Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 3316-3335 of 24939
  • Säilä, Uuno (1931)
  • Pynnönen, Eeva (1964)
  • Finch, Susanna (Helsingin yliopisto, 2013)
    The study examined a bilingual child's agency in the context of a bilingual school. Previous research has shown that supporting a pupil's agency improves his or her motivation and engagement towards school and hence also enhances learning results. The traditional roles of teacher and pupil can be changed by encouraging pupils to agency. Bilingualism is a pervasive phenomenon in the world and affects the Finnish school worlds as well. The need for language proficiency and the demands for bilingual education increase perpetually. The study sees language as a base for human action and that it is used as a tool in the expressions of agency. The study strived to find out how children express agency and how they use their mother tongues if they have two mother tongues instead of just one. The goal of the study is to examine how the agency of an English?Finnish-bilingual child is expressed through verbal communication in a classroom. The study also strived to investigate what kinds of tasks the two mother tongues are used for in interaction. The case study centers on one 11-year-old American Finnish focus student who speaks English and Finnish as her mother tongues. The data of the study were collected by videotaping in a fifth grade of a bilingual school. In addition, a semistructured interview was used to interview the focus student and her mother in order to find out what kind of language choices the child makes and how was the development of the child's bilingualism and two mother tongues supported. The data consisted of approximately 8 hours of video material. Agency and language were examined from the viewpoint of the sociocultural framework. The results were interpreted using qualitative discourse analysis. The main result of the study is that the focus student's agency was expressed in verbal communication in a classroom through three different ways: through expertise, providing humor, and playing with institutional roles. Another finding was that agency was created partly through language. The focus student used her two mother tongues consistently for different tasks, of which communicating with family, friends, and teachers was the most significant one.
  • Torniainen, Meri (2009)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää suomalaisten kuluttajien suhtautumista eettiseen kuluttamiseeen. Eettistä kuluttamista tutkitaan jakamalla se kolmeen eri osa-alueeseen. Eettistä kuluttamista tutkitaan kuluttajan suhtautumisen, toiminnan sekä eettisistä tuotteista ja yrityksistä saatavilla olevan tiedon kautta. Tutkimuksen empiirisessä osiossa analysoidaan verkkokyselyn avulla saatuja tuloksia kuluttajan suhtautumisesta eettiseen kuluttamiseen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon oli linkki Suomen Kuluttajaliiton verkkosivujen etusivulla. Linkki lomakkeeseen oli myös kahdella eri keskustelupalstalla sekä se lähetettiin tutuilleni sähköpostitse. Kohderyhmä ei ollut näin ollen ennalta määritelty. Lopulliseksi vastaaja määräksi saatiin 247 vastaajaa. Eettistä kuluttamista on vaikea rajata tarkoittamaan mitään tiettyä asiaa. Jokaisen moraaliperiaatteet määrittelevät sen, mikä toiminta mielletään eettiseksi ja mikä ei. Eettinen toiminta tähtää niin yksilön kuin ihmiskunnan hyvinvointiin. Eettisesti toimiva kuluttaja huolehtii myös toisten hyvinvoinnista eikä keskity vain itseensä. Tässä tutkimuksessa eettisellä kuluttamisella tarkoitetaan kulutusta, joka huomioi sekä kulutuksen aiheuttamat ympäristö ongelmat, että yhteiskunnalliset ongelmat. Yhteiskunnallisilla ongelmilla tarkoitetaan niitä eettisiä ongelmia, jotka koskevat eläinten, ihmisten sekä ympäristön oikeuksia sekä hyvinvointia. Eettisiä ongelmia ovat muun muassa eläinkokeiden käyttö, epäinhimilliset työolosuhteet, lapsityövoima, epäoikeudenmukainen palkkaus sekä ympäristön pilaantuminen ja saastuminen. Aineiston perusteella voidaan todeta kuluttajien suhtautumisen olevan todella positiivinen eettistä kuluttamista kohtaan. Eettisyydestä ollaan kiinnostuneita mutta toisaalta sen eteen ei jakseta nähdä vaivaa. Siitä ollaan myös helposti valmiita tinkimään. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kuluttaja kokee valinnoillaan olevan merkitystä yritysten toimintaan. Yrityksiä ollaan valmiita boikotoimaan sekä eettisesti toimivien yritysten tuotteita ollaan valmiita ostamaan, vaikka normaalituotteita kalliimalla hinnalla. Kuluttajat kokevat pulaa eettisistä tuotteista saatavilla olevasta tiedosta, eikä yritysten itsestään antamiin tietoihin luoteta. Toisaalta informaatiomäärä, sekä sen laatu saattavat hämmentää kuluttaja. Eettinen kuluttaminen on kuluttajalle monimutkaista mutta myös nautintoa tuottavaa
  • Peltonen, Peter (2007)
    Tutkimuksessa kartoitetaan lääketieteen opiskelijoiden läpikäymän etiikkakurssin vaikutusta heidän eettiseen sensitiivisyyteensä. Tutkimuksessa myös pyritään selvittämään, ovatko tutkittavat moraalisesti motivoituneita eli arvostavat moraaliarvoja tärkeimpinä arvoinaan ja löytyykö eettisen tutkittavien eettisen sensitiivisyyden ja arvojen väliltä yhteisvaihtelua. Aikaisemman tutkimuksen pohjalta oletetaan, että etiikkakurssin kasvattaa tutkittavien eettistä sensitiivisyyttä. Hypoteesina myös esitetään, että tutkittaville tärkeimmät arvotyypit ovat universaalisuus sekä hyväntahtoisuus eli tutkittavat ovat moraalisesti motivoituneita, ja että eettinen sensitiivisyys korreloi universaalisuus- ja hyväntahtoisuusarvotyyppien kanssa eli eettisesti sensitiiviset henkilöt ovat myös moraalisesti motivoituneita. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimukselle toimii James Restin teoria moraalin neljästä komponentista. Moraalia ja etiikkaa on perinteisesti lähestytty vain moraalisen päätöksenteon näkökulmasta eli keskitytty siihen, kuinka yksilö päätyy päätökseen siitä, mikä on moraalisessa ongelmatilanteessa oikea tai väärä toimintatapa. Restin teoriassa moraalisen päätöksenteon rinnalle tuodaan kolme muuta moraalin osa-aluetta: eettinen sensitiivisyys (eettinen ongelma pitää pystyä havaitsemaan ja ymmärtämään, jotta päätös toimia moraalisesti voidaan tehdä), moraalinen motivaatio (halu toimia moraalisesti) sekä moraalinen selkäranka (voimavarat toimia moraalisesti). Moraalista motivaatiota käsitellään Shalom Schwartzin arvoteorian kautta, jossa moraalisesti motivoituneiden ihmisten oletetaan preferoivan universalismi- ja hyväntahtoisuusarvotyyppejä. Tutkimuksessa analysoidaan aineistoa, joka kerättiin kolmannen vuoden lääketieteen opiskelijoilta Internetissä täytetyllä kyselylomakkeella ennen ja jälkeen heidän suorittamansa lyhyen etiikkakurssin, joka sisälsi Schwartzin arvoteoriaan perustuvaan Portrait-arvokyselyyn sekä kolme eettisiä ongelmia sisältävää kuvitteellista vastaanottotapausta, joihin tutkittavat saivat vastata, mitä tekisivät tapauksen lääkärin asemassa. Analyysin avulla saatiin selville, mitä arvotyyppejä tutkittavat preferoivat ja mikä heidän eettisen sensitiivisyytensä taso on. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että tutkittaville tärkeimmät arvotyypit olivat hyväntahtoisuus, universaalisuus, ja itseohjautuvuus eli he olivat moraalisesti motivoituneita. Eettisessä sensitiivisyydessä tapahtui tilastollisesti melkein merkitsevää edistymistä kurssin aikana. Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eettisen sensitiivisyyden ja eri arvotyyppien välillä ei havaittu, paitsi tarkasteltaessa eettisessä sensitiivisyydessä edistyneitä vastaajia, joiden eettisen sensitiivisyyden keskiarvo korreloi mielihyväarvotyypin suhteellisen merkityksen keskiarvon kanssa tilastollisesti merkittävästi. Lopuksi tutkimuksessa pohditaan, tuloksia ja aikaisempaa tutkimusta peilaten, voiko eettistä sensitiivisyyttä opettaa, voisiko moraalisen motivaation jakaa pitkä- ja lyhytkestoiseen sekä tuodaan esille moraalin monitahoista luonnetta ja käydään läpi tutkimuksen puutteita sekä lisätutkimuksen tarvetta.
