Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 7292-7311 of 24408
  • Tuominen, Heta (Helsingin yliopisto, 2002)
    The aim of this study was to investigate the connection between teachers' burn-out and professional development. In addition, the study aimed at clarifying teachers' conceptions of the significance of in-service training on work-related well-being. The theoretical starting points of the study were based on a model of burn-out (Kalimo & Toppinen1997) and a model of teachers' professional development (Niemi 1989). Present study can be seen as an independent follow-up study for a working ability project called "Uudistumisen eväät" that was followed through in Kuopio. The study was carried out in two phases. First, the connection between teachers' burn-out and professional development was charted with the help of a quantitative survey study. 131 teachers participated in the survey. Some of them were from schools that participated in the working ability project and the remainder were from other schools in Kuopio. The questionnaire consisted of self-constructed instruments of burn-out and professional development. According to the results, burn-out and professional development were strongly correlated with each other. Burn-out was summed up in three factors: emotional exhaustion, feelings of depersonalization and low feelings of personal accomplishment. Professional development was summed up in four factors: personality and pedagogical skills, learning-orientation, social skills and confronting change. Personality and pedagogical skills and skills of confronting change were correlated strongest with burn-out and its symptoms. A teacher, who has not found his/her own personal way of acting as a teacher and who considers change as something negative, is more likely to become exhausted than a teacher, who has developed his/her own pedagogical identity and who regards change more positively. In the second phase of this study, teachers' conceptions of the significance of in-service training on well-being was investigated with the help of group interviews (n=12). According to the results, the importance of in-service training was significant on the well-being of teachers. It appeared that in-service training promotes well-being by providing teachers with motivation, professional development and the possibility of taking a break from teaching and cooperating with other teachers. It has to be based on teachers' own needs. It has to be offered to teachers frequently and early enough. If teachers are already exhausted, they will neither have enough resources to participate in training, nor will they have the strength to make good use of it in practice. Both professional development and well-being are becoming more and more essential now that society is changing rapidly and the demands set on teachers are growing. Professional development can promote well-being, but are teachers too exhausted to develop themselves? Professional development demands resources and teachers may regard it as a threat and an additional strain. When the demands are so high that teachers cannot cope with them, they are likely to suffer stress and see reduction of commitment to their work and its development as a means to survive. If teachers stop caring about their work and their own development, how can we expect them to promote pupils' learning and development? It should be considered in the planning and implementation of in-service training and in arranging teachers' working conditions, that teachers have enough time and resources to develop themselves. Keywords: Teachers, burn-out, well-being, professional development, in-service training
