Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 3142-3161 of 24761
  • Aspola, Lauri (2005)
    In recent years there has been renewed interest in, and concern about, firms" use of vertical control as a way to exert market power. Such behavior could be used to gain a competitive advantage over rivals in input and/or output markets. In the following paper, the main purpose is to analyse how incumbent firms' behavior at input markets may create substantial barriers to potential entry. The importance of studying input markets arises in the context of possible entry deterrence strategies, because actions at input markets might be the only credible way to affect negatively to the potential entrants costs. This conversely, affects substantially to the entrants" expected post-entry profits, which in turn, is the key element while entrants are making their entry decisions. Based on a vast literature review, I present the common entry barriers in the homogeneous goods industries and analyse the basic conditions for credible entry deterrence. It is also shown how strategic behavior in input markets can be used to deter possible entry, and how vertical relations affect to entry barriers. Chapter two covers the literature concerning entry, and barriers to entry. Based on an article by Polasky and Bin (2001) a more thorough examination of entry deterrence in a non-renewable resources model is covered. Chapter three analyzes the potential effects of entry deterring strategies by focusing on the issues concerning vertical relations. Mainly based on articles by Salop and Scheffman (1987) and Aghion and Bolton (1987) two central issues are analyzed: (i) how vertical integration might be used to raise rivals' costs, and (ii) how contracts can create entry barriers. It is shown that vertical integration and contracts may act as possible entry deterring tools for the incumbent firms.
  • Jauhiainen, Heidi (Helsingin yliopisto, 2009)
    This dissertation is a study of the forms and functions of feasts and feasting in the ancient Egyptian village of Deir el-Medina in Thebes (modern Luxor). This particular village, during the New Kingdom (c. 1550 1069 BC), was inhabited by the men (and their families) who constructed the Royal Tombs in the Valley of the Kings and the Valley of the Queens. The royal artisans were probably more literate than the average Egyptians and the numerous Ramesside Period (c. 1295 1069 BC) non-literary texts found in the excavations of the village and its surroundings form the source material for this study. In this study, the methods used are mainly Egyptological and the references to feasts and feasting are considered in view of what is known of New Kingdom Egypt, Thebes, and Deir el-Medina. Nevertheless, it is the use of the methodological concept local vernacular religion that has resulted in the division of the research findings into two sections, i.e., references to feasts celebrated both in and outside the community and other references to feasts and feasting in the village. When considering the function of the feasts celebrated at Deir el-Medina, a functional approach to feasts introduced by anthropologists and archaeologists is utilized. The Deir el-Medina feasts which were associated with the official religion form a festival calendar of feasts celebrated annually on the same civil calendar day. The reconstructed festival calendar of Deir el-Medina reflects the feasts celebrated around Thebes or, at least, in Western Thebes. The function of the nationally and regionally observed feasts (which, at least at Deir el-Medina, resulted in a work-free day) may have been to keep people content so that they would continue to work which was to the advantage of the king and the elite surrounding him. Local feasts appear to have been observed more irregularly at Deir el-Medina or perhaps according to the lunar calendar. Feasts celebrated by the community as a whole served to maintain the unity of the group. In addition to feasts celebrated by the entire community, the inhabitants of Deir el-Medina could mark their own personal feasts and organize small gatherings during public feasts. Through such feasts, an individual man might form alliances and advance his chances of a favourable marriage or of acquiring a position on the work crew.
  • Saukkonen, Anni (2015)
    Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on etenevä lopulta kuolemaan johtava tahdonalaisia liikehermoja rappeuttava sairaus, johon ei tällä hetkellä ole parantavaa hoitoa. Lihastoiminnan vaikeutuminen ja lopulta hengityslihaksiston toiminnan lakkaaminen johtavat kuolemaan keskimäärin 1-3 vuotta diagnoosin saamisesta. Periytyvä tyyppi eli familiaarinen ALS (fALS) kattaa noin 5-10 % tapauksista ja loput 90-95 %:a tapauksista ovat syntysyiltään tuntemattomia eli sporadisia (sALS), mutta oireiltaan fALS:ia vastaavia. Tyypillisesti ALS:iin sairastutaan keskimäärin 40-60 –vuotiaana ja maailmanlaajuinen ilmaantuvuus on vuositasolla 1-2/100000. Äskettäin löydetty dopamiinisolujen hermokasvutekijä, CDNF, (engl. cerebral dopamine neurotrophic factor), on osoittautunut tehokkaaksi dopaminergisiä hermosoluja suojaavaksi Parkinsonin tautimallissa. Lisäksi tiedetään, että CDNF:ää esiintyy hiirten lihaksissa luonnostaan ja sen tehtäviin kuuluu muun muassa solujen suojaaminen ER–stressiltä, joka on yksi ALS:in patofysiologiaan liittyvä tekijä. Tämän tiedon valossa onkin perusteltua tutkia CDNF:n vaikutuksia ALS:in eläinmallissa, jotta tällä hetkellä ainoalle myyntiluvan saaneelle lääkkeelle, anti-glutaminergiselle rilutsolille, saataisiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää, voiko CDNF ehkäistä liikehermosolujen tuhoa sekä parantaa motorista suorituskykyä käyttäytymiskokeissa ALS:in geneettisessä SOD1– hiirimallissa. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia immunohistokemiallisin menetelmin sekä radioaktiivisuusmittauksin, miten CDNF leviää aivokammioannon jälkeen. Hypoteesina oli, että CDNF leviää selkäydinnesteen mukana selkäytimeen ja sitä kautta liikehermosolujen ympäristöön sekä osoittaa hermosoluja suojaavia ominaisuuksia kyseisessä SOD1-hiirimallissa.
