Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 6203-6222 of 25281
  • Waltari, Suvi-Tuuli (2010)
    Julkisten palvelujen ulkoistamisen ja kilpailuttamisen taustalla ovat vaatimukset keventää ja tehostaa julkista sektoria, vapauttaa markkinavoimia sekä tuoda markkinatalouden käsitteitä ja toimintatapoja julkisten organisaatioiden kehittämisen välineiksi. Kyseiset vaateet kumpuavat uudesta hallinnan (governance) teoriasta, jonka mukaan uudet toimintatavat hämärtävät julkisen ja yksityisen sektorin välistä rajaa, integroivat sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita ja muuttavat eri osapuolten välistä työnjakoa ja vastuita. Palvelujen tuotannossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat näkemyksiin ja tulkintoihin valtiosta ja sen tehtävistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ulkoistamisen lähtökohtia ja siihen liittyviä jännitteitä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteydessä, erityisesti kaupungin yrityksiltä ostamien palveluiden ja palveluseteleiden kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on pohtia, miten uusi hallinnan teoria kykenee sovittamaan yhteen erilaisia toimijoita (julkisia ja yksityisiä) ja tavoitteita (taloudellisia ja poliittisia) sekä mahdollisesti muita esiin nousevia tekijöitä (oikeus, hallinto, hoiva). Pääkaupunkiseutu muodostaa yksityisten palvelutuottajien suurimman markkina-alueen Suomessa. Tutkimuskohteena ovat Helsingin kaupunginvaltuusto sekä kaupungille julkisia palveluja tuottavat hoivayritykset. Pääaineiston muodostavat vuosina 2007–2008 tehdyt 19 haastattelua Helsingin kaupunginvaltuutettujen (10 kpl) ja sosiaali- ja terveysalan yrittäjien (9 kpl) kanssa, julkisia palveluja koskevat poliittiset asiakirjat sekä Helsingin Yrittäjien vuonna 2008 teettämä hoiva-alan kartoitus. Aineistoa tulkitaan teorialähtöisen sisällönanalyysin kautta kahden toisiinsa limittyvän teoreettisen jäsennyksen avulla: uuden hallinnan teorian (Stoker) ja järjestelmäteorian (Luhmann). Tutkimuksen kannalta keskeisiä lähtökohtia ovat ajatukset julkisten palvelujen ulkoistamiseen sisältyvästä sosiaalipolitiikan reformista (Julkunen), sen linkittyminen hyvinvointivaltion muutokseen kilpailuvaltioksi (Jessop) sekä ajatus siitä, että yksityisen sektorin tuominen julkisiin palveluihin pakottaa palvelutuotantoon osallistuvat yritykset omaksumaan uudenlaista poliittista ajattelua ja toimintaperiaatteita(Andersen). Samanaikaisesti kun palvelusektorin rooli kansantaloudessa on kasvanut, myös Suomessa päätöksentekijät ovat alkaneet tarkastella julkisia palveluja kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn osatekijöinä. Kilpailuvaltion vaatimuksiin vastaaminen on näin korostanut elinkeinopolitiikan roolia kunnallisen palvelutuotannon uudistamisessa. Tutkimustulokset viittaavat neljänlaisiin johtopäätöksiin: 1) julkisen sektorin sisäisiin vaikeuksiin sovittaa vastuut ja ulkoistettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta hallinnollisiin rakenteisiinsa, 2) politiikan hyvinvointia edistävissä päämäärissä kilpailukykyä painottavat tavoitteet ovat johtaneet kansalaisuuden korvautumiseen asiakkuuksilla, 3) olemassa olevilla markkinoilla tapahtuva julkisten palvelujen kilpailuttaminen estää luottamuksen muodostumista kaupungin ja hoivapalveluja tuottavien yritysten välille sekä 4) poliittisten ohjelmien mukautuessa markkinoilta tuleviin vaateisiin talouden ja politiikan välinen ristiriita on sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa yrityksissä korvautunut yhä enemmän hoivan ja talouden yhdistelmän ja lakia noudattavan hallintojärjestelmän vastakkainasettelulla.
