Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 3687-3706 of 24769
  • Hakanen, Jussi (2013)
    Viime vuosien aikana monet välitysinstituutit ovat lisänneet välityssääntöihinsä ehtoja pikaturvaamismenettelystä (engl. Emergency Arbitration). Pikaturvaamismenettely tarkoittaa menettelyä, jossa osapuoli voi hakea vastapuolta vastaan turvaamistoimia välityslautakunnan määräämältä pikavälimieheltä (engl. Emergency Arbitrator) silloin kun välimiesoikeutta ei ole vielä muodostettu. Tässä tutkielmassa tarkastellaan erityisesti Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan (FCC) ja Tukholman keskuskauppakamarin välitysinstituutin (SCC) pikaturvaamismenettelysääntöjä ja verrataan niitä Suomen ja Ruotsin tuomioistuimissa määrättäviin turvaamistoimiin. Pikaturvaamismenettelyn tarvetta on yleensä perusteltu sillä, että välityssopimuksen tehneet osapuolet haluavat nimenomaan välttää oikeudenkäynnin. On kuitenkin huomattava, että jotkut välimiesmenettelyn tunnetut edut – osapuolten mahdollisuus valita välimiesoikeuden kokoonpano, menettelyn nopeus ja tehokas täytäntöönpano – eivät koske pikaturvaamismenettelyä. Suurimpana ongelmana pikaturvaamismenettelyssä on siinä annettavan ratkaisun täytäntöönpanokelvottomuus. Suomessa ja Ruotsissa ainoastaan tuomioistuimen määräämät turvaamistoimipäätökset kelpaavat täytäntöönpanoperusteeksi. Lisäksi tuomioistuin voi määrätä turvaamistoimia kolmansia osapuolia kohtaan ja vastapuolta kuulematta. Tuomioistuin voi määrätä vastapuolta kuulematta väliaikaisen turvaamistoimen niin nopeasti, että pikaturvaamismenettely jää hakijan näkökulmasta väistämättä hitaammaksi vaihtoehdoksi. Tutkielmassa tarkastellaan myös, miten toimivallan rajoja on tulkittu kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ja toisaalta tuomioistuinmenettelyissä. Välimiehen ja tuomioistuimen toimivalta määrätä turvaamistoimia on sääntöjen ja lain sanamuodon perusteella hyvin laaja. Sekä välimiesmenettelyssä että tuomioistuinkäsittelyssä vaikein tilanne koskee ns. ennakkonautintaa, jossa haettava turvaamistoimi on sisällöltään osittain tai kokonaan sama kuin mitä hakija vaatii pääasiassa. Pikaturvaamismenettelylle tulee todennäköisesti eniten tarvetta silloin, kun tuomioistuin ei pystyisi tai suostuisi määräämään tehokasta turvaamistoimea. Tuomioistuimen määräämä turvaamistoimi on lähtökohtaisesti täytäntöönpantavissa vain tuomioistuimen sijaintivaltiossa – ja tietyin edellytyksin muissa EU- ja EFTA-maissa. Kansainvälisessä välimiesmenettelyssä voi syntyä tilanne, jossa osapuoli ei saa riittävän tehokasta turvaamistoimea siinä maassa, jonka tuomiovaltaan turvattava oikeus kuuluu. Tällöin pikaturvaamismenettely saattaa olla osapuolelle ainoa vaihtoehto. Täytäntöönpanokelvottomuudestaan huolimatta pikaturvaamispäätös voi olla osapuolelle tärkeä etu, koska osapuolet yleensä noudattavat välimiesten päätöksiä vapaaehtoisesti. Osapuoli saattaa hakea pikaturvaamispäätöstä myös silloin, kun riidan pysyminen ei-julkisena on tärkeämpää kuin se, että vastapuoli mahdollisesti ei noudata päätöstä. Pikaturvaamismenettelyssä hakija saattaa myös välttyä maksamasta etukäteisvakuutta. Tuomioistuimessa turvaamistoimen täytäntöönpano edellyttää, että hakija asettaa riittävän vakuuden vastapuolelle aiheutuvien vahinkojen turvaamiseksi. Suomen ja Ruotsin tuomioistuinten turvaamistoimimenettelyn tehokkuudesta ja pikaturvaamispäätöksen täytäntöönpanokelvottomuudesta johtuen on odotettavissa, että osapuolet valitsevat pikaturvaamismenettelyn tuomioistuimen sijaan vain hyvin harvoissa tilanteissa.