  • Korhonen, Anne (2006)
    Tämän hetken merkittävä yhteiskunnallinen tavoite on työurien pidentäminen. Tähän on ensisijaisena syynä Suomen väestön ikärakenne ja sen muuttuminen tulevaisuudessa. Tämä muutos on erityisen nopeaa suurten ikäluokkien saavuttaessa vanhuuseläkeikänsä. Työelämän muutokset heijastuvat epävarmuuden kokemiseen. Työssä ilmenevien epävarmuus- ja uhkatekijöiden on taas havaittu olevan yhteydessä esim. varhaiseläkeaikeisiin. Työelämän uhkatekijöiden tarkastelu on näin ollen tärkeää työssäpysymistavoitteen kannalta. Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten työelämässä ilmenevät uhkatekijät vaikuttavat työtyytyväisyyteen ja työssä pysymisen suunnitelmiin. Työelämän uhkatekijöiden oletettiin olevan negatiivisessa yhteydessä työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen. Lähtökohtaisena ajatuksena oli: mitä vähemmän uhkaavia asioita työntekijä kokee työelämässä, sitä tyytyväisempi hän on työhönsä ja sitä halukkaampi hän on pysymään työssä. Aineisto perustuu Kuntien eläkevakuutuksen tekemään Kuntatyö 2010 –tutkimukseen, joka toteutettiin vuonna 2003. Tässä tutkielmassa tutkittiin 20–64-vuotiaita kuntatyöntekijöitä (N = 2715). Tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia (X²-testi), korrelaatioanalyysia, yksisuuntaista varianssi- ja kovarianssianalyysia ja logistista regressioanalyysia. Selitettävinä muuttujina olivat työtyytyväisyys sekä työssä pysyminen, jota mitattiin varhaiseläkeaikeilla ja työssä yli 63-vuotiaana jatkamisen suunnitelmilla. Selittävinä muuttujina olivat työelämässä ilmenevät uhkatekijät (vastentahtoinen siirto toisiin tehtäviin, lomautus-, irtisanomis- tai työttömyysuhka, työkyvyttömyysuhka, uhka työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn ja uhka työtehtävien liiallisesta vaikeutumisesta) sekä erilaiset vakioitavat taustamuuttujat, kuten sukupuoli, ikä, koulutus ja toimiala. Tutkielman päähypoteesit saivat vahvistusta. Työelämän uhkatekijöistä kaikki muut, paitsi työttömyyteen liittyvä uhka, olivat negatiivisessa yhteydessä työtyytyväisyyteen. Kun eri taustamuuttujat vakioitiin, työn vaatimustason liiallisen kasvun uhka (= työn liiallinen lisääntyminen ja vaikeutuminen) säilyi edelleen työtyytyväisyyttä huonontavana tekijänä. Uhkatekijöiden vaikutus työssä pysymiseen oli myös oletuksen mukainen: kaikki uhkatekijät työttömyysuhkaa lukuun ottamatta lisäsivät varhaiseläkeaikeita. Kun taustamuuttujat huomioitiin, työn vaatimustason nousuun liittyvän uhkan yhteys varhaiseläkeaikeisiin säilyi. Lisäksi ilmeni, että työkyvyttömyyden ja työn vaatimustason liiallisen nousun uhka olivat käänteisessä yhteydessä työssä jatkamisen suunnitelmiin yli 63-vuotiaana, mutta näiden uhkatekijöiden yhteys ei enää säilynyt, kun muut taustamuuttujat vakioitiin. Tuloksissa positiivista oli se, että kunta-alalla suurin osa työntekijöistä on tyytyväisiä työhönsä. He myös kokevat työnsä varsin turvatuksi, ja työkyvyttömyyden uhkaakin ilmeni melko vähän. Suurin uhkakuva kuntatyössä on työn vaatimustason liiallinen kasvu; erityisesti työmäärän lisääntymisen suhteen. Tämä uhka voi hyvinkin konkretisoitua lähivuosina ennustetun työvoimapulan vuoksi. Hyvä työn organisointi ja tulevaan muutokseen perusteellinen valmistautuminen voivat kuitenkin lieventää kunta-alalla työskentelevien huolia työelämän suunnasta ja näin edesauttaa kuntatyöntekijöiden pysymistä työssä mahdollisimman pitkään. Keskeiset lähteet: Argyle, M. (1989); Forma, P. & Väänänen, J. (toim.) (2004); Hakanen, J. (2004); Tuominen, E. (toim.) (2004).
