Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 5609-5628 of 24499
  • Alatalo, Minna (Helsingin yliopisto, 2009)
    Sään ennustamisessa tärkeä työväline on numeerinen säämalli, jossa ilmakehän tilan kuvaaminen perustuu niin sanottujen perusyhtälöiden ratkaisemiseen. Niiden avulla lasketaan tuulen nopeuden, ilmanpaineen, lämpötilan ja kosteuden muutokset pienin aika-askelin eteenpäin. Numeerinen säämalli tarvitsee lähtötiedokseen laadultaan hyviä havaintoja ilmakehän todellisesta tilasta. Joka vuorokausi kymmenet in-situ- ja kaukohavaintojärjestelmät tekevät havaintoja ilmakehästä sen pintakerroksesta ylärajaan asti. Pelkät havainnot eivät kuitenkaan riitä antamaan tarpeeksi tarkkoja lähtötietoja säämallille. Ongelman ratkaisu on data-assimilaatiojärjestelmä. Se yhdistää laatukontrollin läpikäyneen havaintotiedon ja mallitiedon, jota kutsutaan ennakkokentäksi, ja luo niiden avulla analyysin ilmakehän todellisesta tilasta. Havaintojärjestelmäkokeiden (OSE) avulla testataan havaintojärjestelmien vaikutuksia data-assimilaatiojärjestelmän tuottamien analyysien ja niistä tuotettujen sääennusteiden laatuun. OSE:n avulla selvitetään, kuinka hyvin saatavilla olevia havaintoja käytetään hyväksi, tai kannattaako jokin uusi havaintojärjestelmä ottaa mukaan operatiiviseen ennustusjärjestelmään. Tämän tutkielman aluksi tutustutaan lyhyesti numeerisiin säämalleihin, havaintojärjestelmiin ja dataassimilaatiojärjestelmiin, minkä jälkeen tehdään yleinen kirjallisuuskatsaus havaintojärjestelmäkokeiden suorittamisesta. Sen jälkeen keskitytään Doppler-säätutkan tuottamien tutkasäteen suuntaisten tuulen nopeushavaintojen hyödyntämiseen rajoitetun alueen HIRLAM-säämallissa, mitä on tutkittu viime vuosina Ilmatieteen laitoksessa (IL). Kaukohavaintojärjestelmien käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana kehittyneiden analyysimenetelmien ansiosta. Tavanomaisten in-situ- havaintojärjestelmien raju vähentäminen dataassimilaatiossa ei näytä kuitenkaan vielä olevan mahdollista. Kaukohavainnot ovat useiden OSE-kokeiden perusteella parantaneet analyysiä ja ennusteita erityisesti alueilla, joissa tavanomainen havaintoverkosto on harva. Tutkatuulihavaintojen on ajateltu tuovan parannuksia rajoitetun alueen säämalleihin, sillä niiden avulla saadaan tärkeää lisätietoa tuulen ageostrofisista ominaisuuksista. Sen johdosta pienen mittakaavan sääilmiöiden kuten meri- ja rinnetuulien ennustettavuuden toivotaan paranevan. IL:ssa on kehitetty tutkatuulihavaintojen käsittely- ja mallintamismenetelmiä, minkä jälkeen on suoritettu OSE Suomen tutkaverkoston tuulihavainnoilla aikavälille 1.-29.2.2008 HIRLAMin operatiiviselle 3D-VAR dataassimilaatiojärjestelmälle. Kyseisen OSE:n aineisto on saatu käyttöön tähän tutkielmaan. Kontrolliassimilaatiossa CON ovat mukana kaikki operatiiviset havaintojärjestelmät ja koeassimilaatioon RAD_ALL on syötetty myös tutkatuulihavainnot. Tässä tutkielmassa OSE:n tulokset todennetaan TEMP-tuulihavaintojen avulla tutkimalla ennakkokentän ja analyysin harhaa sekä satunnaisvirhettä. Tulosten perusteella tutkatuulihavainnot parantavat ennakkokenttää ja analyysiä erityisesti keskitroposfäärissä, mutta alatroposfäärissä vaikutus analyysiin on lähes neutraali. Koska tutkatuulihavainnot ulottuvat n. 4-6 km korkeuteen, ne eivät vaikuta ylätroposfäärin analyysiin. Tulokset eivät kuitenkaan ole tilastollisen testin perusteella tilastollisesti merkitseviä. Parhaimmillaan RAD_ALLassimilaation voidaan osoittaa olevan CON-assimilaatiota parempi 20% merkitsevyystasolla. Lopuksi suoritettu tapaustutkimus osoittaa, että tutkatuulihavaintojen vaikutus näkyy tuulen nopeuden analyysi-inkrementtikentässä sekä jossain määrin myös lyhyessä 12h pintapaine-ennusteessa Suomen alueella. Tapaustutkimuksen perusteella tutkatuulihavaintojen vaikutus analyysiin ja ennusteeseen näyttäisi olevan lähes neutraali. OSE:n toistaminen kesäkuukaudelle voisi olla hyödyllistä, koska talvella ei esiinny esimerkiksi merituulia. Tämän tutkielman tulosten perusteella tutkatuulihavaintojen käyttäminen HIRLAMin 3D-VAR assimilaatiojärjestelmässä on hyödyllistä. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Havaintojärjestelmäkoe, data-assimilaatio, Doppler-tutkatuulihavainto Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Kumpulan tiedekirjasto