  • Virtanen, Ismo (Helsingin yliopisto, 2011)
    Tässä työssä tarkastellaan emergenssiä luonnontieteellisenä, metafyysisenä ja teologisena käsitteenä, ja erityisesti Philip Claytonin emergenssiteoriaa. Tutkimuskohteena on Philip Claytonin kirja Mind and Emergence From Quantum to Consciousness ja tutkimusmetodina käsitteellinen analyysi. Kun emergenssiä tarkastellaan metafyysisenä teoriana, se on mahdollista nähdä fysikalismille ja dualismille vaihtoehtoisena filosofisena katsantokantana todellisuuteen. Fysikalismi on havaittavaa todellisuutta koskeva näkemys, jonka mukaan kaikki ilmiöt ovat lopulta palautettavissa fysiikkaan ja selitettävissä fysiikan käsittein. Dualismi taas on näkemys, että erityisesti ihmisen mieli ja tietoisuus ovat jotain fysikaaliseen maailmaan nähden täysin erilaista ja siitä riippumatonta. Emergenssiteoriassa maailman nähdään kehittyvänä kokonaisuutena, jossa kompleksisuuden kasvun myötä syntyy jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Nämä ominaisuudet eivät ole palautettavissa niihin rakenteisiin, joiden pohjalta ne ovat syntyneet. Niiden syntymistä ei ole mahdollista luonnontieteellisin tai muinkaan menetelmin ennakoida. Emergenssin heikossa muodossa tämä ennakoimattomuus on vain episteeminen, tiedon mahdollisuuksiin liittyvä rajoitus, ja kausaalisia vaikutuksia esiintyy ainoastaan fysikaalisten objektien tasolla. Metafyysinen teoria edellyttää kuitenkin vahvaa emergenssiä, jossa syntyvillä ominaisuuksilla on fysikaalisesta perustastaan riippumatonta kausaalista vaikutusta. Tätä kutsutaan alaspäin -kausaalisuudeksi. Käsitys todellisuudesta on monistinen ja holistinen. Kaikki olemassa oleva on kehittynyt samasta aineksesta, mutta ei ole palautettavissa siihen. Maailmassa on ontologisesti toisistaan poikkeavia todellisuuden tasoja. Todellisuus on enemmän kuin osiensa summa. Emergenssille on tarjottu myös teologisia sovelluksia. Kun fysikalismissa uskonnolliselle uskolle ei jää tilaa ja dualismi on luonnontieteen näkökulmasta ongelmallinen, emergenssistä on etsitty filosofista viitekehystä, jossa luonnontiede ja uskonto olisivat sovitettavissa yhteen. Ensimmäisessä luvussa käsitellään fysikalismia ja dualismia ja erityisesti filosofista ja luonnontieteellistä kritiikkiä, jota niitä vastaan voidaan esittää. Toisessa luvussa tarkastellaan erilaisia mahdollisuuksia määritellä emergenssin käsite ja esitellään erityisesti Philip Claytonin käsityksiä heikosta ja vahvasta emergenssistä, emergenssistä luonnontieteissä sekä ihmismielestä fysikaaliseen maailmaan nähden emergenttinä ilmiönä. Emergenssi mainitaan monien sellaisten ilmiöiden yhteydessä, joita on pyritty tutkimaan kaaosteorian ja kompleksisuuden tutkimuksen keinoin. Työn kolmannessa luvussa pyritään antamaan kuva emergenssin suhteesta näihin teorioihin ja ylipäätään moderniin fysiikkaan. Philip Clayton on luonut emergenssiteorian pohjalta myös teologisen teorian, jossa käsitys Jumalasta luojana ja Jumalan vaikutus maailmassa pyritään sovittamaan yhteen emergentin todellisuuskäsityksen kanssa. Tätä teologista teoriaa esitellään ja arvioidaan työn neljännessä luvussa.
  • Frick, Maria (Helsingin yliopisto, 2013)
    This study investigates codeswitching by Finns who live in Estonia. It draws from spoken and written interactional data where mainly Finnish is used, but where the participants also employ their Estonian resources. The articles in the study focus on a selection of grammatical and discourse-related phenomena, namely the formation of compound nouns, codeswitching in reported speech, conversational sequence closings, and the functions of codeswitching in social media. The introductory article provides a general overview of codeswitching in the data: patterns of forming bilingual constructions, their emergence in the flow of conversation and their consequences in interaction. The theoretical framework of the study comes from the field of interactional linguistics. The data consist of ca. 900 cases of Finnish-Estonian codeswitching in audio- and videorecorded conversations, email messages, and writings in social media, which were all collected in 2002-2012 from Finns who had lived in Estonia for up to 17 years at the time of recording. An internet-based survey and the researcher s field notes gave additional sociolinguistic background data. The data show that Estonian lexical forms and meanings are employed in Finnish contexts, that the case assignment of phrasal and clausal constructions may be mixed, and that the speakers sometimes use Estonian-like word order. Two shapes are described that often attract codeswitching in one- or multi-word constructions. The first one (named ravioli in the study) are bilingual homophones whose form is similar, although not necessarily identical, in the two languages, but whose meaning differs. These constructions attract semantic borrowing so that they are used in their Finnish form but Estonian meaning. The second shape (named farfalle) are bipartite constructions such as noun-noun compounds, existential and subject complement clauses and voicing constructions, where one of the parts specifies, modifies, characterises or demonstrates that which is identified in the other part. In them, the switch happens in between the parts, typically so that the part doing specification, characterisation, modification or demonstration is in Estonian. Interactional linguists understand grammar to be emergent in interaction, for the needs of the on-going situation. This view is supported by findings of sequentially motivated codeswitching in the data. Codeswitching is a heteroglossic device that speakers use for indirect evaluation, social indexing, and distancing themselves from what is said. Codeswitching is also used for tying utterances to previous ones, and for the modification of an utterance that is repeated. Usually codeswitching helps further the participants interactional projects, but in some cases it becomes an obstacle that results in side sequences and disalignment, disaffiliation or even teasing.
