan "maailmanlaajuisen liikkuvan tietoyhteiskunnan" (engl. ”global mobile information society”). Laitevalmistejien tulevaisuuskuvaa rakennetaan mm. visualisoitujen käyttökuvausten avulla. Tutkimusaineistona on kaksi videota, jotka ovat Nokian China Dragon – A 3G Story ja Ericssonin Towards Global Mobile Information Society. Nokian video on valmistunut vuonna 1999 ja Ericssonin vuonna 1998. Tutkielman tarkoituksena on selvittää laadullisen analyysin avulla, minkälaista kuvaa laitevalmistajat rakentavat tulevasta liikkuvasta tietoyhteiskunnasta, ja kuinka he sen tekevät. Videoissa esitettyjen asioiden painotukset on siksi tutkittu analyysikehikon avulla neljästä näkökulmasta, joissa kussakin on alakohtia. Miten digitaalisten medioiden piirteitä ja mahdollisuuksia on havainnollistettu? Mitä piirteitä on painotettu eniten? Kuinka jo olemassa olevia matkaviestintään liittyviä kulttuurisia piirteitä on painotettu? Miten kolmannen sukupolven matkaviestinnän palveluita on painotettu? Mitkä palvelukategoriat saavat eniten havainnollistuksia? Mihin tarpeisiin, missä ympäristöissä ja minkälaiset ihmiset teknologioita tutkimissani skenaarioissa käyttävät? Laitevalmistajat puhuvat skenaarioissaan tulevasta tietoyhteiskunnasta, johon liitetään yleisesti mm. demokratian, työllisyyden lisäämisen, marginaaliryhmien emansipaation sekä etäopiskelun ei-kaupallisia lupauksia. Tutkielmani päätyy kuitenkin siihe, että suurin osa skenaarioista havainnollistaa liiketoiminnan tehokkuuden ja työn tuottavuuden lisäämistä uusien konvergenttien ja mobiilien viestimien avulla. Skenaarioiden tulevaisuuskuvan taustalla on edistysuskoinen, teknologiaa ihannoiva ja taloudellista menestymistä korostava arvomaailma. Lähitulevaisuuden elämää läpäisee jatkuva yhteys toisiin ihmisiin ja tietoteknisiin sovelluksiin viestimien ja niihin liittyvien palveluiden avulla. Skenaarioiden tarkoitus ilmitasolla on havainnollistaa digitaalisten medioiden positiivisia mahdollisuuksia. Syvemmällä ja abstraktimmalla tasolla skenaariovideoissa on kuitenkin myös kyse olemassaolon taistelusta, joka tässä tapauksessa asettuu binaarioppositiolle inkluusio : ekskluusio verkottuneesta, mobiilista digitaalisesta viestinnästä. Ne, jotka käyttävät ja hallitsevat kolmannen sukupolven matkaviestimiä, menestyvät – muut jäävät taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja menestyksen ulkopuolelle.
  • Nåls, Jan (2009)
    Avhandlingens syfte är att utreda hur dramaturgiska verktyg kan användas för att konstruera komplexa huvudkaraktärer och berättelser som befrämjar kulturell diversitet och motverkar stereotypa gestaltningar av främmande kulturer i medierna, speciellt inom dokumentärfilm. Främmande kulturer gestaltas fortfarande i främsta hand genom katastrofer och hotbilder, och karaktärer konstrueras ofta som stereotyper. Som ett led i att motverka nämnda mönster grundades North South South -nätverket och inom det programmet "Training producers for ecological broadcasting", ett pedagogiskt projekt mellan filmskolor i Finland och Sydafrika som gett upphov till dokumentärfilmerna som är föremål för analysen i avhandlingen. Studien tar avstamp i postkoloniala frågeställningar för att fördjupa diskussionen om de mekanismer som framförallt medierna i västvärlden har i sin relation till främmande kulturer. Därefter presenteras identifikation och empati som önskvärda slutprodukter i gestaltningen av främmande kulturer. Grundtanken är att berättelser kan uppväcka känslor, och att känslor kan fungera som argument för ökad kulturell