  • Lehtinen, Milla (2015)
    Väestöennustelaskelmia tehdään, jotta voidaan varautua tulevaisuuden väestönkehitykseen, esimerkiksi huoltosuhteen muutokseen. Pro gradu -tutkielman tarkoitus oli kehittää kuolevuusennustetta, joka on osa väestöennustetta. Kuolevuutta mallinnettiin ja ennustettiin Suomen aineistoa käyttäen. Tutkimuskysymys oli havaintovälin pituuden vaikutus ennusteen tarkkuuteen. Kuolevuutta ennustettiin ekstrapoloimalla, eli yhteiskunnallisiin tai lääketieteellisiin muutoksiin ei otettu kantaa. Miesten ja naisten kuolevuus ennustettiin erikseen, koska niissä on suuria eroja. Tutkimus rajattiin koskemaan 60--99-vuotiaita. Tutkielmassa vertailtiin toteutunutta ja ennustettua kuolemanvaaralukua. Kuolemanvaaraluku tietyssä iässä kertoo todennäköisyyden kuolla ennen seuraavan iän saavuttamista ja sitä estimoidaan kuolevuuslukujen avulla. Kuolevuusluku lasketaan suhteuttamalla ikäryhmän kuolleet ikäryhmän keskiväkilukuun havaintovuonna. Puuttuvat ja epäuskottavat arvot korvattiin aineistosta interpoloidulla arvolla. Tutkielmassa käytettiin Human Mortality Database -tietokannan ja Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan aineistoja. Tarkasteluperiodeiksi valittiin kaksi viiden peräkkäisen vuoden jaksoa vuosilta 1958--2012. Tarkasteluperiodien keskipisteiden etäisyydeksi eli havaintoväliksi valittiin 10--30 vuotta, kun Tilastokeskuksen nykyisin käyttämä havaintoväli on 20 vuotta. Ennustettiin 1--41 vuoden päähän eli havaintovälistä riippuen vuosia 1973--2013. Ennustevuodet valittiin menneeseen aikaan, jotta voitiin verrata toteutunutta ja ennustettua kuolevuutta. Tilastokeskuksen mallin mukaisesti ennuste laskettiin viimeisimmän havaitun kuolemanvaaraluvun ja alenemisvauhdin avulla. Kuolemanvaaraluvun alenemisvauhti riippuu kuolevuuden trendistä valitulla havaintovälillä. Jos kuolevuus laskee nopeasti tarkasteluperiodien välillä, myös ennuste on jyrkempi kuin tilanteessa, jossa ennustetaan perustuen pitkän aikavälin suhteellisen maltilliseen muutokseen. Saatuja ennusteita verrattiin toteutuneisiin lukuihin laskemalla suhteellisia keskineliövirheitä. Keskineliövirheistä otettiin ensin neliöjuuri ja tutkittiin graafisesti virheen suhdetta ennustevälin pituuteen eri havaintoväleillä. Sen jälkeen valittiin ennustevälit 1--20, joista oli kaikilla havaintoväleillä vähintään kaksi havaintoa, ja laskettiin niistä keskineliövirheiden summat havaintoväleittäin. Kuvien ja taulukoiden perusteella suositetut havaintovälit vastaavat Tilastokeskuksen nykyisin käyttämää väliä naisilla ikäryhmissä 65--84-vuotiaat sekä miehillä 80--89- ja 95--99-vuotiaat. Miehillä virheet ovat suurempia kuin naisilla ja mikään havaintoväli ei tuota tarkkoja ennusteita erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Suoritettiin myös dekompositio eli hajotettiin keskineliövirhe varianssiin ja harhan neliöön. Havaittiin, että varianssin osuus keskineliövirheestä pienenee ennustevälin pidentyessä ja miehillä harhan osuus on keskimäärin suurempi kuin naisilla. Havaitaan, että paras mahdollinen havaintoväli vaihtelee jonkin verran ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Kuolevuusennusteita laadittaessa tulisi siis ottaa huomioon optimaaliset ikäryhmittäiset havaintovälit. Toisaalta ennustemallin vaihtaminen saattaisi mahdollistaa parempia ennusteita kuin mitä pelkällä ikäryhmän ja sukupuolen huomioon ottavalla havaintovälin muutoksella saavutetaan.