  • Orava, Essi (2014)
    Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on tutkia, voiko poliittinen ajattelu olla luonteeltaan sellaista, että se kunnioittaa erilaisuutta, vai perustuuko poliittinen ajattelu samankaltaistamiselle. Tutkin kysymystä työssäni tarkastelemalla eettisen ja poliittisen välistä suhdetta Emmanuel Levinasin ajattelussa. Emmanuel Levinas esittää eettisen suhteen Toiseen ihmiseen kahdenvälisenä suhteena, keskusteluna ja läheisyytenä, joka muuttuu poliittiseksi, kun paikalla on enemmän kuin kaksi ihmistä(kolmas). Luvussa kaksi esitän kasvojen käsitteen avulla, mitä eettinen suhde tarkoittaa Levinasille. Luvussa kolme keskityn havainnollistamaan, miten eettinen suhde muuttuu ongelmalliseksi kolmannen myötä. Kolmas ei ole pelkästään ongelma, vaan osoittaa myös politiikan välttämättömyyden. Luvussa neljä käsittelen eettisen ja poliittisen ajattelun suhdetta. Keskeisenä kysymyksenä työssäni on, voiko Levinasin eettisestä ajattelusta johtaa poliittista ajattelua? Ja jos voi, niin millaista poliittista ajattelua siitä seuraa? Käsittelen näitä kysymyksiä vertailemalla erilaisia tulkintoja Levinasin eettisen ja poliittisen ajattelun välisestä problematiikasta. Pääkommentaattoreita työssäni ovat Annabel Herzog, John Drabinski, Madeleine Fagan, Richard Cohen, Simon Critchley, Victoria Tahmasebi ja William Simmons. Tutkimuksessani selvisi, että Levinasin eettisen ja poliittisen ajattelun välisestä suhteesta tehdään monenlaisia tulkintoja. Toiset näkevät että Levinasin eettisen ja poliittisen ajattelun välillä on kuilu, jota ei ole mahdollista ylittää. Toiset taas ovat sitä mieltä, että Levinasin eettisestä ajattelusta on mahdollista johtaa poliittista ajattelua. Näistä osa näkee Levinasin poliittisen ajattelun liberalismina, osa taas on sitä mieltä, että liberaali ajattelu ei riitä, vaan tarvitaan jotain muuta, jos haluamme päästä eettiseen politiikkaan.