  • Toivio, Matti (2011)
    Finnish forest industry is in the middle of a radical change. Deepening recession and the falling demand of woodworking industry´s traditional products have forced also sawmilling industry to find new and more fertile solutions to improve their operational preconditions. In recent years, the role of bioenergy production has often been highlighted as a part of sawmills´ business repertoire. Sawmilling produces naturally a lot of by-products (e.g. bark, sawdust, chips) which could be exploited more effectively in energy production, and this would bring more incomes or maybe even create new business opportunities for sawmills. Production of bioenergy is also supported by government´s climate and energy policies favouring renewable energy sources, public financial subsidies, and soaring prices of fossil fuels. Also the decreasing production of domestic pulp and paper industry releases a fair amount of sawmills´ by-products for other uses. However, bioenergy production as a part of sawmills´ by-product utilization has been so far researched very little from a managerial point of view. The purpose of this study was to explore the relative significance of the main bioenergy-related processes, resources and factors at Finnish independent industrial sawmills including partnerships, cooperation, customers relationships and investments, and also the future perspectives of bioenergy business at these sawmills with the help of two resource-based approaches (resource-based view, natural-resource-based view). Data of the study comprised of secondary data (e.g. literature), and primary data which was attracted from interviews directed to sawmill managers (or equivalent persons in charge of decisions regarding bioenergy production at sawmill). While a literature review and the Delphi method with two questionnaires were utilized as the methods of the study. According to the results of the study, the most significant processes related to the value chain of bioenergy business are connected to raw material availability and procurement, and customer relationships management. In addition to raw material and services, the most significant resources included factory and machinery, personnel, collaboration, and geographic location. Long-term cooperation deals were clearly valued as the most significant form of collaboration, and especially in processes connected to raw material procurement. Study results also revealed that factors related to demand, subsidies and prices had highest importance in connection with sawmills´ future bioenergy business. However, majority of the respondents required that certain preconditions connected to the above-mentioned factors should be fulfilled before they will continue their bioenergy-related investments. Generally, the answers showed a wide divergence of opinions among the respondents which may refer to sawmills´ different emphases and expectations concerning bioenergy. In other words, bioenergy is still perceived as a quite novel and risky area of business at Finnish independent industrial sawmills. These results indicate that the massive expansion of bioenergy business at private sawmills in Finland is not a self-evident truth. The blocking barriers seem to be connected mainly to demand of bioenergy and money. Respondents´ answers disseminated a growing dissatisfaction towards the policies of authorities, which don´t treat equally sawmill-based bioenergy compared to other forms of bioenergy. This proposition was boiled down in a sawmill manager´s comment: “There is a lot of bioenergy available, if they just want to make use of it.” It seems that the positive effects of government´s policies favouring the renewables are not taking effect at private sawmills. However, as there anyway seems to be a lot of potential connected to emerging bioenergy business at Finnish independent industrial sawmills, there is also a clear need for more profound future studies over this topic.
  • Heiskanen, Aleksi (2013)
    The pulp and paper industry has gone through severe structural changes during the past decade. The shift from traditional production areas towards new operational environments has caused some challenges in adapting to these environments. Every organisation in the pulp and paper industry has its own strategy to meet the requirements from the market and regulators, but there are options, such as different certification schemes introduced along the past decades. Sustainable financing has become one of these options, and its utilisation has been increasing. Financing taking into account non-financial characteristics is also called sustainable financing. According to the previous research, sustainable financing may encourage the implementation of corporate commitments to enhance risk management, and improve stakeholder management. Also, these functions that go beyond purely financial objectives may generate implicitly positive results in the form of competitive advantage, brand value, stakeholder support for operations, enhanced access to capital and ultimately lower cost of capital. Sustainable financing may also answer the need for enhanced sustainability and transparency in the financial sector. However, the concept of sustainable financing and its vagueness have also been criticised. Therefore, the objective of this study is to analyse the main actors and functions inside the system, obstacles hindering the further adoption and drivers to promote the adoption, and ultimately, examine the possible impacts of sustainable financing. The methods used to conduct this study were qualitative and based on multiple data sources. First, the basic concept of sustainable financing was explored based on the literature, and secondly empirical data was collected through selected thematic interviews. The representative data is divided roughly into two categories, supply and demand. The supply represents organisations providing sustainable financing, including private and non-private actors. The demand includes private companies in the pulp and paper industry. The interviewees were asked questions about the current and expected future situation and the situation inside organisation and the concept as perceived in general. The understanding of sustainable financing still remains relatively vague. Unexpectedly, only few obstacles hindering the further adoption were identified. The actors were in general more generous in identifying drivers for further adoption. Motives were considered mostly originating from changes in the operational environment. This suggests that sustainable financing is still seen to be part of a broader context such as corporate responsibility, but it has emerging significance in the interaction with other issues such as risk mitigation, stakeholder management and strategic corporate responsibility. The study was to reveal whether sustainable financing influences investment decisions in the case of the pulp and paper industry. The impact of sustainable financing remains relatively low. However its emerging significance was not denied. This may be partly explained by the fact that it is still perceived to be a part of a larger context of CSR. On the other hand, no significant trade-offs were identified. Indisputably sustainable financing possesses a great potential and it is a good starting point for how different organisations can collaborate to achieve common goals; enhanced long-term economic viability and better practices.