  • Kainlauri, Tarja (2012)
    Pro gradu tutkielmani aiheena oli tutkia koirien (Canis familiaris) saalistushalukkuutta ja persoonallisuutta sekä näiden mahdollista yhteyttä dopamiinireseptori D4 –geeniin (myöh. DRD4-geeni). DRD4-geeni ilmenee lähinnä hermosoluissa ja se vaikuttaa erityisesti aivojen limbisen järjestelmän toimintaan. Limbinen järjestelmä säätelee tunnetiloja ja tunteisiin liittyviä autonomisia toimintoja sekä motivaatiota eli samoja asioita, joihin dopamiinin tiedetään vaikuttavan. Dopamiini vaikuttaa elimistöön sitoutumalla esimerkiksi aivojen limbisen alueen dopamiinireseptoreihin. Dopamiinin on havaittu liittyvän assosiatiiviseen oppimiseen ja DRD4-geenin puolestaan mm. aktiivisuuteen ja impulsiivisuuteen sekä uteliaisuuteen mistä syystä se valittiinkin kandidaattigeeniksemme tutkimukseen. Koira puolestaan sopii erityisen hyvin mallilajiksi kandidaattigeenitutkimukseen, koska koirarodut ovat geneettisiä isolaatteja ja eroavat toisistaan niin rakenteensa kuin käyttäytymisensäkin puolesta. Kytkentäepätasapaino eli alleeliassosiaatio on koirissa huomattavasti voimakkaampaa kuin ihmisissä ja siten koiralta on merkittävästi helpompaa löytää mm. tautigeenejä. Koirilla kytkentäepätasapaino yltää noin 2 Mb laajuudelle, kun vastaava luku ihmisellä on vain noin 0,28 Mb. Tutkimuksen 405 suursnautserin ja saksanpaimenkoiran saalistushalukkuus testattiin koiran luonteenkuvauksesta eli MH-testistä tutulla viehetestillä. Viehetestissä koiran edestä yllättäen ”pakenee” saalista muistuttava mutkittelevasti kulkeva kankainen viehe. Koirien suoritukset viehetestissä videoitiin ja suoritukset luokiteltiin neljään luokkaan äärimmäisen saalistushalukkaasta saalistushaluttomaan. Muita persoonallisuuspiirteitä tutkittiin koirien omistajien täyttämien luonnelomakkeiden avulla. Kaikista viehetestillä testatuista koirista otettiin verinäytteet, joista eristettiin DNA. Saalistustestissä äärimmäisen saalistushalukkaat ja täysin saalistushaluttomat saksanpaimenkoirat (N=44) valittiin DRD4-geenin alleeliassosiaatiotutkimukseen. Tutkittavaa geenialuetta monistettiin käyttämällä alleelispesifejä alukkeita PCR-reaktiossa. Tutkimuksen koirista löydettiin DRD4-geenin alleeleja 2 ja 3a. Luonnelomakeaineiston taustalta paljastui faktorianalyysin avulla neljä faktoria: sosiaalisuus ihmisiä kohtaan, leikkisyys ja aktiivisuus, aggressiivisuus koiria kohtaan sekä rohkeus. Näistä ensimmäinen assosioitui merkittävästi alleelin 3a kanssa. Koirat jotka kantoivat tätä alleelia olivat vähemmän aggressiivisia ihmisiä kohtaan kuin koirat, joilla 3a-alleelia ei ollut. Saalistushalukkuuteen kumpikaan alleeleista eikä mikään genotyypeistä assosioitunut. Saalistushalukkuutta kokonaisaineistossa selitti parhaiten leikkisyys ja aktiivisuus. Rodut erosivat toisistaan ihmisiin ja koiriin suuntautuvalta aggressiivisuudeltaan siten, että saksanpaimenkoirat olivat suursnautsereita aggressiivisempia.