  • Lindroos, Laura (2013)
    Eettiset kysymykset ja valinnat ovat sosiaalityön arkipäivää. Sosiaalityön eettinen harkinta on osa työntekijöiden ammattitaitoa. Eettinen ammattitaito tulee tärkeäksi kun sosiaalityötä lähestytään toimintana, jossa asiakkaan kanssa tehdään valintoja sekä päätöksiä useiden mahdollisten vaihtoehtojen välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sosiaalityön etiikkaa aikuissosiaalityön viitekehyksessä. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, millaisia mahdollisuuksia aikuissosiaalityössä on nykyään eettisesti laadukkaan sosiaalityön toteuttamiseen. Eettisesti laadukkaalla aikuissosiaalityöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaista aikuissosiaalityötä, jossa huomioidaan sosiaalialan ammattietiikka, eettiset periaatteet ja ohjeistukset. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmetodina on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen haastattelut on tehty teemahaastattelulla. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan aikuissosiaalityössä työskentelevän sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan haastatteluista, jotka on tehty keväällä 2012. Aineiston analyysi on tehty aineistolähtöisesti. Keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat sosiaalityön ammattietiikka, eettiset periaatteet sekä aikuissosiaalityö. Tutkimuksessa käsitellään aiempaa teoreettista kirjallisuutta sosiaalityön etiikasta sekä ammattietiikan osaamista sosiaalityössä. Tutkimus osoittaa, että haastatellut pitävät sosiaalityön ammattietiikkaa arvossaan. Haastateltavat eivät välttämättä osaa luetella kaikkia eettisiä periaatteita eivätkä osaa soveltaa eettisiä ohjeistuksia arjen työssä, mutta monelle työntekijälle eettiset arvot ovat sosiaalityön lähtökohta ja antavat sille merkityksen. Sosiaalityön ammattietiikan tunteminen koettiin tärkeäksi, koska eettisiä ongelmia ratkaistiin lähes päivittäin. Yleisin eettinen ongelma liittyi tilanteisiin, jossa ristiriidassa olivat asiakkaan odotukset ja toiveet sekä työntekijän asenteet ja arvot. Myös sosiaalityöntekijän yhteiskunnallinen rooli sekä auttajana että kontrolloijana koettiin eettisenä ongelmana, joka nousi säännöllisesti esille arjen työssä. Haastateltavat ratkaisivat eettisiä ongelmia ensisijaisesti keskustelemalla niistä kollegoiden ja esimiehen kanssa. Päätösten huolellisia perusteluja haastateltavat kokivat myös eräänä keinona ratkaista eettisiä ongelmia. Haastateltavien mukaan sosiaalityön eettiset periaatteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon siten, että etiikkaan alettaisiin kiinnittää enemmän huomiota työyhteisössä. Haastateltavien mukaan etiikkaan voidaan kiinnittää enemmän huomiota reflektoimalla asiakasasioita eettisten periaatteiden kautta, kiinnittämällä huomiota työntekijöiden omiin arvoihin ja asenteisiin sekä hyvinvointiin. Haastateltavat toivat esille myös koulutusten sekä työnohjauksen tärkeän roolin eettisten asioiden käsittelyssä. Haastateltavien mukaan tekijät, jotka vaikuttavat siihen, että eettisiä periaatteita ei osata tai haluta soveltaa työssä ovat kiire, työntekijän oma hyvinvointi, työn tehokkuusvaatimukset sekä työn priorisointi. Lisäksi ristiriidat asiakkaan ja työnantajan välillä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen että eettisiä periaatteita ei sovelleta sosiaalityössä. Tutkimuksen mukaan aikuissosiaalityössä on hyviä mahdollisuuksia eettisesti laadukkaan sosiaalityön toteuttamiseen. Työntekijät ovat motivoituneita ja tietoisia ammattietiikasta sekä eettisistä periaatteista, mutta ulkoapäin tulevat vaatimukset vievät aikaa eettiseltä pohdinnalta arjen työssä. Työntekijöille vieritetään paljon henkilökohtaista vastuuta eettisessä pohdinnassa sekä eettisten periaatteiden soveltamisessa. Sosiaalityöntekijät ovat valmiita työskentelemään eettisten periaatteiden mukaisesti sekä tuomaan esille periaatteita arjen työssä, mutta sosiaalialalla vallitseva kiire ja työn priorisointi vievät aikaa eettisesti laadukkaalta sosiaalityöltä. Sosiaalityöntekijöiden omat arvot ja asenteet vaikuttavat myös siihen, miten sosiaalityön eettiset periaatteet huomioidaan arjen työssä.