  • Sjöblom, Stina (2007)
    Services for disabled people are changing as a part of the ongoing processes of change in the area of welfare services in the municipalities. The study examines the role and position of social work within these processes. With a starting point in the close connections between social movements and social work, I have pointed out the impact of the Disabled people’s movement on the ideas of disability, the so called disability models. Parallell to the changes in the society and the shifting discourse of disability models, social work is changing as well. In this study focus lies on empowerment and dialogue as ideas which are both theoretically and ethically motivated, but also important as practical elements in social work. The study points out research that has influenced the discussion on disability models and empowerment in social work. Understanding about disability influence how society is planned, how legislation and criteria for services are formulated and practised. This understanding influences the substance in the social workers’ practice and the alternatives in the everyday life of disabled people who use services. An other dimension of these processes is the one that takes place in the meeting between social workers and disabled people. This study contributes to the discussion of the role and position of social work. At the same time there is a goal that contributes to practise as well: to increase the self-reflection and knowledge within services for disabled people, to enhance the possibilities for co-operation and to find some ideas and tools for developping dialogical practice. The research question has risen from practical needs. In my contacts as a social worker, with disabled people and social workers from all parts of Finland, I have created a general picture about social work within services for disabled people. The questions that have risen from practise are connected with encounters, dialogue, practises, co-operation and the ethics. The research question examines what influences the end result that social work is carried out way it is. The qualitative research project started with an action research approach with focus on development, and it transformed during the research process. This is the reason why the same process is described in this study with two different approaches. First, in the participatory action research frame, and secondly, from the individual perspective in the frame of content analysis of focus group interviews. The study results point out something of the potential that social work possesses and raises questions about whether the full potential of social workers is in use today. The results also point at the limitations. The interesting question then is: who is setting the limits and how does this connect with the potential not in use. Are the limits set from outside or do social workers have the chance to participate in defining them? The study reveals facts that influence and to a certain point explains the existing differences between different municipalities, when it comes to the social work offered within services for disabled people. The significance for research is that in the scope of Finnish social work, the marginal group of social workers who work with services for disabled people, in this study are heard and documented.
  • Halme, Kaisa (2009)
    Vapo Oy:n kehittämät maataloustraktorivetoiset HavuHukka -hakkuutähdeperävaunut ovat olleet liikenteessä jo vuosikymmenen ajan. Vaunun erikoisuus, kuormaa hydraulisesti tiivistävät laidat, mahdollistavat hakkuutähteen jatketun lähikuljetuksen suoraan palstalta terminaalivarastoon. Tällöin erillistä välivarastointivaihetta tienvarteen ei tarvita. Vapon alkuperäinen tarkoitus oli, että kesäisin turvetuotannossa olevaa traktorikalustoa voitaisiin talviaikaan käyttää HavuHukkien vetotraktoreina, jolloin urakoitsijat saisivat lisätyötä ja investoinnit konekalustoon pysyisivät kohtuullisina. Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten HavuHukkien toimintaympäristö on vuosien aikana muuttunut ja miten toimintaympäristön muuttuminen on vaikuttanut HavuHukka -urakoinnin kustannusrakenteeseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena, ohjaavana tapaustutkimuksena, sillä tutkimuksen tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa HavuHukkien tulevaisuudesta. Tutkimus jakautui kolmeen osaan: haastattelututkimukseen, aikatutkimukseen ja kustannustarkasteluun. Haastattelututkimukseen osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. HavuHukka -urakoitsijoiden lisäksi haastateltiin Vapon toimihenkilöitä seuraavilta aloilta: suunnittelu ja konekehitys, huolto ja varaosat sekä energiapuunhankinta. Aikatutkimuksessa seurattiin kahden kuljettajan työskentelyä maastossa. Kolmelta palstalta ajettiin kantoja ja yhdeltä hakkuutähdettä. Aikatutkimuksen lisäksi tehtiin kantojen koemurskaus, jolla selvitettiin kuinka monta irtokuutiota kantomursketta yhdestä HavuHukan kuormallisesta saadaan. Kustannustarkastelussa käytettiin konekustannuslaskennan periaatteita ja hyödynnettiin aiempien vuosien tutkimustuloksia sekä kevään 2008 haastattelu- ja aikatutkimuksen tuloksia. Nykyään yksi HavuHukka toimii alkuperäisellä idealla, eli se on pois käytöstä turvetuotantokauden ajan. Bioenergian käytön lisäämistavoitteen kasvaessa markkinoille on myös tullut uusia hakkuutähdettä tiivistäviä kuormatilaratkaisuja. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aiempien vuosien tutkimusten tulosten kanssa. Kustannustarkastelun todellisia tuloksia ei ole raportissa esitetty, sillä kustannuksista tehtiin tarkempi selvitys työn tilaajan käyttöön. Raportissa esimerkkilaskelmat on toteutettu kuvitteellisilla luvuilla.
