Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 6263-6282 of 24939
  • Tiihonen, Auli (2000)
    Tutkielmassa selvitetään huoltosuhteisen suojatyön merkityksiä suojatyötä tekevän naisen elämässä sekä sitä, millaisia merkityksiä huoltosuhteisella suojatyöllä on syrjäytyneen asemaan. 1990-luvulla syrjäytymisongelma on laajentunut ja syventynyt, mikä johtuu esimerkiksi erilaisista rakenteellisista tekijöistä, kuten eläkkeelle pääsyn vaikeutumisesta ja työvoimatoimistojen tiukentuneesta asikkaiden seulonnasta ja työmarkkinakelpoisuuden selvittämisestä. Sosiaalisesti työrajoitteiset jäävät usein ensisijaisten tukijärjestelmien ulkopuolelle ja joutuvat turvautumaan viimesijaiseen tukimuotoon, toimeentulotukeen. Yhteiskunnan marginaaliin joutuminen ei kuitenkaan poista sosiaalisia tarpeita olla hyödyllinen ja kuulua johonkin itseään suurempaan kokonaisuuteen. Tutkimuksen kohderyhmä muodostuu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työtoimiston kautta huoltosuhteisessa suojatyössä olevista naisista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua ja haastateltavat on valittu kaikista työtoimiston yksiköistä eli tekstiilityökeskuksesta, ulkotyö- ja kuljetusyksiköstä sekä työllistämisyksiköstä. Teoreettisessa osuudessa on määritelty suojatyön käsitettä, kehittymistä ja tavoitteita sekä siihen liittyvää lainssädäntöä. Huoltosuhteista suojatyötä, sen historiaa, tarkoitusta ja etuuksia on tarkasteltu erikseen tarkemmin. Tutkielman keskeisimpiä käsitteitä ovat huono-osaisuus ja syrjäytyminen sekä hyvinvointi ja elämänhallinta. Empiirisen osuuden tulokset osoittivat, että huoltosuhteisen suojatyön mukanaan tuoman sosiaalisen verkoston painoarvo oli ilmeinen haastateltujen naisten hyvinvoinnin kannalta. Haastateltavat korostivat huoltosuhteisen suojatyöpaikan ja sen myötä parantuneen toimeentulon, ajankäytön jäsentymisen ja päihteidenkäytön vähentymisen tärkeyttä. Suojatyöpaikan myötä naisten usko omaan pystyvyyteensä kasvoi ja he kokivat yhteiskunnallisen asemansa ja oman arvostuksensa nousseen. Huoltosuhteisen suojatyön voi todeta auttaneen tutkimuksessa haastateltuja seitsemää naista löytämään oman paikkansa ja saamaan elämäänsä hallintaan, sillä se näytti hälventäneen joitain syrjäytyneen määreitä naisten elämässä ja toimivan heidän arkielämänsä tukena. Tutkielmassa käytetyistä lähteistä tärkeimpiä ovat esimerkiksi Allardtin hyvinvointia käsittelevät teokset (1976, 1998), Häkkilän Työelämän ja elämäntavan ristiriita (1991) sekä suojatyötä ja huoltosuhteista suojatyötä koskevat mietinnöt ja selvitykset.
  • Nikkanen, Hannele (2008)
    Perhehoito sijaishuollon muotona on Suomessa vuosi vuodelta vähentynyt. Perhehoidon osuutta sijaishuollossa pyritään kuitenkin selkeästi lisäämään. Uusia sijaisperheitä tarvitaan ja tukimuotoja jo toimiville sijaisperheille pyritään kehittämään, jotta sijaisvanhemmat jaksaisivat jatkaa tehtävässään. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen tunteita sijaisvanhemmuudessa. Tutkimukseni tarkoituksena on ollut selvittää minkälaisia tunteita sijaisvanhemmuus herättää, miten sijaisvanhemmat käyttävät tunteita kasvatustyössään, miten he käsittelevät lasten kanssa näiden tunteita ja miten he käsittelevät ja ottavat hallintaan omia tunteitaan. Tarkastelen tunteita konstruktionistisesta näkökulmasta, jonka mukaan tunteet syntyvät sosiaalisissa tilanteissa ja ovat osa vuorovaikutusta ja toimintaa. Lähestyn aihettani fenomenologisella tutkimusotteella. Haastatteluaineistoni keräsin syksyllä 2007 ja se koostuu kymmenen ammatillisen perhehoitajan haastattelusta. Haastateltavieni päätoiminen työ on sijaisvanhemmuus Helsingin kaupungin kunnallisessa ammatillisessa