  • Kokkonen, Hanne (2010)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin eettisten elintarvikkeiden ostamisen satunnaisuutta. Tavoitteena oli selvittää syitä, miksi kuluttajat välillä tekevät eettisiä ostopäätöksiä, mutta välillä valitsevatkin tavanomaisia tuotteita käydessään ruokaostoksilla. Tutkimuksessa selvitettiin luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeisiin kohdistuvan eettisen ostopäätösprosessin eri vaiheita ja niihin vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Tutkimuksen teoriaosiossa tarkasteltiin ensin eettisen kuluttamisen ilmiötä ylipäänsä ja tämänhetkisiä eettisten elintarvikkeiden markkinoita. Toisessa luvussa selvitettiin eettisen kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä sekä eettistä ostopäätösprosessia. Tutkimuksessa tarkasteltiin eettisistä elintarvikkeista vain luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeiden valintaa. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimusmenetelmänä teemahaastatteluja. Haastatteluja tehtiin yhteensä 16 kappaletta, joista kolme oli esihaastatteluja, ja ne suoritettiin lokakuussa 2010. Haastattelujen tuloksia käsiteltiin ja analysoitiin haastattelussa esiin nousseiden teemojen kautta ja ne muodostavat pohjan tutkimuksen päätelmille ja pohdinnalle. Haastatteluista saadun aineiston perusteella tärkeimmät syyt ostaa luomutuotteita oli niihin liitetty mielikuva niiden puhtaudesta ja terveellisyydestä sekä kollektiivisen hyödyn tuottamisesta haastatelluille koituva hyvä mieli. Reilun kaupan tuotteita ostettiin lähinnä hyvän mielen takia. Suurimmat esteet ostamiselle olivat eettisten tuotteiden korkeampi hinta, heikko saatavuus ja epätasainen laatu. Syiden taustalla vaikuttivat erityisesti heikko luottamustaso eettisiin järjestelmiin, sitoutumisaste eettisyyteen valintakriteerinä sekä vanhat tottumukset, jotka vaikuttivat myös eettisten elintarvikevalintojen säännöllisyyteen.
  • Saxen, Niklas (2014)
    This paper studies post-conflict peacebuilding in relation to non-state armed groups, notably insurgencies. Peacebuilding in general refers to long-term policies that have as their end-goal a just and self-sustaining peace. The view taken of peacebuilding here is state-centered: strengthening a legitimate and accountable state is the best way to protect individuals. The focus is on outside intervention. Also, security is a key concept. The framework advances by 1.) analysing the nature of the problem and the main security threats to peace posed by non-state armed groups, and 2.) examines the current policy-options to these problems, and sees what is effective and what is problematic. The assumption is that there is a common model of peacebuilding, that is not necessarily effective. This is referred to as 'rule-of-thumb peacebuilding. This paper uses literature review as its methods. A number of different types of sources were chosen: theoretical literature on conflicts and peacebuilding including statistical and qualitative research, articles by authoritative experts on each subject, policy handbooks by experts, lessons learned reports, as well as commissioned evaluations. Non-state armed groups are analyzed through their means (capacity) and end-goals. Gangs, organized crime, paramilitary groups, private military companies and insurgencies are examined. While all of these contest the monopoly of violence of the state, only insurgencies pose an existential threat both with respect to its means and end-goals. Yet one of the central findings is that non-state armed groups today have converging interests, and thanks to globalization new weaker but more resilient forms of insurgency emerge relatively easily. These groups can have an interest in the continuation of conflict. Of the different policy-option, I analyze DDR, conflict resolution methods, monitoring, arms control measures, sanctions, counterinsurgency and the pros and cons of interventions in general. Generally, policies could be differentiated between ones that focused on the existing armed group, and ones that focus on changing the environment that enabled them to come about. Key problems found with the commonly applied methods of peacebuilding, or 'rule-of-thumb' peacebuilding, were related to power-sharing arrangements and elections, as well as the attention given to short-term results. Additionally, a longer presence of outside monitoring of the peace process would seem to enhance the sustainability of post-conflict peace. Finally, interventions themselves can also be problematic: they can spread corruption and weaken the connection between the government and the people.