  • Takkunen, Anna (2002)
  • Spolander, Kristiina (1995)
  • Tolonen, Ulla-Maija (1983)
  • Rajala, Janne (2014)
    Tutkielmassaanalysoidaan Kansainvälisen Jalkapalloliiton vuosina 2011–2013 toteuttamaa hallintouudistusta. Jalkapallo on vuosien saatossa kasvanut maailmanlaajuiseksi ilmiöksi ja samalla sen kattojärjestönä toimiva Kansainvälinen Jalkapalloliitto on lisännyt poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaansa. Kehityksen myötä on herännyt kysymyksiä organisaation tilivelvollisuudesta. Aihe on osa laajempaa kansalaisjärjestöjen tilivelvollisuudesta käytävää keskustelua, johon myös erinäiset painostusryhmät ovat osallistuneet. Yksi näistä ryhmistä on Transparency International. Tutkielman tavoitteena on tutkia kyseisen painostusryhmän vaikutuspyrkimyksiä urheiluorganisaation julkiseen agendaan sen hallintoreformia koskevissa kysymyksissä. Analyysissa hyödynnetään niin agenda setting -teoriaa kuin kansalaisjärjestöjen tilivelvollisuutta käsittelevää teoriaakin. Agenda setting -teoriassa keskitytään poliittisen agendan eri tasoihin, kun taas kansalaisjärjestöjen tilivelvollisuutta käsittelevässä teoriassa painotetaan seitsemää eri tilivelvollisuuden mekanismia. Tarkoituksena on selvittää, mitkä Transparency Internationalin esittämät uudistusehdotukset päätyvät millekin Kansainvälisen Jalkapalloliiton poliittisen agendan tasolle ja onko samoille tasoille päätyneillä ehdotuksilla yhteisiä piirteitä tilivelvollisuuden mekanismien suhteen. Tutkielmassa keskitytään yksittäiseen tapahtumasarjaan ja kyse on siis tapaustutkimuksesta. Tutkielman aineisto koostuu molemman toimijan verkkosivuillaan julkaisemista julkisista teksteistä, jotka koskevat Kansainvälisen Jalkapalloliiton hallintouudistusta. Menetelmäksi tutkimukseen on valikoitunut teoriaohjaava sisällönanalyysi, sillä aineiston huolellisen luokittelemisen jälkeen sitä pyritään analysoimaan aiemmin valittujen teorioiden avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Kansainvälisen Jalkapalloliiton poliittisella agendalla ilmeni useita Transparency Internationalin esittämiä uudistusehdotuksia reformin yhteydessä. Tarkempi tarkastelu kertoo, että uudistusehdotuksen päätymiseen tietylle poliittisen agendan tasolle näyttää vaikuttaneen tilivelvollisuuden mekanismi, jota uudistus toteutuessaan vahvistaisi. Erityisesti vallan jakamista organisaation ulkopuolelle esittäneet uudistusehdotukset ovat jääneet useimmiten korkeintaan retoriselle tasolle. Kansainvälisen Jalkapalloliiton voidaan katsoa pyrkineen kehystämään asiakysymyksen hallintonsa uudistamisesta korostaen valitsemiaan asiakohtia ja niihin kohdistuneita toimenpiteitä. Transparency Internationalin toimintaa ei kuitenkaan voida pitää epäonnistuneena, sillä useita painostusryhmän esiin nostamia ehdotuksia seurasivat konkreettiset toimenpiteet ja he saivat näkemyksensä esille. Painostusryhmän toiminnan ristiriitaisuutta sen aiempiin toimintatapoihin voidaan osittain selittää toiminta-alueen erityispiirteillä.
  • Kekäläinen, Markku (Helsingin yliopisto, 2012)
    The doctoral dissertation James Boswell s Urban Experience in Eighteenth-Century London aims to reconstruct Boswell s urban experience according to five central themes. First, the distinction between country and city; secondly, the reception of the city as the imaginative reflection of multiplicities; thirdly, the city as a source of spectacular pleasure; fourthly, the metropolis as a scene of theatrical politeness; and finally, the metropolis as a locale of the libertine eroticism. The central argument of the thesis is that Boswell s urban experience included two culturally distant elements: the romantic sensibility on the one hand and the early modern, strongly aristocratic set of values and predilections on the other. Boswell s theory of politeness was possibly the most distinctive element of his urban experience. In the context of early-modern and eighteenth-century discussions about civility his conception of politeness had two seemingly inconsistent elements: its milieu was urban but its content was principally from the courtly code of politeness. Boswell was, like Joseph Addison or Samuel Johnson, a London gentleman of clubs and coffee-houses, but his principles of politeness had some typically courtly features and his ideal gentleman had obvious resemblances with the renaissance and baroque courtier. A significant detail in Boswell s gentlemanly figure was his libertine sexuality which can be seen as a logical element of his aristocratic ideal. The crucial characteristics were focused on the question of authenticity and theatricality. For Boswell, the art of pleasing was fundamentally a theatrical display, and he recognized the public self as an aesthetic artifact, a work of art which was a result of active fashioning of the self.