  • Kajos, Miina (Helsingin yliopisto, 2005)
    1-Bentsyylipiperatsiini (BZP) on viime vuosina laittomille markkinoille ilmaantunut ns. design-huume, jonka on todettu muistuttavan vaikutuksiltaan amfetamiinia. Sen myynti tapahtuu tyypillisesti tanssiklubeilla ja Internetin välityksellä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa BZP on luokiteltu laittomaksi, mutta suurimmassa osassa maailmaa aine on huumausainelainsäädännön ulkopuolella. Suomesta ainetta takavarikoitiin neljästi vuosina 2002-04. Tässä tutkimuksessa selvitetään ehdollistetun paikkahakuisuuskokeen avulla, onko BZP:lla palkitsevia ominaisuuksia. Kokeessa koe-eläimet opetetaan yhdistämään tutkittavan aineen vaikutukset tiettyyn ympäristöön, ja mikäli eläin alkaa tämän jälkeen suosia ympäristöä, eli aine aiheuttaa paikkahakuisuutta, tulkitaan aineella olevan palkitsevia ominaisuuksia. Palkitsevien ominaisuuksien katsotaan heijastavan aineen riippuvuuspotentiaalia, sillä useimpien ihmisten väärinkäyttämien aineiden on todettu aiheuttavan ehdollistettua paikkahakuisuutta. BZP:n todettiin aiheuttavan rotille ehdollistettua paikkahakuisuutta annosriippuvaisesti, minkä jälkeen selvitettiin reseptorisalpaajien avulla dopamiinireseptorien merkitystä paikkahakuisuuden synnylle. Dopamiini-1-, eli D1-reseptorisalpaus esti paikkahakuisuuden, kun taas D2-salpauksella ei ollut siihen vaikutusta. Kokeiden perusteella BZP:lla on palkitsevia vaikutuksia, jotka välittyvät D1-, mutteivät D2-reseptorien kautta. Tulokset viittaavat BZP:lla olevan väärinkäyttö- ja riippuvuuspotentiaalia, minkä vuoksi olisi perusteltua, että se kuuluisi lainsäädännöllisesti samaan kategoriaan mm. amfetamiinin kanssa.
  • Rosendahl, Vesa (2005)
    Työssä tarkastellaan urheilun dopingilmiötä ja siihen liittyviä taloustieteellisiä sovelluksia. Teorian tueksi esitellään ensin dopingilmiötä, dopingin historiaa sekä valvontakäytäntöä. Lisäksi pohditaan mitkä ovat urheilijan päätöksentekoon vaikuttavat seikat dopingin osalta. Työn tarkoituksena on esitellä keinoja, joilla dopingvalvontaa voitaisiin tehostaa ja kustannuksia laskettua sekä tutkia onko suomalaisessa dopingvalvonnassa otettu askelia taloustieteellisten mallien suosittelemaan suuntaan. Työssä käytettävän peliteoreettisen mallin pohjana on Alexander Berentsenin artikkelissaan Economics of doping esittelemä malli, jota on joiltakin osin muokattu vastaamaan paremmin tämän työn tarpeita. Mallista huomataan dopingvalvonnan tarpeellisuus ja saadaan useita mahdollisuuksia, joilla valvontaa voidaan kehittää. Tehokkaimmaksi tavaksi dopingin käytön hillitsemiseksi havaitaan taloudelliset sanktiot, jotka olisivat riippuvaisia urheilijoiden tuloista. Parhaiten tämä onnistuisi, jos urheilijoiden palkkioiden saamisen ehtona olisi negatiiviset dopingnäytteet pitkältä aikaväliltä ennen ja jälkeen palkkioon oikeuttavaa kilpailusuoritusta. Teorian lisäksi esitellään suomalaisten lajiliittojen suhtautumista vapaaehtoisiin dopingrangaistusmenettelyihin. Liitoille lähetettiin keväällä 2004 asiaa kokeva kysely, johon saatiin vastaus lähes kaikilta merkittäviltä yksilöurheiluliitoilta. Vastauksista havaitaan, että menettelyt eri liitoissa ovat varsin kirjavia, mutta osa liitoista suhtautuu asiaan, kuten tässä työssä esiteltävä teoria suosittelee.
  • Virsu, Ville (2004)
  • Maunu, Antti (2002)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastellaan Lahdessa keväällä 2001 järjestettyjen hiihdon MM-kilpailujen jälkeistä iltapäivälehtien mielipidekirjoittelua viikolta 9/2001. Kirjoittelun pontena on kyseisellä viikolla varmistunut kuuden suomalaisen murtomaahiihtäjän jääminen kiinni dopingista. Tutkielman tarkoituksena on esittää tulkinta mielipidekirjoittelusta huokuneesta järkytyksestä, mutta myös tämän järkytyksen lieventymisestä. Aluksi perehdytään suomalaisuuden sekä urheilun aatehistoriaan, sillä nämä aihealueet ovat dopingkirjoittelussakin vahvasti esillä. Keskeiseksi käsitteeksi nousee sivistysihanteet, joilla viitataan länsimaiseen sivilisaatioprosessiin ja joiden läpi dopingkirjoittelua tarkastellaan. Sivistysihanteilla tarkoitetaan ajatuksia, jotka ovat tuottaneet modernin ihmiskäsityksen mukaisen mallin autonomisesta, itseään kontrolloivasta yksilöstä. Sivistysihanteet ja sivilisaatioprosessi eivät kuitenkaan ole ainoastaan ajatuksia, vaan ne vaikuttavat lukuisissa konkreettisissa järjestyksissä ja käytännöissä kuten kansakuntaisuudessa. Sivilisaatioprosessin teoria erityisesti kansakuntaisuuden näkökulmasta on tutkimukseni taustateoria. Tulkintateoreettisessa mielessä sivistysihanteita pidetään ideologiana, joka ilmenee representaatioissa ja diskursseissa ja jota voidaan näistä käsin tarkastella. Varsinaisena analyysimenetelmänä sovelletaan A.J. Greimasin modaliteettiteoriaa. Analyysin keskeinen teema on sivistysihanteiden monimuotoinen ilmeneminen dopingkirjoittelussa. Hiihtäjät kansakunnan edustajina sekä kansakuntaan Suomessa perinteisesti liittynyt valtio, jota edustaa dopingkirjoittelussa erityisesti valtiollinen Hiihtoliitto jäsenineen, esiintyvät kirjoittelussa usein. Dopingtapauksen aiheuttamaa järkytystä tulkitaan tämän pohjalta: luotettujen hiihtäjien ja johtajien toimiminen perinteisen kansakuntaisen, sivistysihanteiden mukaisen järjestyksen vastaisesti aiheutti kollektiivisen