  • Juva, Eeva (2009)
    Tutkimuksessa tarkastellaan maatilalla tai maatilalta käsin toimivien hoivayrittäjien yrityksen perustamiseen vaikuttaneita tekijöitä ja mahdollisia ongelmakohtia ja haasteita hoivayrittäjyydessä. Tutkimuksessa kuvataan maataloustöiden ja maatilaympäristön merkitystä hoivapalveluyrittämisessä. Kvalitatiivisen työn aineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta. Teemahaastattelut koostuvat kolmesta yrittäjäpariskunnan haastattelusta ja neljästä yksin yrittävän haastattelusta.Tutkimus rajattiin koskemaan yrittäjiä, joilla on toimiva maatila tai jotka asuvat maatilalla. Hoivapalveluyrityksen tuli olla toiminnassa tai suunnitteilla. Merkittävin syy hoivayritystoiminnan aloittamisessa oli tilan tuotantosuunnan muutos tai maatalouden kannattavuuden heikkeneminen. Hoiva-alaan suuntautuva kiinnostus ja koulutus olivat erityisesti naisten kohdalla hoivayrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Eniten ongelmia yritystoiminnan eri vaiheissa yrittäjät olivat kokeneet neuvonnassa ja tiedonsaannissa. Asiakashankinta ja siihen liittyvä kilpailutus koettiin haastavaksi. Markkinoinnissa koetut haasteet kulminoituivat siihen, että yrittäjät kokivat oman toiminnan mainostamisen vaikeaksi. Ei oltu varmoja mitä omasta toiminnasta pitäisi kertoa. Maatilan ja sen ympäristön tuottamat ja mahdollistamat lisäarvotekijät tiedostettiin hyvin, mutta niitä ei ollut osattu markkinoinnissa juuri käyttää. Lisäarvotekijät liittyivät oleellisesti maatilan mahdollistamiin virikkeisiin ja kokemuksiin aidon työn tekemisestä. Maatilaympäristö, eläimet, luonto ja näkyvät maatalouden työt tarjoavat virikkeitä, joita kaupunkiympäristössä ei voida saavuttaa. Virikkeet näkyivät jokapäiväisessä hoivatyössä tiloilla. Kahden työvoimavaltaisen alan yhdistäminen vaatii myös joustoa maatalouden ja hoivatyön välillä, sekä erityisjärjestelyjä, esimerkiksi loman järjestämisessä. Vapaa-ajan vähyys mainittiin haasteeksi erityisesti ympärivuorokautisia hoivapalveluita tarjoavilla tiloilla. Haasteisiin vastaavat vahvuudet liittyivät tutkimuksen tulosten perusteella yrittäjien kokemukseen yrittäjyydestä, yleensä merkittävään yrittäjämotivaatioon ja maatilaympäristön tuomiin lisäarvotekijöihin hoivapalvelutoiminnassa. Tutkimuksen perusteella maatilalähtöisillä hoivayrityksillä on edellytyksiä menestyä kilpailussa hoivapalveluyritysten välillä, mikäli toiminnan ammattimaisuus pysyy korkeana ja yrittäjät sitoutuvat työhönsä.
  • Saukkonen, Miika (2015)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää hoivatyöläisten mahdollisuuksia ammatilliseen yhteisöllisyyteen ja toimijuuteen tilanteessa, jossa hoivatyö näyttää kurjistuvan kustannustehokkuutta korostavan politiikan seurauksena. Tutkin ammatillisen yhteisöllisyyden ja toimijuuden edellytyksiä analysoimalla Helsingin kaupungin kotihoidossa työskentelevien maahanmuuttajataustaisten hoivatyöläisten kokemuksia ja odotuksia koskien heidän työmarkkina-asemaansa ja siihen vaikuttamista. Tutkielman yhtenä lähtöoletuksena on, että vanhusten kotihoidossa ammatillisen yhteisöllisyyden ja toimijuuden rakentaminen on yhä ongelmallisempaa, koska raskaiden työolojen ja matalien palkkojen vuoksi työntekijöiden vaihtuvuus on korkeaa ja ammattiin identifioituminen heikkoa. Julkisen vallan pyrkimyksenä on ohjata maahanmuuttajataustaista työvoimaa vanhustenhoidon ja kotihoidon työhön, ja tämä näkyy varsinkin pääkaupunkiseudulla lähihoitajakoulutuksessa sekä työpaikoilla. Katson, että maahanmuuttajataustaisten hoivatyöläisten kokemusten ja