förståelse. Detta gäller framförallt audiovisuella berättelser, så som film och dokumentärfilm. Dessa känslor kan konstrueras med hjälp av dramaturgiska regelverk och konstruktioner. Argumentationen byggs upp med hjälp av centrala källor inom filmvetenskap (Bordwell & Carroll 1996) kombinerat med postkoloniala studier (Shohat & Stam 1994, Hall 1997) samt narrativa och dramaturgiska teorier (Greimas 1979, McKee 1999). Metoden är kvalitativ narrativ textanalys. Fokus ligger i konstruktionen av huvudkaraktär och berättelse, och hur dessa fungerar i relation till gestaltningen av främmande kulturer. Materialet består av elva stycken dokumentärfilmer som producerats under åren 2006-2008 i Sydafrika och Finland inom ramen för nämnda utbytesprogram. Dokumentärfilmerna som granskats har starka huvudkaraktärer som inte kan klassas som stereotyper. En central iakttagelse är att karaktärerna är runda men inte komplexa. Detta har att göra med avsaknaden av omedvetna mål och bristen på motstridiga dominerande egenskaper. Analysen påvisar att ett sätt att bygga upp komplexa karaktärer är att ge karaktären konkreta medvetna mål, som ger utrymme för abstrakta tolkningar angående karaktärens omedvetna mål. En viktig iakttagelse är också avsaknaden av en drivande handling i berättelserna och hur denna brist medför att huvudkaraktärerna saknar motiv. Slutsatsen är att filmernas huvudkaraktärer har betydande potential att väcka empati, medan konstruktionen av berättelserna lämnar en del att önska i denna bemärkelse.
  • Jokiniemi, Katja (Helsingfors universitet, 2014)
    Serbian pääkaupungista Belgradista löytyy paljon niin visuaalista katutaidetta kuin sanallisenkin viestin sisältäviä graffiteja. Tutkielmassa selvitetään, mitä Belgradin sanallisen viestin sisältävät graffitit ilmaisevat ja millaisia viestejä ne välittävät. Lisäksi pohditaan, ketkä Belgradissa tekevät graffiteja ja käyttävät niiden avulla kaupunkitilaa sekä millaisia tulkintoja graffitien perusteella voidaan tehdä yhteiskunnasta, jossa ne ilmenevät. Tutkimusaineisto koostuu 623 valokuvatusta graffitista. Analyysissa graffitien viestit on litteroitu tekstimuotoon ja luokiteltu pääosin aineistolähtöisesti työstetyn luokitusjärjestelmän luokkiin. Sisällönanalyysi on tehty teemoittelun avulla. Lisäksi on käytetty erilaisia tekstianalyysin menetelmiä. Serbian aiemmat graffititutkimukset toimivat tutkielman viitekehyksenä. Tutkimusaineiston graffiteissa ilmaistut viestit taustoitetaan tutkielmassa ja asetetaan yhteiskunnalliseen kontekstiinsa. Graffiteissa ilmaistuja suvaitsemattomia viestejä peilataan erilaisista teoreettisista näkökulmista. Belgradin sanallisen viestin sisältävissä graffiteissa käsitellään laajasti eri aihepiirejä. Tutkimusaineiston perusteella voidaan kuitenkin todeta, että suvaitsemattomat sisällöt ja jalkapalloaiheiset graffitit korostuvat muiden aiheiden kustannuksella. Suvaitsemattomat graffitit ovat kansallismielisiä, rasistisia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan vihamielisiä, ja niitä levittää kansallismielisten järjestöjen blokki. Suvaitsemattomat graffitikampanjat ovat ammattimaisesti suunniteltuja ja toteutettuja. Suvaitsemattomien graffitien suuri määrä on todettu myös muissa Serbian graffiteja tarkastelleissa tutkimuksissa. Suvaitsemattoman aineiston vastavoimana voidaan nähdä sekä yhteiskuntakriittiset että anarkistien ja vasemmiston graffitit. Tämän aineiston levittäminen ei kuitenkaan ole järjestäytynyttä eikä laajalle levinnyttä. Anarkististen ja vasemmistograffitien taustalla on