  • Teivonen, Satu (2010)
    Havupuiden erikoismuotoja on käytetty koristekasveina jo vuosisatoja ympäri maailmaa. Niitä on lisätty pääsääntöisesti pistokkaista ja varttamalla. Suomessa kotimaisten metsäpuidemme erikois-muotoja on kartoitettu ja kerätty kokoelmiin järjestelmällisemmin 1960-luvulta alkaen. Taimisto-viljelijät, puutarhasuunnittelijat ja kotipuutarhurit ovat olleet enenevässä määrin kiinnostuneita näistä kotimaisista kestävistä havukasveista. Yli 90 prosenttia markkinoillamme olevista havukas-veista tuodaan ulkomailta, joten on selvää, että niiden talvenkestävyydessä on ongelmia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotimaisille erikoismuodoille sopivia lisäysmene-telmiä ja siten edistää kotimaisen havukasvituotannon mahdollisuuksia. Aineistona kokeissa oli kotimaisia erikoismuotoja metsäkuusesta (Picea abies (L.) Karsten) ja kotikatajasta (Juniperus communis L.), tavallisia metsäkuusia sekä kahdeksan ulkomaista havupuutaksonia. Lisäysmene-telmistä tutkittiin varttamista ja pistokaslisäystä ja kokeet suoritettiin Metsäntutkimuslaitoksen toimipaikoissa Lopen Haapastensyrjässä sekä Punkaharjulla. Varttamiskokeessa vertailtiin koti-maisen kuusen erikoismuotokloonien varttamisen onnistumista. Pistokaskokeissa tutkittiin geno-tyypin, emopuun iän, pistokasoksan sijainnin sekä hormonikäsittelyn vaikutusta havukasvien pis-tokkaiden juurtumiseen. Tavalliset metsäkuuset toimivat kontrolleina. Tutkimus osoitti, että varttaminen onnistui erinomaisesti kaikilla erikoismuotoklooneilla. Ovat-ko vartteet esteettisesti katsottuna koristekäyttöön sopivia, jää vielä seurattavaksi. Pistokaskokeis-sa havaittiin, että juveniilisuus vaikutti pistokkaiden juurtumiseen, mutta iäkkäistäkin puista lisää-minen onnistuu, kunhan genotyyppi on sopiva. Keskimäärin alaoksat juurtuivat paremmin kuin latvuksen yläosista otetut pistokasoksat, mutta vain yhdellä kloonilla ero oli tilastollisesti merkit-sevä. Hormonikäsittely heikensi selvästi kotimaisen kuusen ja katajan pistokkaiden juurtumista, mutta ulkomaisiin havupuulajeihin käsittelyllä ei ollut vaikutusta. Kotimaisen havukasvituotannon pohjaksi pitäisi tehdä kloonivalintaa, jossa koristearvon lisäksi otettaisiin huomioon myös kloonin lisättävyys. Taimien tuottaminen pistokkaista on selvästi edul-lisempaa kuin vartteiden tuottaminen, joskin varte kasvaa myyntikuntoon nopeammin kuin pisto-kastaimi. Pistokastaimi on kuitenkin omajuurinen ja stabiilimpi kasvutavaltaan kuin varte. Tämä korostuu etenkin kääpiömuotoja tuotettaessa.
