Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 3850-3869 of 27946
  • Tarkoma, Sasu (Helsingin yliopisto, 2006)
    Event-based systems are seen as good candidates for supporting distributed applications in dynamic and ubiquitous environments because they support decoupled and asynchronous many-to-many information dissemination. Event systems are widely used, because asynchronous messaging provides a flexible alternative to RPC (Remote Procedure Call). They are typically implemented using an overlay network of routers. A content-based router forwards event messages based on filters that are installed by subscribers and other routers. The filters are organized into a routing table in order to forward incoming events to proper subscribers and neighbouring routers. This thesis addresses the optimization of content-based routing tables organized using the covering relation and presents novel data structures and configurations for improving local and distributed operation. Data structures are needed for organizing filters into a routing table that supports efficient matching and runtime operation. We present novel results on dynamic filter merging and the integration of filter merging with content-based routing tables. In addition, the thesis examines the cost of client mobility using different protocols and routing topologies. We also present a new matching technique called temporal subspace matching. The technique combines two new features. The first feature, temporal operation, supports notifications, or content profiles, that persist in time. The second feature, subspace matching, allows more expressive semantics, because notifications may contain intervals and be defined as subspaces of the content space. We also present an application of temporal subspace matching pertaining to metadata-based continuous collection and object tracking.
  • Gurtov, Andrei (Helsingin yliopisto, 2004)
  • Hämäläinen, Wilhelmiina (Helsingin yliopisto, 2010)
    Analyzing statistical dependencies is a fundamental problem in all empirical science. Dependencies help us understand causes and effects, create new scientific theories, and invent cures to problems. Nowadays, large amounts of data is available, but efficient computational tools for analyzing the data are missing. In this research, we develop efficient algorithms for a commonly occurring search problem - searching for the statistically most significant dependency rules in binary data. We consider dependency rules of the form X->A or X->not A, where X is a set of positive-valued attributes and A is a single attribute. Such rules describe which factors either increase or decrease the probability of the consequent A. A classical example are genetic and environmental factors, which can either cause or prevent a disease. The emphasis in this research is that the discovered dependencies should be genuine - i.e. they should also hold in future data. This is an important distinction from the traditional association rules, which - in spite of their name and a similar appearance to dependency rules - do not necessarily represent statistical dependencies at all or represent only spurious connections, which occur by chance. Therefore, the principal objective is to search for the rules with statistical significance measures. Another important objective is to search for only non-redundant rules, which express the real causes of dependence, without any occasional extra factors. The extra factors do not add any new information on the dependence, but can only blur it and make it less accurate in future data. The problem is computationally very demanding, because the number of all possible rules increases exponentially with the number of attributes. In addition, neither the statistical dependency nor the statistical significance are monotonic properties, which means that the traditional pruning techniques do not work. As a solution, we first derive the mathematical basis for pruning the search space with any well-behaving statistical significance measures. The mathematical theory is complemented by a new algorithmic invention, which enables an efficient search without any heuristic restrictions. The resulting algorithm can be used to search for both positive and negative dependencies with any commonly used statistical measures, like Fisher's exact test, the chi-squared measure, mutual information, and z scores. According to our experiments, the algorithm is well-scalable, especially with Fisher's exact test. It can easily handle even the densest data sets with 10000-20000 attributes. Still, the results are globally optimal, which is a remarkable improvement over the existing solutions. In practice, this means that the user does not have to worry whether the dependencies hold in future data or if the data still contains better, but undiscovered dependencies.
  • Raatikainen, Marko (2013)
    Regulations for medical device software require that some of the tools used in development are validated. This thesis takes a look at how the tool validation is done in GE Healthcare. Guidelines for more efficient tool validation are presented and tested out in practice. Final version of the guidelines are evaluated by 9 experts. According to the experts the initial validation done by following the guidelines will be somewhat faster, and subsequent validations will be significantly faster. However, the guidelines take advantage of automation, including automation of tests. More time is required, if the tools are unfamiliar, or if the tool being validated is not easy to test automatically.