suuttumuksen ja järkytyksen. Kirjoittelusta käy ilmi myös muita järjestysperiaatteita, joita vastaan oli rikottu; näitä ovat muun muassa ammattietiikka ja sponsori- ynnä muiden taloudellisten sopimusten velvoittavuus. Myös nämä ovat tulkittavissa sivistysihanteiden mukaisiksi. Kansakunnan ja valtion roolit kirjoittelussa ovat kuitenkin usein epämääräisiä ja jopa ambivalentteja. Tämä viittaa osin Suomen kansakunnan ja valtion 1980-luvulta alkaen voimakkaasti muuttuneisiin sisä- ja ulkopoliittisiin asetelmiin, minkä myötä kansakuntaa ei pidetä yhtä itsestään selvänä ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä kuin aiemmin. Myös valtion absoluuttinen valta on suhteellistunut. Kun nämä seikat yhdistyivät muiden sivistysihanteiden mukaisten järjestysperiaatteiden tunnistamiseen, dopingtapauksen aiheuttamasta järkytyksestä toipuminen helpottui. Leikkimielisesti sanottuna huomattiin, että taivasta pitää pystyssä muukin kuin hiihto ja Hiihtoliitto; itse sivistysihanteet siis osoittautuivat lopulta kestäviksi ja legitiimeiksi järjestysperiaatteiksi dopingkirjoittelussa, ja ainoastaan niiden edustajia sekä niiden mukaisen toiminnan laatua jouduttiin tarkistamaan.
  • Kanerva, Silja (2013)
    Olinpaikkatietomääräykset on kehitetty aseeksi dopingin vastaiseen taisteluun. Testauspooliin valitut urheilijat, yleensä lajinsa terävimmältä huipulta, ilmoittavat olinpaikkatietonsa neljännesvuosittain vuoden jokaiselle päivälle. Vaadittuihin tietoihin kuuluvat muun muassa yöpymispaikka sekä 60 minuutin ajanjakso, jolloin urheilija on varmasti jossain ennalta ilmoitetussa osoitteessa. Voimassa oleva järjestelmä perustuu Maailman antidopingtoimiston,WADAn, vuonna 2009 voimaantulleeseen säännöstöön. Se on helpottanut urheilijoiden tavoittamista merkittävästi ja on tehnyt dopingtestauksesta kohdistetumpaa. Samalla se on asettanut testauspooliurheilijoille työlään velvollisuuden, joka edellyttää urheilijoilta yksityisten tietojen ilmoittamista ja päivittämistä doping-valvojan käyttöön. Jos olinpaikkatiedoissa havaitaan virheitä tai puutteita voi urheilija syyllistyä olinpaikkatietomääräysten laimin-lyöntiin. Kolme laiminlyöntiä muodostaa dopingrikkomuksen, jonka seuraamus on yhtä ankara kuin kiellettyjen aineiden tai mene-telmien käytöstä kiinni jääneen urheilijan rangaistus. Tutkimuksen tavoite on selvittää muodostavatko olinpaikkatietomääräykset perustuslain 10 §:n yksityiselämän suojan rajoituksen. Työssä tarkastellaan ensinnäkin sitä, mitä oikeuksia, tilanteita ja elämänalueita yksityiselämän suoja kattaa. Sen jälkeen tutkitaan, vaikuttavatko ja rajaavatko olinpaikkatietomääräykset jotain näistä osa-alueista. Jotta problematiikasta saadaan kattava kokonais-kuva, on tarkasteltava kahta perusoikeuksien soveltumiseen liittyvää esikysymystä. Ensinnäkin tarkastellaan, onko urheilijan ja dopingvalvojan välinen suhde vertikaalinen vai horisontaalinen. Perusoikeuksien vertikaalivaikutuksella on vakiintuneempi asema perusoikeudellisessa tulkinnassa, ja se antaa urheilijalle paremman oikeusturvan kuin yksityisten välisissä suhteissa. Toinen ratkaistava kysymys on, poistuuko mahdollisen perusoikeuden rajoituksen oikeudenvastaisuus sillä, että urheilija on suostunut sääntöihin. Vaikka olinpaikkatietomääräykset muodostaisivat yksityiselämän suojan rajoituksen, se voi tietyin edellytyksin olla sallittava. Arvi-oidessa sitä, muodostavatko määräykset sallittavan loukkauksen, hyödynnetään oppia perusoikeuksien yleisistä rajoitusedellytyk-sistä. Niistä keskeisimpiä tämän tutkimuksen kannalta ovat suhteellisuus- ja hyväksyttävyysvaatimuksen täyttyminen. Perinteisten lähteiden lisäksi tutkimuksessa on käytetty määräysten eri osapuolten näkemystä ja osaamista haastattelemalla 11 suomalaista testauspooliin kuuluvaa urheilijaa, ADT:n edustajaa ja oikeustieteilijää. Haastatteluilla pyritään luomaan määräyksistä kattava ja käytäntöä vastaava kuva, joka auttaa ymmärtämään määräyksiin liittyvät haasteet ja luo riittävät puitteet oikeudelliselle arviolle. Olinpaikkatietomääräykset ovat ongelmallisia suhteessa yksityiselämän suojaan. Suojan piiriä ja määräyksiä tarkastellessa vaikut-taa siltä, että määräykset todella muodostavat yksityiselämän suojan rajoituksen. Rajoituksen sallittavuuteen ei sen sijaan ole löydettävissä yhtä yksiselitteistä vastausta. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että säännökset ulottuvat oikeudellisesti epäselvälle ja jopa kyseenalaiselle alueelle. Ratkaisevaksi arviossa jää suhteellisuusperiaatteen täyttyminen, joka on vaikea arvostuksenva-rainen ja tarkoituksenmukaisuusharkintaa edellyttävä kysymys.
  • Louhivuori, Valtter (2013)