  • Heino, Anna (2004)
    Suomessa on jo lähes parinkymmenen vuoden ajan valmisteltu hedelmöityshoitolakia. Hedelmöityshoitoja koskeva lainsäädäntö koskettaa perustavanlaatuisia kysymyksiä ihmisyyden olemuksesta ja yhteiskunnan roolista. Hedelmöityshoidoissa yhteisön sosiaaliset ja moraaliset käsitykset kohtaavat teknologisen kehityksen luomat mahdollisuudet. Tässä tutkimuksessa keskityn vuoden 2002 hedelmöityshoitolakiesitykseen ja siitä käytyyn eduskuntakeskusteluun. Kartoitan tutkimuksessani eduskunnassa hedelmöityshoitolakiesityksestä käytyä konservatiivista keskustelua Chaïm Perelmanin argumentaatioteorian avulla. Perelman on yksi argumentaatiota painottavan retoriikan tutkimuksen keskeisimpiä teoreetikkoja. Perelmanin argumentaatioteorian perustana on arvopäätelmien järjellisen arvioimisen ongelma. Jos se halutaan ratkaista, on tutkittava, miten arvopäätelmää puolustavia tai vastustavia kantoja perustellaan ja miten ne saavuttavat uskottavuutensa. Retoriikan tutkimus ei ole yhtenäinen metodi tai koulukunta. Yhteistä alan tutkimuksille on kielen roolin ja merkityksen keskeisyys. Tässä tutkimuksessa olen kiinnostunut niistä tavoista, joilla konservatiivisessa keskustelussa perusteltiin vaatimuksia ja mihin nämä argumentit pohjautuivat. Erityisesti olen kiinnostunut konservatiivien perheeseen liittämistä merkityksistä. Konservatismi on ollut perhekeskustelussa merkittävässä roolissa, sillä ydinperhe on perinteisesti ollut konservatiivisen maailmankatsomuksen keskiössä. Konservatismi koettaa vastata niihin epävarmuuksiin, joita on syntynyt perhekäsitysten laajentuessa. Hedelmöityshoitolaista käydyssä keskustelussa konservatismi näyttäytyi ydinperheideaalin tavoitteluna ja perinteisten arvojen puolustamisena. Perinteisesti yksityiselle alueelle kuuluvaksi mielletty perhe nousee hedelmöityshoidoista käydyssä keskustelussa julkiselle areenalle ja poliittisen vallankäytön kohteeksi. Konservatismin viimeaikaisen vallan kasvun vaikutukset näkyvät poliittisessa elämässä Suomessakin. Vaikka Yhdysvaltoihin verrattavaa yhteiskunnallista moraalipaniikkia Suomessa ei ole syntynyt, myös täällä perheestä käydyt keskustelut ovat viime vuosien aikana voimistuneet. Hedelmöityshoitolakiesityksestä eduskunnassa käyty keskustelu on osa laajempaa perheeseen kohdistuvaa yhteiskunnallista kiistaa. Se voidaan tulkita kamppailuna eri perhemuotojen hyväksyttävyyden rajoista. Hedelmöityslakiesityksestä käyty keskustelu liittyy läheisesti perustavanlaatuisiksi koettuihin kategorioihin kuten perhe, vanhemmuus ja identiteetti. Näistä perhe toimii usein tulkintakehikkona, jonka osia muut tekijät ovat. Käsitykset perheestä – sen muodosta, jäsenistä, vallanjaosta ja rooleista – ovat lakiesityksestä nousseen kiistan kohteina. Heteroseksuaalisen ydinperheen aseman säilyttäminen ja vahvistaminen oli konservatiivisen argumentaatiostrategian päämäärä. Konservatiivien kamppailussaan hyödyntämät argumentaatiostrategiat voi jakaa kahteen ryhmään: luonnollisuusargumentteihin ja lapsen hyvinvointi -argumentteihin. Ne molemmat jakautuvat alaryhmiin. Niitä molempia käytettiin perusteluna heteroseksuaalisen ydinperheen valta-aseman säilyttämisen tärkeydelle. Niissä vedottiin tiettyihin universaaleiksi tukittuihin perusteisiin ja käsitteisiin, kuten ”luontoon” ja ”lapsen etuun”. Argumentaatiojuonteet eivät kuitenkaan aina olleet selvärajaisia, vaan sekoittuivat usein toisiinsa. Usein argumentaatioryhmät nivoutuivat yhteen muodostaen konservatiivisen tulkinnan mukaan kiistämättömän perustelun sekä ydinperheen ensisijaisuudelle että hedelmöityshoitojen kieltämiselle yksin asuvilta naisilta ja naispareilta. Argumentit lähestyivät hedelmöityshoitoja eri kannoilta, mutta päätyivät aina samaan lopputulokseen: ydinperhe on ainoa perhemalli, joka pystyy varmistamaan yksilöiden sekä yhteiskunnan tasapainoisen ja terveen kehityksen.