  • Auruksenaho, Liisa (Helsingin yliopisto, 2005)
    Tutkielma on kaksivaiheinen. Ensin esittelen apostolisen, Syyrialaisortodoksisen kirkon historiaa ja luostariperinnettä. Toisen osan tarkoitus on selvittää, liittyykö Pyhän Efraim Syyrialaisen luostarin munkkien luostariinjäämispäätökseen yhteiskunnallisia syitä ja mitä muita mahdollisia syitä voidaan löytää. Vertailen lopuksi varhaisia, 400-luvulla eläneiden kilvoittelijoiden Pyhän Efraim Syyrialaisen, Antonius Suuren ja Simeon Pylväspyhimyksen motiiveita nykykilvoittelijoiden motiiveihin, sikäli kuin se on mahdollista. Selvitän myös, onko Efraim Syyrialaisen esimerkillä ollut merkitystä nykykilvoittelijoille. Empiirinen aineisto kerättiin kahtena vuotena v. 2002 ja 2003. Tutkielmaa varten haastattelin kolmea Efraim Syyrialaisen luostarin munkkia. Pääinformanttini oli ko. luostarin seminaarin teologiopiskelija. Heidän kotitaustansa on syyrialaisortodoksinen, voimakkaasti uskonnollinen. Spiritualiteettia harjoitettiin jo lapsuudessa sekä kotona että kirkossa. Tutkielmani näkökulma on uskontohistoriallinen ja uskontososiologinen. Tutkin miten varhaiset- sekä nykypäivän kilvoittelijat ovat suhtautuneet yhteiskuntaan ja miten he ovat integroituneet luostariinsa. Kysymyksessä on nykypäivän osalta laadullinen tapaustutkimus, jonka metodeina ovat teemahaastattelu, jonka yhtenä osana olivat argumentit ja osallistruva havainnointi. Analysoin vastaukset sisällön analyysiä käyttäen. Haastatellut munkit korostivat syyrian kielen ja tradition opiskelun ja sen siirtämisen tärkeyttä seminaariin opiskelemaan hakeutumisensa, ja sen jälkeen munkiksi jäämisensä perusteluna. Pyhän Efraim Syyrialaisen esimerkin munkit kokivat olevan heille hyvin tärkeän tradition siirtäjän. Opiskelemisen ja matkustamisen mahdollisuus munkkina koettiin myös tärkeänä ja siitä syystä luostariin jäätiin, eli yhteiskunnallinen syy löytyi. Sisällön analyysissä ilmeni, että alkujaan koti edusti munkille primaarista tekijää. Sekundääristä tekijää edustivat kirkkoon kuuluva ryhmä, munkit ja luostari. Kodin ja kirkossa käynnin seurauksena tradition ja syyrian kielen oppimisen halu korostui ja niitä haluttiin lähteä opiskelemaan. Positiiviseksi viiteryhmäksi tällöin muodostuivat seminaariopiskelun aikana munkit ja muut luostarin asukkaat. Luostariin jäämisensä jälkeen primaarin tekijän voidaan huomata vaihtuneen luostariksi ja kodin asema on jäänyt sekundaariseksi. Yhteys luostarin ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa tapahtui varhaisena aikana pääasiallisesti siten, että ihmiset tulivat kilvoittelijan luokse. Nykymunkit puolestaan käyvät niiden seurakuntalaisten kotona, jotka eivät pääse yhteisiin jumalanpalveluksiin ja auttavat heitä sielunhoidollisesti ja tarvittaessa taloudellisesti. Kirkon patriarkka Mar Ignatios Zakka I Iwasilla ja metropoliitta Eusthatios Matta Rohamilla on paljon yhteyksiä myös islaminuskoiseen väestönosaa Syyriassa. Ekumeenisia yhteyksiä on munkeillakin runsaasti. Ne mahdollistuvat erilaisissa kirkon kokouksissa ja konferensseissa sekä opiskelupaikkakunnalla Kreikassa.
  • Auruksenaho, Liisa (Helsingin yliopisto, 2005)
    Tutkielma on kaksivaiheinen. Ensin esittelen apostolisen, Syyrialaisortodoksisen kirkon historiaa ja luostariperinnettä. Toisen osan tarkoitus on selvittää, liittyykö Pyhän Efraim Syyrialaisen luostarin munkkien luostariinjäämispäätökseen yhteiskunnallisia syitä ja mitä muita mahdollisia syitä voidaan löytää. Vertailen lopuksi varhaisia, 400-luvulla eläneiden kilvoittelijoiden Pyhän Efraim Syyrialaisen, Antonius Suuren ja Simeon Pylväspyhimyksen motiiveita nykykilvoittelijoiden motiiveihin, sikäli kuin se on mahdollista. Selvitän myös, onko Efraim Syyrialaisen esimerkillä ollut merkitystä nykykilvoittelijoille. Empiirinen aineisto kerättiin kahtena vuotena v. 2002 ja 2003. Tutkielmaa varten haastattelin kolmea Efraim Syyrialaisen luostarin munkkia. Pääinformanttini oli ko. luostarin seminaarin teologiopiskelija. Heidän kotitaustansa on syyrialaisortodoksinen, voimakkaasti uskonnollinen. Spiritualiteettia harjoitettiin jo lapsuudessa sekä kotona että kirkossa. Tutkielmani näkökulma on uskontohistoriallinen ja uskontososiologinen. Tutkin miten varhaiset- sekä nykypäivän kilvoittelijat ovat suhtautuneet yhteiskuntaan ja miten he ovat integroituneet luostariinsa. Kysymyksessä on nykypäivän osalta laadullinen tapaustutkimus, jonka metodeina ovat teemahaastattelu, jonka yhtenä osana olivat argumentit ja osallistruva havainnointi. Analysoin vastaukset sisällön analyysiä käyttäen. Haastatellut munkit korostivat syyrian kielen ja tradition opiskelun ja sen siirtämisen tärkeyttä seminaariin opiskelemaan hakeutumisensa, ja sen jälkeen munkiksi jäämisensä perusteluna. Pyhän Efraim Syyrialaisen esimerkin munkit kokivat olevan heille hyvin tärkeän tradition siirtäjän. Opiskelemisen ja matkustamisen mahdollisuus munkkina koettiin myös tärkeänä ja siitä syystä luostariin jäätiin, eli yhteiskunnallinen syy löytyi. Sisällön analyysissä ilmeni, että alkujaan koti edusti munkille primaarista tekijää. Sekundääristä tekijää edustivat kirkkoon kuuluva ryhmä, munkit ja luostari. Kodin ja kirkossa käynnin seurauksena tradition ja syyrian kielen oppimisen halu korostui ja niitä haluttiin lähteä opiskelemaan. Positiiviseksi viiteryhmäksi tällöin muodostuivat seminaariopiskelun aikana munkit ja muut luostarin asukkaat. Luostariin jäämisensä jälkeen primaarin tekijän voidaan huomata vaihtuneen luostariksi ja kodin asema on jäänyt sekundaariseksi. Yhteys luostarin ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa tapahtui varhaisena aikana pääasiallisesti siten, että ihmiset tulivat kilvoittelijan luokse. Nykymunkit puolestaan käyvät niiden seurakuntalaisten kotona, jotka eivät pääse yhteisiin jumalanpalveluksiin ja auttavat heitä sielunhoidollisesti ja tarvittaessa taloudellisesti. Kirkon patriarkka Mar Ignatios Zakka I Iwasilla ja metropoliitta Eusthatios Matta Rohamilla on paljon yhteyksiä myös islaminuskoiseen väestönosaa Syyriassa. Ekumeenisia yhteyksiä on munkeillakin runsaasti. Ne mahdollistuvat erilaisissa kirkon kokouksissa ja konferensseissa sekä opiskelupaikkakunnalla Kreikassa.