    Innovations can be seen as an engine of long-term economic growth. Firms conduct research and development (R&D) activities to create new production technology, methods or products in order to rival their competitors. In addition to benefiting the inventor, new innovations have considerable positive externalities through knowledge spillovers. However, the socially optimal level of innovations may not be achieved, because firms can underinvest in R&D if they are not compensated for the positive externalities produced by their R&D activities. Public R&D programs aim to encourage innovation by compensating firms for the positive externalities that they produce. Finland’s recent public efforts on fostering innovation have been globally high by many indicators. Nevertheless, the effectiveness of these efforts has been relatively little scrutinised. This thesis studies the effectiveness of Finnish R&D program in fostering innovation outputs at the firm level. Firm-level patent statistics are used as a proxy for the innovativeness of a firm. A major contribution of this thesis is the comprehensive database that has been constructed and employed for the analysis. The database includes firm-level innovative characteristics for all the Finnish firms during a ten-year sample period, altogether covering more than two million observations for over 400 000 firms. Most of the studies on the effectiveness of the Finnish R&D program rely on the assumption that the researcher has full information on the relevant innovative characteristics that affect a firm’s program eligibility. This thesis addresses the program selectivity concern by employing an instrumental variable approach that exploits regional variation in public R&D funding stemming from the European Regional Development Fund (ERDF) aid regulations. The estimates suggest that when the program selection bias is neglected, program participation is associated with around 10 percentage point increase in patenting probability among active patentees, whereas for all firms, the increase in patenting probability is only around 0.1 percentage points. However, the instrumental variable estimates do not confirm any significant causal effect of R&D program on patenting. This thesis highlights the importance of accounting for the selection bias induced by the R&D program selection criteria. The public R&D agency is found to select firms strongly based on the same characteristics that are highly associated with innovation within firms. Therfore, it is important to ask if some of the supported firms might have had conducted their R&D projects even in the absence of the public support. Analysing the R&D program’s selection criteria plays a major role in scrutinising the effectiveness of public R&D subsidies and in the further development of public innovation policies.
  • Koivunoro, Hanna (Helsingin yliopisto, 2012)
    Boron neutron capture therapy (BNCT) is a biologically targeted radiotherapy modality. So far, 249 cancer patients have received BNCT at the Finnish Research Reactor 1 (FiR1) in Finland. The effectiveness and safety of radiotherapy are dependent on the radiation dose delivered to the tumor and healthy tissues, and on the accuracy of the doses. At FiR 1, patient dose calculations are performed with the Monte Carlo (MC) based SERA treatment planning system. Initially, BNCT was applied to head and neck cancer, brain tumors, and malignant melanoma. To evaluate the applicability of the new target tumors for BNCT, calculation dosimetry studies are needed. So far, clinical BNCT has been performed with the neutrons from a nuclear reactor, while an accelerator based neutron sources applicable for hospital operation would be preferable. In this thesis, BNCT patient dose calculation practice in Finland was evaluated against reference calculations and experimental data in several cases. The suitability of the deuterium-deuterium (D-D) and deuterium-tritium (D-T) fusion reaction based compact neutron sources for BNCT were evaluated. In addition, feasibility of BNCT for noninvasive liver tumor treatments was examined. The deviation between SERA and the reference calculations was within 4% for the boron, nitrogen, and photon dose components elsewhere, except on the phantom or skin surface. These dose components produce 99% of the tumor dose and more than 90% of the healthy tissue dose at points of relevance for treatment at the FiR 1 facility. The reduced voxel cell size in the SERA edit mesh improves calculation accuracy on the surface. The erratic biased fast-neutron run option in SERA led to significant underestimation (up to 30 60%) of the fast-neutron dose, while more accurate fast-neutron dose calculations without the biased option are too time-consuming for clinical practice. Large (over 5%) deviation was found between the measured and calculated photon doses, which produces from 25% up to 50% or more of the healthy tissue dose at certain depths. The MC code version MCNP5 is applicable for ionization chamber response within an accuracy of 2%  1%, which is sufficient for BNCT. The fusion-based neutron generators are applicable for BNCT treatments, if yields of over 1013 neutrons per second could be obtained. The simulations indicate that noninvasive liver BNCT with epithermal neutron beams can deliver high tumor dose (about 70 weighted Gy units) into the shallow depths of the liver, while tumor doses at the deepest parts of the organ remains low (approximately 10 weighted Gy units), if the accumulation of boron in the tumor compared with that in the healthy liver is sixfold or less. The patient dose calculation practice is safe and accurate against reference methods for the major dose components induced by thermal neutrons. Final verification of the fast neutron and photon dose calculation is restricted to high levels of uncertainty in existing measurement methods.