  • Söderlund, Sanni (2011)
    AIMS An independent, powerful coronary heart disease (CHD) predictor is a low level of high-density lipoprotein cholesterol (HDL-C). Discoidal preβ-HDL particles and large HDL2 particles are the primary cholesterol acceptors in reverse cholesterol transport, a key anti-atherogenic HDL mechanism. The quality of HDL subspecies may provide better markers of HDL functionality than does HDL-C alone. We aimed I) to study whether alterations in the HDL subspecies profile exist in low-HDL-C subjects II) to explore the relationship of any changes in HDL subspecies profile in relation to atherosclerosis and metabolic syndrome; III) to elucidate the impact of genetics and acquired obesity on HDL subspecies distribution. SUBJECTS The study consisted of 3 cohorts: A) Finnish families with low HDL-C and premature CHD (Study I: 67 subjects with familial low HDL-C and 64 controls; Study II: 83 subjects with familial low HDL-C, 65 family members with normal HDL-C, and 133 controls); B) a cohort of 113 low- and 133 high-HDL-C subjects from the Health 2000 Health Examination Survey carried out in Finland (Study III); and C) a Finnish cohort of healthy young adult twins (52 monozygotic and 89 dizygotic pairs) (Study IV). RESULTS AND CONCLUSIONS The subjects with familial low HDL-C had a lower preβ-HDL concentration than did controls, and the low-HDL-C subjects displayed a dramatic reduction (50-70%) in the proportion of large HDL2b particles. The subjects with familial low HDL-C had increased carotid atherosclerosis measured as intima-media-thickness (IMT), and HDL2b particles correlated negatively with IMT. The reduction in both key cholesterol acceptors, preβ-HDL and HDL2 particles, supports the concept of impaired reverse cholesterol transport contributing to the higher CHD risk in low-HDL-C subjects. The family members with normal HDL-C and the young adult twins with acquired obesity showed a reduction in large HDL2 particles and an increase in small HDL3 particles, which may be the first changes leading to the lowering of HDL-C. The low-HDL-C subjects had a higher serum apolipoprotein E (apoE) concentration, which correlated positively with the metabolic syndrome components (waist circumference, TG, and glucose), highlighting the need for a better understanding of apoE metabolism in human atherosclerosis. In the twin study, the increase in small HDL3b particles was associated with obesity independent of genetic effects. The heritability estimate, of 73% for HDL-C and 46 to 63% for HDL subspecies, however, demonstrated a strong genetic influence. These results suggest that the relationship between obesity and lipoproteins depends on different elements in each subject. Finally, instead of merely elevating HDL-C, large HDL2 particles and discoidal preβ-HDL particles may provide beneficial targets for HDL-targeted therapy.
  • Anttonen, Minna (2013)
    This Master's thesis examines the current status of head of state immunity in international law. The emphasis is on head of state immunity as a customary law rule. The aim of this thesis is to examine whether the removal of personal immunities of incumbent heads of state is possible in international criminal courts, with the authorization of the Security Council.
  • Korpela, Antti (Helsingin yliopisto, 2000)
  • Palosuo, Hannele (2003)
    Työssä vertailtiin 18-64-vuotiaitten moskovalaisten(n=545) ja suomenkielisten helsinkiläisten (n=824) terveyttä, elintapoja ja asenteita. Aineisto kerättiin postikyselynä Neuvostoliiton hajoamisvuonna 1991. Helsingissä vastausprosentti oli 71, mutta Moskovassa 29 osin poikkeuksellisen keruuajankohdan vuoksi. Aineistojen sukupuoli-, ikä- ja siviilisäätyjakaumat vastasivat perusväestön jakaumia, mutta Moskovassa korkeastikoulutetut olivat yliedustettuina. Väitöskirja koostuu perusraportista, kolmesta artikkelista ja yhteenvedosta. Moskovalaiset asuivat ahtaammin kuin helsinkiläiset ja heidän perheissään oli useammin kolme sukupolvea ja muita sukulaisia. Moskovalaisten heikompi kokonaishyvinvointi näkyi yleisempänä tyytymättömyytenä ja vieraantuneisuutena. Heille oli myös kertynyt enemmän rasittavia elämänmuutoksia edellisten viiden vuoden aikana ja he kokivat työnsä useammin rasittavaksi ja terveydelle haitalliseksi kuin helsinkiläiset. Helsinkiläisten koettu terveys oli merkitsevästi parempi. Huonoin terveys oli moskovalaisilla naisilla. Terveydentila oli selkeimmin yhteydessä sosiaaliseen asemaan Helsingin naisilla ja heikoimmin Moskovan naisilla. Moskovalaisten kunto oli