  • Hellström, Jessica (Helsingfors universitet, )
    Genom miljötillståndsförfarandet regleras all verksamhet som medför risk för miljön. I miljötillståndet ska beaktas hela verksamheten inklusive tiden efter verksamheten avslutats. Detta innebär att miljötillståndet även ska innehålla behövliga villkor om vilka åtgärder som ska vidtas efter att verksamheten upphört eftersom det ännu länge efter nedläggningen kan förekomma förorening. Därmed ska efterbehandlingsskyldigheter fastställas redan i samband med tillståndsprövningen som en del av myndigheternas förhandstillsyn. Denna avhandling avser att redogöra för efterbehandlingen i miljötillståndet. I denna avhandling behandlas hur efterbehandlingsskyldigheter fastställs som tillståndsvillkor i miljötillstånden, vilka uttryck de tar samt vad deras funktion är. I avhandlingen kommer att redogöras för efterbehandlingens reglering i den nuvarande lagstiftningen och hur det i praktiken går till i myndigheternas tillståndsbeslutspraxis. Till sist kommenteras även förändringar som revideringen av miljöskyddslagen bär med sig inom forskningsområdet. Redogörelsen för det nuvarande regleringen och de förnyelser som är att vänta kommer att presenteras i enlighet med en rättsdogmatisk metod medan utredningen av miljötillståndspraxisen vidtas i enlighet med en empirisk metod. Miljötillståndet och dess tillståndsvillkor regleras i miljöskyddslagen (84/2000). I miljöskyddslagens 43 § fastställs att miljötillståndet ska innehålla behövliga villkor för förhindrande av förorening, till dessa inberäknas tillståndsvillkor för efterbehandling. Tillståndsvillkor för efterbehandling kan enligt miljöskyddslagen och dess förarbeten innebära villkor för iståndsättning, övriga åtgärder för förhindrande av förorening, kontroll och avslutningsplan. I avhandlingen har även redogjorts för villkor för skyldighet att anmäla om verksamhetens avslutande som efterbehandling. I miljöskyddslagens 90 § fastställs om verksamhetsutövarens ansvar att fortsättningsvis efter att verksamheten avslutats utföra efterbehandlingsåtgärder ifall det förekommer förorening eller finns risk för förorening. Det fastställs även en rätt för tillståndsmyndigheten att senare vid behov fastställa föreskrifter för avslutande av verksamhet. Redogörelsen för den miljörättsliga regleringen visar att olika typer av efterbehandlingsskyldigheter kan fastställas och att dessa även kan fastställas senare än i tillståndsprövningen. Detta leder till att efterbehandlingen även närmar sig tillsynen i efterhand då efterbehandling inte enbart fastställs före verksamheten har inletts. För att ge avhandlingen en praktisk dimension har en empirisk undersökning av avfallsbranschens miljötillstånd vidtagits. I denna empiriska utredning har främst två forskningsfrågor undersökts. Den första gäller hur ofta ett tillståndsvillkor för efterbehandling fastställdes i miljötillstånden och den andra hurudana villkor för efterbehandling som i så fall fastställdes. På basis av utredningens resultat kunde konstateras att det i de flesta miljötillstånd fastställs något villkor för efterbehandling. Av de fem kategorier av tillståndsvillkor som granskades i utredningen var villkor för avslutningsplan det klart vanligaste. Detta villkor innebär för verksamhetsutövaren en skyldighet att göra upp en plan över tilltänkta efterbehandlingsåtgärder som sedan skickas in till myndigheten före verksamheten har avslutats. Enligt utredningen kan vi således dra slutsatsen att miljötillstånd oftast innehåller ett tillståndvillkor för efterbehandling och att det villkoret primärt innebär en skyldighet för verksamhetsutövaren att göra upp en avslutningsplan och eventuellt kan innehålla andra ålägganden. I samband med att miljöskyddslagens förnyas implementeras även direktivet om industriutsläpp 2010/75/EU. Miljöministeriet har den 15 november 2012 publicerat ett utkast till ny miljöskyddslag. På basis av utkastet kommer inte den nuvarande regleringen av efterbehandlingen och tillståndsvillkoren att väsentligen förändras genom revideringen. Däremot kommer ett nytt medel, statusrapporten, att införas i enlighet med bestämmelserna i industriutsläppsdirektivet.