  • Meriläinen, Jaakko (2013)
    The largest party holds more than half of the seats in every third Finnish local council and, thus, is likely to govern alone. It is namely the absolute majority that makes the decisions. In this study, I investigate, if single-party and coalition governed municipalities differ in economic outcomes. Theoretical considerations often rely on so-called common pool problem. Common pool models suggest that when there is a governing coalition, all parties want to target some spending to their core constituents, while costs are shared equally across all parties. This results in higher spending than in the case that one party would be governing. However, also contradictory arguments have been proposed. It has been suggested that, for instance, strategic use of debt or role of swing voters in elections could lead to higher spending under single-party government. In this study, I show evidence from Finnish municipalities that is consistent with the idea of common pool models. Following the recent development lines in empirical political economics, I exploit close elections as a source of exogenous variation using regression discontinuity design (RDD) adjusted to proportional system. It is assumed that close elections are as good as if they were random. Estimates suggest that single-party control decreases, on average, total expenditures and revenues by around 200 euros per capita. However, it seems that the effect gets smaller year by year. It could be that re-electoral incentives affect the behavior of parties that govern councils alone. I also analyze the effect in several areas of spending and revenues. The data set that I use in this study includes data from 445 municipalities for a varying number of years between 1980–2010, which makes 13,104 observations in total. These data cover results of 3,778 elections. This study develops a simple though new way of analyzing the research question. I use seat division rules to compute the running variable for the regression discontinuity design. Moreover, most previous studies on the topic compare outcomes in different countries. In this study, the outcomes are compared within the same system, i.e. all units share the same institutional background. Last, the topic has not been studied in the Finnish context before, even though single-party control is common phenomenon and municipalities have an important role in the Finnish system.
  • Nyqvist, Sanna (2010)
    This study concentrates on the contested concept of pastiche in literary studies. It offers the first detailed examination of the history of the concept from its origins in the seventeenth century to the present, showing how pastiche emerged as a critical concept in interaction with the emerging conception of authorial originality and the copyright laws protecting it. One of the key results of this investigation is the contextualisation of the postmodern debate on pastiche. Even though postmodern critics often emphasise the radical novelty of pastiche, they in fact resuscitate older positions and arguments without necessarily reflecting on their historical conditions. This historical background is then used to analyse the distinction between the primarily French conception of pastiche as the imitation of style and the postmodern notion of it as the compilation of different elements. The latter s vagueness and inclusiveness detracts from its value as a critical concept. The study thus concentrates on the notion of stylistic pastiche, challenging the widespread prejudice that it is merely an indication of lack of talent. Because it is multiply based on repetition, pastiche is in fact a highly ambiguous or double-edged practice that calls into question the distinction between repetition and original, thereby undermining the received notion of individual unique authorship as a fundamental aesthetic value. Pastiche does not, however, constitute a radical upheaval of the basic assumptions on which the present institution of literature relies, since, in order to mark its difference, pastiche always refers to a source outside itself against which its difference is measured. Finally, the theoretical analysis of pastiche is applied to literary works. The pastiches written by Marcel Proust demonstrate how it can become an integral part of a writer s poetics: imitation of style is shown to provide Proust with a way of exploring the role of style as a connecting point between inner vision and reality. The pastiches of the Sherlock Holmes stories by Michael Dibdin, Nicholas Meyer and the duo Adrian Conan Doyle and John Dickson Carr illustrate the functions of pastiche within a genre detective fiction that is itself fundamentally repetitive. A.S. Byatt s Possession and D.M. Thomas s Charlotte use Victorian pastiches to investigate the conditions of literary creation in the age of postmodern suspicion of creativity and individuality. The study thus argues that the concept of pastiche has valuable insights to offer to literary criticism and theory, and that literary pastiches, though often dismissed in reviews and criticism, are a particularly interesting object of study precisely because of their characteristic ambiguity.