odotusten tarkastelu avaa näkökulmia ammatillisen yhteisöllisyyden ja toimijuuden mahdollisuuksiin tulevaisuuden hoivatyössä. Tutkimusaineisto koostuu 19 teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat Helsingin kaupungin kotihoidossa työskenteleviä maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, joista suurin osa (13) työskenteli hoitajina. Joukossa oli myös sairaanhoitajia, terveydenhoitaja ja kaksi avustajaa. Puolet haastateltavista oli ollut nykyisessä työpaikassa vasta alle vuoden ja ainoastaan yksi haastateltava oli ollut työpaikassa yli viisi vuotta. Haastattelut tehtiin kevään ja kesän 2012 aikana osana Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia ”Maahanmuuttajataustaisten hoitajien ammatillisten subjektiviteettien muotoutuminen vanhustyössä”. Tutkielmassa haastatteluaineistoa analysoidaan teema-analyysin sekä odotusanalyysin avulla. Odotusanalyysin avulla pyritään tarkastelemaan haastateltujen hoivatyöläisten odotuksia liittyen asemaansa ja toimintamahdollisuuksiinsa suomalaisessa työelämässä. Tutkielmassa tarkastellaan työntekijöiden kohtaamaa eriarvoisuutta Joan Ackerin (2006) kehittämän eriarvoisuusregiimien (inequality regimes) käsitteen avulla. Lähtökohtana on, että työntekijöiden kohtaamat eriarvoisuuden muodot ovat vaikuttamismahdollisuuksien rajoja ja ammatillisen kansalaisuuden esteitä. Aineiston perusteella merkittävimmät hoivatyöläisiä koskevat eriarvoisuuden muodot liittyvät työorganisaation toiminnan resursseja ja päämääriä sekä työn organisointia koskevaan päätöksentekoon. Päätökset resursseista rajaavat työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet hyvin kapeiksi. Tätä ei kuitenkaan mielletä eriarvoisuudeksi, koska se koskee hoivatyöläisiä tasapuolisesti, eikä sille nähdä vaihtoehtoja. 
 
Maahanmuuttajataustaiset hoivatyöläiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin hoivatyön ammattilaisiin, jotka ovat muuttaneet Suomeen työskennelläkseen hoiva-alalla, ja niihin, jotka päätyvät hoivatyöhön vasta Suomessa pikemminkin sen takia, että muita töitä ei ole heille tarjolla. Tutkimusaineistoni perusteella voidaan todeta, että hoitoalalle jo ennen Suomeen tuloaan suuntautuneilla ja kokeneemmilla hoivatyön ammattilaisilla on korkeampia odotuksia esimerkiksi työehtojen, ammattilaisena kehittymisen ja työpaikalla vaikuttamisen suhteen. Aineiston perusteella hoivatyöläisten henkilökohtaiset kokemukset ammattiliittojen toiminnasta ovat yleisesti ottaen erittäin vähäisiä. Myönteisiin ja voimaannuttaviin vaikuttamiskokemuksiin perustuvaa pohjaa hoivatyöläisten ammatillisen yhteisöllisyyden ja toimijuuden rakentamiselle ei juuri ole. On kuitenkin huomionarvoista, että monet ovat liittyneet oman alansa ammattiliittoon, vaikkakin heidän jäsenyytensä on passiivista, ja perinteisen työväen solidaarisuuden sijaan ay-jäsenyydellä on heille pikemminkin ”vakuutussolidaarisuuden” kaltainen merkitys. Osa selvästi toivoo, että ammattiliitot taistelisivat voimakkaammin hoitajien puolesta ja olisivat enemmän läsnä työpaikkatasolla. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on, että kotihoidossa käytettävissä olevien resurssien vähyys rajaa työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet hyvin kapeiksi, ja tuottaa hyvin vaikeat olosuhteet ammatilliselle toimijuudelle työorganisaation sisällä. Tämän vuoksi ammatillisen kansalaisuuden edellytysten luominen vaatisi merkittäviä muutoksia siellä, missä vanhustenhoidon resursseista päätetään, eli valtakunnallisella ja kunnallisella päätöksenteon tasolla.