  • Levälahti, Johanna Katarina (2005)
    Enligt tidigare forskning utgör återhämtning från missbruksproblem en process som inkluderar livshändelser, inre kognitiva processer, sociala nätverk och existentiella frågor. Syftet med den här avhandlingen är att utreda det sociala nätverkets roll under förändringsprocessen från alkoholmissbruk till nykterhet. Pro gradu arbetet fokuserar på vem som är givare av socialt stöd samt vilken typ av stöd som är centralt under olika skeden i förändringsprocessen. Det sociala nätverkets roll i återhämtningsprocessen undersöks utifrån tidigare forskning kring återhämtning från alkoholmissbruk och elva informanters livsberättelser. Tematiska intervjufrågor om sociala nätverk ställdes till samma informanter. För undersökningen har bl.a. Blomqvist 1998, 1999; Granfield & Cloud 2001a, 2001b och Koski-Jännes 1998 utgjort centrala källor kring återhämtning från missbruksproblem. Narrativ har belysts främst av Lieblich et al. 1998 och Johansson 2005. I avhandlingen utgörs sociala nätverk av informella, kontextbundna och formella relationer som finns kring en individ eller en problemsituation. Socialt stöd innebär i huvudsak interaktioner som blir till hjälp för mottagaren men kan också innebära negativ påverkan. Positivt socialt stöd har kategoriserats som emotionellt, instrumentellt, informativt och existentiellt. Analysen behandlar vem som ger vilken typ av socialt stöd under olika livsskeden (aktivt missbruk, vändpunkt och vidmakthållande) i informanternas livsberättelser. Undersökningen visar att sociala nätverks roll är att vara tillgängliga som givare av socialt stöd. Sociala nätverk och socialt stöd kan underlätta förändringsprocessen, om individen kan tillvarata tillgängliga resurser. Huruvida individen kan tillgodogöra sig dessa beror på individens tolkning av situationen och i vilket skede av förändringsprocessen han eller hon är. Sociala nätverk kan sägas ha betydelse både som motivations- och vidmakthållandefaktor.
  • Valkonen, Eija (2010)
    In the European Union, conventional cages for laying hens will be faded out at the beginning of 2012. The rationale behind this is a public concern over animal welfare in egg production. As alternatives to conventional cages, the European Union Council Directive 1999/74/EC allows non-cage systems and enriched (furnished) cages. Layer performance, behavior, and welfare in differently sized furnished cages have been investigated quite widely during recent decades, but nutrition of hens in this production system has received less attention. This thesis aims to compare production and feed intake of laying hens in furnished and conventional cages and to study the effects of different dietary treatments in these production systems, thus contributing to the general knowledge of furnished cages as an egg production system. A furnished cage model for 8 hens was compared with a 3-hen conventional cage. Three consecutive experiments each studied one aspect of layer diet: The first experiment investigated the effects of dietary protein/energy ratio, the second dietary energy levels, and the third the effects of extra limestone supplementation. In addition, a fourth experiment evaluated the effects of perches on feed consumption and behavior of hens in furnished cages. The dietary treatments in experiments 1 3 generally had similar effects in the two cage types. Thus, there was no evidence supporting a change in nutrient requirements for laying hens when conventional cages are replaced with small-group furnished cages. Moreover, the results from nutritional experiments conducted in conventional cages can be applied to small-group furnished cage systems. These results support the view that production performance comparable with conventional cages can be achieved in furnished cages. All of the advantages of cages for bird welfare are sustained in the small-group furnished cages used here. In addition, frequent use of perches and nests implies a wider behavioral repertoire in furnished cages than in conventional cages. The increase observed in bone ash content may improve bird welfare in furnished cages. The presence of perches diminished feed consumption during the prelaying period and enhanced the feed conversion ratio during the early laying period in furnished cages. However, as the presence or absence of perches in furnished cages had no significant effect on feed consumption after the prelaying period, the lower feed consumption observed in furnished cages than in conventional cages could be attributed to other factors, such as the presence of wood shavings or a nest box. The wider feed trough space per hen in conventional than in furnished cages may partly explain the higher feed consumption observed in conventional cages.
  • Krapu, Jenni (Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2009)
    This study explores ecumenical activity of professor and bishop E. G. Gulin (1893 1975). Gulin was one of the key figures in the Finland s Evangelical Lutheran Church during the twentieth century. He was also one of the leading persons who imported ecumenical influences from abroad. However, unlike other churches, the Church of Finland did not recognise his importance. For example, in the 1950s Gulin was seen by the Anglicans as a future archbishop for the Evangelical Lutheran Church of Finland. Gulin s career as an ecumenist can be divided to three parts. Between 1917 and 1929, Gulin learned ecumenical working methods in Finland s World Student Christian Federation. He had a background in the revivalist movement, and his parents supported him in his studies. The Evangelical Lutheran Church did not originally play a major role for Gulin, although he was a member. Between 1930 and 1944, Gulin had more and more responsibility as a leading ecumenist in Finland. He became a member of Finland s ecumenical board, Yleiskirkollinen toimikunta. During the Second World War Gulin tried to solicit assistance for Finland s war effort at theological conferences, where Finnish theologians often discussed cooperation among Christians. A third period started in 1945, when Gulin became the bishop of Tampere. His new status in the Evangelical Lutheran Church placed him in a challenging position in ecumenical questions. He had responsibility for inter-church aid in Finland. He also participated in the World Council of Churches (WCC) assemblies in Evanston in 1954 and in New Delhi in 1961. Gulin s role was quite insignificant in those meetings. Closely related to Gulin s texts about ecumenism is kokemus, experience. Gulin wrote about his ecumenical experience or ekumeeninen kokemus. He believed that it was vital for the churches to appreciate their own experiences, since experience was the basis for further development. Yet Gulin mentioned very little about Christian dogma. The main reason seems to have been that he did not believe that a union between churches could be built on dogma.