  • Olugbenga, Adeyemi (2004)
    This study explored the racial and cultural experiences of black African children living in Finnish residential care. The views of three black staffs were integrated into the study to give a general overview of the issues facing Black African. The study focussed on the everyday lives of children. The main aim was to identify issues affecting quality care experience in residential placement. The study was approached from a ‘Black perspective’. Qualitative in-depth interview was employed to elicit information from the Black Children living in Finnish residential care Data analysis revealed eight broad categories of experience which were; Emotional well-being, Experience of racism, Coping strategies, Relationship with staffs, Family matters, Role of culture in care, Aspects of racial identity, Education and hope for the future. Needs and issues were identified to aid better service delivery. The study concluded that all services must be evaluated based on human rights needs. The study also provided a few recommendations for policy and further research.
  • Sun, Xiaoyu (Helsingin yliopisto, 2014)
    Many viruses protect their genome in a protein capsid. Viral capsid formation involves the association of multiple copies of viral capsid protein subunits, representing single or multiple protein species, and different assembly strategies are utilized. Pseudomonas phage phi6 uses an assembly pathway in which an empty capsid (procapsid, PC) is first assembled, serving as a compartment for the subsequent encapsidation of the RNA genome. During encapsidation, the compact, empty PC undergoes conformational rearrangement to reach its final expanded form. The phi6 PC is composed of the main structural protein, P1, and three minor protein species: the RNA-dependent RNA polymerase P2, the packaging nucleoside triphosphatase (NTPase) P4, and the assembly cofactor P7. In vitro systems of phi6 assembly, genome encapsidation, and transcription have been established, allowing infectious particles to be constructed from purified protein and RNA components. In this thesis, stoichiometric measurements were established to estimate the relative copy numbers of PC proteins in phi6 virions and PCs. Different concentrations of the phi6 minor proteins were employed in in vitro assembly reactions to probe potential PC binding sites. The results indicate that potential binding sites for proteins P2 and P7 are only partially occupied in phi6 virions and recombinant PCs. High P7 occupancy in self-assembled PCs resulted in reduced P2 incorporation, suggesting some correlation between P2 and P7 during PC assembly. Although high P4 hexamer occupancy was critical for initial particle formation, a large excess of P4 in the self-assembly reaction slowed the rate of PC self-assembly, which may be ascribed to excessive production of P1-P4 nucleation complexes. In addition, electrostatic interactions were demonstrated to be the main driving force in phi6 PC assembly. Furthermore, it was shown that P4 hexamers spontaneously dissociate from the empty capsid shell. P4-deficient particles have slower sedimentation velocity and an expanded appearance compared to the PC that has full-occupancy of P4. These particles are also defective in RNA packaging and transcription. However, purified P4 hexamers can efficiently assemble on P4-deficient particles, guiding the particles to their naive compact conformation and rescuing packaging and transcription activities. The results obtained from this study provide new insight into the principles of viral capsid assembly and demonstrate the reversibility of the PC maturation pathway.
  • Särkijärvi, Anu (Helsingin yliopisto, 1999)
    The purpose of the research was to study how Finnish lower-stage schools participating in the international network of UNESCO schools, also called the Associated Schools Project (ASP), prepare their students for the future at the level of their school-based curriculums. In the research, the future trends were discussed, and the importance of their consideration in educational practice was explained from a global viewpoint: Based on the examination of today's problematic world state, and development trends characterized by globalization, the challenges and demands set for schooling and education in the future were discussed. Understanding the significance of an individual's action and responsibility was considered to be the central resource for building a more just and sustainable future. The study was grounded on a theoretical model developed by the researcher, which combined the models of Dalin & Rust (1996) and UNESCO (Delors et al. 1996) about future-oriented learning. The model consists of four basic elements of curriculum; "Nature", "Culture", "Myself", and "Others", and four dimension of learning; "Learning to know", "Learning to do", "Learning to live together" and "Learning to be". The model represents the holistic aspect of educational theory, and its aim is to maintain a balance between its different components. The research material composed of ten lower-stage UNESCO schools' school-based curriculums. They were analyzed using the theoretical model by the methology of content analysis. The research results were notably consistent between the different schools. They showed cultural learning and learning concerned with "myself" to be clearly more emphasized than learning referring to nature and other people. In addition, they reflected the central position of subjects, knowledge and skills, thus leaving the development of the pupils' personalities, and particularly learning concerned with living with other people, in a marginal role. The question about whether the schools prepare for the future interms of their curriculums, was discussed in the light of the results. The research offered a way and a model to approach the relationship between education and the future, and to evaluate schools' future-orientation. Based on the results, the schools are suggested to lay more stress on learning concerned with nature and other people, and focus more on developing the mental capasities of their pupils and competencies they need for living with other people. Above all, what the present societies require of schools is education which produces balanced and broadly aware human beings who have the mental strength to face the challenges of the future and abilities to direct it along the lines they desire. Keywords: future, curriculum, content analysis