  • Harju, Kirsi (2010)
    Vanhustenhuollossa törmää usein tilanteisiin, joissa vanhuksen omaa ääntä ja tahtoa ei kuunnella, vaan omaisten tai viranomaisten näkemys vanhuksen parhaasta toteutuu. Tämän tutkimuksen taustalla on oma työkokemukseni vanhustenhuollon sosiaalityöstä ja haasteellisista asiakastilanteista. Teoreettinen viitekehys koostuu tutkielmassani sosiaalityön asiantuntijuudesta, yhteistyöstä vanhustenhuollon sosiaalityössä, asiakaslähtöisyydestä, eettisyydestä sekä itsemääräämisoikeudesta. Haasteelliset asiakastilanteet on koottu kahdeksaksi tyyppitarinaksi, joita analysoin Erving Goffmanin kehysanalyysilla. Kehysanalyysilla tuodaan esiin ja kuvataan vanhustenhuollon haasteellisissa asiakastilanteissa esiintyvää moninaisuutta. Tyyppitarinat on koottu omasta työkokemuksestani. Tyyppitarinat eivät sinällään pohjaudu todellisuuteen eivätkä ole tosia. Tutkielmassani selvitän sitä, mitkä ovat ne kehykset, jotka esiintyvät vanhustenhuollon haasteellisissa asiakastilanteissa sekä miksi asiakasorientaatiota on vaikea toteuttaa haasteellisissa asiakastilanteissa. Vanhustenhuollon haasteellisissa asiakastilanteissa esiintyviä kehyksiä löytyi tässä tutkielmassa esitetyistä tyyppitarinoista viidenlaisia; kotihoito, hallinnollinen menettely, palvelujen määrittely, hoito- ja palvelusuunnitelma ja hoitoneuvottelu. Lisäksi erittelen tutkielmassani jokaisen tilanteeseen osallistujan oman kehyksen, roolin sekä tilanteessa tapahtuvan kehyksen muunnoksen. Kehykset olivat usein ristiriidassa tai ne olivat epäselviä. Asiakasorientaation toteutuminen estyy tutkielman tulosten mukaan joko sen vuoksi, että asiakkaan oma näkökulma, kehys, on hänelle haitallinen tai siksi, että kulttuuriset tapamme ja tottumuksemme estävät sen. Tärkeimpinä lähteinä tätä tutkielmaa tehdessäni ovat olleet Anna-Maija Puroilan (2002) tutkielma Erving Goffmanin kehysanalyysi sosiaalisen todellisuuden jäsentäjänä sekä Anssi Peräkylän (1990) kirja Kuoleman monet kasvot ja Kirsi Juhilan (2006) kirja Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina, sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.
  • Juntunen, Marianne (Helsingin yliopisto, 2015)
    Chemistry plays an important role in making the future more sustainable and solving the related global issues. Curricula, national and international educational strategies, research literature and chemical industry are all focusing on sustainable development. We need more environmentally literate chemists, chemistry teachers and students future citizens, who are to solve the numerous environmental challenges that face the whole world. The main aim of this design research study was to find out what are the features of holistic and inquiry-based education for sustainable development in chemistry. At the same time, the aim was to foster students environmental literacy, argumentation skills and positive attitudes towards chemistry. Education for sustainable development in chemistry is related to socio-scientific issues, e.g., life-cycle thinking and green chemistry. Theoretical problem-analysis of the study was used to investigate the approaches that are of key importance to the study presented in this dissertation: sustainable development, green chemistry, the life-cycles of different products, environmental literacy, socio-scientific education, and the pedagogical methods of inquiry-based learning and argumentation. The empirical design phase sought an answer to the main research question: What are the main features of holistic and inquiry-based education for sustainable development in chemistry? The main focus of the research was in teaching life-cycle analysis, which is one of the key elements in the Finnish national curriculum. The design research project constituted of three phases, which were conducted during the years 2010 2014. The first empirical phase was conducted in four chemistry teachers in-service training courses. During these courses, a total of 20 chemistry teachers created new inquiry-based methods for teaching life-cycle analysis in chemistry. This development process was based on theoretical problem analysis. The second empirical phase focused on creating a collaboratively-developed design solution based on the teachers concepts and the effects of this solution. The participants in this second phase were 105 9th grade students, whose environmental literacy, argumentation