  • Kivinen, Milla (2006)
    Itsemurhan moraalista oikeuteutusta pohtivassa tutkielmassa keskeistä ovat filosofis-historiallisten näkökulmien ohella kysymykset siitä, onko ihmisellä oikeus päättää omasta elämästään ja sen päättymisestä. Voiko moraalin kannalta olla oikeutettua päätyä itsemurhaan? Kuinka itsemurhiin on moraaliteorioiden valossa eri aikakausina länsimaissa suhtauduttu? Merkittävän osan työstä muodostaa itsemurhan käsitteeseen analysoiminen: voimmeko kutsua kaikkia tarkoitettuja itseaiheutettuja kuolemia mielekkäästi itsemurhiksi? Minkälaisia kriteerejä teon tulee täyttää ollakseen itsemurha? Yleisesti ottaen tieteelliset lähtökohdat suhtautumisessa itsemurhaan voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: tutkijoihin joiden lähtökohta on uskonnollinen ja niihin, jotka lähestyvät ongelmaa humanistiselta ja rationaaliselta kannalta. Uskonnolliselta kannalta katsottuna lähtökohta on usein moraalisesti tuomitseva: teko itsessään nähdään pahana ja loukkauksena elämää itseään kohtaan, jolloin se on aina väärin riippumatta teon seurauksista. Nykyaikaa lähestyttäessä perusteluissa vedotaan enenevässä määrin elämän oletettuun itseisarvoon jota jokainen on velvoitettu suojelemaan. Teko itsessään ei välttämättä ole paha, vaan sen moraalinen status on arvioitava tilannekohtaisesti: perimmäinen intentio ja teon seuraukset ratkaisevat. Historialliset suuntaviivat tämänkaltaisille lähtökohdille ovat osoittaneet Tuomas Akvinolainen ja Immanuel Kant, nykyajan ajattelijoista näkökulmaa edustavat mm. R.F. Holland, Terence O’Keeffe ja Joseph Kupfer. Humanistiset tutkijat taas suhtautuvat itsemurhaan pelkästään sen oletetun rationaalisuuden perusteella. Teko on oikeutettu jos se on rationaalinen ja väärin, jos siihen on päädytty irrationaalisista syistä. Oman hengen riistäminen on periaatteessa moraalisesti neutraali teko ja sellaisena oikeutettu, kunhan siihen päädytään rationaalisista syistä. Seurausten kannalta katsottuna teko taas nähdään oikeutetuksi ja rationaaliseksi jos se tuottaa enemmän hyvää/hyötyä kuin pahaa. Tällaista näkökulmaa edustavat David Hume ja utilitaristit yleisesti, esimerkkeinä Richard Brandt ja Jonathan Glover. Varsinaisten käsiteltyjen moraaliteorioiden kannalta itsemurha ei ole yleisesti ottaen hyväksyttävä tuskan takia mitä se uhrin läheisille tuottaa. Tässä mielessä velvollisuus toisia kohtaan näyttää ylittävän oikeuden päättää oma elämä halutessaan. Toisaalta sekä utilitarismia että velvollisuusetiikkaa voidaan tulkita myös päinvastaisella tavalla. Yksiselitteisimpinä voidaan pitää tilanteita, joissa itsemurha lähestyy eutanasiaa tai sankarillista marttyyrikuolemaa: jos elämää ei enää mielekkäästi voida pitää laadullisesti elämisen arvoisena tai jos yksilö uhraa elämänsä jonkin suuremman yhteisen asian puolesta, voidaan yksilön oikeus kuolemaan joissakin tapauksissa nähdä sekä rationaalisesti että moraalisesti perusteltuna.
  • Hyytiäinen, Pasi (Helsingin yliopisto, 2009)
    Tutkimukseni tarkoituksena on tutkia kaikkein varhaisimpia Uuden testamentin kanonisia ja apokryfisia käsikirjoituksia sekä niiden kirjureita. Huomion keskipisteenä ovat kyseisten käsikirjoitusten ulkoiset piirteet, kuten esimerkiksi kirjoitusmateriaali, muoto, koko ja käsiala. Näiden avulla vertaan kanonisia käsikirjoituksia apokryfisiin ja pyrin selvittämään, erosivatko näiden kopiointimenetelmät toisistaan. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, voidaanko ulkoisten piirteiden avulla päätellä jotain käsikirjoitusten asemasta ja arvostuksesta. Tutkimuksen aluksi esittelen tutkimusaineistoni käsikirjoitukset ja tekstit. Päädyin vertaamaan kanonisia evankeliumeita kaikkiin 100- ja 200-luvuilta löydettyihin apokryfisiin käsikirjoituksiin, joihin sisältyy esimerkiksi Tuomaan ja Pietarin evankeliumit sekä Hermaan paimen. Kaikki tämän ajanjakson kristilliset käsikirjoitukset ovat löytyneet Egyptistä, minkä vuoksi tutkimukseni keskittyy Egyptiin ja sen kirjureihin. Ennen varsinaista käsikirjoitusten analyysiä käsittelen käsikirjoitusten löytöpaikkoja, kaanonin sekä antiikin kirjureiden