perhekodissa. Analysoin haastatteluaineistoni tulkitsevan fenomenologisen analyysin (IPA) menetelmin. Haastateltavani kokivat sijaisvanhemmuudessaan moninaisia, voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita. He liittävät tunteitaan toimintaympäristönsä eri toimijoihin: sijoitettuihin lapsiin, heidän syntymävanhempiinsa, omiin biologisiin lapsiinsa ja sosiaaliviranomaisiin. Tunteilla oli suuri rooli heidän arkielämässään. Kasvatustyössään he ottavat vastaan sijoitetun lapsen tunteita ja käsittelevät niitä yhdessä lasten kanssa pyrkimyksenään jäsentää lapsen maailmaa. Omia tunteitaan haastateltavani työstävät monin tavoin. Esille nousivat sekä työnohjauksen että vertaisryhmien merkitys omien tunteiden jäsentämisen, jakamisen ja oikeuttamisen paikkoina. Tutkimukseni tulokset jäsentyivät kolmeen pääteemaan: sijaisvanhempana kasvaminen, henkilökohtaisuus ja ammatillisuus sekä identiteettineuvotteluja. Keskeisiä työssä uuvuttavia tekijöitä olivat tunteiden paljous, roolien epämääräisyys, torjutuksi tuleminen ja syvälle henkilökohtaiseen menevät tunteet. Työssä palkitsevina tekijöinä haastateltavani kokivat syvät välittämisen tunteet sijoitettuja lapsia kohtaan ja lapsen kehittymisen sijaisvanhemman hoidossa. Keskeisimmät käyttämäni lähteet: Hochschild, A. (1983). The managed heart. Commercialization of Human Feeling. ja Smith, J.A. (2003) (toim.) Qualitative psychology: a practical guide to research methods.
  • Haasola, Niina (2001)
    Tutkielma selvittää Suomessa vuosina 1939-1944 Tiltuksi kutsutun neuvostoliittolaisen propagandaäänen taustoja ja merkitystä suomalaisessa vastapropagandassa. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, keitä Tiltuksi nimitetyt suomenkielistä radiopropagandaa Neuvostoliiton puolelta lukeneet naiset todellisuudessa olivat. Tiltu-nimen esiintymistä tutkitaan sota-ajan runoissa ja lauluissa sekä myöhemmin ilmestyneessä kaunokirjallisuudessa, mutta pääasiallisesti Jahvetin kirjelaatikko -nimisessä radio-ohjelmassa, jota lähetettiin Yleisradiossa Valtion tiedoituslaitoksen (VTL) ja Vapaus Isänmaa Aseveljeys -järjestön (VIA) alaisuudessa. Tiltu on mielenkiintoinen tutkimuskohde paitsi siksi, että aihetta ei ole aiemmin tutkittu, mutta myös siksi, että Tiltuun liitettyjä mielikuvia selvittämällä voidaan samalla selvittää mitä merkityksiä sukupuolelle annettiin sota-ajan 1939-1944 Suomessa. Kun Tiltu-nimen esiintymistä radio-ohjelmissa verrataan siihen, kuinka usein se, tai neuvostoliittolainen radiopropaganda yleensä, esiintyi VTL:n tai muiden mielialoja mitanneiden tahojen katsauksissa, voidaan todeta, että Tiltu-hahmoa käytettiin todellisuudessa lähinnä esimerkkinä niin sanotusta huonosta naisesta. Hänen avullaan haluttiin tuoda julki, minkälaista käytöstä suomalaisilta naisilta sota-aikana odotettiin. Tiltua ei siis ollut tarpeen pitää vaarallisena sellaisenaan, vihollisen edustajana, mutta hänelle löydettiin kotimaisessa vastapropagandassa kyllä muuta käyttöä. Huonon naisen mallin lisäksi hän sai kantaa ikiaikaiseksi mainostetun ryssävihan venäläisiin liittämiä tunnuksia ja toimia esimerkkinä isänmaan perivihollisesta, kommunistista. Tutkielman pääasiallisena lähdeaineistona on käytetty Kansallisarkistossa sijaitsevia Jahvetin kirjelaatikon arkistoa ja Valtioneuvoston tiedotuselinten arkistoa. Selvitettäessä keitä Tiltuksi nimitetyt naiset todellisuudessa olivat on lisäksi tutkittu samassa arkistossa sijaitsevia Etsivän keskuspoliisin henkilömappeja. Näiden sekä muiden pienempien arkistokokonaisuuksien lisäksi on perehdytty aikaisempaan sota-aikaa 1939-1944 koskeviin tutkimuksiin.
  • Vasara, J. A. ([s. )
  • Immonen, Kyllikki (1937)
  • Veijalainen, Katja (1998)