selvä poliittinen ideologia, kun taas yhteiskuntakriittiset graffitit kommentoivat serbialaisen yhteiskunnan tilaa henkilökohtaisista lähtökohdista ilman taustalla vaikuttavaa ideologiaa. Tämän vuoksi aiheiden kirjo on laaja ja hajanainen. Poliittisten ja yhteiskuntakriittisten graffitien täydellisenä vastakohtana näyttäytyvät epäpoliittiset elämän tarkoitusta ja ihmisenä olemista pohdiskelevat graffitit, rakkaudentunnustukset sekä erilaisia populaarikulttuuriviittauksia sisältävät graffitit. Monista tutkimusaineiston graffiteista käy ilmi sen tekijä järjestö- tai ryhmätasolla. Tekijöistä kertovat myös katutaiteilijoiden nimimerkit. Rakkaudentunnustuksissa kommunikoidaan etunimillä tai hellittelynimillä. Suvaitsemattomissa graffiteissa uusinnetaan tehokkaasti serbialaisen uskonnollis-kansallisen mytologian etnisiä stereotypioita. Suvaitsemattomat graffitit voivatkin kertoa yhteiskunnan suvaitsemattomasta arvopohjasta, mutta toisaalta ne voivat myös olla reaktioita yhteiskunnan asenneilmapiirin alkaneeseen muutokseen. Valtarakenteiden horjuessa ilmenee usein konservatiivisia vastareaktioita. Toisaalta selitystä serbialaisen yhteiskunnan tilaan voi etsiä myös oletettavasti vastakkaisten toimijoiden, demokraattisen valtionhallinnon ja kansallismielisten järjestöjen, retoriikan ja visuaalisten kampanjoiden yhteneväisyyksistä.
  • Jalonen, Riina (Finnish Society of Forest Science; Finnish Forest Research Institute; Faculty of Agriculture and Forestry of the University of Helsinki; School of Forest Sciences of the University of Eastern Finland, 2012)
    Legume trees which form symbiosis with N2-fixing bacteria can help replenish and maintain soil fertility on tropical agricultural lands by supplying nitrogen to the system. However, the mechanisms of N transfer from the trees to associated crops are not well understood. The role of root exudation and common mycelial networks of mycorrhizal fungi (CMN) in interplant N transfer was analysed in this study. A cut-and-carry agroforestry system comprising a legume tree (Gliricidia sepium) and a fodder grass (Dichanthium aristatum) was used as a model system. Nitrogen transfer was measured by labelling the tree with 15N. Variation in the isotopic composition of the N sources from the tree and its effects on N transfer estimates was analysed using experimental methods and mathematical modeling. Both plant species were observed to form symbiosis with the same subgroup of Rhizophagus intraradices in the field, indicating favourable conditions for the formation of CMN. In pot culture D. aristatum obtained up to 14% of its N from G. sepium via belowground pathways over 10 weeks, which was mainly accounted for N exudation. Nitrogen transfer via CMN contributed up to 2.5% of N in D. aristatum and corresponded to 18% of total N transferred. Nitrogen transfer via CMN increased with arbuscular colonisation of the N donor and with decreasing N concentration of the N recipient. Transfer estimates varied manifold depending on the assumed isotopic composition of transferred N, which highlights the need for careful estimation of the isotopic ratios of the actual N sources. The results suggest a significant role for root exudates and CMN in transferring N from legume trees to the associated crops, as opposed to the common perception of tree prunings and mulching as the primary N sources to the crops. Design and management options of agroforestry systems could be reviewed to foster belowground N transfer and improve the sustainability of farming systems.