historiaa. Ensimmäiseksi käsittelen käsikirjoitusten materiaalia, eli papyrusta ja pergamenttia. Tässä suhteessa kanoniset käsikirjoitukset eivät eroa apokryfisista, vaan aineistot ovat tämän suhteen identtisiä. Tämän jälkeen huomio kiinnittyy käsikirjoitusten muotoon, eli siihen kirjoitettiinko käsikirjoitukset koodeksiin vai kääröön. Analyysin edetessä paljastuu, että apokryfisissa käsikirjoituksissa käytettiin useammin käärömuoto kuin kanonisissa käsikirjoituksissa. Voidaan esittää, että kristityt kirjoittivat koodeksiin kaikkein arvostetuimmat tekstit, joten käärömuoto voi kertoa käsikirjoituksen sisältävän tekstin alemmasta arvostuksesta. Tutkimuksen seuraavissa osioissa käsitellään koodeksien kokoa, marginaaleja, palstoja sekä käsialan kokoa. Lukujen perusteella voidaan sanoa, että kanoniset koodeksit muodostavat hieman yhtenäisemmän linjan kuin apokryfiset koodeksit. Kanonisten koodeksien kirjureiden toimintatavat ovat siis olleet hieman yhtenäisempiä. Käsikirjoitusten käsialan tarkempi analyysi paljastaa kuitenkin, että niin kanoniset kuin apokryfiset käsikirjoitukset kirjoitettiin suhteellisen hyvällä käsialalla. Tutkimuksen viimeisessä luvussa käy ilmi, että apokryfisten koodeksien epäyhtenäisyys johtuu osittain niiden erilaisista käyttötarkoituksista. Apokryfisia koodekseja valmistettiin enemmän kristittyjen henkilökohtaiseen käyttöön verrattuna kanonisiin koodekseihin. Tästä huolimatta suurin osa käsikirjoituksista oli seurakuntien liturgisessa käytössä. Toisin sanoen niin kanonisia evankeliumeita kuin apokryfisia tekstejä luettiin ääneen seurakuntien kokoontumisissa, mikä kertoo niiden arvosta.
  • Hyytiäinen, Raakel (2005)
    Tutkimukseni tarkoitus on ollut tarkastella Egyptin ulkopolitiikkaa presidentti Nasserin, Sadatin ja Mubarakin aikana siitä tehtyjen tutkimusten pohjalta, joista tärkeimmät työssäni ovat Hassan Hamdanin teos "Nassers Rolle in der Aussenpolitik der Arabischen Staaten" sekä Nasser Hamedin teos "Ursachen der aussenpolitischen Neuorienterung Ägytptens unter Sadat" ja Gudrun Krämerin tutkimus "Ägypten unter Mubarak". Päätelmiä on tehty tapahtuneista muutoksista Egyptin ulkopolitiikassa presidentti Nasserin, Sadatin ja Mubarakin aikana. Tutkimus alkaa presidentti Nasserin kohdalta vuodesta 1956 ja päättyy vuoteen 1970. Presidentti Sadatin aikaa selostetaan vuodesta 1970 vuoteen 1981. Presidentti Mubarakin valtakautta seurataan vuodesta 1981 vuoteen 1989 asti, jolloin hän sai täytäntöön Camp David - sopimuksessa tehdyt päätökset. Tutkimuksen viitekehyksenä on ollut Goldmannin muutoksen ja pysyvyyden teoria. Tutkielmassa on pyritty selvittämään edellä mainittujen presidenttien ulkopolitiikkaan vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystä on tehty ulkopoliittisista tilanteista, mutta on myös selostettu niitä sisäpoliittisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet heidän ulkopolitiikkaansa. Tutkimusta on tehty Egyptin suhteista lähinaapureihin ja Lähi-idän maihin, lähinnä Israeliin. Tutkimuksen aiheena on ollut myös suhteet suurvaltoihin, Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon, kaikkien kolmen presidentin kohdalla. Selvitystä on tehty muutoksesta kunkin presidentin kohdalla edeltäjäänsä nähden ja muutoksista valtioihin heidän ulkopolitiikkansa piirissä. Suurista käännöksistä, kuten presidentti Nasserin lähestymisestä Neuvostoliittoon ja kääntymisestä Yhdysvaltojen piiristä pois, presidentti Sadatin siirtymisestä Neuvostoliitosta piiristä pois yksinomaan Yhdysvaltojen piiriin ja presidentti Mubarakin yrityksistä tasapainoilla näiden kahden suurvallan välillä on selostettu. Siitä suuresta muutoksesta, joka tapahtui silloin, kun presidentti Sadat alkoi lähestyä Israelia ja sen Israelin kanssa tehtyä rauhansopimusta, on tutkittu. Tämän rauhansopimuksen seurauksena täydellistä Egyptin hylkäämistä arabimaailman taholta on selostettu. Tästä jyrkästä muutoksesta Egyptin ulkopolitiikassa on tehty selkoa myös presidentti Mubarakin kohdalla ja siitä myös kuinka hän on pystynyt tasapainoilemaan tilanteessa ja saanut suhteet lämpenemään näihin maihin.