  • Riihelä, Kari (2012)
    Koko typografian ja graafisen suunnittelun kenttä kävi 1980- ja 1990-luvun taitteessa läpi suuren mullistuksen, jossa tärkeässä roolissa oli kotitietokoneiden yleistymisestä lähtenyt teknologian kehitys. Pro gradu -tutkielmani käsittelee typografian muutosta digitaalisen suunnittelun myötä. Lähestyn aihetta pohjoiskalifornialaisen Emigre Inc.:n toiminnan kautta, joka on yksi digitaalisen suunnittelun pioneereista. Yritys on tullut tunnetuksi erityisesti graafiseen suunnitteluun ja typografiaan erikoistuneen Emigre-lehden (1984–2005) julkaisijana sekä ekspressiivisten kirjaintyyppien jakelijana. Emigre oli ensimmäisiä digitaalisia fonttitaloja, joka julkaisi alkuperäisfontteja digitaalisessa muodossa. Emigren sydän on parivaljakko Rudy VanderLans ja Zuzana Licko: VanderLans toimi lehden suunnittelijana ja luotsaajana ja Licko suunnitteli uusia fontteja lehden tarpeisiin ja johti fonttitalon toimintaa. Tarkastelen tutkielmassani, miten Emigre ilmentää digitaalisen suunnittelun myötä tapahtunutta muutosta typografiassa ja kuinka Lickon kirjaintyypit heijastavat teknologian kehitystä. Pääasiallisena tutkimuslähteenäni toimivat varhaiset Emigre-lehdet (Nro:t 1–32, 1984–1994) sekä Emigrestä kirjoitetut tekstit. Emigren synty sijoittuu ideologisen murroksen ja suuren teknisen kehityksen kynnykselle, jossa vanhat suunnittelun arvot ovat alkaneet murtua ja uudet teoreettiset ajatukset kuten dekonstruktio vaikuttavat suunnitteluun ja kirjainmuotoihin. Luettavuus, estetiikka ja koko typografian funktio ovat uudelleen arvioinnin kohteena. Esitän tutkielmassani neljä tärkeää digitaalisen suunnittelun tuomaa muutosta: 1) Kirjainsuunnittelijoiden uusi sukupolvi 2) Subjektiivinen muotokieli 3) Suunnittelutyön muutos 4) Digitaalinen jakelu Emigre oli eturintamassa luomassa digitaalisen typografian muotokieltä ja Zuzana Licko edustaa typografian tradition ulkopuolelta tulevaa uutta kirjainsuunnittelijoiden sukupolvea, jonka subjektiivinen muotokieli on saanut vaikutteita suoraan välineestä. Kotitietokoneet ovat demokratisoineet suunnittelu- ja tuotantoprosessit ja uusien laitteiden avulla kirjaintyyppien suunnittelu ja lehden tekeminen ovat mahdollista pienillä resursseilla. Emigre on hyvä esimerkki ns. tee-se-itse -suuntauksesta ja digitaalisen jakelun edelläkävijästä. Emigren toiminta kuvastaa mielestäni kokonaisvaltaisesti muutosta, joka tapahtui typografian kentällä digitaalisen suunnittelun myötä. Lickon kirjaintyypit osoittavat, että teknologian kehityksellä on ollut myös suoraa vaikutusta kirjainmuotoihin, vaikka teknologia itsessään ei olekaan ollut suurempaa tyylillistä muutosta alullepaneva voima. Digitalisoitumisella on ollut vaikutusta ennen kaikkea suunnitteluprosesseihin ja jakeluun. Näen, että ajatusmaailman muutos sekä teknologian kehitys yhdessä loivat 1990-luvun ekspressiivisen typografian siinä laajuudessa ja muodossa kuin se on esiintynyt.
  • Jauhiainen, Alma (1927)
  • Kukko, Jussi (2014)
    Tutkielman aihe on lähellä rahoitusmarkkinoiden käytäntöä. Tutkielmassa analysoidaan comfort lettereiden oikeudellista merkitystä ja pyritään selvittämään, mikä vaikutus comfort letterillä on emissionjärjestäjän huolellisuutta arvioitaessa arvopaperimarkkinalain näkökulmasta, erityisesti joukkovelkakirjaemissiossa. Taustaksi käsitellään sitä, mikä rooli emissionjärjestäjän vastuulla ja siihen liittyvällä comfort letterillä on osakeyhtiöympäristön agenttisuhteissa. Työssä käydään läpi sääntelyn taustalla vaikuttavia yhtiöiden ja eri tyyppisten rahoittajien osin ristiriitaisia intressejä. Ennen varsi- naisiin normeihin siirtymistä tarkastellaan sitä, miksi emissionjärjestäjä on lainsäädännössä asetettu vastuuseen liikkeeseenlaski- jan tiedoista. Sääntelystä käydään läpi ensimarkkinoiden tiedonantosäännöt sekä vastuun lopulta konkretisoivat vahingonkorvaus- säännöt. Lisäksi tutkitaan huolellisuutta koskevaa todistustaakkaa, vastuun jakautumista järjestäjän ja liikkeeseenlaskijan kesken, sekä harvalukuista kotimaista oikeuskäytäntöä emissionjärjestäjän vastuuseen liittyen. Comfort letterin varsinainen tarkastelu alkaa due diligence -instituution alkuperän esittelyllä ja jatkuu siihen liittyvän suomalaisen käytännön esiin tuomisella. Tämän jälkeen käydään yleisellä tasolla läpi tilintarkastajan roolia arvopaperiemissiossa. Luvun päät- teeksi tarkastellaan comfort letterin tarvetta ja käyttötarkoitusta sekä letterin laatimisprosessia ja tarkempaa sisältöä. Työn keskeisimmässä osassa kansainvälistä arvopaperimarkkinakäytäntöä ja comfort letterin vaikutusta tarkastellaan kotimaisen arvopaperimarkkinasääntelyn läpi. Tulkintapohjaa haetaan comfort letterin roolista ulkomailla. Lisäksi tarkastellaan sijoittajansuoja- funktion ja oikeustaloustieteellisen tehokkuusnäkökulman suunnilta kumpuavia argumentteja. Tutkielman pääasiallisena havaintona on, että comfort letter tukee joukkovelkakirjaemission järjestäjää huolellisuusvelvoitteensa täyttämisessä suomalaisilla arvopaperimarkkinoilla. Yleisesti käytetyn mallidokumentin seuraaminen voi vielä parantaa letterin luotettavuutta. Comfort letterin ei kuitenkaan tule vaikuttaa siten, että järjestäjä ei suhtautuisi kriittisesti sille esitettyyn materiaaliin. Järjestäjän huolellisuusvelvoitteen funktiona on lievittää yhtiön ja velkojien välistä agenttiongelmaa sekä hallita niiden välistä in- tressiristiriitaa. Siksi on tärkeää, että jos järjestäjä ei reagoi epäilyksiä herättäviin seikkoihin, ei comfort letterin vahingon syntyessä tule olla riittävä osoitus huolellisuudesta.