huonompi ja he harrastivat huomattavasti vähemmän liikuntaa kuin helsinkiläiset. Moskovassa miehet tupakoivat yleisemmin, mutta naiset harvemmin kuin Helsingissä. Miesten ja naisten erot terveydessä ja terveyskäyttäytymisessä olivat yleensä suurempia Moskovassa kuin Helsingissä. Terveellinen elämäntyyli (ei tupakointia eikä runsasta humalajuontia, terveellinen ruokavalio ja liikuntaa) oli Helsingin miehistä 29%:lla ja naisista 39%:lla, mutta Moskovassa 7%:lla miehistä ja 6%:lla naisista. Moskovalaisten terveyskäyttäytymistä rajoittivat monet materiaaliset tekijät. He uskoivat vähemmän omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa terveyteensä ja olivat useammin fatalistisia ja onneen uskovia kuin helsinkiläiset, jotka luottivat useammin mm. kykyihin, luonteenlujuuteen ja koulutukseen elämässä menestymisen ehtoina. Vieraantuneisuus liittyi selkeämmin epäterveellisiin elintapoihin Helsingissä, varsinkin miehillä. Terveyttä arvostivat eniten helsinkiläisnaiset, mutta se oli myös moskovalaisten tärkeimpiä arvoalueita. Moskovalaiset painottivat kuitenkin enemmän perheen, elintason ja uskonnon merkitystä kuin helsinkiläiset, joille taas hedonistiset ja individualistiset arvot olivat tärkeämpiä (itsensätoteuttaminen, mielenrauha, elämästä nauttiminen). Tuloksia tarkasteltiin hyvinvointitutkimuksen ja elämäntyylitutkimuksen viitekehyksissä. Vertailututkimuksen metodologisia ongelmia selvitettiin erikseen erityisesti mittauksen identtisyyden ja ekvivalenssin näkökulmasta. Tuloksia suhteutettiin myös terveydentilan muutoksiin Venäjällä ja Suomessa 1950-luvulta 2000-luvun taitteeseen erityisesti kuolleisuus- ja elinaikatietojen valossa. Venäjän kansanterveydessä tapahtui epäsuotuisa käänne 1960-luvun puolivälissä, jolloin Venäjän ja Suomen elinajanodotteet olivat jokseenkin samat. 1990-luvulla Venäjän kansanterveys huononi jyrkästi, kun Suomen terveysindikaattorit kehittyivät melko tasaisesti parempaan suuntaan. Venäjän terveyskriisin selityksiksi tarjotaan yleisimmin elämäntyylin epäterveellisyyttä, psykososiaalista stressiä ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvua, joita myös selviteltiin Moskovan ja Helsingin aineistoissa vuodelta 1991.
  • Palosuo, Hannele (2003)
    This thesis examined health, health-related behaviour and attitudes of adults aged 18-64 on the basis of a postal survey, conducted in Moscow (n=545, response rate 29%) and Helsinki (Finnish-speaking population, n=824, response rate 71%) in 1991, the year when the Soviet Union was dissolved. The data represented sufficiently the sex, age, and marital status distributions of the cities. The Moscow sample was biased towards higher education, which was taken into account by various methodological solutions in the analysis and the interpretations. Well-being was lower in Moscow and was shown as greater discontet with central life spheres, greater alienation and more experience of stress. Muscovite women had the worst health on most indicators. In view of notions of a ‘classless’ or homogenous social structure in socialist societies, weaker social gradients on health were expected in Moscow compared to Helsinki. This was so among women, but less clearly among men. Health was a highly salient value in both cities. The Muscovites valued traditional and private spheres of life more than the Finns and were more external and fatalistic in their causal attributions. Finnish respondents were more individualistic and hedonistic in their value ratings and internal in their causal attributions, believing more in the significance of talent and strength of character. Men and women in Helsinki were more ‘egalitarian’ in their health-related habits. An ‘all-healthy’ lifestyle (no smoking, no frequent drunkenness, healthy diet, physical exercise) was found among 39% of women and 29% of men in Helsinki, but only 6% and 7% in Moscow. Alienation was expected to undermine the motivation to lead a healthy life. This proved more clearly true in Helsinki than in Moscow. Methodological problems of comparison between different societies were addressed in terms of identity and equivalence of measurement. Explanations for the Russian health crisis of the 1990s, and the long-term fluctuations since the mid-1960s, are suggested on the basis of research literature. They range from general modernisation approaches to more specific suggestions (e.g. generation lag hypothesis), while the main models propose explanations concerning lifestyle, psychosocial stress and social inequalities, which were all relevant to the present study.