skills and attitudes towards chemistry learning were evaluated. The third phase was theoretical. It consisted of comparing the gained empirical knowledge to theoretical literature in order to answer the main research question. The methods of data analysis included content analysis of texts, semi-structured interviews and quantitative surveys. The validity of the results of the conducted cyclic design research project is enhanced by theoretical literature analysis, methodological triangulation, researcher triangulation, the testing of the developed teaching concept in authentic environments and the systematic, visualised documentation of the design phases. The design phases resulted in three types of knowledge: 1) new chemistry teaching concepts for sustainability education that use life-cycle thinking and inquiry-based learning methods, and a collaboratively-developed design solution (Article I), 2) knowledge about how inquiry-based learning of life-cycle analysis affects students environmental literacy, argumentation skills and attitudes towards chemistry (Articles II and III) and 3) domain knowledge about holistic and inquiry-based education for sustainable development in chemistry (Article IV). Holistic and inquiry-based education for sustainable development in chemistry includes interdisciplinary and socio-scientific issues. Socio-constructivist and contextual chemistry education is bound to societal actors and co-operational, real-life activities. Learning occurs in social interaction, through argumentation and self-reflection, for example. The students themselves may choose the focus of inquiry, and it may relate to raw materials, consumer products, food substances or water, for example. As the knowledge of chemistry is combined with possibilities for societal action, the importance of chemistry becomes apparent to the students. They gain competence to act towards building a more sustainable future. The improved scientific and ecological argumentation skills reflect their environmental literacy and competence in societal thinking. The holistic and inquiry-based chemistry education presented in this dissertation supports versatile studying and citizenship skills in a new way. It motivates students to study chemistry and guides them to take sustainable development into account. Education for sustainable development is needed at all school levels. The approaches presented in this study may be applied on all levels of education. The results may be used to promote sustainable development in the planning of chemistry education and the education of chemistry teachers. Keywords: chemistry education, sustainable development, green chemistry, teaching concepts, design research
  • Kuhalampi, Harri (Helsingin yliopisto, 2010)
    Spiritualiteetti viittaa syvälliseen, inhimilliseen ulottuvuuteen ja ominaisuuteen, jonka tarkka määritteleminen on haasteellista, ellei mahdotonta. Sitä vastaa yhtäältä uskonnollisuuden kautta toteutuva, elämän tarkoitukseen ja syvemmän olemuksen etsintään liittyvä hengellisyys, mutta toisaalta myös kaikkea muuta hengen viljelyä ja mielekkään olemisen tavoittelua tarkoittava henkisyys. John Swintonin mukaan hengen ulottuvuus on se inhimilliseen olemukseen kuuluva, dynaaminen elinvoima, joka virkistää ja elävöittää ihmistä ja motivoi häntä etsimään Jumalaa, arvoja, merkitystä, tarkoitusta ja toivoa. Tämä tutkimus nostaa tarkastelun kohteeksi kokonaisvaltaisen hengellisyyden, jolloin huomio kiinnitetään niihin sidoksiin, joiden kautta hengen ulottuvuus liittyy muihin inhimillisen elämän olennaisiin toimintoihin ja näkökulmiin. Tällaisia ovat 1) ajattelu 2) teot ja käytännön toiminta 3) suhteet ja vuorovaikutusverkostot 4) tunteet ja kanssakäymistä ohjaavat asenteet 5) olemassaolon ja olemisen ulottuvuudet. Kokemusten merkitys, arvo ja mielekkyys hahmottuvat juuri hengen alueella, toisin sanoen sisäisesti, hengellisenä ja henkisenä asiana. Tutkimusmateriaalina tässä tutkimuksessa on amerikkalaisen vuosina 1827 1915 eläneen Ellen Whiten kuusi myöhäiskauden teosta vuosilta 1892 1905 ja tutkimusmenetelmänä on käytetty systemaattista analyysiä. Olennaista Whiten tavassa käsitellä uskonnon harjoitukseen liittyviä aiheita on hänen käytännöllinen ja elämän arkeen kiinteästi niveltyvä otteensa. Tutkimus paljastaa, että Martti Lutherin käsitykset ovat merkittävästi vaikuttaneet Whiten