  • Haapanala, Sami (Helsingin yliopisto, 2012)
    Volatile organic compounds (VOCs) are reactive trace gases abundant in the atmosphere. As strongly reactive constituents they have many impacts on the atmospheric chemistry. To properly understand the processes involved in VOC cycles within the biosphere and atmosphere, we must have comprehensive knowledge on the biogenic and anthropogenic emissions and atmospheric concentrations. In this thesis, the emissions of VOCs were measured in many scales from various Fennoscandian ecosystems, utilizing several methods. First, enclosure method was applied to study the branch scale VOC emission from mountain birch. The measurements were conducted during two successive growing seasons. Significant emissions of sesquiterpenes were observed in the first year but not in the second one. Second, relaxed eddy accumulation (REA) method was used to study the ecosystem scale emissions of light hydrocarbons from a wetland. In addition to methane, the only significant emission was that of isoprene. Isoprene emission potential was found to be about 680 μg m-2 h-1. The REA method was further developed by studying the possible stability dependency of the method. Another ecosystem scale flux measurement method, disjunct eddy accumulation (DEA), was applied to study monoterpene emissions from a timber felling area. The emissions of monoterpenes were very high for a few months after felling, peaking at 5200 μg m−2 h−1. Despite of the short period those emissions seem to be of great importance for the atmospheric VOC burden. Third, profiles of boundary layer concentrations of some biogenic and anthropogenic VOCs were measured using a hot air balloon as a platform. Landscape scale emissions were inferred using the concentration data. Overall, our understanding of the previously poorly known VOC emissions from some Fennoscandian ecosystems was increased. This study highlights the importance to quantify emission hotspots of even marginal ecosystems to get comprehensive understanding for emission inventories and future redictions. The correct choice of measuring methods and experiment setup is essential for reliable field data.
  • Lappi, Pauli (2013)
    In this thesis we consider emissions trading under various market imperfections such as uncertainty over permit price, imperfect competition and noncompliance. First, we study the effects of uncertain permit price on the firms choice of emission intensive and clean inputs in an multi-input production process. We also assess the risk aversion factors of some Finnish heat and power producers. Second, we study imperfect competition in output and permit markets with a two-stage model, where output decision is made before permit trades. The emphasis is on the strategic interaction between firms and on the efficiency increasing regulation. Third, we turn back to uncertainty and analyse the welfare difference between emissions trading and emission tax, when some of the firms may be noncompliant. The main finding is that welfare is greater with emission tax than with emissions trading, when at least one firm is noncompliant. Finally, we extend some existing models of permit banking and borrowing to encompass also noncompliant behavior of firms. Here, we analyse the incentives of compliant firms to become noncompliant at some point in time and also the time paths of the choice variables.
  • Nurminen, Sofia (2014)
    Tiivistelmä - Referat Tutkielmani lähtökohtana oli Levinasin käsitys filosofiasta eettisenä metafysiikkana. Tutkimuksessani vertasin Levinasin käsitystä eettisestä toisen ihmisen kasvojen kohtaamisesta hänen käsitykseensä eroottisesta kohtaamisesta. Tutkielmani metodina oli systemaattinen analyysi. Tutkin Levinasin ajattelua erityisesti tarkastelemalla käsitteiden ja niiden suhteiden kehitystä teoksessa Totaliteetti ja Äärettömyys. Levinas asettaa teoksessaan ihmisen olemassaolon perustaksi Toisen ihmisen eli Äärettömän Idean kohtaamisen. Subjektin olemassaolon perusta on metafyysinen Halu, joka suuntautuu äärettömästi Toiseen. Sekä eettinen että eroottinen suhde edellyttävät, että on olemassa erillinen subjekti, joka kohtaa Toisen. Subjektilla on oma sisäinen maailma, johon hän voi toivottaa toisen tervetulleeksi ja joka mahdollistaa subjektin vastuullisuuden. Subjektin sisäinen maailma perustuu siihen, että hän elää jostakin eli nauttii maailman objekteista. Nautinto eli eläminen jostakin kuvastaa intentionaalisuutta, jossa olemuksellisesti toiset eli objektit muuttuvat samaksi eli osaksi minää. Maailma samassa muodostuu subjektin kielellisistä käsitteistä. Erillinen subjekti voi kohdata Toisen ihmisen ja kasvot. Eettisessä suhteessa kasvot ilmaisevat subjektille äärettömän eettisen velvoitteen. Kasvot ovat suhteessa subjektiin täysin ulkopuoliset ja transsendentit. Eroottinen suhde suuntautuu feminiineihin kasvoihin. Subjekti nauttii eroksessa immanentisti kasvoista, mutta toisaalta subjektin eroksessa kohtaamat feminiinit kasvot kuvastavat aina transsendenssia ei-vielä-olevaa. Tutkielman keskeinen tulos oli, että toisen ihmisen kasvot saavat eettisen merkityksensä hedelmällisyyden kautta. Eettinen suhde ei kuvasta subjektin täyttä transsendenssia, mutta eroksen avulla syntyvä hedelmällisyys kuvastaa. Hedelmällisyydessä syntyy lapsi, jossa isä on sekä itsensä että toinen. Isä valitsee lapsen, ja isällinen valinta tekee lapsesta uniikin. Tämä on perusta veljeydelle ja tasa-arvolle. Poika kuvastaa isän näkökulmasta äärettömyyttä ja vastuuta. Kasvot saavat merkityksen veljeydessä, ja kasvot merkitsevät oikeudenmukaisuutta. Hedelmällisyys mahdollistaa veljeyden, sillä ihmiskunta on tasa-arvoisten veljien yhteisö. Tutkielmassani todettiin myös, että eettinen ja eroottinen suhde liittyvät yhteen ja täydentävät toisiaan Levinasin ajattelussa. Subjektin ja Toisen kasvojen eettinen kohtaaminen on Levinasin mukaan yhteiskunnallisen järjestyksen perusta. Sukupolvien jatkumo mahdollistaa sen, että isä voi olla lapsessaan äärettömästi. Myös pojalla on mahdollisuus hedelmällisyyteen. On mahdollista ajatella, että subjekti on olemuksellisesti vastuullisuutta. Levinasin mukaan isä asettaa pojan vastuulliseksi. Subjekti saa tällöin olemassaolonsa Toiselta, joka asettaa subjektin vapauden kyseenalaiseksi. Toinen voisi olla hedelmällisyydessä isä tai eettisessä kohtaamisessa veli, joka on tasa-arvoinen, sillä hänkin on sekä isänsä että toinen samaan tapaan kuin subjekti. Levinasin mukaan Äärettömän Idea on filosofisesti ensisijainen, ja subjektin olemassaolo perustuu Äärettömän Ideaan. Jokaisen ihmisen olemassaolo perustuu Äärettömän ideaan, mikä on myös veljeyden perusta.
