Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 4282-4301 of 25483
  • Piirainen, Jaana (2012)
    Oikeudenmukaisuutta ja luottamusta organisaatioissa on tutkittu organisaatiopsykologian piirissä tieteellisesti 1960-luvulta lähtien. Esimiehen oikeudenmukaisuudella on kolme ulottuvuutta. Jaon oikeudenmukaisuus viittaa lopputulokseen resurssien ja haittojen jakamisen suhteen. Menettelytapojen oikeudenmukaisuus on sen prosessin reiluus, jolla lopputulokseen päädyttiin. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus on sitä, että esimies kohtelee alaisiaan kunnioittavasti ja soveliaasti sekä kertoo tekemiensä päätöksien taustoista avoimesti. Esimiehen luottamus on määritelty osapuolen halukkuudeksi olla haavoittuvainen toisen osapuolen toiminnalle. Esimiehen luotettavuutta arvioitaessa työntekijät tekevät arvioita esimiehensä kyvykkyydestä, hyväntahtoisuudesta ja integriteetistä. Tutkijat ovat olleet eri mieltä siitä, mikä on työntekijöiden organisaatiossa kokeman luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden vaikutussuunta ja yhteyttä on selitetty monien eri teorioiden avulla. Tämän tutkielman tavoitteeksi otettiin selvittää, miten työntekijän kokeman oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen suhdetta pitäisi nykykäsityksen valossa tutkia ja testata yhteys tilastollisesti. Tutkimuksessa sovellettiin Mayerin, Davisin ja Schoormanin (1995) mallia luottamuksesta organisaatioissa. Mallin mukaan oikeudenmukaisuuden kokemusten vaikutukset luottamukseen välittyvät luotettavuuden tekijöiden kautta. Lisäksi tarkasteltiin, mikä oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksista oli tärkein luottamuksen kannalta sekä luotettavuuden tekijöiden välistä riippuvuutta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ei löytynyt yhtään tutkimusta, joka on tutkinut luotettavuuden tekijöiden välittävää vaikutusta oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen suhteessa siten, että kaikki oikeudenmukaisuuden ulottuvuudet olisi ollut mukana mittauksissa. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin lisäksi erikseen kokemusta palkkioiden jaon ja työnjaon reiluudesta työpaikalla. Tutkimuksen aineisto on 172 työntekijän vastaukset sähköiseen kyselylomakkeeseen. Vastaajat työskentelevät kahdeksassa eri suomalaisessa organisaatiossa valtio-, kunta- ja yksityisellä sektorilla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan lähiesimiehensä luotettavuutta sekä luottamustaan esimiestä kohtaan sekä oikeudenmukaisuuden kolmea ulottuvuutta, siten että jaon oikeudenmukaisuuden osalta arvioitiin palkkioiden ja työnjaon oikeudenmukaisuutta erikseen. Aineisto analysoitiin lineaarisella ja hierarkkisella regressioanalyysilla sekä käyttäen välittäjäanalyysia (Baron & Kenny, 1986) ja moderaatiotestausta (Aiken & West, 1991). Tutkimuksen tulos on, että vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus oli tärkein tekijä esimieheen kohdistetun luottamuksen kannalta ja sen yhteys luottamukseen oli sekä suora että kyvykkyyden ja integriteetin kautta välittynyt. Myös palkkioiden jaon oikeudenmukaisuus oli suorassa yhteydessä luottamukseen, mutta yhteys ei välittynyt luotettavuuden kautta. Menettelytapojen oikeudenmukaisuuden yhteys luottamukseen oli epäsuora luotettavuuden tekijöiden kautta. Luotettavuuden tekijöistä kyvykkyys ja integriteetti olivat yhteydessä luottamukseen, mutta oletus luotettavuuden tekijöiden riippuvuudesta ei toteutunut. Tutkimuksen tulokset olivat pääosin aikaisemman tutkimuksen tulosten suuntaisia. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus on todettu tärkeäksi luottamuksen kannalta monissa tutkimuksissa, mutta yllättävää oli, että palkkioiden jaon oikeudenmukaisuus oli menettelytapojen oikeudenmukaisuutta tärkeämpi tekijä luottamuksen kannalta. Tutkielman tulosta voidaan hyödyntää käytännössä esimiesten koulutuksessa.