ajatteluun. Lähteistä paljastuu samankaltaisuutta hänen näkemystensä ja uusimman suomalaisen Luther-tutkimuksen Martti Lutherin tuotannosta esiin nostaman ajattelutavan välillä. Vaikka teologisen oppineisuuden kannalta White ja Luther ovat eri tasoilla, kummankin käsitys ihmisen ja Jumalan välisen suhteen perusolemuksesta on samankaltainen: Lähtökohtana sille on Jumalan rakkaus ja hänen armostaan lähtenyt toiminta. Toiseksi, ihmisen ja Kristuksen välinen, olemuksellinen yhteys, unio , on perustana sille, että Jumala hyväksyy ihmisen ja huolehtii hänestä nyt ja ikuisesti. Kolmanneksi, tämä ihmisen ja Kristuksen liittoutuminen ja yhdistyminen ilmenee yhteistoimintana ja kumppanuutena yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi maailmassa. White korostaa ihmisen ja Kristuksen välisen hengellisen suhteen vuorovaikutteista ja toiminnallista luonnetta, joka tulee ilmi epäitsekkyytenä, toisten ihmisten ja heidän tarpeittensa huomioimisena sekä myötätuntona ja kykynä asettua toisen asemaan. Terveellistä elämäntapaa ja kasvatusta koskevat ajatuksensa White liittää siihen laaja-alaiseen näkemykseen hengellisyydestä, jonka tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hän ei näe spiritualiteettia elämän arjesta irrallisena tai erillisenä saarekkeena, vaan ihmistä kaikessa ohjaavana, voimaannuttavana ja mielekkyyttä tuottavana, ensisijaisena ulottuvuutena. Tutkimuksen kuluessa myös Whiten usein käyttämät Jumalalle antautumisen ja luonteen käsitteet nousevat tarkastelun kohteiksi. Hänen mukaansa ihminen ei tahdonponnistuksillaan yksin pysty tavoittamaan Jumalaa vaan hänen on lakattava Jumalan rakastavan kutsun edessä itse tahtomasta ja suostuttava liittymään Jumalan tahtoon ja tarkoitukseen. Tämä liittyy siihen sisäiseen muutokseen, jota White kuvaa luonteen käsitteen avulla. Jumalan armon vaikuttama tahdon uudelleen suuntaaminen muuttaa ihmisen olemusta, arvoja, asennoitumisen tapaa ja myötätuntoisen vuorovaikutuksen kykyä niin ettei ihminen ole enää aivan sama kuin ennen. Kysymys on toisaalta yhtäkkisestä ja kertakaikkisesta olemuksellisesta muuttumisesta, mutta samalla myös hiljaisesta, elämänmittaisesta kasvusta ja kypsymisestä. Juuri luonteen käsitteen avulla White kuvaa hengellisyyttä ja siihen kuuluvaa sisästä matkaa. Tässä tutkimuksessa spiritualiteettia lähestytään yleisinhimillisenä piirteenä ja ominaisuutena, jolloin huomio ei ole ensisijaisesti yksittäisissä opillisissa käsityksissä tai uskonnollisuuden harjoittamisen muodoissa. Tarkoituksena on luoda kokoava rakenne, jonka puitteissa holistinen spiritualiteetti voidaan selkeämmin hahmottaa ja yksilöidymmin ymmärtää.
  • Hänninen, Irene (2004)
    Tutkimuksen kohteena on naisen tahattoman lapsettomuuden kokemus ja kokemukselle annetut merkitykset. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat 17 kirjoitusta tahattomasta lapsettomuudesta. Kirjoitukset sain esitettyäni kirjoituspyynnön kolmella Internetin keskustelupalstalla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Lauri Rauhalan holistinen ihmiskäsitys, jossa yksilöä tarkastellaan tajunnallisessa, kehollisessa ja situationaalisessa olemassaolomuodoissa. Tajunnallisuus on kokemuksen kokonaisuutta. Tahattoman lapsettomuuden kokemus tajunnallisuudessa merkitsi äitimisen halun toteutumattomuutta. Se merkitsi myös lapsettomuussurua, joka oli fyysistä kivun tunnetta,toivoa ja epätoivoa. Lapsettomuussuru paikantui parisuhteeseen ja puolisoiden yhteiseen kotiin. Tahaton lapsettomuus saattoi merkitä myös traumaattista ja elämänkatsomuksellista kriisiä. Kehollisuudessa lapsettomuus merkitsi kehon alistamista lapsettomuushoidoille. Hoidot koettiin kirjoituksissa vaativina ja raskaina. Ne vaikuttivat negatiivisena kokemuksena ruumiinkuvaan, identiteettiin ja seksuaalisuuteen. Situationaalisuudessa eli elämäntilanteessa lapsettomuuden kokemus ilmeni parisuhteessa, sukulais-ja ystävyyssuhteissa sekä suhteessa ympäröivään maailmaan. Sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa tahaton lapsettomuus merkitsi vetäytymistä tai pakottautumista. Laajemmassa perhekeskeisessä yhteiskuntamallissa lapsettomuus oli marginalisaatiokokemusta. Se oli eksistentiaalista sivullisuuden ja sosiaalisen erilaisuuden tunnetta suhteessa äiti- ja naisryhmiin. Lapsettomuuden hoitomuodot voidaan jakaa lääketieteellisiin hoitomuotoihin, psyykkiseen tukeen ja hoitoon sekä sosiaaliseen hoitoon. Lääketieteelliset