  • Jantunen, Jarmo (1995)
  • Vartiainen, Vuokko (2001)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vapaaehtoisten käsityksiä Rikosuhripäivystyksestä ja omasta sitoutumisestaan. Tavoitteena oli myös selvittää sitoutumista lisääviä ja vähentäviä tekijöitä. Vapaaehtoisten mukaan sitoutuminen auttamistyöhön tarkoitti sitä, että tekee sen, mitä on luvannut ja tekee sen mahdollisimman hyvin. Toimintasääntöjen ja eettisten periaatteiden noudattaminen ilmensi Rikosuhripäivystykseen sitoutumista. Rikosuhripäivystys on auttamispalvelu, joka tarjoaa rikoksen kohteeksi joutuneille henkistä tukea ja käytännön neuvoja.Tutkimuksen taustalla ovat hyvinvointivaltion taloudellisten resurssien niukkuusongelmat, jotka lisäävät paineita myös kolmannelle sektorille. Yksilöllistyneen ihmisen maailmankuvaan palkattoman avun antamisen oletetaan sopivan heikosti. Ongelmana onkin, miten saadaan ihmiset sitoutumaan vapaaehtoistoimintaan ja jatkamaan tehtävissään. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla 12:a vapaaehtoista. Uusintahaastatteluun valittiin heistä kuusi. Metodina käytettiin teemahaastattelua, koska haluttiin saada vapaaehtoisten omia näkemyksiä. Analyysissä muodostettiin vapaaehtoisten taustavahvuuksien ja ominaisuuksien perusteella kolme ryhmää: vahvat kanssakulkijat, kriiseissään karaistuneet ymmärtäjät ja ratkaisuhakuiset auttajat. Ryhmien avulla kuvattiin vapaaehtoisten sitoutumista ja tehtävissään jatkamista. Vahvat kanssakulkijat sitoutuivat kiinteästi tehtäviinsä. Heidän voimavaroinaan olivat auttamiseen soveltuva ammattitausta ja lapsuuden kodista saadut arvot. Sitoutumista lisäsivät eniten työstä saatu sisäinen kiitos ja työntekijöiden huomioiva suhtautuminen.Omaa aikaa annettiin harkiten. Kriiseissään karaistuneiden ymmärtäjien vahvuudet kumpusivat oman elämän vaikeuksien voittamisesta. He sitoutuivat auttamistehtävien kautta Rikosuhripäivystykseen. Merkityksellisyyden tunteen täyttyminen ja sosiaalinen tuki lisäsivät sitoutumista. Vapaaehtoistyö oli heille lähes elämäntehtävä. Ratkaisuhakuisten auttajien sitoutuminen ilmeni erilaisten ratkaisujen etsimisenä ja tekemisenä niin omassa elämässä kuin vapaaehtoistyössäkin. Heidän vahvuustekijöitään olivat elämäntilanteen antama aika, laaja-alainen osaaminen ja käytännön läheisyys. Osallistuminen ilmeni lyhytkestoisempana sitoutumisena. Haastateltujen sitoutumista vähensivät auttamistoiminnan rajallisuus ja omien taitojen riittämätön hyödyntäminen. Syitä sitoutumiseen olivat mm: kristillinen ja yhteiskunnallinen auttamisvelvollisuus, uuden identiteetin rakentaminen, elämän muutoskohtien järjestely ja vaativien auttamistehtävien antama haaste. Tutkimuksen päähavainto oli se, että auttamistyöhön ja Rikosuhripäivystykseen sitouduttiin sillä tiiviydellä ja niin kauan kuin vapaaehtoistyö täytti merkittävimmältä osin tehtäväänsä. Keskeisimmät lähteet: Nylund 2000: Varieties of Mutual Support and Voluntary Action. A Study of Finnish Self-Help Groups and Volunteers, Helander 1998: Kolmas sektori. Käsitteistöstä, ulottuvuuksista ja tulkinnoista, Tuorila & Siltaniemi 1999: Unohdettu rikoksen uhri?