  • Salimäki, Aino (Helsingin yliopisto, 2004)
  • Johansson, Mari Anneli (2008)
    Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka alaiset kokevat esimiehen heihin kohdistavan toiminnan oikeudenmukaisena, ja millaisia vaikutuksia tällä on työyksikköön samastumiseen ja roolin ylimenevään käyttäytymiseen. Lisäksi tarkasteltiin johtajan prototyyppisyyttä. Aineisto kerättiin keväällä 2007 kahdesta eri organisaatiosta kyselylomaketta käyttäen (N=159). Työn teoriaosuudessa esitellään sosiaalisen identiteetin lähestymistapa sekä oikeudenmukaisuutta ja sen vaikutuksia käsittelevää teoriaa ja tutkimuksia. Lisäksi esitellään sosiaalisen identiteetin teoriaa ja oikeudenmukaisuustutkimusta yhdistäviä selitysmalleja. Näiden perusteella rakennetaan oikeudenmukaisuuden käsitteiden empiiristä erillisyyttä ja ilmiöiden välisiä vaikutussuhteita tarkastelevia hypoteeseja. Näitä testattiin eksploratiivisella faktorianalyysillä sekä lineaarisilla ja hierarkkisilla regressioanalyyseillä. Tutkimuksen tulokset ovat osittain teorian mukaisia. Hypoteesit koskien koetun oikeudenmukaisuuden lajien empiiristä erillisyyttä sekä koetun oikeudenmukaisuuden ja työyksikköön samastumisen välistä yhteyttä saivat tukea. Sen sijaan hypoteesit koskien prototyyppisyyden väliin tulevaa roolia koetun oikeudenmukaisuuden ja työyksikköön samastumisen välisessä yhteydessä sekä työyksikköön samastumisen välittävä vaikutus koetun oikeudenmukaisuuden ja roolin ylimenevän käyttäytymisen välisessä suhteessa eivät saaneet tukea. Työn tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että jakava oikeudenmukaisuus, päätöksenteon laatu ja kohtelun laatu ovat toisistaan empiirisesti erillisiä käsitteitä. Tässä tutkimuksessa oikeudenmukaisuuden lähteenä oli esimies. Tällaista tutkimustulosta ei ole aiemmin löydetty. Toisaalta johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että johtajan oikeudenmukaisella kohtelulla on vaikutusta alaisten työyksikköön samastumiseen. Tutkimuksessa käytetyt tärkeimmät lähteet olivat kansainvälisissä alan aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita.