  • Seuranen, Pertti (1972)
  • Waldén, Ulla (1972)
  • Jeskanen, Inka Linnea (2012)
    Suomesta Ruotsiin suuntautunut muuttoliike 1960–1980-luvuilla kosketti valtaväestön lisäksi myös romaneja. Tätä erityisryhmää ei kuitenkaan ole huomioitu aiemmissa tutkimuksissa lyhyitä mainintoja lukuun ottamatta. Näissä maininnoissa todetaan lähes poikkeuksetta romanien lähteneen Ruotsiin parempien elinolosuhteiden perässä, mutta muuton taustalla olleita motiiveja ei ole eroteltu tarkemmin. Vähäisestä tutkimuksen määrästä huolimatta on romanien muutto Ruotsiin merkittävä osa historiaa, jonka vaikutukset ulottuvat nykyhetkeen saakka. Tutkimusaineiston muodostavat ROM-SF- projektissa vuosina 1988–1999 kerätyt 100 elämänkertahaastattelua, joista 38 valittiin lähempään tarkasteluun. Tämän lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu kymmenen Ruotsiin muuttoon liittynyttä teemahaastattelua, joista seitsemän tehtiin Ruotsissa vuonna 2011 sinne jääneiden romanien keskuudessa. Lopullinen aineisto käsittää 48 haastattelua, joita käsiteltiin ja analysoitiin Atlas.ti -ohjelmaa apuna käyttäen. Tutkimusmenetelmänä on ensisijaisesti muuttokertomuksessa esitettyjen muuttopäätökseen vaikuttaneiden tekijöiden analysointi, jolloin muistitieto toimii tutkimuksessa ensisijaisesti lähteenä. Huomiota kiinnitetään myös kertomuksen rakenteeseen erottamalla toisistaan muuton kollektiivinen ja yksilöllinen muisto. Tarkastelun pääasiallisena kohteena on mitä Suomesta 1960–1980-luvuilla muuttaneet romanit nostavat esille muistellessaan omaa muuttopäätöstään. Tutkielmassa ymmärretään muuttopäätös monimutkaisena prosessina huomioimalla sekä taloudellinen että sosiaalinen näkökulma ja ottamalla huomioon yksilön elämäntilanne ja yhteisössä vallitseva sukupuolijärjestelmä. Tämän lisäksi analyysissa tarkastellaan muuttoa kolmella eri tasolla: makro-, meso- ja mikrotasolla. Tutkimuksessa pidetään kontekstualisoiva tutkimusote vahvasti läsnä huomioimalla romanien muuton kiinnekohdat yhteiskunnan muutoksiin. Vähemmistöjä on usein tutkittu kontekstista erikseen: romanien muuttoliikkeen voidaan katsoa kytkeytyneen vahvasti elinkeinorakenteen muutokseen ja sitä seuranneeseen muuttoon maalta kaupunkiin. Muuttokertomuksissa toistetaan usein sekä yhteisössä vallinnutta käsitystä muutosta että eritellään oman subjektiivisen muuton motiiveja. Haastateltavien toistama kollektiivinen muisto perustuu Suomen ja Ruotsin välisiin elintasoeroihin, joiden taustalla nähdään Suomessa vallinnut rasismi ja Ruotsin ennakkoluulottomampi ilmapiiri. Yksilöllisessä muistossa erottuvat naisten ja miesten erilaiset muuton muistot. Kun miesten varsin homogeeninen kokemus muuton motiiveista liittyy työtilanteeseen, korostuu naisilla muuton sosiaalinen näkökulma. Tämän lisäksi keskeisenä muistelukerronnassa esitettynä muuton motiiveina mainitaan siirtolaisverkostojen sisällä tapahtunut ketjumuutto ja Ruotsin olosuhteista verkostojen sosiaalisten siteiden kautta levinnyt tieto. Haastatteluissa erottuu varsinaisten muutolle annettujen motiivien lisäksi muuttopäätökseen vaikuttaneita muuton kokemuksia. Läpileikkaavana teemana tutkielmassa on muuton helppouden kokemus. Ruotsiin lähdettiin usein aluksi vain ”käymään”, vaikka joidenkin kohdalla muuton tilapäisyys muuttui pysyvämmäksi. Muuttoliikkeen laajennettua käsittämään suurempaa osaa romaniyhteisöstä muuttopäätöksen lisääntyi perusteluna muiden romanien Ruotsiin lähteminen. Muuton motiivina haastatteluissa esitetty muiden mukana muuttamien ja muuton spontaanisuuden korostaminen liitetään tutkielmassa niin sanotun muuttamisen kulttuurin syntyyn, joka jatkaa samaa muuton helppouden kokemusta haastateltavien kertomuksissa.