  • Ilunga, Yannick Edgard (2015)
    Over the last two decades, social movements and protest groups have been reshaped by their use of the Internet and ICT technology. On the one hand, such tools have helped social movements find and disseminate information, recruit participants, organise, coordinate, and make decisions (Kavada, 2010: 101). Groups such as the Zapatistas, hailed ̳first informational guerrilla movement‘ by Castells (2004), are an example of how protest groups have been reshaped by the adoption of the Web ICT technology. On the other hand, the Internet has generated a new form of protest: online activism. Despite the proliferation of online activist campaigns, this form of ―activism through clicks‖ has been subjected to criticism (Morozov, 2009a, 2009b, 2011; Christensen, 2011, 2012). For the slacktivist critique, such typology of activism does not appear to be motivated by and does not seem to aim at solving issues of political nature and of global resonance. This study focuses on the SOPA Strike, protest launched in response to the Stop Online Piracy Act. The American nonprofit Fight for the Future, successfully managed to engage and mobilise thousands of Internet users, advocacy groups, tech companies, gamers and other groups who, on January 18, 2012, joined the largest protest in the history of the Internet. By looking at three online campaigns the NGO launched in response to SOPA – Free Bieber, American Censorship Day and Boycott GoDaddy – as well as its discourse on social media, this thesis tries to identify the tactics Fight for the Future used to enhance e-mobilisation. Keywords: online activism, e-mobilisation, protest tactics, SOPA, Fight for the Future, slacktivism
  • Bäckström, Anna (2001)
    Tutkielmassa tarkasteltiin emootioita ja selviytymiskeinoja sekä niiden välistä yhteyttä homekotien asukkaiden vaikeassa elämäntilanteessa. Kodin homeongelma näyttäytyy yksilötasolla vakavana ja monitahoisena elämänkriisinä vaikuttaen niin terveyteen, taloudelliseen tilanteeseen kuin sosiaalisiin suhteisiinkin. Yksilön ja ympäristön suhdetta heijastava arviointi on avainasemassa sekä emootioiden että selviytymiskeinojen ymmärtämisessä. Emootiot määrittyvät kohteensa perusteella intentionaalisiksi. Selviytymiskeinoin vaikutetaan sekä yksilö-ympäristösuhteeseen että sen henkilökohtaiseen merkitykseen. Tutkielman taustalla kuljetettiin Richard Lazaruksen ja Susan Folkmanin (1984) transaktionaalista teoriaa, jonka osuvuutta arvioitiin aineiston perusteella. Tutkimukselle asetettiin neljä tehtävää: emootioiden laadun ja niiden kohteiden hahmottaminen, emootionarratiivien rakentaminen, emootioiden ja selviytymiskeinojen suhteen määrittäminen sekä emootioita korostavan selviytymisen luonnehtiminen. Aineiston keruumenetelmänä oli laadullinen teemahaastattelu, jonka yhteydessä haastateltavat piirsivät emootioviivan. Haastateltavina oli kaksitoista homekodin asukasta. Litteroidun haastatteluaineiston luokittava analyysi oli lähtökohtana aineiston tulkinnalle, jossa pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva emootioiden ja selviytymisen yhteenkietoutuneisuudesta. Emootioviivojen tulkinnassa käytettiin tarinallista lähestymistapaa. Emootiot määrittyivät aineistossa kohteensa perusteella. Kohteet olivat koti, itse, muut, terveys ja oikeus. Sosiaalinen ympäristö odotti kotinsa ja terveytensä menettäneiltä ihmisiltä normatiivisesti negatiivisia emootioita. Normatiivisten odotusten vastustus näyttäytyi rationaalisuuden korostamisena. Emootioviivojen pohjalta rakennettiin kolme emootionarratiivia: uhritarina, romanttinen tarina sekä sankaritarina. Selviytymisstrategioiden valinta riippui siitä, minkälainen rooli emootioille annettiin selviytymistarinassa. Emootioita korostavan selviytymisen ehtona oli, että emotionaalisuus nähtiin elämää muutenkin jäsentävänä tekijänä. Selviytymiskeinojen ja emootioiden sisäinen mielekkyys ilmeni yksilön elämänlogiikan kannalta aina yhdenmukaisena. Emootioiden painotuserot riippuivat siitä, minkälaisen elämäntarinan ja -arvojen osaksi selviytyminen homekotikriisistä asettui. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että Lazaruksen ja Folkmanin (1984) teoria soveltuu melko hyvin kuvaamaan pitkäaikaisistakin elämänvaikeuksista selviytymistä edellyttäen, että yksilö on sitoutunut odotettuihin emootio- ja selviytymismalleihin. Tärkeimmät lähteet olivat Lazarus, R. S. & Folkman, S. (1984). Stress, appraisal, and coping; Lazarus, R. S. (1991). Emotion and adaptation ja Hänninen, V. (1999). Sisäinen tarina, elämä ja muutos.