  • Saine, Antti (2012)
    Tässä tutkimuksessa selvitetään esimiesten roolia työyhteisön konfliktien käsittelyyn nostajana. Aihetta lähestytään esimiesten haastatteluiden kautta ja tavoitteena on ymmärtää, miten esimies muodostaa käsityksen omasta roolistaan ja millaiset tekijät vaikuttavat esimiesten mandollisuuksiin toimia oman roolikäsityksensä mukaisesti. Tässä työssä konfliktit määritellään tilanteeksi, jossa kanden tai useamman keskinäisessä riippuvaisuussuhteessa olevan organisaation toimijan välillä esiintyy toisiinsa sopimattomia tavoitteita. Näiden lisäksi konflikti edellyttää myös ulospäin ilmaisun; vuorovaikutuksen konfliktista. Monin tavoin edeltävästä tutkimuksesta poiketen, tässä tutkimuksessa tarkastellaan vaihetta, jossa konflikti on jo olemassa, mutta sen käsittelyä tai ratkaisua ei ole vielä työyhteisön sisällä aloitettu. Aiemmassa tutkimuksessa onkin keskitytty paljon konfliktien käsittelyyn ja konfliktien seurauksiin. Osin siitä syystä, ettei aihetta ole aiemmin lähestytty tällä tavoin, on lähestymistapa abduktiivinen. Tuloksena on vuoropuhelussa aineiston ja teorian kanssa kehitetty malli, joka kuvaa esimiehen roolikäsityksen muodostumista ja mandollisuuksia sen toteuttamiseen. Varsinaisessa analyysissa on hyödynnetty aineksia niin dramaturgisen analyysin kuin diskurssianalyysinkin puolelta. Tähän on ohjannut lähtökohta, jossa organisaation toiminnan teatterinomaisuus pyritään huomioimaan muistaen samalla, että tutkimusaihetta lähestytään nimenomaan haastatteluaineistojen kautta. Tuomalla työhön mukaan teatterin ja dramaturgisen lähestymistavan käsitteistöä, konfliktit ja erityisesti niiden käsittelyyn nostaminen pyritään viemään lähemmäs niiden vuorovaikutuksellista ja teatraalista luonnetta. Näin kyetään huomioimaan toimijuuden merkitys konfliktitapahtumien etenemisessä. Kootusti voidaan todeta, että dramaturginen analyysi tarjoaa työssä tavan käsittää organisaatioiden ja ihmisten toimintaa samoin kuin roolin kautta se tarjoaa käsitteellisen tavan lähestyä tutkimusaihetta. Diskurssianalyysi sen sijaan tarjoaa tavan ymmärtää ja tulkita haastateltavien puhetta ja sen sisältämiä merkityksiä sekä toisaalta myös sitä, miksi he puhuvat niin kuin puhuvat. Taustateorian keräämisessä on pyritty yhdistämään dramaturgisen analyysin perinteisiä teorioita uudempaan tutkimusperinteeseen sekä organisaatioiden, johtamisen ja konfliktien tutkimukseen. Keskeisimpinä niminä tältä osin voidaan mainita Erving Goffman ja Louis Pondy sekä uudempana tutkijana David Boje. Inspiroivina lähteinä voidaan mainita myös Dean Tjosvoldin konfliktitutkimukset sekä Saku Mantereen näkemykset rooleista.
  • Ilmoniemi, Maija (2005)
    Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani esimiesten viestintäosaamista 2000-luvun työympäristössä. Pohdin sitä, mitä esimiehen viestintäosaamisella tarkoitetaan ja mistä osa-alueista se koostuu. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jonka kohdeorganisaationa on Fortum Oyj. Tutkielmassani rajaudun tarkastelemaan organisaation sisäistä viestintää sekä keskijohtoa ja sitä alempia esimiehiä. Puhun uuden vuosituhannen johtajuudesta ja esimiestyöstä. Uudella vuosituhannella tarkoitan sitä työympäristöä, jossa esimiestyö tapahtuu. Tutkimusmenetelmänä käytän teemahaastattelua. Tutkimuksessani pohdin sitä, millaista vuosituhannen vaihteen esimiehiltä vaadittava viestintäosaaminen on ja miten viestintäosaaminen voidaan mallintaa Fortum Oyj:ssä? Selvitän sitä, millaisia esimiesviestinnän teemoja vuosituhannen vaihteessa tehdyssä johtamisen ja esimiestyön tutkimuksessa nousee esiin ja miten viestintäkyvykäs esimies näissä määritellään. Muodostan teorian pohjalta esimiehen viestintäosaamisen kehikon. Sovellan ja testaan tätä teoreettista kehikkoa Fortum Oyj:n kontekstissa ja pohdin sitä, miten fortumlaisten esimiesten viestintäosaamisen pääalueet voidaan mallintaa. Tutkielmassani