hoitomuodot merkitsivät hoitotyytyväisyyden ja hoitotyytymättömyyden kokemuksen arviointia. Tutkimuksessa nousi esille kolme kirjoittajien tapaa kertoa hoidoista osana elämää. Hoitoihin asennoitumisen tavat nimesin hoitojen kokeminen vapaaehtoisena ja valittuna elämäntapana, vaikeuksien kautta voittoon -asenteena ja hoitojen kokeminen pakkona ja paljon alleen peittävänä. Lapsettomuuden psyykkinen tuki ja hoito merkitsi vertaistuen hakemista. Vertaistuki on kokemuksien jakamista muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Lapsettomuuden sosiaalinen hoito tarkoittaa adoptiota, sijaisvanhemmuutta tai kaksinelämistä. Tutkimuksessani kirjoittajat käsittelivät lapsettomuuden sosiaalista hoitoa adoption ja kaksinelämisen näkökulmista. Adoptio merkitsi kirjoittajille tarkoituksellisuutta ja oikeaa ratkaisua.Toisaalta se merkitsi joutumista vallankäytön kohteeksi ja riippuvuuden kokemusta. Kaksieläminen vaihtoehtona tahattoman lapsettomuuden kokemuksessa merkitsi päätöstä tai tilanteeseen ajautumista. Kummassakaan tilanteessa ei lasta oltu vielä täysin suljettu pois toiveista ja haaveista. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Lauri Rauhala (1983) Ihmiskäsitys ihmistyössä, Lauri Rauhala (1989) Ihmisen ykseys ja moninaisuus, Maija Ritamo ja Sari Kautto (1997) Näkökulmia hedelmöityshoitoihin, Linda Salzer (1994)Lapsettomuus kriisinä.
  • Kaunismaa, Marketta (1975)
  • Niemi, Terttu (1975)
  • Munukka, Pauliina (2009)
    Tutkimuksen kohteena ovat 1990-luvulla julkaistut yhdysvaltalaiset toimintaelokuvat. Tutkielmassa tarkastellaan Yhdysvaltain presidenttiä roolihahmona näissä elokuvissa. Tutkielman lähtökohtana ovat kognitiivisen elokuva-analyysin perusteet. Perusajatuksena on, että katsojat tekevät hypoteeseja tarinan kulusta ja yrittävät elokuvaa katsellessaan tarkastaa näitä hypoteeseja. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia hypoteeseja katsojat voivat valitsemieni elokuvien POTUS-hahmoista luoda ja miten nämä hypoteesit voivat vaikuttaa katsojien presidenttiyden skeemoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, millaista materiaalia valitsemani aineisto antaa katsojalle presidenttiyden skeeman rakentamiseen ja muokkaamiseen. Skeemalla tarkoitetaan sitä mentaalista mallia, jonka pohjalta ihmiset rakentavat käsityksiään ja muodostavat odotuksiaan. Vaikutuksia tarkastellaan ideaalikatsojan (Stafford 2007) kautta. Tutkielman empiirinen elokuva-analyysi on pääosin kuvailevaa ja vertailevaa. Aikaisemman tutkimuksen (Doherty 2001; Stuckey ja Smith 2007) pohjalta on muodostettu kaksi vastaparia POTUS-hahmojen ulottuvuuksista. Näiden vastaparien avulla on luotu neljä eri POTUS-hahmotyyppiä eli hypoteesia: intiimi ja moraalinen, intiimi ja moraaliton, etäinen ja moraalinen sekä etäinen ja moraaliton. Kahden elokuvan POTUS-hahmot on luokiteltu neutraaleiksi, koska ne näkyvät ruudulla niin vähän aikaa, että niiden moraalisuutta ei voi eritellä. Tutkielman analyysiosuudessa kuvaillaan sitä, millaisilla keinoilla näitä hahmotyyppejä rakennetaan. Analyysiosuudessa keskitytään kolmeen elokuvaan, jotka edustavat kukin yhtä hahmotyyppiä. Nämä ovat Independence Day (intiimi ja moraalinen), Deep Impact (etäinen ja moraalinen) ja Clear and Present Danger (etäinen ja moraaliton). Tutkimusta varten on katsottu 17 kappaletta 1990-luvun toimintaelokuvia, eikä niiden joukosta löytynyt yhtään intiimiä ja moraalitonta POTUS-hahmoa. Neutraalien POTUS-hahmojen analysointia ei nähty tarpeelliseksi, koska kyse on pienistä täyterooleista. Analysoiduista elokuvista huomataan, että Independence Dayn POTUS-hahmo on konkreettinen sankari ja tarjoaa katsojalle utopistisen kuvan kansansa pelastavasta presidentistä. Deep Impactin POTUS-hahmo on realistinen kuvaus etäisestä johtohahmosta, joka antaa kriisille kasvot, rauhoittaa kansaa ja toimii valtuuttavana välineenä elokuvan konkreettisille sankareille. Clear and Present Dangerin POTUS-hahmo taas on realistinen pelkokuva vastuuta pakoilevasta ja valta-asemaansa väärinkäyttävästä presidentistä. Otettaessa huomioon kaikki 17 toimintaelokuvaa, tutkielmassa on havaittu kyynisyysaspektiin liittyen, että enemmistö (70,6 %) POTUS-hahmoista on moraalisia. Tuttavallisuusaspektin tulokseksi on saatu, että enemmistö (64,7 %) POTUS-hahmoista on etäisiä. Hahmotyypeissä intiimejä ja moraalisia sekä etäisiä ja moraalisia POTUS-hahmoja on yhtä monta eli 35,3 % kaikista elokuvista. Etäisiä ja moraalittomia POTUS-hahmoja on 17,6 %, etäisiä ja neutraaleja 11,8 %. Merkittävää on myös se, että nekään elokuvat, joissa on moraaliton POTUS-hahmo, eivät kritisoi presidentti-instituutiota tai sen taustalla olevia demokraattisia arvoja.