  • Szurawitzki, Andreas (Helsingin yliopisto, 2010)
    This thesis is a comparative case study in Japanese video game localization for the video games Sairen, Sairen 2 and Sairen Nyûtoransurêshon, and English-language localized versions of the same games as published in Scandinavia and Australia/New Zealand. All games are developed by Sony Computer Entertainment Inc. and published exclusively for Playstation2 and Playstation3 consoles. The fictional world of the Sairen games draws much influence from Japanese history, as well as from popular and contemporary culture, and in doing so caters mainly to a Japanese audience. For localization, i.e. the adaptation of a product to make it accessible to users outside the original market it was intended for in the first place, this is a challenging issue. Video games are media of entertainment, and therefore localization practice must preserve the games’ effects on the players’ emotions. Further, video games are digital products that are comprised of a multitude of distinct elements, some of which are part of the game world, while others regulate the connection between the player as part of the real world and the game as digital medium. As a result, video game localization is also a practice that has to cope with the technical restrictions that are inherent to the medium. The main theory used throughout the thesis is Anthony Pym’s framework for localization studies that considers the user of the localized product as a defining part of the localization process. This concept presupposes that localization is an adaptation that is performed to make a product better suited for use during a specific reception situation. Pym also addresses the factor that certain products may resist distribution into certain reception situations because of their content, and that certain aspects of localization aim to reduce this resistance through significant alterations of the original product. While Pym developed his ideas with mainly regular software in mind, they can also be adapted well to study video games from a localization angle. Since modern video games are highly complex entities that often switch between interactive and non-interactive modes, Pym’s ideas are adapted throughout the thesis to suit the particular elements being studied. Instances analyzed in this thesis include menu screens, video clips, in-game action and websites. The main research questions focus on how the games’ rules influence localization, and how the games’ fictional domain influences localization. Because there are so many peculiarities inherent to the medium of the video game, other theories are introduced as well to complement the research at hand. These include Lawrence Venuti’s discussions of foreiginizing and domesticating translation methods for literary translation, and Jesper Juul’s definition of games. Additionally, knowledge gathered from interviews with video game localization professionals in Japan during September and October 2009 is also utilized for this study. Apart from answering the aforementioned research questions, one of this thesis’ aims is to enrich the still rather small field of game localization studies, and the study of Japanese video games in particular, one of Japan’s most successful cultural exports.