  • Mustaparta, Eila (1993)
  • Autelo, Asko (2010)
    Tutkielman teoriaan pohjautuvana kantavana oletuksena on, että poliittisesta luottamustoimesta saatava palkkio on aina yhteiskunnan valinta. Luottamustoimen arvostus määrittää sen tavoiteltavuuden ja vaikuttaa polkuriippuvuuden kautta tulevien päätöksentekijöiden pätevyyteen. Tutkielman teoreettinen osuus pohjautuu pääosin Poutvaaran ja Takalon (2007) ja Messnerin ja Polbornin (2004) citizen-candidate- malleihin, joista ensimmäinen käsittelee vaaleja suurten (luku kolme), ja jälkimmäinen pienten vaalien näkökulmasta (luku neljä). Luvun kolme mallissa poliitikkojen saamat palkkiot ja kampanjointikustannukset ovat suuria. Luvussa neljä tilanne on päinvastoin, koska kansalaisten oletetaan tuntevan ehdokkaat. Luvun viisi empiirisessä osuudessa mallien tuloksia ja rakenteita on sovellettu kyselytutkimukseen (aineisto n=385), joka tehtiin Suomen ylioppilaskunnissa toimiville opiskelijapoliitikoille ja ylioppilaskunta-aktiiveille kevätlukukaudella 2009. Kyselyn tutkittavana perusjoukkona ovat Suomen ylioppilaskunnissa toimivat opiskelijapoliitikot, joiden ehdokkuuspäätökseen vaikuttavia tekijöitä (palkkioita, vaihtoehtoiskustannuksia ja kampanjointikustannuksia opiskelijapolitiikasta) sekä suhtautumista (ammatti)poliitikkoihin tarkastellaan lukujen 2-4 teorian oletusten suhteen. Teorian ja empiirisen aineiston yhteensovittaminen osoittautuu hyvin haastavaksi. Luvussa viisi havaitaan, että ehdokkuuspäätökseen vaikuttavat tekijät ovat moninaiset ja vaihtelevat etenkin opiskelija-aloittain, ja että näitä tekijöitä tulee tarkastella pitkällä aikavälillä. Yksittäisistä ehdokkuuspäätökseen vaikuttavista tekijöistä riskillä yksilön opiskeluajan pidentymisestä on ehdokkuuspäätöksen suhteen selvästi vaihtoehtoiskustannuksia lisäävä vaikutus. Opiskelija-aloittain vaihtoehtoiskustannukset ehdokkuudesta ovat tulosten mukaan pääsääntöisesti suurimmat etenkin lääketieteen, farmasian, eläinlääketieteen ja matemaattis-luonnontieteen opiskelijoilla. Toisaalta myös ehdokkuuspäätökseen positiivisesti vaikuttavat tekijät eli siitä saatavat taloudelliset, sosiaaliset ja psykologiset palkkiot ja oman luottamustoimen arvostus, ja luottamustoimen tuottamat positiiviset ulkoisvaikutukset ovat näissä ryhmissä pienimmät. Siksi myös näiden opiskelija-alojen joukossa on keskimääräistä huomattavasti vähemmän hallitsevia opiskelijapolitiikkoja. Yleisesti ottaen suurimpia hyötyjä opiskelijat kokevat saavansa ylioppilaskunnassa ja opiskelijapolitiikasta toimimisesta erityisesti sosiaalisen pääoman ja suhdeverkoston laajentumisen suhteen, joista koetaan olevan hyötyjä myös työelämän suhteen. Opiskelija-aloista yhteiskuntatieteiden (paitsi kansantalous ja taloustiede) ja osa humanististen alojen opiskelijoista kokee saavansa muita enemmän hyötyjä opiskelijapolitiikasta. Samoin poliitikon työstä (n=20) kiinnostuneiden opiskelijoiden joukossa hyödyt koettiin selvästi haittoja suuremmiksi. Signaloinnin merkitys osoittautuu teorian mukaiseksi, koska edustajistovaaleissa vaalimainostukseen (signaalin voimistamiseen) ei käytetä merkittäviä taloudellisia resursseja: 70 prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt ollenkaan rahaa kampanjointiin. Enemmistö vastaavista ei kannata luottamushenkilölle maksettavan kokouspalkkion maksamista edustajiston kokouksista eikä sillä koeta olevan positiivisista vaikutusta kokouksiin osallistumisaktiivisuuden suhteen. Naisilla on miehiä merkittävästi vähemmän halukkuutta päästä ylioppilaskunnassa johtavaan asemaan. Aineistossa naisten osuus on hallitsevien opiskelijapoliitikkojen joukossa kuitenkin lähes yhtä suuri miesten. Empiirisen osuuden osalta ei pystytä sanomaan, mihin luvun kolme poliittiseen tasapainoon se voidaan sijoittaa, koska edustajistovaaleilla on ominaisuuksia useammasta kuin yhdestä tasapainosta.