Fortum Oyj:n käyttöön luomani esimiehen viestintäosaamisen mallin avulla voidaan tarkastella esimiesten viestintää ja viestintäosaamisen osa-alueita. Tutkimukseni tuloksena syntyvä esimiehen viestintäosaamisen malli muodostuu teorian ja empiiristen teemahaastattelujen synteesinä. Sekä vuosituhannen vaihteessa tehdyssä johtamistutkimuksessa että tätä tutkimusta varten suoritetuissa haastatteluissa korostuu pehmeiden asioiden johtaminen, tunneäly ja johtajan empaattisuus. Esimiehen kyvykkyys johtaa ihmisiä, olla ihminen ihmisille, nousi haastatteluissa yhdeksi tärkeimmäksi esimiehen viestintäosaamista ja viestinnästä suoritumista ohjaavaksi elementiksi. Esimiesten viestintäosaaminen osoittautui tutkimuksen haastattelututkimuksen tulosten perusteella melko yksilölliseksi ja kokonaisvaltaiseksi, jota ei voida mallintaa tarkasti ja täysin yleispätevästi. Esimiehen viestintäosaamisen malli esittääkin esimiestyön kannalta keskeisiä viestintään liittyviä elementtejä ja kiteyttää viestintäosaamisen laajemmiksi kattokäsitteiksi. Esimiehen viestintäosaamisen mallin pääkomponentit ja päälinjaukset ovat siinä määrin yleispäteviä, että niiden avulla esimiesten viestintäosaamista voidaan tarkastella missä tahansa organisaatiossa. Komponenttien sisältö muodostuu kuitenkin teoriapohjan lisäksi tutkimukseni empiirisen osan, fortumlaisten esimiesten haastattelujen pohjalta, joten tältä osin lopullinen malli on sovellettavissa vain Fortumin esimiestyön kontekstissa. Esimiehen viestintäosaamisen neljäksi osa-alueeksi ja komponentiksi nousevat tutkimuksen perusteella: viestintäympäristö, esimiehen viestinnän ja sisäisen viestinnän suhde, viestintäkyvykkyys ja operatiiviset viestintätaidot. Esitän esimiehen viestintäosaamisen liittyvän viestintäympäristön rakentajana, viestinnän suunnittelijana, vuorovaikutusjohtajana ja jokapäiväisen työviestinnän suorittajana toimimiseen.
  • Karjalainen, Tommi (Helsingin yliopisto, 2005)
    This study examines the leadership skills in municipal organisation. The study reflects the manager views on leadership skills required. The purpose of this study was to reflect the most important leadership skills currently and in the future as well as the control of these skills. The study also examines the importance of the change and development needs of the leadership skills. In addition, the effect of background variables on evaluation of leadership skills were also examined. The quantitative research method was used in the study. The material was collected with the structured questionnaire from 324 Kotka city managers. SPSS-program was used to analyse the study material. Factor analysis was used as the main method for analysis. In addition, mean and standard deviations were used to better reflect the study results. Based on the study results, the most important leadership skills currently and in the future are associated with internet skills, work control, problem solving and human resource management skills. Managers expected the importance of leadership skills to grow in the future. Main growth is associated with the software utilisation, language skills, communication skills as well as financial leadership skills. Strongest competence according to managers is associated with the internet skills. Managers also considered to control well the skills related to employee know-how and manager networking. In addition, significant development needs are required in leadership skills. Main improvement areas were discovered in software utilisation, work control, human resource management skills as well as skills requiring problem solving. It should be noted that the main improvement areas appeared in the leadership skills that were evaluated as most important apart from software utilisation. Position, municipal segments and sex were observed to explain most of the deviation in received responses.