  • Seppälä, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2012)
    Hollywood Comes to Finland: The Import and Reception of American Films in Finland in the 1920s Every year more American films are screened in Finland than all other films combined. This has not always been the case. Hollywood studios began the extensive export of their products to all corners of the world when the First World War nearly halted European film industries. The analytical focus of this thesis is on the public discussions related to American films imported to Finland in the 1920s, and the changes that took place in the nature of these discussions. This leads to an evaluation of the extent to which Finnish film culture was Americanised during this period. The annual import statistics of Hollywood films have been counted on the basis of film censorship records. The annual figures of Hollywood films inspected by film censors have been compared to the total annual numbers of all films inspected. This forms the basis for estimating the changes that took place in the market share of American films. In this thesis imported Hollywood films are analysed in the context of contemporary magazine and newspaper articles related to them. These discussions produced interpretations that encouraged contemporary audiences to view Hollywood films from certain perspectives and to associate certain meanings to them. The analysis of these discussions leads to an examination about the types of interpretations that were possible and likely amongst contemporaries and what kinds of meanings they related to Hollywood films. Finnish film culture became Americanised in the 1920s in many respects. Hollywood films were granted a prominent position in film programmes and film-related discussions. The increasing number of Hollywood films screened, a decrease in their import delay and the changes that took place in film discussions related to them resulted in American films becoming universal films in relation to which Finnish and European films seemed to be special cases. When it comes to the Finnish film industry in the early 1920s, Hollywood films provided the model in contrast to which Finnish national cinema was defined, but as the decade progressed, some filmmakers also began to imitate them. During the 1920s, the attitude of Finns to Hollywood films took more or less its current form as a love and hate relationship.
  • Alanen, Janne (Helsingin yliopisto, 2012)
    Gauge theories are used to describe interactions between the elementary particles of the standard model and beyond standard model theories. In the regime where interactions are strong perturbative methods cannot be used. Thus the non-perturbative part is generally studied by using lattice simulations and effective field theories. However a new method for exploring the non-perturbative part is the AdS/CFT duality that relates a specific string theory and a conformal field theory. In this thesis, the AdS/CFT duality is generalized to non-conformal gauge theories and its implications are studied. In particular, a holographic model for studying various large-N gauge theories is introduced.
  • Keränen, Ville (Helsingin yliopisto, 2011)
    Superfluidity is perhaps one of the most remarkable observed macroscopic quantum effect. Superfluidity appears when a macroscopic number of particles occupies a single quantum state. Using modern experimental techniques one dark solitons) and vortices. There is a large literature on theoretical work studying the properties of such solitons using semiclassical methods. This thesis describes an alternative method for the study of superfluid solitons. The method used here is a holographic duality between a class of quantum field theories and gravitational theories. The classical limit of the gravitational system maps into a strong coupling limit of the quantum field theory. We use a holographic model of superfluidity to study solitons in these systems. One particularly appealing feature of this technique is that it allows us to take into account finite temperature effects in a large range of temperatures.