  • Koskela, Akseli (2007)
    Tutkimuksessa tarkastellaan japanilaisia ajattelutapoja Euroopan unionin ulkopoliittisesta toimijuudesta. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on Euroopan unionin ulkopolitiikka kolmessa teoreettisessa keskustelussa. Nämä keskustelut ovat poliittinen realismi, liberaali hallitustenvälisyys sekä sosiaalinen konstruktivismi. Kolmen valitun teorian avulla muodostettiin hypoteettinen tutkimusmatriisi EU:n ulkopoliittisesta toimijuudesta Japanissa. Tutkimuksen metodologisena valintana on Q-metodologia, joka on maailmanpolitiikan tutkimuksessa harvoin käytetty menetelmä. Q-metodologiassa yhdistetään sekä laadullisia että määrällisiä tutkimuksen menetelmiä. Hypoteettisen tutkimusmatriisin pohjalta poimittiin Q-metodologiset väitteet, joita käytettiin asiantuntijahaastatteluissa strukturoituna pohjana. Alkuasetelmassa lähdettiin siitä lähtökohdasta, että Euroopan unionin ulkopoliittisesta toimijuudesta voidaan muodostaa kunkin teoreettisen keskustelun (3) mukaiset ajattelutavat toimijuudesta kahdella eri yhteistyön tasolla. Yhteistyön tasot ovat alueidenvälinen yhteistyö (region-to-region dialogue) ja kahdenkeskinen yhteistyö (bilateral dialogue). Kaiken kaikkiaan toimijuuden malleja nollahypoteesissa on yhdeksän. Yhteistyötasojen dikotomia perustuu EU:n kasvavaan pyrkimykseen luoda omista myönteisistä integraatiokokemuksistaan mallia ASEAN+3 -yhteisölle sekä toisaalta EU:n ja Japanin aktivoituneet kahdenkeskiset suhteet. Tutkimusaineistoa on etsitty EU:n ja Japanin yhteistyötä koskevista akateemisista julkaisuista. Tätä aineistoa on jatkokäsitelty Q-metodologisissa haastatteluissa, joissa harkinnanvaraisesti valittu joukko japanilaisia EU-asiantuntijoita järjesti Q-väitteet omien näkemystensä mukaiseen arvojärjestykseen. Näistä saatuja tuloksia käsiteltiin niin kutsutun "käänteisen faktorianalyysin" avulla. Q-metodologian avulla löydettiin kolme toisistaan poikkeavaa ja merkittävää diskursiivista keskustelua Euroopan unionin ulkopoliittisesta toimijuudesta Japanissa. Ensimmäisen diskurssin mukaan Euroopan unioni on pehmeillä arvoilla etenevä toimija alueidenvälisessä yhteistyössä Kaakkois- ja Itä-Aasiassa, mutta kovilla arvoilla pelaileva strateginen toimija kahdenkeskisissä suhteissa. Diskurssissa korostuu Euroopan unionin tarve toimia tasapainoilevana toimijana Aasiassa. Toisen diskurssin mukaan Euroopan unioni on inhimillinen turvallistaja, joka pyrkii laajaan turvallisuuskeskusteluun meta-regionalistisen integraation mallintamisen avulla, kansalaisyhteiskunnan aktivoimiseen sekä normatiiviseen ulkopoliittiseen toimijuuteen. Kolmas diskurssi kuvailee Euroopan unionia kauppapoliittisena kilpailijana Japanille. Diskurssin mukaan kauppapolitiikka on vahva osa Euroopan unionin ulkopolitiikkaa. Niitä ei voi erottaa toisistaan. Tutkimuksen tuloksista voidaan vetää johtopäätös, että Euroopan unionin ulkopoliittinen toiminta on aktivoitumassa Japanin suhteen sekä Kaakkois-Aasian talousalueella.