  • Mäkinen, Hanna (2012)
    Tutkimuskohde on erään Suomen kunnan alueella toimiva kunnallinen terveydenhuollon organisaatio. Tutkimuskohteena oleva organisaatio on toiminut tilaaja—tuottaja-mallissa muutaman vuoden ajan. Pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tutkia tilaaja—tuottaja-mallin vaikutuksia tietotekniseen järjestelmään ja muutoksen onnistuneisuutta esimiesten ja johdon näkökulmasta. Tarkentava alakysymys on, miten tuotteiden ja määrää korostavan mittaamisen avulla onnistutaan kuvaamaan työn sisältöä sosiaali- ja terveydenhuollossa esimiesten ja johdon näkökulmasta katsottuna. Tutkielmassa käytin aineistona valmista haastattelumateriaalia, jonka toimeksiantajani eli Työterveyslaitos oli luovuttanut käyttööni. Aineisto koostui sosiaali- ja terveydenhuollon esimiesten ja johdon haastatteluista. Tutkielmassa käytin sisällönanalyysiä, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusasetelma perustui vertailevaan menetelmään eli analyysissä etsin samankaltaisuutta haastateltavien puheesta eli toistuvia teemoja, jotka eivät ole riippuva ia haastateltavien erilaisista taustoista. Tutkielmassa selvisi muun muassa, että tuotteistaminen ja määrällinen mittaus vievät tällä hetkellä liikaa resursseja ja aikaa verrattuna niiden tuottamaan todelliseen hyötyyn esimiesten ja johdon näkökulmasta katsottuna. Toisekseen työn mittaaminen ja läpivalaiseminen eivät välttämättä kasvata työtehoa esimiesten ja johdon näkökulmasta katsottuna. Tutkielman tärkeimmät viitteet on otettu viimeaikaisesta työn sosiologisesta keskustelusta.
  • Brotherus, Annu (Helsingin yliopisto, 2004)
  • Monter, Marianna (Helsingin yliopisto, 2014)
    The aim of this study was to understand the process by which children produce meanings with adults and in peer groups. Courage was selected as the theme of the study, as it is an abstract concept that is concretely present in a six-year-old’s life. In the interview, the children were asked to explain in their own words what courage means. Explanatory questions examined the different kinds of meanings of the word courage that children have, as well as what kind of narrative method results in children telling stories that can be interacted with by their peer group as well as adults and children. The theoretical framework is based on a socio-cultural point of view and narrative research methods. The study outlines the narrative as well as the methodology and pedagogical methods. The study involved 15 preschool-age children at a day-care center. They were interviewed both individually and in groups, which was the setting used to examine the storytelling method. The study encompasses qualitative research; it is a case study that examines and describes the meanings of children produced by a group of children. The data were classified by means of content analysis and narrative research methods. The study also focuses on ethnographic features in order to understand and explore the phenomenon from the children’s point of view, as well as from that of the teacher and researcher. The results of the study indicate that the children produced meanings of courage that can be divided into three categories: courage portrayed in images, courage that can be translated into concrete acts, and courage presented in the fairytale world. The meanings the children produced were directly related to their own experiences. The interviews contained numerous narrative moments, in which children told little stories that described an important experience of courage. The children's collective narrative was marked by spontaneous verbal description, as well as by playing with the worlds of media effects and the disorder of civilizations. This study demonstrates that the use of narrative methods can assist with understanding children’s ways of communicating and forming meanings.
  • Sikkilä, Markus (Helsingin yliopisto, 2014)
    In Finland, the most common envelope materials around the drain pipe are gravel together with coconut prewrapping and thin fabric sheet. The use of prewrapped envelopes has increased due to the benefits in drainage installationtime compared with other envelope materials. However, failure of subsurface drains with prewrapped envelope materials have been reported in several studies. This has caused disagreement in the use of prewrapped envelopes. Disfunction of subsurface drains leads to wetness of soil, which can cause problems in the bearing capacity of the soil and in the field crop production. Prewrapped envelope materials are important element in subsurface drainage, but there isn t enough information on their functionality in Finnish drainage. The purpose of this study was to examine how prewrapped envelope materials have worked in clay and sandy soils for over 10 years. The most important task was to find out the tendency to the degradation of the envelope materials, and how the degradation influenced in the function of envelopes. Studied prewrapped envelope materials were coconut fibre and a Finnish thin fabric sheet, which didn t meet the standards of prewrapped materials. The chosen soil types, clay and sand soils, had different characteristics, and their influence on the functionality of the prewrapping and clogging of the drain pipe was examined. Field investigations were carried out on subsurface drained fields in seven localities across Finland. Drain pipes were dug open at least in three places of the field and soil samples were collected until the depth of the drain pipe. Particle-size distribution and soil type were determined in the laboratory. Degradation of the envelope material around the pipe was examined visually. The drain pipe was cut open and the quantity and texture of the sediment in the pipe were studied. A sewer camera was used to inspect the condition of the pipe. According to the results, degradation of envelopes had advanced greatly in most of the sites. The thin fabric sheet had decayed totally except one research field. Envelope degradation was also found on quite new drains. The coconut prewrapping was better preserved than the thin fabric sheet in most of the target fields. Clogging of the drain pipes was not directly explained by degradation of the envelopes. Pipes were clogged more sensitively in envelope s problem soil areas, especially when envelopes around the pipes were degradated.