  • Kanerva, Teri (Helsingin yliopisto, 2006)
    This thesis focuses on how elevated CO2 and/or O3 affect the below-ground processes in semi-natural vegetation, with an emphasis on greenhouse gases, N cycling and microbial communities. Meadow mesocosms mimicking lowland hay meadows in Jokioinen, SW Finland, were enclosed in open-top chambers and exposed to ambient and elevated levels of O3 (40-50 ppb) and/or CO2 (+100 ppm) for three consecutive growing season, while chamberless plots were used as chamber controls. Chemical and microbiological analyses as well as laboratory incubations of the mesocosm soils under different treatments were used to study the effects of O3 and/or CO2. Artificially constructed mesocosms were also compared with natural meadows with regards to GHG fluxes and soil characteristics. In addition to research conducted at the ecosystem level (i.e. the mesocosm study), soil microbial communities were also examined in a pot experiment with monocultures of individual species. By comparing mesocosms with similar natural plant assemblage, it was possible to demonstrate that artificial mesocosms simulated natural habitats, even though some differences were found in the CH4 oxidation rate, soil mineral N, and total C and N concentrations in the soil. After three growing seasons of fumigations, the fluxes of N2O, CH4, and CO2 were decreased in the NF+O3 treatment, and the soil NH4+-N and mineral N concentrations were lower in the NF+O3 treatment than in the NF control treatment. The mesocosm soil microbial communities were affected negatively by the NF+O3 treatment, as the total, bacterial, actinobacterial, and fungal PLFA biomasses as well as the fungal:bacterial biomass ratio decreased under elevated O3. In the pot survey, O3 decreased the total, bacterial, actinobacterial, and mycorrhizal PLFA biomasses in the bulk soil and affected the microbial community structure in the rhizosphere of L. pratensis, whereas the bulk soil and rhizosphere of the other monoculture, A. capillaris, remained unaffected by O3. Elevated CO2 caused only minor and insignificant changes in the GHG fluxes, N cycling, and the microbial community structure. In the present study, the below-ground processes were modified after three years of moderate O3 enhancement. A tentative conclusion is that a decrease in N availability may have feedback effects on plant growth and competition and affect the N cycling of the whole meadow ecosystem. Ecosystem level changes occur slowly, and multiplication of the responses might be expected in the long run.
  • Faraco, Daniel (Helsingin yliopisto, 2002)
  • Saarikangas, Juha (Helsingin yliopisto, 2010)
    Plasma membrane adopts myriad of different shapes to carry out essential cellular processes such as nutrient uptake, immunological defence mechanisms and cell migration. Therefore, the details how different plasma membrane structures are made and remodelled are of the upmost importance. Bending of plasma membrane into different shapes requires substantial amount of force, which can be provided by the actin cytoskeleton, however, the molecules that regulate the interplay between the actin cytoskeleton and plasma membrane have remained elusive. Recent findings have placed new types of effectors at sites of plasma membrane remodelling, including BAR proteins, which can directly bind and deform plasma membrane into different shapes. In addition to their membrane-bending abilities, BAR proteins also harbor protein domains that intimately link them to the actin cytoskeleton. The ancient BAR domain fold has evolved into at least three structurally and functionally different sub-groups: the BAR, F-BAR and I-BAR domains. This thesis work describes the discovery and functional characterization of the Inverse-BAR domains (I-BARs). Using synthetic model membranes, we have shown that I-BAR domains bind and deform membranes into tubular structures through a binding-surface composed of positively charged amino acids. Importantly, the membrane-binding surface of I-BAR domains displays an inverse geometry to that of the BAR and F-BAR domains, and these structural differences explain why I-BAR domains induce cell protrusions whereas BAR and most F-BAR domains induce cell invaginations. In addition, our results indicate that the binding of I-BAR domains to membranes can alter the spatial organization of phosphoinositides within membranes. Intriguingly, we also found that some I-BAR domains can insert helical motifs into the membrane bilayer, which has important consequences for their membrane binding/bending functions. In mammals there are five I-BAR domain containing proteins. Cell biological studies on ABBA revealed that it is highly expressed in radial glial cells during the development of the central nervous system and plays an important role in the extension process of radial glia-like C6R cells by regulating lamellipodial dynamics through its I-BAR domain. To reveal the role of these proteins in the context of animals, we analyzed MIM knockout mice and found that MIM is required for proper renal functions in adult mice. MIM deficient mice displayed a severe urine concentration defect due to defective intercellular junctions of the kidney epithelia. Consistently, MIM localized to adherens junctions in cultured kidney epithelial cells, where it promoted actin assembly through its I-BAR andWH2 domains. In summary, this thesis describes the mechanism how I-BAR proteins deform membranes and provides information about the biological role of these proteins, which to our knowledge are the first proteins that have been shown to directly deform plasma membrane to make cell protrusions.