  • Hemilä, Harri (Helsingin yliopisto, 2006)
  • Kannas, Vappu (Helsingin yliopisto, 2010)
    Kanadalainen kirjailija L. M. (Ludy Maud) Montgomery (1874-1942) tunnetaan parhaiten lasten ja nuorten kirjallisuudestaan, erityisesti Anne of Green Gables -romaanistaan (suom. Annan nuoruusvuodet). Graduni tutkii kuitenkin Montgomeryn vähemmän tunnettua omaelämäkerrallista tuotantoa, hänen päiväkirjojaan, jotka on julkaistu viidessä osassa (1985-2004). Keskityn romanssin kuvaukseen Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä osassa ja tutkin, millaisia tekstuaalisia persoonia (personas) kertoja luo autobiografisessa prosessissa. Tähän narratiiviseen prosessiin vaikuttavat erityisesti päiväkirjan yleisö tai lukijat (audience), samoin kuin fiktiiviset esikuvat ja fiktiivisesti kirjoittaminen (fictionalisation) sekä kysymys päiväkirjan kertovasta ja kerrotusta minästä (narrated and narrating I). Romanssi on pääosassa Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä julkaistussa osassa, joka kuvaa hänen teini- ja varhaisaikuisuusvuosiaan. Väitän, että vaikka päiväkirjateksti saattaa vaikuttaa rehelliseltä ja todenmukaiselta kuvaukselta elämästä, varsinkin Montgomeryn tapauksessa kyseessä on silti läpikotaisin editoitu ja muokattu teksti, jota päiväkirjan tekijä hallitsee rautaisella otteella ja joka käyttää hyväkseen fiktiivisiä keinoja. Aineistonani käytän sekä Montgomeryn julkaistuja että julkaisemattomia päiväkirjoja, joita säilytetään University of Guelphin arkistoissa, Kanadan Ontariossa. Päiväkirjat ovat moneen kertaan sekä Montgomeryn että julkaistujen päiväkirjojen editoijien muokkaamia, joten niiden tutkiminen lähilukemalla (close-reading) ja eri versioita vertaillen on erityisen tärkeää. Teorian osalta keskityn lähinnä Pohjois-Amerikassa kirjoitettuun autobiografia- ja (naisten) päiväkirjatutkimukseen. Väitän gradussani, että Montgomeryn kuvaus heteroseksuaalisesta romanssista välttää tarjoamasta lukijalle romanssijuonen tyypillistä katharsista. Montgomeryn romanttiset persoonat ovat yllättävän epäromanttisia ja ristiriidassa keskenään. Romantiikan traditiolle tyypillistä kieltä ja personifikaatiota käytetään joko korostetun liioitellusti tai humoristisesti ja parodioiden.
  • Dastmalchi, Keyvan (Helsingfors universitet, 2008)
    Oxidative stress has been proposed to play a cardinal role in the aetiology and pathogenesis of Alzheimer’s disease (AD). Therefore, antioxidants have been studied for their therapeutic potential in AD therapy. However, there is still a need for novel sources of antioxidants. Recently, there has been an increased interest in aromatic and medicinal plants as sources of natural antioxidants. The plants Dracocephalum moldavica L. and Melissa officinalis L., which belong to the family Lamiaceae, have been used in Iran for their culinary usefulness and medicinal properties. Therefore, extracts of the plants were screened for antioxidant properties in a battery of in vitro assays. The plant extracts demonstrated a wide range of antioxidant activities. Furthermore, because it was important to determine which constituents present within the extracts may contribute to the observed activity, compositional fingerprint analyses were carried out using HPLC-PDA techniques. The extracts were found to contain polyphenolic compounds such as hydroxylated benzoic and cinnamic acid derivatives and flavonoids. Rosmarinic acid was the most abundant constituent in both plants. The plant M. officinalis has been used since antiquity in the treatment of cognitive dysfunction. The plant was recently assessed for its clinical efficacy against AD and was found to be effective in the management of mild to moderate AD patients. According to a review carried out by the author, screening of medicinal plants for bioactivities relevant in the treatment AD can provide useful leads in the discovery of drugs against AD. Therefore, in addition to antioxidant evaluation, M. officinalis was screened for another bioactivity relevant to AD therapy, viz. acetylcholinesterase (AChE) inhibition. The plant extract showed AChE inhibitory activity, which formed the basis for activity guided fractionation. The extract was fractionated using semipreparative scale HPLC fractionation. Fractions were subsequently subjected to AChE inhibitory screening. Most of the fractions demonstrated inhibitory activity and were proved to be significantly (P < 0.05) more potent than the crude extract. This is an indication of the complex nature of potential interactions between various components within the extract. The contents of the most potent fraction were tentatively identified as a mixture of cis- and trans-rosmarinic acid using LC-DAD-MS and NMR techniques. There is a need to further investigate the efficacy of these chemical constituents in in vivo AD models. The remaining potent fractions should be analysed further to determine the identity of their chemical constituents and the possibility of a correlation existing between antioxidant activity and AChE inhibition should be investigated. The current study showed the multifaceted nature of antioxidant action of D. moldavica and M. officinalis. Furthermore, the latter demonstrated AChE inhibitory activity. A review of the potential benefits of ethnopharmacological screening of plants in AD therapy was made and the importance of bioactivity guided screening and fractionation of medicinal plants was highlighted. It can be concluded that M. officinalis is a potential source for discovery and development of drugs against AD.