  • Aalto, Antti (Helsingin yliopisto, 2011)
    Tutkielma käsittelee Yhdysvaltain kulttuuridiplomatiaa ja propagandaa Suomessa 1950-luvulla Suomalais-amerikkalaisen yhdistyksen kautta. Yhdysvaltain kylmän sodan ajan kulttuuridiplomatiaa ja propagandaa Suomessa ei ole hirveästi tutkittu tätä ennen. Myöskään tämän tutkimuksen lähteenä olevaa Yhdysvaltain tiedotuslaitoksen (United States Information Agency / Service) arkistomateriaalia ei ole juuri käytetty historian tutkimuksen lähteenä Suomessa. Tutkimuksen muu pääasiallinen lähdemateriaali koostuu Suomalais-amerikkalaisen yhdistyksen arkistomateriaalista ja yhdistyksen toiminnassa mukana olleen toiminnanjohtaja Bengt Bromsin muistelmista. Tutkielmassa tarkastellaan Suomalais-amerikkalaisen yhdistyksen toimintaa ja osoitetaan kuinka Yhdysvaltain tiedotuslaitos käytti yhdistystä hyväkseen toteuttaessaan kulttuuriohjelmaansa Suomessa. 1950-luvun Suomi oli vaikeaa maaperää tiedotuslaitoksen perinteiselle propagandatoiminnalle, sillä suomalaiset olivat äärimmäisen herkkiä vieraan vallan vaikutukselle ja propagandalle. Propagandaksi mielletty materiaali tunnistettiin helposti ja sitä vastustettiin ankarasti. Suomen herkkä asema Neuvostoliiton rajamaana aiheutti myös sen, että Yhdysvaltain tiedotuslaitoksen toiminta Suomessa ei saanut herättää liikaa huomiota ja Neuvostoliiton vastareaktiota. Edellä mainituista olosuhteista johtuen tiedotuslaitos käytti Suomalais-amerikkalaista yhdistystä kulissina toteuttaessaan kulttuuriohjelmaansa Suomessa. Toimimalla yhdistyksen kautta tiedotuslaitos naamioi toimintansa suomalaisten omaksi kulttuuritoiminnaksi, jonka varjolla se pystyi toteuttamaan hankkeita joita se ei olisi voinut itse toteuttaa. Tutkielmasta selviää kuinka tiedotuslaitoksen yhteistyö Suomalais-amerikkalaisen yhdistyksen kanssa mahdollisti kulttuuriohjelman täysivaltaisen toteuttamisen ympäri Suomea. Tutkielmassa tarkasteltava aika on jaettu kahteen viiden vuoden osioon. Näiden osioiden sisällä Suomalais-amerikkalaisen yhdistyksen toimintaa tutkitaan temaattisina kokonaisuuksina. Yksityisestä yleiseen menemällä työssä nostetaan esille esimerkkejä ja teemoja, jotka valottavat yhdistyksen roolia ja merkitystä Yhdysvaltain tiedotuslaitoksen kulttuuriohjelman toteuttamisessa Suomessa.
