Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 614-633 of 25478
  • Multamäki, Sirkka (1969)
  • Jönsson-Korhola, Hannele (1989)
  • Tiusanen, Otto (2014)
    Barack Obaman ensimmäisellä presidenttikaudella kongressissa hyväksyttiin sairausvakuutusreformi, johon sisältyi melkein universaali terveydenhoito maan kansalaisille sekä paljon muita asioita, kuten muutoksia senioriväestölle tärkeään Medicare-ohjelmaan ja vähävaraisten ihmisten sairaanhoitokuluja maksavan Medicaid-ohjelman laajennus. Universaalin sairausvakuutuksen tavoitetta oli ajettu liberaalien demokraattien piirissä jo pitkään ja vuoden 2010 maaliskuussa se siis toteutui. Pro gradu -tutkielmassa tehdään analyysi reformilakien hyväksymiseen johtaneista tärkeimmistä maaliskuun kongressidebateista. Puheet on haettu arvovaltaisesta Congressional record -tietokannasta ja useimmat niistä on myös katsottu videotallenteina. Puheenvuoroja on mielekästä analysoida käyttäen hyväksi tietoja niiden pitohetkellä vallinneesta poliittisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta sekä puhetilanteessa vaikuttaneista käytännön seikoista, kuten kongressin säännöistä. Tutkimuskirjallisuuteen kuuluu teoksia Yhdysvaltojen politiikasta, maan sairausvakuutusjärjestelmästä sekä kongressin toimintatavoista. On tarkoitus saada selville, miksi kongressiedustajien kielenkäyttö oli sellaista kuin oli. Tällainen metodologia on lähellä sitä ajatustapaa, joka aukenee Quentin Skinnerin kirjoituksista. Toinen metodinen linja on perinteisempi retoriikan analyysi eli puheissa käytettyjen retoristen keinojen pohtiminen. Keskustelussa oli kaksi laajempaa aihepiiriä, talous ja jonkinlainen kansallinen jatkuvuus. Republikaanit onnistuivat esittämään lakipaketin vaikutuksen hyvin negatiiviseksi osavaltioiden ja liittovaltion taloudelle sekä pelottelemaan yleisöä lain myötä kansalaisille lankeavilla maksuvelvoitteilla. Republikaanit syyttivät samoin lakiprosessia epädemokraattiseksi. Lisäksi itse lakia kritisoitiin maan luonteen vastaiseksi sekä kansallisia perinteitä ja jatkuvuuksia rikkovaksi. Demokraatit yrittivät kiistää kaikki nämä väitteet ja todistella reformin olevan maan traditioiden mukainen ja lisäksi talousvaikutuksiltaan positiivinen. Molempien puolten puheissa oli yleensä nähtävissä oman puolueen linjan mukainen retoriikka, jossa toistui samoja standardimuotoisia ilmauksia. Ideologialtaan republikaanien puheet olivat kauttaaltaan konservatiivisia ja demokraattien puheissa oli paljon liberaalia ainesta. Republikaanisen puolueen kansanomainen tyyli näkyi puheissa joskus tietynlaisena populismina, demokraattien puheissa taas painotettiin usein keskiluokan asian ajamista. Keskiluokan korostamista on mahdollista selittää siten, että puolue oli profiloitunut niin paljon erityisryhmien asian ajajana, että se oli vieraannuttanut monia keskiluokkaisia kannattajia. Lisäksi vaikutusvaltainen teekutsuliike toi puheisiin oman lisänsä konservatisoimalla republikaanien retoriikkaa. Se sai myös molempien puolueiden edustajia sisällyttämään puheisiinsa viittauksia kansakunnan perustaviin dokumentteihin. Käytettyjen retoristen keinojen osalta tärkeässä asemassa olivat viattoman puolustus, metaforiset ilmaukset, auktoriteetteihin vetoaminen ja puhujakategoriat. Demokraatit kertoivat huonossa asemassa olevista ihmisistä ja esittivät, että laki tulisi auttamaan heitä. Metaforiset ilmaukset olivat tärkeitä, jotta tuli mahdolliseksi havainnollistaa abstrakteja asioita vertauksilla, kuten valtion velan kasvamisen vaarallisuutta republikaanien puolella. Auktoriteetteihin vetoaminen ja puhujakategoriat näkyivät siten, että puhujat vetosivat itsensä tai jonkun muun toimijan kantaan reformista antaen ymmärtää, että kyseisellä toimijalla olisi asiantuntemusta talousasioista tai terveydenhoidosta. Demokraatit olivat terveysdebatissa reaktiivisessa asemassa, eli pakotettuja vastaamaan republikaanien argumentteihin, koska he olivat viemässä läpi laajaa liberaalin sävyistä muutosta, jota vastaan oli voimakasta konservatiivista liikehdintää. Demokraattien tilanne oli hankala myös siksi, koska he joutuivat lepyttelemään Medicarensa puolesta pelkääviä seniorikansalaisia, jotka muodostivat voimakkaan äänestysblokin syksyllä 2010 tulossa olleissa vaaleissa. Terveysreformi ja kongressidebatti olivat poliittiselta merkitykseltään suuria ja nykyäänkin republikaaninen puolue on vahvasti sitoutunut kumoamaan lakipaketin. On siis mahdollista ajatella, että reformi ja siitä käyty debatti ovat historiallisesti lähellä. Niiden analyysi tarjoaakin avaimia nykypäivän yhdysvaltalaisen politiikan ymmärtämiseen.