  • Kinnarinen, Ida (Helsingfors universitet, )
    Pro gradu -työn avainkysymys on, miten virolaisille henkilöille Suomessa tuomittujen rangaistusten täytäntöönpano voidaan siirtää Viroon. Asiallisesti ottaen kyse on siis siitä, millä edellytyksillä virolaiset vangit voidaan siirtää suomalaisesta vankilasta kärsimään loppuosa rangaistuksestaan Viron vankilaan. Kysymystä tarkastellaan niin aineellisen kuin prosessuaalisenkin oikeuden valossa tutkimalla asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä ja lainsäädäntöä sekä selvittämällä maiden välisen tuomittujen siirtämisen prosessi käytännössä. Tuomittujen siirtäminen on yksi kansainvälisen rikosoikeusavun muoto ja sen perusta on kansainvälisessä rikosoikeusyhteistyössä. Suomen ja Viron väliseen siirtomenettelyyn soveltuu nykyisin Euroopan neuvoston yleissopimus tuomittujen siirtämisestä sekä sopimuksen lisäpöytäkirja. Kyseinen yleissopimus perustuu maiden väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön tuomittujen siirtämisessä. Rikosoikeudellisen yhteistyön kehittämisestä on kuitenkin tullut suosittua Euroopan unionissa ja vastavuoroisen tunnustamisen periaate on vahvistunut EU:ssa myös rikosoikeuden alalla. Näin ollen tuomittujen siirtäminenkin on kehittymässä vapaaehtoisesta jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä koko unionin kattavaksi järjestelmäksi, jossa vastaanottavan valtion on lähtökohtaisesti pantava toisessa valtiossa tuomittu rangaistus täytäntöön, jos tuomiovaltio tätä pyytää. Jotta Suomen ja Viron välistä siirtomenettelyä voidaan todella ymmärtää, EU:n rikosoikeudellisia periaatteita ei voida enää sivuuttaa. Virolaisten vankien siirtämistä Suomesta kotimaahansa arvioidaan työssä tuomittujen siirtämisen tavoitteiden näkökulmasta. Tällöin huomataan, että vankien siirtämistä voidaan Suomen ja Viron tilanteessa perustella muillakin syillä kuin vangin rehabilitaatiolla, joka on tuomittujen siirtämisen varsinainen päämäärä. Nykyaikaista tuomittujen siirtoprosessia selvittämällä kyetään myös vastaamaan siihen, miksi vankien siirtäminen Suomesta Viroon on vieläkin harvinaista. Voidaan todeta, että nykyisen siirtoprosessin ongelmat johtuvat viranomaisten toiminnasta, eivät lainsäädännöstä sinänsä. Silti EU:n tuomittujen siirtämistä koskevan puitepäätöksen odotetaan tulevaisuudessa nopeuttavan menettelyä muun muassa määräaikasäännösten avulla. Puitepäätöstä aletaan soveltaa Suomen ja Viron välillä todennäköisesti jo tammikuussa 2014, joten tässä työssä on perusteltua arvioida myös puitepäätöksen aiheuttamia muutoksia prosessiin.
  • Jeskanen, Emmi (2015)
    Eheyttävässä eli integroivassa opetuksessa aiheita käsitellään oppilaan kokemusmaailman näkökulmasta. Se voi olla vertikaalista tai horisontaalista. Sisältöalueet valitaan niin, että ne ovat oppilaan kannalta merkittäviä, ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia. Kiertotalous on hyvä aihe eheyttävään opetukseen. Se on aiheena ajankohtainen ja sen avulla voidaan välittää oppilaille tietoa myös nykypäivän kemian tutkimuksesta ja sovelluksista. EU:ssa ja Suomessa on tehty kansallisia päätöksiä, joiden tarkoituksena on edistää kiertotalouden syntymistä ja biotalouden osaamisen kehittymistä. Aiheesta on tarpeellista saada tutkimuspohjaisesti kehitettyä opetusmateriaalia. Kestävä kehitys ja oppiaineiden välisen yhteistyön lisääminen on teemana uudessa valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa. Lisäksi oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tulee tukea jokaisessa oppiaineessa ja kehittää heidän elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Yhtenä kemian opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii luomaan merkityksen kemian ilmiöiden ja sovellusten sekä ihmisen ja yhteiskunnan välille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tukea eheyttävän kontekstuaalisen opetuksen avulla oppilaiden kiinnostusta kemiaa kohtaan. Aikaisempien tutkimusten mukaan oppilaiden kiinnostus oppiainetta kohtaa parantaa heidän opiskelua ja syvällistä oppimista. Luonnontieteiden oppitunnilla käytetty kontekstipohjainen opetustapa myös motivoi oppilaita ja lisää useimmiten oppilaiden positiivista suhtautumista luonnontieteitä kohtaan. Tämä tutkimus on kehittämistutkimus, jonka tavoitteena on tuottaa opetuskokonaisuus yläkoulun kemian oppitunneille. Opetuskokonaisuuden kontekstina on kiertotalous puukemian näkökulmasta. Kehittämistutkimusta ohjaavat tutkimuskysymykset ovat: 1) Mikä on nykytilanne kemian opetuksessa kiertotalouden opetuksessa, erityisesti puukemian näkökulmasta? 2) Miten kiertotalous kontekstina voidaan toteuttaa kouluopetuksessa mielekkäästi? Vastauksia ensimmäiseen kysymykseen on etsitty yläkoulun kemian oppikirjojen tarveanalyysillä. Tarveanalyysi osoitti, että oppikirjoissa puun kemia esitetään kapeasta näkökulmasta ja kirjojen sisällöistä puuttuu kokonaan kiertotalous. Kehittämistuotos on tuotettu kirjallisuudesta ja tarveanalyysista esiin tulleiden puutteiden ja tarpeiden perusteella. Kehittämistuotos on opetuskokonaisuus kiertotaloudesta, jossa hyödynnetään yhteisöllistä ja tutkivaa oppimista sekä kehitetään oppilaan tieto- ja viestintäteknillisiä taitoja. Opetuskokonaisuuden aikana oppilaat tekevät kiertotalouteen liittyvä tutkimuksen, jonka he julkaisevat valitulle internetalustalle. Kokonaisuuteen kuuluu myös ryhmän työn esittäminen, toisten töiden arvioiminen ja oman työskentelyn itsearviointi. Tässä tutkimuksessa tuotettua opetusmateriaalia voidaan käyttää opettajien työkaluna, sillä se vastaa uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia sisältöjä ja se paikkaa oppimateriaaleissa ilmenneitä puutteita. Lisäksi oppimateriaalien kirjoittajat voivat hyödyntää tutkimustulosten ja tuotetun materiaalin ideoita uusien oppimateriaalien kirjoittamisessa.