  • Piirainen, Matti-Pekka (Helsingin yliopisto, 2013)
    Tässä tutkielmassa tutkittiin Jämsän Healing Rooms -rukousklinikan toimintaa sekä siellä toimivien esirukoilijoiden motivaatiota osallistua klinikalla tapahtuvaan vapaaehtoistyöhön. Jämsän Healing Rooms -toiminta on osa kansainvälistä rukousklinikkaverkostoa, jonka toimintaa organisoi yhdysvaltalainen International Association of Healing Rooms -järjestö. Tutkimukseni keskeisiä teemoja olivat vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja karismaattinen kristillisyys. Näitä teemoja käsittelevä kirjallisuus muodosti tutkimukseni teoreettisen taustan. Tutkimukseni kannalta keskeisen teoreettisen tarkastelunäkökulman vapaaehtoisten motivaatioon antoi Anne Birgitta Yeungin kehittämä vapaaehtoismotivaation Timanttimalli . Tutkimusmetodina oli laadullinen teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimushenkilöinä oli 11 vapaaehtoista esirukoilijaa. Tutkimukseni keskeinen tulos ovat viisi motivaatioteemaa, joiden avulla voidaan tarkastella sitä, mistä tekijöistä tutkimukseni kohteena olleen yhteisön vapaaehtoisten motivaatio rakentui. Motivaatioteemat muodostivat kaksi pääryhmää, joista toinen koostui vapaaehtoiseen itseen päin suuntautuvista motivaatioteemoista. Näitä teemoja olivat hengellisyys, sisäinen kokemus sekä elämänkokemus ja elämäntilanne. Vapaaehtoisten kokemus toiminnasta Jumalan tahdon mukaisena työnä, jossa oman vakaumuksen ja kutsumuksen toteuttaminen oli mahdollista, antoi perustavanlaatuisen motiivin osallistua vapaaehtoistyöhön. Myös elämässä koetut vaikeudet, elämäntilanteen muutokset ja rukouksesta saatu apu vaikuttivat haastateltavien motivaatioon toimia vapaaehtoisina esirukoilijoina. Yhteiskristillisyyden korostaminen sekä kaipuu perinteisistä organisaatiorakenteista ja oppikysymyksistä erillään olevaan kokemukselliseen kristillisyyteen yhdisti monia vapaaehtoisia. Yhteisön koettiin tarjoavan tukea omissa sisäisen muutoksen prosesseissa, ja vapaaehtoisuuden myötä oli koettu sisäistä kasvua. Toisen pääryhmän muodostivat vapaaehtoisesta ulospäin suuntautuvat motivaatioteemat, joita olivat yhteisön toiminta ja rakenne sekä yhteisöllisyys ja sosiaalisuus. Näissä teemoissa korostui toimivan organisaation ja toiminnan puitteiden merkitys haastateltujen vapaaehtoismotivaatiolle. Hyvin järjestetty koulutus, hyvä johtajuus, selkeistä tehtävistä koostuva toiminta ja vapaaehtoisten ohjaus lisäsivät haastateltavien motivaatiota. Healing Rooms -toiminta tarjosi vapaaehtoisille mahdollisuuden olla yhteydessä samanhenkisten ihmisten kanssa ja toimia yhdessä mielekkäällä tavalla. Muiden vapaaehtoisten positiivinen palaute ja huomio yhteisössä koettiin tärkeiksi. Vapaaehtoistyön kautta oli löydetty sellainen sosiaalinen ympäristö ja ystäväpiiri, joka vastasi yhteisöllisyyden kaipuuseen. Vapaaehtoistoiminta on ajankohtainen teema myös evankelisluterilaisessa kirkossa. Kirkon haasteena on sellaisten vapaaehtoistehtävien ja -yhteisöjen luominen, joissa seurakuntalaiset voivat toteuttaa kykyjään, lahjojaan ja ominaisuuksiaan mielekkäällä tavalla. Tutkimukseni tuloksena muodostuneet viisi motivaatioteemaa antavat näkökulman seurakunnissa tapahtuvaan vapaaehtoistyön kehittämiseen.