  • Palola, Tuomas (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry, 2015)
    North American Laestadianism, also known as Apostolic Lutheranism, has been divided by schisms on several occasions, which in turn, have also had an effect on the development of schisms within the revivalist movement in Scandinavia. The revivalist movement s problematic history has been traditionally explained by members of the movement as being caused by the actions of individuals or different doctrines. No comprehensive, scientific study has examined the reasons behind the schisms. Those Laestadians who joined the revivalist movement in the original regions, from which they would later emigrate to North America, did not bring with them a monolithic dogmatic heritage. Into the doctrinal diversity of the Apostolic Lutheran melting pot were added the challenges brought forth by the movement s own independent free church status and Americanization. The revivalist movement s leadership in Fennoscandinavia attempted to guide the North American movement, without understanding the factors that were influencing its development. As a result, the leadership created additional conflicts, which precipitated a schism. The doctrinal views within this lay movement were not developed systematically, but rather situationally. The group formation was influenced by the fact that three different languages were spoken in the regions from which the immigrants departed: Finnish, Swedish and Norwegian. In addition to these languages, the immigrants adapted to English usage in North America. The assimilation process progressed at a different pace with different individuals and groups. Thus, they usually ended up having to respond to challenges without a vision, and as a result, the solutions were pragmatic. The chronologically uneven development of schisms in the revivalist movement s areas of influence in Scandinavia and North America also created a situation in which not all of the groups found a corresponding group on the other continent. This factor caused more tension within the movement. The aforementioned factors shaped from Apostolic Lutheranism, in terms of its identity, practices, organization, doctrinal emphases and group formation, a distinctive form of Laestadianism, which maintained contact with the Old Country . This slowed down the pace of Americanization in Apostolic Lutheranism, more so than in other Finnish American churches, and stoked divisions within Laestadianism in Fennoscandinavia. Thus, Apostolic Lutheranism diverged from the general developmental trends of other immigrant churches. Keywords: Finnish immigration to North America, assimilation, laestadianism,laestadian schisms, the third use of the Law, confession
  • Hukki, Rauni (Helsingin yliopisto, 1952)
  • Holma, Paula (2011)
    Tiivistelmä ReferatAbstract Metabolomics is a rapidly growing research field that studies the response of biological systems to environmental factors, disease states and genetic modifications. It aims at measuring the complete set of endogenous metabolites, i.e. the metabolome, in a biological sample such as plasma or cells. Because metabolites are the intermediates and end products of biochemical reactions, metabolite compositions and metabolite levels in biological samples can provide a wealth of information on on-going processes in a living system. Due to the complexity of the metabolome, metabolomic analysis poses a challenge to analytical chemistry. Adequate sample preparation is critical to accurate and reproducible analysis, and the analytical techniques must have high resolution and sensitivity to allow detection of as many metabolites as possible. Furthermore, as the information contained in the metabolome is immense, the data set collected from metabolomic studies is very large. In order to extract the relevant information from such large data sets, efficient data processing and multivariate data analysis methods are needed. In the research presented in this thesis, metabolomics was used to study mechanisms of polymeric gene delivery to retinal pigment epithelial (RPE) cells. The aim of the study was to detect differences in metabolomic fingerprints between transfected cells and non-transfected controls, and thereafter to identify metabolites responsible for the discrimination. The plasmid pCMV-β was introduced into RPE cells using the vector polyethyleneimine (PEI). The samples were analyzed using high performance liquid chromatography (HPLC) and ultra performance liquid chromatography (UPLC) coupled to a triple quadrupole (QqQ) mass spectrometer (MS). The software MZmine was used for raw data processing and principal component analysis (PCA) was used in statistical data analysis. The results revealed differences in metabolomic fingerprints between transfected cells and non-transfected controls. However, reliable fingerprinting data could not be obtained because of low analysis repeatability. Therefore, no attempts were made to identify metabolites responsible for discrimination between sample groups. Repeatability and accuracy of analyses can be influenced by protocol optimization. However, in this study, optimization of analytical methods was hindered by the very small number of samples available for analysis. In conclusion, this study demonstrates that obtaining reliable fingerprinting data is technically demanding, and the protocols need to be thoroughly optimized in order to approach the goals of gaining information on mechanisms of gene delivery.