  • Ahtiainen, Heini (Helsingin yliopisto, 2016)
    Eutrophication is a major problem in both marine and freshwater areas in Europe, changing the structure and functioning of the ecosystem and reducing its ability to produce human well-being. Information on the monetary benefits of reduced eutrophication is needed to design economically efficient environmental policies. This thesis provides information on citizen s willingness to pay for reduced eutrophication in Europe, the Baltic Sea area and Finland, contributing to the literature by providing up-to-date benefit estimates to support decision-making and examining methodological issues in the economic valuation of environmental benefits. Three valuation approaches are used: meta-analysis, contingent valuation and choice experiment. The meta-analysis provides an overall understanding of the benefits of reduced eutrophication in European marine areas, the contingent valuation study investigates the benefits of reaching a specific eutrophication reduction target in the Baltic Sea, and the choice experiment reveals Finnish summer house owners preferences and values for water quality changes. The contingent valuation results are further used in a cost-benefit analysis of nutrient abatement in the Baltic Sea. The methodological issues examined include conducting a meta-analysis when only few primary valuation studies are available, preference heterogeneity and asymmetry in choice experiments, and the use of international contingent valuation studies in cost benefit analysis. The results show that substantial benefits can be gained from reduced eutrophication. In European marine areas, the annual benefits from reduced eutrophication are 5-210 euros per person, depending on the country, sea area and extent of the change. In the coastal countries of the Baltic Sea, the annual benefits range from 6 to 76 euros per person. The findings clearly indicate that the benefits differ between sea areas and countries, being greater in high-income countries. Results of the contingent valuation study in the Baltic Sea indicate that even when the sea area and the environmental change are the same, willingness to pay and its determinants differ between countries. Based on the choice experiment, deterioration in water quality results in larger welfare losses compared to the gains from an improvement of the same size, indicating that it is particularly important to prevent the deterioration of water quality. The benefit estimates can be utilized in deciding whether and how much to reduce eutrophication. The monetary benefits of reaching a good environmental status in the Baltic Sea with regard to eutrophication are estimated at 3600 million euros per year. The results also serve as justification for implementing additional nutrient abatement measures in the Baltic Sea area, as the benefits of nutrient abatement exceed the costs. In addition, identifying the differences in benefits across countries may aid international negotiations. Countries that benefit more, such as Sweden, Finland and Germany, could pay for nutrient abatement measures in Estonia, Latvia, Lithuania and Poland to reach an international agreement.
  • Pääkkönen, Tarja (Helsingin yliopisto, 2016)
    Although the immature brain reportedly is more prone to seizure activity than the mature brain, there are no previous reports on well-defined juvenile epilepsy syndromes in dogs. This study describes a novel juvenile epilepsy syndrome in Lagotto Romagnolo (LR) dogs, namely benign familial juvenile epilepsy (BFJE). We studied the clinical characteristics of this novel syndrome in 25 affected dogs, while healthy littermates of the affected dogs served as controls. The mean age at onset of focal seizures is 6 weeks, and spontaneous remission of seizures usually occurs by the age of 4 months. Between the seizure episodes, most of the affected puppies are neurologically normal, but puppies with the most severe seizure episodes exhibit some neurological deficits interictally. These deficits also resolve with remission of seizures. Interictal electroencephalography (EEG) shows focal abnormalities, including sharp waves and spikes, in most (88%) of the affected dogs. Conventional imaging examinations, including magnetic resonance imaging (MRI), show no remarkable focal abnormalities in dogs with BFJE. Positron emission tomography (PET) is a nuclear neuroimaging modality that is able to detect abnormal metabolism in the epileptic focus of the brain. We investigated glucose metabolism of the brain in 6 affected and 5 control dogs using radiolabeled glucose, namely 2-[18F]fluoro-2-deoxy-D-glucose (FDG), as a tracer. In dogs with BFJE, FDG-PET shows areas of hypometabolism with good correspondence to focal EEG findings, thus supporting the area of abnormal metabolism being the epileptic zone. Furthermore, we performed a follow-up study by utilizing two previously validated questionnaires on impulsivity and activity levels in dogs, and additionally, we telephone-interviewed the owners of the affected dogs. We evaluated the results based on the data collected for 25 dogs with a history of BFJE and 91 control dogs. We utilized principal component analysis to explore the factorial structure of the questionnaire. Although the life span of affected dogs seems to be comparable with that of healthy control dogs and recurrence of seizures after remission is rare, the dogs with a history of BFJE exhibit abnormalities in behavior reminiscent of attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in humans. This study also reveals the mode of inheritance and the genetic defect behind BFJE. Based on pedigree analysis, we found that BFJE is inherited in a recessive Mendelian form. We further found that a mutation in the gene encoding for protein LGI2 is responsible for BFJE. LGI2, as well as LGI1, interacts with neuronal membrane proteins, namely ADAM22 and ADAM23, in synaptic transmission. LGI1, ADAM22, and ADAM23 have previously been shown to be important in the development of epilepsy, and this study reveals the importance of LGI2 in epileptogenesis of BFJE.