  • Seppälä, Noora (2014)
    Objectives: Hostility and anger in adulthood have been associated with adverse consequences such as coronary heart disease, early mortality, worse mental health and social problems. It is therefore important to study the antecedents of hostility and anger. Previous studies have shown that low socioeconomic status in childhood and in adulthood and traumatic experiences are associated with higher hostility and anger in early and middle adulthood. However, very few studies exploring the association of traumatic experiences and hostility or anger have used large population-based cohorts, and no studies have explored the association in older adults. The aim of this study was to test whether emotional and physical traumas, childhood separation from parents and low socioeconomic status in childhood and adulthood are associated with hostility and anger in late adulthood. Second aim was to test whether the accumulation of these stressful experiences and the age at the time of the first traumatic experience are associated with hostility and anger in late adulthood. Methods: Participants were 1702 people who were born in Helsinki between 1934–1944 (women 55.9 %, average age 63 years) and were part of the Helsinki Birth Cohort Study. The participants filled out a psychological survey between 2001–2004. Emotional and physical traumas were measured with Traumatic Experiences Checklist, hostility with Cook-Medley Ho-scale and trait anger with Spielberger’s Trait Anger Scale. The information about childhood and adulthood socioeconomic status and childhood separation from parents due to war time evacuation were retrieved from registers. Linear regression was used as the analysis method. Results: An experience of an emotional or physical trauma and their frequency were associated with higher levels of hostility and anger in late adulthood. Emotional and physical traumas were also separately related to higher levels of hostility and anger. Age at the first emotional or a physical trauma had an effect on hostility: having experienced the first trauma in childhood was associated with higher hostility level, whereas having experienced the first trauma in adulthood was not. Experiences of an emotional or physical trauma were associated with higher anger level regardless of age at the first traumatic experience. Low socioeconomic status in adulthood was associated with higher hostility but not anger. Low socioeconomic status in childhood or childhood separation from parents were not associated with hostility or anger. However, the cumulative number of these stressful experiences was associated with higher levels of hostility and anger. Conclusions: Emotional and physical traumas and the accumulation of stressful experiences during the life course may predispose to higher hostility and anger in late adulthood.
  • Voutilainen, Liisa (Helsingin yliopisto, 2010)
    The dissertation examines how emotional experiences are oriented to in the details of psychotherapeutic interaction. The data (57 audio recorded sessions) come from one therapist-patient dyad in cognitive psychotherapy. Conversation analysis is used as method. The dissertation consists of 4 original articles and a summary. The analyses explicate the therapist s practices of responding to the patient s affective expressions. Different types of affiliating responses are identified. It is shown that the affiliating responses are combined with, or build grounds for, more interpretive and challenging actions. The study also includes a case study of a session with strong misalignment between the therapist s and patient s orientations, showing how this misalignment is managed by the therapist. Moreover, through a longitudinal analysis of the transformation of a sequence type, the study suggests that therapeutic change processes can be located to sequential relations of actions. The practices found in this study are compared to earlier research on everyday talk and on medical encounters. It is suggested that in psychotherapeutic interaction, the generic norms of interaction considering affiliation and epistemic access, are modified for the purposes of therapeutic work. The study also shows that the practices of responding to emotional experience in psychotherapy can deviate from the everyday practices of affiliation. The results of the study are also discussed in terms of concepts arising from clinical theory. These include empathy, validation of emotion, therapeutic alliance, interpretation, challenging beliefs, and therapeutic change. The therapist s approach described in this study involves practical integration of different clinical theories. In general terms, the study suggests that in the details of interaction, psychotherapy recurrently performs a dual task of empathy and challenging in relation to the patient s ways of describing their experiences. Methodologically, the study discusses the problem of identifying actions in conversation analysis of psychotherapy and emotional interaction, and the possibility to apply conversation analysis in the study of therapeutic change.
  • Mattsson, Stella (2015)
    Avhandlingen inom området för arbetssociologi är en studie om postbyråkratiskt arbetsliv i den kreativa industrin i huvudstadsregionen. Syftet är att försöka definiera och förklara vad som avses med en postbyråkratisk organisation, vars mest framträdande säregenhet är betydelsen och behovet av sociala egenskaper och sociala relationer mellan de anställda. Den teoretiska referensramen presenterar teorier om kunskapsarbete, postbyråkrati och framväxten av den sociala organisationens förväntningar på individen. Den sociala organisationen är bevisligen framgångsrik eftersom den lyckas engagera individen på det emotionella planet. Forskningsresultat tyder på att emotionellt engagerade arbetstagare genererar trivsel och framgång. Dagens företagskultur kan däremot anses ha tagit ett steg längre än HR-litteraturen förutspådde på 1980-talet, och i den sociologiska litteraturen talar man ofta om vänskaps- och rolighetskultur - både på gott och ont. Flera framgångsrika företag är kända för att förespråka en sådan typ av företagskultur. Hur fungerar vänskapskulturen och vilka följder har den sist och slutligen för individen? I min avhandling har jag sökt postbyråkratiska kännetecken och särskilt uttrycken för vänskapskultur i småskaliga, ofta relativt nystartade företag i den kreativa branschen. Materialet är insamlat i huvudstadsregionen under åren 2013 och 2014 och består av kvalitativa forskningsintervjuer. Analysen av materialet visar på många sätt att vänskapskulturen bland informanterna är utbredd och relativt lätt att definiera. Informanterna har för det mesta en positiv syn på det så kallade subjektifierade arbetet, och upplever att de trivs på sin arbetsplats på grund av den goda stämningen och den sociala samvaron. Sociala relationer ger även ökat inflytande och antiauktoritära, icke-hierarkiska chefer som endast styr i bakgrunden är vanliga. Analysen visar också att rekryteringen inom branschen åtminstone enligt informanternas utsagor tagit ett steg bort från formella behörighetskrav och i första hand letar efter personligheter som passar in socialt sett i företagets kultur. En annan sida av resultatet är dock att vänskapskulturen även har avigsidor; det är svårt att tala allvar med en chef eller arbetskamrat som samtidigt är en vän, man kan känna sig orättvist behandlad men förbiser det för den goda stämningens skull, roligheterna stör själva arbetet m.m. Min slutsats är att en organisation som är icke-traditionell och saknar byråkratisk eller lagfäst struktur behöver något annat som håller truppen samlad och fokuserad på gemensamma mål. Det är möjligt att vänskapskulturen har blivit den sammanhållande faktorn på många arbetsplatser.