  • Laine, Pauli (Helsingin yliopisto, 2000)
  • Holi, Markus (Helsingin yliopisto, 2004)
  • Marttinen, Piia (2000)
    Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet muodostavat huomattavan osan hevosten sairauksista. Traumaattinen artriitti on tavallisin syy nivelperäiseen ontumiseen. Akuutista nivelkalvon ja –kapselin tulehduksesta voi seurata tulehduksen välittäjäaineiden pitkittynyt tuotanto, nivelruston hajoaminen ja edelleen degeneratiivinen nivelsairaus.Viime vuosina on tutkittu useita mahdollisia osteoartriitin kehittymiseen johtavia reittejä. Erityisesti on selvitetty matriksin metalloproteinaasien osuutta erilaisissa tulehduksellisissa tiloissa. Matriksin metalloproteinaasit (MMP) ovat ryhmä sinkistä riippuvaisia, proteolyyttisiä entsyymejä, jotka ovat olennaisesti mukana fysiologisessa ruston soluväliaineen metaboliassa. Tulehduksellisissa tiloissa entsyymien toimintaa säätelevät mekanismit saattavat kuitenkin pettää ja gelatinaasi-MMP:en (MMP-2 ja –9) aktivoitumista pidetäänkin nykyään keskeisenä tekijänä nivelsairauksien patogeneesissa.Tässä tutkimuksessa selvitettiin MMP-2 ja –9 suhteellisia aktiivisuuksia amfoterisiini B:llä indusoidussa kokeellisessa niveltulehdusmallissa. Gelatiinizymografia on elektroforeesiajoon polyakryyliamidigeelissä perustuva entsyymien tutkimiseen soveltuva menetelmä, joka erottelee entsyymit toisistaan molekyylipainon perusteella. Gelatiinizymografiaa ja tietokoneavusteista kuva-analyysiä käyttäen määritettiin 22 hevosen nivelnestenäytteistä ennen ja jälkeen artriitin induktion MMP-2 ja –9:n suhteelliset aktiivisuudet. Artriitin induktio aiheutti sekä entsyymien tsymogeenimuodon että aktiivisen muodon tilastollisesti merkitsevän pitoisuuksien nousun.MMP-2 ja –9 ovat varmasti tulevaisuudessa farmakologisten hoitokokeilujen kohteina artriitissa, koska nykyisin käytössä olevilla intra-artikulaarisesti annosteltavilla lääkkeillä ei tutkimusten mukaan tuntuisi olevan merkittävää vaikutusta näiden entsyymien toimintaan. Humaanilääketieteessä kehitetyt valmisteet saattavat tulla aikanaan käytettäväksi myös hevosen nivelsairaudessa.
  • Paso, Mervi (1993)
  • Lagerstam, Sofia (2015)
    Tutkimuksessa arvioitiin AMH-määrityksen merkitystä lapsettomuuspotilaiden IVF-hoitoa suunniteltaessa. Selvitimme follikkeleiden, munasolujen, hyvälaatuisten ja pakastettujen alkioiden määrän sekä hoidon tuloksen. Näitä muuttujia verrattiin AMH- ja FSH-pitoisuuksiin eri ikä- ja diagnoosiryhmissä. AMH-pitoisuus korreloi hyvin yllä oleviin muuttujiin sekä käytettyyn gonadotropiinimäärään. Hoidon lopputulokseen, eli mahdollisesti hoitoalkuiseen raskauteen, määritys ei yhtä selvästi näytä vaikuttavan, poikkeuksena kuitenkin potilaat joiden AMH-pitoisuus on jäänyt kokonaan alle mitattavan arvon.
  • Kelloniemi, Leena (2003)