  • Fabritius, Henna (2010)
    Genetic variation is vital for both contemporary and long-term wellbeing of populations. Whereas heterozygosity (Ho) and allelic richness (A) are commonly used to measure the level of genetic diversity in a population, effective population size (Ne) describes the speed of loss of genetic variation. Various effective population sizes are proposed as standards for safe retention of genetic variation in a Minimum Viable Population (MVP). Since the 1940s, several types of effective population size estimators have been developed. Earlier estimators relied on demographic parameters, whereas genetic estimators are based on the analysis of either one or two genetic samples from a population. All Ne estimators have their unique sensitivities and limiting assumptions, which complicate the choice of estimator, comparison of results of different studies and the assessment of the reliability of the results. Ne estimators have recently been used e.g. in the monitoring of many aquatic populations, but their reliability and comparability has not often been tested with extensive ecological and genetic data, and it is not well established how much added value they bring to the conservation of easily observable species. I tested this with an extensive dataset on the Siberian jays (Perisoreus infaustus) living in Suupohja, Finland (62º22’N, 21º30’E). The Suupohja Siberian jays form one of the few isolates of Siberian jays in Southern Finland. I utilised three demographic and three genetic Ne estimators to estimate the Ne and the Ne/N ratio in the Suupohja Siberian jays, and compared the findings to the Ho and A estimates calculated with the same data, and to various suggested MVP standards. The results showed that the ratio of effective and census population sizes (Ne/N) is close to 0.6 in the Suupohja Siberian jays. Uneven survival of offspring and population size fluctuations are the main factors in the formation of this ratio. The average genetic Ne estimate would, then, suggest a census population size of 44 % higher than the average N in the Suupohja study area. This result is probably connected to the high proportion of breeding immigrants in the data, which would cause the Ne estimates to reflect a larger genetic neighbourhood than the study area. The genetic Ne estimates also suggest that the Suupohja Siberian jays might not be able to maintain their genetic diversity in the long term if gene flow would cease due to further isolation, especially if isolation would also cause a faster demographic decline. Conservation attempts should aim at ensuring gene flow to the remaining Siberian jay isolates in Southern Finland, in order to protect them from increasing genetic uniformity and inbreeding. It is possible that while the average dispersal distances in the Siberian jay are short, occasional long-distance dispersal events have an important role in the pretention of genetic structuring in a Siberian jay population. Ne estimation based on demographic data was laborious in the case of the Suupohja Siberian jays, whereas the genetic Ne estimates showed large variation depending on year and estimation method used. Reliable estimation of Ne with genetic methods would have required information on the large-scale genetic structure of the population. In any case, Ne estimates gave a clearer picture on the genetic viability of the Suupohja Siberian jays than the Ho and A estimates, which did not indicate any decrease of genetic diversity during the study period.
  • Martinmäki, Petri (2013)
    The main purpose of this master's thesis is to present experiences of test automation in an industrial case, and to make recommendations of the best practices for the case. The recommendations are based on successful test automation stories found from the existing literature. The main issues that are hindering test automation seem to be similar in the case example and in the literature. The cost of implementation and maintenance combined with unrealistic expectations are perceived in almost every project. However, in the most successful projects, they have put a lot of effort to plan and implement maintainable sets of automatic tests. In conclusion, the evidence from the literature shows that successful test automation needs investments - especially in the beginning of the project. A few specific best practices are adapted to the case project, and presented in the form that they could be applied.
  • Sarkola, Taisto (Helsingin yliopisto, 2001)