  • Sarvikivi, Emmi (Helsingin yliopisto, 2008)
    Healthcare-associated infections (HAIs) are known to increase the risk for patient morbidity and mortality in different healthcare settings and thereby to cause additional costs. HAIs typically affect patients with severe underlying conditions. HAIs are prevalent also among pediatric patients, but the distribution of the types of infection and the causative agents differ from those detected in adults. The aim of this study was to obtain information on pediatric HAIs in Finland through an assessment of the surveillance of bloodstream infections (BSIs), through two outbreak investigations in a neonatal intensive care unit (NICU), and through a study of postoperative HAIs after open-heart surgery. The studies were carried out at the Hospital for Children and Adolescents of Helsinki University Central Hospital. Epidemiological features of pediatric BSIs were assessed. For the outbreak investigations, case definitions were set and data collected from microbiological and clinical records. The antimicrobial susceptibilities of the Serratia marcescens and the Candida parapsilosis isolates were determined and they were genotyped. Patient charts were reviewed for the case-control and cohort studies during the outbreak investigations, as well as for the patients who acquired surgical site infections (SSIs) after having undergone open-heart surgery. Also a prospective postdischarge study was conducted to detect postoperative HAIs in these patients. During 1999-2006, the overall annual BSI rate was 1.6/1,000 patient days (range by year, 1.2–2.1). High rates (average, 4.9 and 3.2 BSIs/1,000 patient days) were detected in hematology and neonatology units. Coagulase-negative staphylococci were the most common pathogens both hospital-wide and in each patient group. The overall mortality was 5%. The genotyping of the 15 S. marcescens isolates revealed three independent clusters. All of the 26 C. parapsilosis isolates studied proved to be indistinguishable. The NICU was overcrowded during the S. marcescens clusters. A negative correlation between C. parapsilosis BSIs and fluconazole use in the NICU was detected, and the isolates derived from a single initially susceptible strain became less susceptible to fluconazole over time. Eighty postoperative HAIs, including all severe infections, were detected during hospitalization after open-heart surgery; 34% of those HAIs were SSIs and 25% were BSIs. The postdischarge study found 65 infections that were likely to be associated with hospitalization. The majority (89%) of them were viral respiratory or gastrointestinal infections, and these often led to rehospitalizations. The annual hospital-wide BSI rates were stable, and the significant variation detected in some units could not be seen in overall rates. Further studies with data adequately adjusted for risk factors are needed to assess BSI rates in the patient groups with the highest rates (hematology, neonatology). The outbreak investigations showed that horizontal transmission was common in the NICU. Overcrowding and lapses in hand hygiene probably contributed to the spreading of the pathogens. Following long-term use of fluconazole in the NICU, resistance to fluconazole developed in C. parapsilosis. Almost one-fourth of the patients who underwent open-heart surgery acquired at least one HAI. All severe HAIs were detected during hospitalization. The postdischarge study found numerous viral infections, which often caused rehospitalization.
  • Koivunen, Kristiina (1999)
    Tutkimuksessa arvioidaan Pohjois-Kurdistanin, eli Kaakkois-Turkin, terveystilannetta 1990-luvulla. Alueella on ollut vuodesta 1984 lukien aseellinen konflikti Turkin armeijan ja Kurdistanin Työväenpuolueen PKK:N välillä. Vuodesta 1992 lähtien Turkin armeija on käyttänyt näkymättömän sodan (low-intensity warfare) taktiikkaa ja tyhjentänyt noin kolme tuhatta kurdikylää PKK:N huoltoreittien katkaisemiseksi. Noin kolme miljoonaa kurdia on Turkissa maan sisäisinä pakolaisina (intemally displaced persons). Turkin valtio perustettiin vuonna 1923 Lausannen rauhansopimuksella, joka määritteli Turkin vähemmistöiksi vain ei-islamilaisia ryhmiä. Vuodelta 1982 olevan Turkin perustuslain mukaan maassa ei ole vähemmistöjä, ja kaikkien sen kansalaisten äidinkieli on turkki, joten vähemmistöjen oikeuksista ei tarvitse edes keskustella. Turkin valtion toteuttama assimilaatiopolitiikka täyttää kulttuurisen kansanmurhan (cultural genocide) kriteerit. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kulttuurisen kansanmurhan ja näkymättömän sodan teoriat. Tutkimusaineisto koostuu alueelta olevista tilastoista ja raporteista, joita ovat laatineet mm. Turkin Tilastokeskus, Human Rights Foundation of Turkey, Turkin Lääkäriliitto, terveysalan ammattiliitto Saglik Sen, ja alueella vierailleet delegaatiot. Olen myös haastatellut alueella käyneitä kurdeja. Olen itse kerännyt tutkimusaineistoa Turkissa vuosina 1997-1999 neljän matkan aikana, yhteensä viisi viikkoa. Poikkeustila-alueella (State of Emergency Region) kaikki sairaudet, joista on saatavissa tietoja, ovat lisääntyneet 1990-luvulla. Ilmoitettujen malariatapausten määrä on kymmenkertaistunut muutaman vuoden aikana, mutta malarian torjuntaa on vähennetty samaan aikaan. Vuonna 1998 alueelta löytyi 19 poliotapausta, lokakuussa 1998 WHO järjesti Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian kurdialueilla 2,3 miljoonan lapsen rokottamisen poliota vastaan. Myös koleran, tuberkuloosin, b-hepatiitin ja trakooman määrät ovat moninkertaistuneet 1990 -luvulla. Turkin Lääkäriliitto arvioi kurdialueen lapsikuolleisuuden olevan kaksin- tai kolminkertainen muuhun maahan verrattuna. Samaan aikaan kun sairaudet ovat lisääntyneet, suuri osa terveysasemista on suljettu työvoimapulan takia tai otettu sotilaskäyttöön. Tilanteesta ei ole saatavilla tarkkoja, luotettavia tietoja. Turkki on estänyt kansainvälisiä järjestöjä, kuten Punaista Ristiä, tekemästä alueella terveyskartoituksia tai toimittamasta humanitaarista apua kodittomille ihmisille. Se, että tilanteen tutkiminen on hyvin vaikeaa, on kulttuurisen kansanmurhan yksi aspekti: kurdeilta on kielletty oma identiteetti, kieli ja kulttuuri, mutta heidät on myös häivytetty tilastoista ja tutkimuksesta.
  • Koivunen, Kristiina (1999)
    The aim of this research is to study the health situation in the Turkish part of Kurdistan (Southeast Turkey) during the 1990s. Since 1984 there has been going on an armed conflict between the Turkish army and Kurdistan Labour Party, the PKK. Since 1984 the army has used the strategy of low-intensity war towards the guerillas. To cut the supply routes of the guerillas, the army has forced people from three thousand villages to leave their homes. About three million Kurds live in Turkey as internally displaced persons. The Republic of Turkey was founded in 1923 with the Treaty of Lausanne, according. to which the only minorities in Turkey are some non-muslim ones. According to the Constitution from 1982, there are no minorities in Turkey, and the mother language of all citizens' is Turkish, so there is no need even to discuss about the rights of minorities. The assimilation policy run by the state fills the criteria of cultural genocide. The theoretical framework of this research is theories connected to cultural genocide and low-intensity warfare. The information is collected for example from statistics of the State Institute of Statistics of Turkey; from reports given out by the U.S. Department of State, Human Rights Foundation of Turkey, Turkish Medical Association and the Labour Union of Health Care Saglik Sen; from travel reports and by interviewing Kurds who have visited the region. I have myself collected information in Turkey five weeks, during four journeys in 1997-1999. In the State of Emergency Region the amount of all diseases, of which there is any information available, has increased during the 1990s. The number of reported cases of malaria has became tenfold during some years, but the prevention of malaria has decreased during the same period. 19 polio cases were reported in 1998 in the region. In October 1998 the WHO arranged in the Kurdish region in Iran, Iraq, Turkey and Syria a campaign during which 2,3 million children were vaccinated towards polio. Also the amount of cholera, tuberculosis, hepatitis B and trachoma has increased during the 1990s. The Turkish Medical Associal estimates that infant mortality rate in the Kurdish provinces is two or three times as high as in other parts of Turkey. While the amount of diseases has increased, many of health centers have been closed due to lack of labour, or they have been taken into military use. No exact, thrustworthy information about the situation is available. Turkey has prevented international humanitarian organisations, like the Red Cross and Médecin Sans Frontières, to make any surveys about the situation, and to deliver aid to the homeless people. The denial of doing research is one aspect of cultural genocide: in Turkey Kurdish language, culture and identity are forbidden, but in addition to that, it is impossible to find information about the Kurds in statistics and research.