  • Sormunen, Urho (2000)
    Tutkielman tarkoituksena on ollut yhtäältä luoda kokonaiskuva utilitarismiksi luonnehditusta oppisuuntauksesta ja toisaalta määritellä, kuinka kyseinen oppisuuntaus ilmenee nykyajan moraalifilosofiassa ja ennen kaikkea normatiivisessa ja soveltavassa etiikassa. Kokonaiskuvan luominen tapahtuu seuraamalla sitä utilitarismin kehityslinjaa, joka alkoi 1700-luvun lopulta nykypäivään. Johdanto-osassa käsittelen muutamin sanoin myös utilitarismin varhaishistoriaa. Luvussa kaksi esittelen utilitarismin syntyä siinä muodossa kuin Jeremy Bentham on sen esittänyt. Keskeisimmäksi kohdaksi nousee utilitarismin perusperiaate eli utiliteetti, tai onnellisuusperiaate, sekä sen sisältö ja suhde muihin moraaliperiaatteisiin. Bentham muotoilee myös hedonistisen kalkyylin mielihyvien määrällistä laskemista varten. Luvussa kolme kerron kuinka laatuajattelu tuli utilitarismiin John Stuart Millin kautta. Kysymys on mielihyvien laatueroista. Mill todistaa, että määränsä lisäksi mielihyvillä on myös laadullisia eroja, mikä puolestaan merkitsee sitä, että jotkut mielihyvän muodot ovat toisia halutumpia. Mill esittää myös perusteet utilitarismin hyväksyttävyydelle käyttäen apunaan psykologista hedonismia. Mill vetää myös yhtäläisyysviivan utiliteetti, tai onnellisuusperiaatteen ja oikeudenmukaisuuden välille. Luvussa neljä teen katsauksen Millin jälkeiseen utilitarismin kehitykseen, joka tuo esille mm. utilitarismia kohdanneen koulukuntajaon. Samassa yhteydessä todetaan oppisuunnan loitonneen kauemmas sen alkuperäisenä hedonistiselta linjalta. Tutkielman edetessä kuitenkin ilmenee, että oppisuunta palaa takaisin hedonismin piiriin tosin aikaisempaa kehittyneempänä. Tutkielman loppuosassa tarkastelen utilitarismia nykyajan taustaa vasten. Siinä päähuomio kiinnittyy utilitarismiin normatiivisena etiikan teoriana. Tässä yhteydessä pyrin selvittämään kuinka oppisuunta pystyy vastaamaan ajan eettisiin haasteisiin. Tutkielma tuo ilmi klassisen utilitarismin heikkoudet vastata erilaisiin moraalifilosofisiin kysymyksiin. Ongelmiksi nousevat ennen kaikkea yksilön oikeuksiin, vastuisiin ja vapauteen, sekä oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset. Sen sijaan nykyajan utilitarismi liberaalimpine muotoineen ja metodologisine vahvistuksineen näyttäisi paremmin selviävän nykyajan mukanaan tuomista haasteista. Tutkielmassa päädytään myös johtopäätökseen, jonka mukaan utilitarismi nykyaikaa ajatellen näkyy selvimmin juuri soveltavan etiikan piirissä ja siellä ennen kaikkea ns. bioetiikassa. Tämän lisäksi on havaittavissa paljon viitteitä, joidenka mukaan utilitarismi olisi palaamassa takaisin yhteiskuntafilosofiaksi, eli koskemaan yhteiskunnallis-poliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia. Tältä osin asia kaipaisi kuitenkin lisätutkimuksia. Kysymykseen tulisi lähinnä selvittää, kuinka nykyajan liberaaliutilitarismia metodologisine työkaluineen voitaisiin täysipainoisesti hyödyntää yhteiskuntapoliittisissa ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä.