Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 7323-7342 of 25484
  • Rakocevic, Nina (2008)
    The new open economy macroeconomics (NOEM) represents the leading development in international economics. Its development began in the early 1990s. The objective of NOEM models is to overcome the limitations of the Mundell-Fleming model and in the same time preserve the empirical wisdom and close connection to policy debates of the traditional literature. The framework of NOEM models consists of general equilibrium framework featuring nominal rigidities in imperfect competition in the markets for goods or labour, in order to reconsider the conventional views on the transmission of monetary and exchange rate shocks. In my master thesis I will research two NOEM models. Redux model is developed by Obstfeld and Rogoff (1995) and the PTM model by Betts and Devereux (2000). The thesis is based purely on theoretical models and the methods applied are of mathematical nature. No mathematical programme was used. The results are presented in Appendices. The most important methods used are log-linear approximation as well utility function maximization. In addition, numerous derivations and substitutions were used in order to derive the results of the research. In this thesis researched two issues. The first issue concerns the transmission effects of monetary policies in two different environments. One is set in the open economy of two countries where the law of one price (LOP) and purchasing power parity (PPP) holds. The other is set in the environment where the pricing-to-market (PTM) is present. The flexible exchange rate dynamics in these two settings makes the results strikingly different and sheds light on the exchange rate pass-through. My first research question is how the transmission mechanisms of monetary policies operate in open economies with flexible exchange rates. I analysed how the monetary disturbances affect the movements of major macroeconomic variables in the economic system: consumption, output, current account, and terms of trade, real and nominal interest rate. The second issue touches the welfare analysis which can be performed as a result the established groundwork for credible policy evaluation. My second research question is what the welfare effects of monetary policies are. I will analyse the social welfare which is constructed as a sum of consumer surplus and producers' profit. This will be done in two environments already explained above. The idea behind this analysis is to assess the international spill over of monetary policy. The results of the analysed models yield different conclusions. The presence of pricing-to-market produces in many aspects opposing results to the ones where the law of one prices holds. Exchange rate volatility is higher, which implies that it reduces the expenditure switching effects as oppose to increasing them with LOP and PPP. International transmission of macroeconomic shocks with PTM has reversing ordering: deviations from PPP make consumption co-movements fall and the elimination of expenditure switching of the exchange rate makes the co-movements of output between countries higher too. In terms of welfare, PPP raises welfare for both countries while with PTM, monetary policy is a beggar-thy-neighbour instrument (i.e. benefits of Home country at the expense of the Foreign.
  • Pawli, Johan (2005)
    Utgångspunkten för en rationalistisk planeringsteori har varit att lokala enheter som förverkligar planering i enlighet med teorin borde uppvisa bättre resultat än enheter som inte gör det. Tidigare forskning har påvisat flera orsaker till att den rationalistiska planeringen på lokal nivå inte uppvisar förväntade resultat. Kritik har speciellt riktats mot bristande beaktning av verksamhetsmiljön. Polisförvaltningen är organisatoriskt hierarkisk och målsättningarna för verksamheten koordineras av högsta ledningen. I dagsläge förverkligas planeringen inom polisförvaltningen genom resultatstyrning och resultatplanering. Balanced Scorecard används som kompletterande instrument. Resultatstyrningen följer ett rationalistiskt planeringsideal varför även en del av polisförvaltningens lokala enheter, häraderna kan förväntas kämpa med besvär att inom planeringsprocessen tillräckligt beakta den lokala verksamhetsmiljön. Då kriminaliteten i dagsläge överskrider nationella gränser torde även behov av att beakta internationell verksamhetsmiljö uppstå. I avhandlingen försöker jag finna lösningar på hur häraderna bättre kan söka efter lösningar som klarar av att handskas med förändringstakten i verksamhetsmiljön samt finna nödvändig information för att förbättra sin verksamhet i förhållande till den styva resultatstyrningen. För att kunna göra detta lyfter jag fram polisinrättningen i Helsingfors härad som exempel och ser på hur häradens strategiska planering kompletterar resultatstyrningen. Avhandlingen syftar till att lyfta fram olika instrument som kan bidra häraderna till att faktiskt finna lösningar som möjliggör en framåtriktad inställning till planering. Argumenten som lyfts fram är anpassningsbara gällande härader överlag. Sammanfattningsvis kommer jag fram till att det existerande systemet med resultatstyrning och resultatplanering uppfyller kraven för en rationalistisk planering och på det stora hela tillfredställer de flesta häraders informationsbehov gällande förändringar inom internationell verksamhetsmiljö. För sådana härader som avviker mycket från en "genomsnitts härad" p.g.a. sin geografiska placering eller speciella särdrag existerar det ett behov av metoder eller instrument som bättre och snabbare påvisar hur förändringarna inom internationell verksamhetsmiljö kan tänkas påverka verksamheten. Genom att själva beakta förändringar inom internationell verksamhetsmiljö kan häraden bättre uppfylla det rationalistiska planeringsidealet. Centrala källor för avhandlingen är Göran Djupsunds "Illusioner om planering" och Krister Ståhlbergs "Beslut och politik".
  • Rouhiainen, Juha (2002)
    Tutkimuksessa tarkastellaan pörssiyritysten www-sivujen sijoittajaviestintää Internet-olosuhteissa. Työn alussa rakennetaan malli, jolla sijoittajaviestintää www-sivuilla voitaisiin hahmottaa Internet-olosuhteissa. Empiirisessä osassa tutkitaan laadullista sisällön erittelyä soveltamalla, miten kymmenen Helsingin Pörssiin listautuneen teknologiayrityksen www-sijoittajapalvelut vastaavat mallin vaatimuksia. Sijoittajaviestintä Internetissä käsitetään tässä työssä kohtaamisen kautta, jolloin se vaikuttaa yrityksen maineeseen sijoittajayhteisössä. Työssä rakennettavaa mallia varten johdetaan kahdeksan ulottuvuutta, joihin www-sijoittajasivujen katsotaan perustuvan. Ulottuvuudet ovat peräisin sijoittajaviestinnän yleisistä sisällöistä, Internetin ominaisuuksista sekä Internet-olosuhteiden vaatimuksista. Sijoittajaviestinnän käytänteistä nousevat malliin taloudellisen tiedon ulottuvuus, tulevaisuusulottuvuus, corporate governance -ulottuvuus ja rikastuttamisulottuvuus. Internetin ominaisuuksista mallia varten johdetut ulottuvuudet ovat multimediaulottuvuus ja käytettävyysulottuvuus. Internet-olosuhteilla tarkoitetaan tutkimuksessa tulkintaa olosuhteista, joissa yritysten nähdään nykyään yhä enemmän toimivan. Olosuhteita määrittävät uudet yhteisöt, läpinäkyvyys, lisääntynyt julkisuus ja muutosalttius. Internet-olosuhteiden vaatimuksista johdetaan malliin kaksisuuntaisuuden ja reaaliaikaisuuden ulottuvuudet. Rakennettu malli otetaan käyttöön empiirisessä osassa, jossa tutkitaan Aldata Solutionin, Comptelin, Elcoteq Networkin, Elisa Communicationsin, Instrumentariumin, Nokian, Perloksen, Soneran, Telesten ja Tietoenatorin www-sijoittajapalveluja. Sivuja tutkitaan laadullisen sisällön erittelyn menetelmällä, jota sovelletaan www-ympäristöön. Yritykset saavat jokaisen kahdeksan ulottuvuuden osalta vertailuluvun, joka kertoo, miten hyvin ulottuvuudet on sivuilla otettu huomioon. Kaikkien yritysten sijoittajapalvelua kuvataan lopuksi havaintokuvioilla, joiden kenttien koko määräytyy ulottuvuuksien vertailulukujen pohjalta. Tutkimuksessa onnistuttiin erityisesti mallin rakentamisen osalta. Sijoittajaviestinnän käsittäminen kohtaamisena www-sivuilla antaa hedelmällisen näkökulman sijoittajasuhteisiin perustuvan luottamuksen ja kaksisuuntaisen viestinnän kysymyksiin. Samalla huomioidaan kohtaamisten ja niistä syntyvien tulkintojen kautta rakentuva yrityksen maine. Empiirisessä osassa on eritelty sisällön erittelyn avulla tarkasteltujen yritysten www-sijoittajapalvelun sisältöä mallin ulottuvuuksien mukaan. Yritysten sijoittajasivuja on vertailtu ulottuvuuksien indeksilukuihin perustuvilla vertailuluvuilla. Saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että www-sijoittajasivuilla yritysten taloudellisesta asemasta kertova tieto on hyvin edustettu, kun taas multimedia- ja rikastuttamisulottuvuuden sisällöt ovat suppeampia. Pääsääntöisesti liikevaihdoltaan suuremmat yritykset näyttävät panostaneen sijoittajasivuihinsa pienempiä enemmän. Toki poikkeuksiakin löytyy.
  • Tamrakar, Byoma (2003)
    Development theories have undergone several changes over the decades. During the 50s and 60s industrialisation was the primary concept of development. This model of development accentuates on replanting the historical experiences of the developed countries to developing countries for the purposes of high economic growth. Therefore to promote growth, strategies directed towards industrialisation were perused intensely. It became evident in the 70s that industrialization largely failed to improve standard of living for majority of population and benefited a certain segment of a society that was already well off leaving the majority of the population behind in developing countries. Being heavily criticised for the approach of industrialisation, development scholars felt the need for more humanitarian and welfare oriented approach. Therefore, the concept ‘sustainable development’ was invented which is highly emphasised in all development strategies and programmes currently. Sustainable social development is the concept of this study and it is defined in terms of improved healthcare, education and overall social wellbeing. It also emphasises on participation in public domains and accessing recourses and services. The role of information and communication in development has always been highly emphasized however approaches of information and communication have been changing over the years. Today, more flexible and two-way information and communication approaches for development are highly emphasised in development strategies. In this context, Internet is perceived as a perfect tool for two-way information and communication. Internet is also seen as having great potentials to overcome the vast problems of developing countries and to enhance sustainable social development. The main objective of this study is to find out whether Internet serves as a tool for sustainable social development in a developing country like Nepal. The main theoretical assumption is that Internet provides it’s users with a gateway to improve their healthcare, education and social wellbeing. Furthermore, it also provides improved accessibility to resources and services, and to participate in decision making process. Therefore, the users should use Internet to have access to the above mentioned purposes. The main findings of this study suggests that there are a very few Internet users in Nepal and the users represent mainly rich and well educated elite class of the society. In general, majority of the users, do not use Internet for the purposes of social development in Nepal. In the Nepalese context, there are too many factors preventing Internet use in wider scope; high costs of access, high illiteracy rate, poor infrastructure, poor economy etc. Therefore, Internet is unlikely to serve as a tool of social development until the steps are taken to improve the preventing factors. The empirical data of this study was collected by field interviews in Nepal. The other sources are various literatures on development and communication.
  • Savola, Pekka (Helsingin yliopisto, 2015)
    This article-based dissertation examines the involuntary role of Internet connectivity providers in copyright enforcement in the EU, and in particular injunctions ordering user-end providers to block access to websites facilitating infringement. The main method is doctrinal legal scholarship supplemented by a socio-legal study of legal policy, seeking answers to the why questions underlying the law. Copyright enforcement measures using providers include website blocking, disconnecting the website or the user, subscriber information disclosure, and notice or graduated response mechanisms. There are also dozens of other options for enforcement, and the IPR holder may select the optimal one(s). In international settings, this can be further optimised by the choice of jurisdiction, the applicable law, and characterisation of the infringement. These provide opportunities for gaming the system . Enforcement proceedings are problematic because typically only the copyright holder and possibly the provider are represented in court. Nobody is responsible for arguing for the users or website operators. The court should take their interests into account on its own motion. Unfortunately, many courts have not yet recognised this responsibility. Even this dual role as both the defender of unrepresented parties and judge is less than ideal and improvement is called for. All the enforcement mechanisms must be compatible with EU fundamental rights, as well as the national ones. A proportionality evaluation procedure is suggested, consisting of identifying the context, the interests of different parties, and applicable principles as well as formulating the evaluation criteria and applying them in a proportionality test. In the test, the legitimacy of the objective, suitability for the purpose, necessity and balancing need to be critically assessed. The underlying goal of copyright enforcement has implications for how the scale tilts. Ineffective enforcement mechanisms can be more easily accepted if the goal of symbolic, educational or politically motivated enforcement is deemed legitimate. However, if the goal is to decrease the impact of infringement, greater efficiency and economically quantifiable results may be required. A proportionate mechanism does not necessarily exist in any particular case. Current enforcement legislation is a product of heavy lobbying by the copyright industry. This has led to the legislators being inundated with copyright ideology and proprietarian bias. In consequence, the legislation fails to take the more general public policy interests and the rights of others into account adequately. The pressure is on rationalising rather than expanding the role of connectivity providers. This background context also calls for a critical approach to interpreting the law. Such an approach might help in achieving more rational and balanced justifications and conclusions.
  • Berglund, Juni (2008)
    This research examines arguments and values expressed in the debate about the Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) and the management of the Internet’s technical core resources, which took place during the World Summit on the Information Society (WSIS). Furthermore, it highlights how the values and argumentation of the stakeholder groups differed from each other. A comparative viewpoint between the stakeholders participating in the WSIS process was chosen because the vast amount of participants was one of the novelties with the summit. The theoretical framework of the study is founded in social constructivism. The nation state’s changing role in world politics has been viewed from the theoretical perspective of Manuel Castells’ theory about the Network society. The main method used is Chaïm Perelman’s argumentation theory. His theory has been modified and implemented in combination with the practical tools for argumentation analysis by Marja-Liisa Kakkuri-Knuutila. As a simplification there were three sides in the debate about ICANN’s role; in favour of ICANN, against ICANN, and revised ICANN. Those in favour of ICANN largely consisted of the business sector, some governments like the United States. They can be said to represent the status quo in the debate. This group mainly highlighted the importance of maintaining the stability and security of the Internet. Technical matters were prioritised over other values like the democratic, accountable, and legitimate governance of the technical core function’s of the Internet. The current organisation of ICANN was primarily opposed by developing countries. They wanted an intergovernmental or international organisation to take over the functions of ICANN. A common justification was that the Internet is a global utility and therefore it should be governed accordingly. In their argumentation they referred to abstract values like equity and justice. Those promoting a revised ICANN, had no coherent view on ICANN. Rather they were connected by a preference for a pragmatic compromise. As a simplification this group wanted the ICANN to stay the same but be reformed to the better. The results of this research reflect certain common trends within the current media policy arena, and more specifically, within the field of Internet Governance. Particularly the tension between the North and South is visible. Furthermore, the results highlight how technical matters prevail over abstract moral values.
  • Berglund, Juni (2008)
    Avhandlingen analyserar den debatt om styrningen av Internet som ägde rum under Förenta Nationernas tvådelade toppkonferens om informationssamhället, WSIS. För närvarande är det organisationen ICANN som förvaltar en stor del av Internets tekniska resurser. Den här undersökningen analyserar de värderingar som framkom i argumentationen om ICANN:s roll och styrningen av Internets tekniska resurser under WSIS. En ingående debatt om styrningen av Internets tekniska resurser är viktig eftersom också tekniska standarder kan förutsätta offentliga ingrepp. Social konstruktivism utgör den teoretiska referensramen för avhandlingen. Därutöver har Manuel Castells teori om nätverkssamhället och dess konsekvenser för suveräna stater använts i undersökningen. Castells teori speglar den förändring som skett på den världspolitiska arenan, där stater inte längre är de enda aktörerna. Många olika intressenter deltog också i WSIS, de var; suveräna stater, internationella organisationer, medborgarorganisationer samt representanter för affärslivet. I avhandlingen jämförs de olika aktörernas argumentering vad gäller ICANNs roll. Forskningsmaterialet består av dokument från de olika intressenterna som är tillgängliga på WSIS hemsidor. En kombination av Chaïm Perelmans argumentations teori och Marja-Liisa Kakkuri-Knuutilas praktiska argumentationsanalys har utgjort den huvudsakliga forskningsmetoden. Argumentationsanalys har använts för att svara på frågor om hurudana argument och värderingar som fanns i debatten om ICANN. Något förenklat kan man säga att det fanns tre åsiktsgrupper i debatten om ICANN:s roll; ICANN:s anhängare, ICANN:s opponenter och reviderat ICANN. Det var främst representanter för affärslivet och vissa regeringar som var ICANN anhängare. Den här gruppen lyfte framför allt upp vikten av att Internets säkerhet och stabilitet upprätthålls. Tekniska frågor prioriterades fram om abstrakta värden. De som ville att ICANN skulle bytas ut var främst utvecklingsländer. De ville att en mellanstatlig internationell organisation skulle ta över ICANN:s funktioner. Den här gruppen hänvisade till vikten av att Internet som är en global resurs också styrs globalt. I sin argumentering använde de sig av rättvise och jämlikhets argument. De som förespråkade en reviderad ICANN, hade ingen gemensam syn på organisationen. Gruppen förenades snarare av att de föredrog en pragmatisk kompromiss i frågan. Medborgarsamhället och EU har placerats i den här gruppen. Lite förenklat kan man säga att den här gruppen ville att ICANN fortsätter existera men reformeras till det bättre. Undersökningens resultat lyfter fram hur frågor om teknisk standard prioriteras fram om värderingar i internationell mediereglering. Därutöver är debatten ett exempel på hur spänningen mellan Nord och Syd påverkar också mediereglering.
  • Nyberg, Jan (2015)
    Internet ja sosiaalinen media ovat uusi ja merkittävä terveysviestinnän ulottuvuus. Halusimme selvittää, tarjoaako verkko erityistä apua lapsuus- ja nuoruusiän syöpäpotilaiden sekä heidän perheidensä elämässä ajatellen lapsuusiän syöpäsairauden harvinaisuutta ja sen sairastamiseen liittyvää pitkää eristystä, sairaalasidonnaisuutta, pitkäaikaisseurannan tarvetta ja informaation saatavuuden tarvetta koko sairauden ajan ja hoidon jälkeen. Aiheeseen liittyen tehtiin kirjallisuuskatsaus ja suoritettiin aineiston keruu sähköisellä kyselylomakkeella. Aihetta lähestyttiin ensisijaisesti laadullisen tutkimuksen näkökulmasta - joskin kyselylomake rakennettiin keräämään myös määrälliseen analyysiin sopivaa dataa. Kyselytutkimus osoitettiin perheille (n=107), joissa lapsi on saanut syöpäsairauden diagnoosin HYKS:ssa aikavälillä 2009-2012 ja joissa tietomme mukaan lapsi oli paranemassa. Vähintään toinen vanhemmista vastasi 25 %:ssa perheistä. Valtaosalla vastanneista vanhemmista ja lapsista verkon tärkeys ja käyttömäärä näyttävät lisääntyvän lapsen sairastumisen myötä. Kenelläkään verkon tärkeys ei vähentynyt sairastumisen myötä. Internetiä ja sosiaalista mediaa käytetään erityisesti tiedonhakuun, vertaistuen saamiseksi ja antamiseksi ja yhteydenpidossa läheisiin ja kouluun. Mahdollisia rajoittavia tekijöitä tunnistettiin ja internetissä tapahtuvan terveysviestinnän positiivisen vaikutuksen edellytyksiä tuodaan esille.
  • Kaseva, Minna (2009)
    Digitaalisuus muuttaa perinteistä markkinointia ja internet vahvistaa asemaansa yhtenä tärkeimpänä tämän ajan markkinointimediana. Myös aikakauslehtikustantajat elävät ajan hengessä ja digitaalisten liiketoimintojen kehittämiseen panostetaan entistä tuntuvammin. Tässä tutkielmassa kiinnostuksen kohteena on kuluttajien käyttäytyminen lehtien internetistä ostamiseen liittyvän ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Kirjallisuusosiossa tarkastellaan kuluttajan ostokäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, jotka ohjaavat kuluttajan ostopäätösprosessia. Yleisen ostopäätösprosessin vaiheiden kuvailun lisäksi ilmiöön tuodaan internetin vaikutuksen näkökulmaa. Kirjallisuusosio toimi empiirisen tutkimuksen pohjana, jonka tavoitteena oli selvittää kuluttajien käyttäytymistä lehtien tilaamiseen liittyvän ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli hankkia tarkempaa tietoa siitä, missä ostopäätösprosessin vaiheissa ja miten kuluttaja internetiä käyttää. Tutkimuksen tuloksista on johdettu tietoa aikakauslehtikustantaja Sanoma Magazines Finlandille, missä ostopäätösprosessin vaiheessa lehtien tilaamiseen liittyvä internetmainonta on tehokkainta ja millä tavoin lehtikustantajat pystyvät hyödyntämään internetmainonnan työkaluja parhaiten. Empiirisessä tutkimuksessa käytetty tutkimusote on kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin internetkyselynä. Tutkimuksen perusjoukko muodostui Sanoma Magazines Finlandin sähköisen suoramarkkinoinnin asiakas- ja markkinointirekisteristä, josta tasaväliotannalla poimittiin 5000 henkilön otos. Otosjoukolle lähetettiin sähköpostitse saatekirje, josta oli linkki E-lomakepalvelun avulla toteutetulle kyselylomakkeelle. Lopullinen aineisto koostui 555 palautuneesta hyväksytystä kyselystä. Aineisto analysoitiin SPSS –ohjelmalla ja E-lomakepalvelulla suorin jakaumin sekä ristiintaulukoimalla. Internetin kautta tilataan yleisimmin painettuja tarjoushintaisia lehtiä itselle suoraan lehden kustantajalta. Internetistä tehdyt lehtiostot painottuvat ennalta suunnitellun puolelle. Lehtiä jätetään tilaamatta internetistä, koska halutaan välttää tilauksesta mahdollisesti seuraavaa jälkimainontaa, ei haluta välittää henkilökohtaisia tietoja internetin välityksellä tai irtonumero ostetaan mieluummin kaupasta. Internetin välityksellä kuluttajien tarpeita lehtitilaukseen pystytään herättelemään parhaiten uutiskirjeiden ja sähköpostien, lehtimainosten, kustantajan internetsivuilla saatavilla olevan tiedon sekä word-of mousen eli ystävien suosittelujen avulla. Internetmainoksissa kuluttajien huomio kiinnittyy useimmin hintaan, mainoksen otsikkoon ja tekstisisältöön sekä tilaajalahjoihin. Lehtiin liittyvää tietoa hankitaan ja vertaillaan useimmin uutiskirjeen, sähköpostin, kustantajan internetsivujen ja artikkeleiden välityksellä. Hakukoneita käytetään lehteen liittyvän tiedon hankintaan ennakoitua harvemmin. Eniten tietoa haetaan liittyen lehden sisältöön, lehtitarjouksiin ja lehtien hintoihin. Lehden valintaan vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä ovat lehden sisältö, ilmestymistiheys ja maine, lehden sisällön ja ulkoiset ominaisuudet, tilauksen hinta sekä kustantajan tarjoama asiakaspalvelu ja internettoiminnot. Lehden internettilaamisessa kriittisessä osassa on tilauslomake. Tilauslomake jätetään usein täyttämättä, mikäli lehtitilaus tai tilaajalahja on odotuksia vastaamaton, sivuston ulkoasu aiheuttaa ärsytystä, tilaussuvut ovat hitaat sekä mikäli internetsivujen tai tilauslomakkeen selkeydessä ja toimivuudessa tai tiedon laadussa ja määrässä on puutteita. Kustantajien sivuille kaivattiin jonkin verran myös henkilökohtaista palvelua.
  • Tuomela, Erkka (2012)
    Tutkimuksessa tarkastellaan internetin välityksellä palveluita tarjoavien yritysten liiketoimintamalleja. Liiketoimintamalleja tutkimalla selvitetään miten erilaiset liiketoimintamallit vaikuttavat yritysten edellytyksiin menestyä. Tutkimustuloksissa esitetään millaisia hyviä tekijöitä tutkittavien yritysten liiketoimintamalleista löytyy ja toisaalta millaiset tekijät aiheuttavat mahdollisesti ongelmia liiketoiminnan kannattavuudelle. Tutkimustulokset eivät ole pienen otannan johdosta yleistettävissä. Tutkimustuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää käytännön liike-elämässä esimerkiksi liiketoimintamalleja suunniteltaessa ja akateemisessa maailmassa tulevien tutkimusten aineistona. Erityisesti internetin välityksellä palveluita tarjoavat yritykset voivat hyötyä tutkimustuloksista, mutta tutkielma voi tarjota ideoita myös muunlaisten yritysten liiketoimintamallien kehittämiseen. Tutkimusstrategia on laadullinen tapaustutkimus ja liiketoimintamalleja tutkitaan sellaisina kuin ne ovat tutkimushetkellä. Tutkimusmenetelmä on vertaileva tutkimus jossa tutkimuskohteena ovat neljä suurta yritystä: Dropbox, Spotify, Groupon ja Monster. Aineisto kerätään talous- ja IT-alan aikakausilehdistä, yritysten vuosikertomuksista ja kotisivuilta. Aineiston avulla muodostetaan mahdollisimman hyvä kuva kunkin yrityksen liiketoimintamallista, jotta liiketoimintamalleja voidaan vertailla keskenään. Tutkimustulosten perusteella yrityksille voidaan suositella hyvin yleisluontoisen palvelun kehittämistä, sellaisen jolla on potentiaalisesti satoja miljoonia käyttäjiä. Palvelu tulisi kyetä rakentamaan mahdollisimman pitkälle automatisoiduksi, jotta suuren asiakasmassan palveleminen on kustannustehokasta ja skaalaeduista voidaan hyötyä täysmääräisesti. Pienillä resursseilla pyöritettävän suuren asiakasmassan palveleminen vaikuttaa erittäin kannattavalta, kuitenkin palvelun lanseerausvaiheessa suuret resurssit voivat luoda merkittävää kilpailuetua. Palvelulla tulisi olla houkutteleva arvolupaus, jotta miljoonat kuluttajat saadaan innostumaan palvelun käyttämisestä. Hinnoittelumallin tulisi perustua jatkuviin käyttömaksuihin, tällöin liikevaihtoa kertyy myös ilman uusasiakashankintaa. Potentiaalisia uhkatekijöitä liiketoiminnalle ovat liian vahva riippuvuus avainresursseista ja kumppaneista sekä hyvin voimakas kilpailu.
  • Antipova, Olga (2003)
    Pro gradu -tutkielma koskettaa kolmea tieteenalaa: psykologiaa, tilastollista tietojenkäsittelyä ja tilastotiedettä. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää joustavia työkaluja kyselyiden teknistä toimeenpanoa varten, aineiston käsittelyjä varten ja puuttuvan tiedon tarkasteluja varten. Ratkaisu esitetään tilastollisen tietojenkäsittelytieteen kannalta, eli miten tutkija voi kyseisten välineiden avulla saada käsiinsä tilastolliseen tutkimukseen kelpaavan aineiston. Työkalujen toimivuuden tarkistamiseksi niitä on sovellettu mm. Schwartzin arvokyselyyn. Työkalun ohjelmistoilla on omat erilliset dokumentoinnit, joissa on kerrottu, miten Internet-pohjainen kysely oli laadittu Lotus Domino Designer -ohjelmalla ja miten aineiston käsittelyt ja muokkaukset olivat tehty SURVO MM -ohjelmalla. Aineistot on kerätty Internetin välityksellä Helsingin yliopistossa vuonna 2001 ja Moskovan valtionyliopistossa syksyllä 2002. Helsingin yliopiston ja Moskovan valtionyliopiston psykologian opiskelijoiden arvorakennetta verrataan käyttäen faktori- ja transformaatioanalyysia sekä keskiarvovertailua. Osoittautui, että Helsingin ja Moskovan aineistojen faktorirakenteet vastaavat toisiaan. Poikkeavaa transformoitumista ei esiinny. Arvotyyppien keskiarvovertailusta kävi ilmi, että arvojen tärkeydet ovat melko samanlaiset molempien kaupunkien opiskelijoilla. Helsingin ja Moskovan nuorille kaikista arvoista tärkein on hyväntahtoisuus ja kaikista vähiten tärkeä on uskonnollisuus. Selvin ero näkyy virikkeisyydessä, joka ei ole helsinkiläisille niin tärkeä kuin moskovalaisille. Tärkeimmät lähteet: MUSTONEN, SEPPO (1995): Tilastolliset monimuuttujamenetelmät. Yliopistopaino, Helsinki. SCHWARTZ, SHALOM H. (1992): Universals in the content and structure of values: theoretical advances and empirical tests in 20 countries. Zanna, Mark P. (Ed). Advances in Experimental Social Psychology. Academic Press, New York.
  • Nieminen, Laura (2010)
    Osallistavan suunnittelun määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Asukaskyselyt ovat yksi tapa osallistaa asukkaita, ja ne sopivat erityisesti suuren yleisön osallistamiseen. Internetissä toteutetut asukaskyselyt nopeuttaisivat ja helpottaisivat asukaskyselyiden tekemistä mm. siksi, että tieto voidaan tallentaa suoraan sähköiseen muotoon. Internetin käyttö asukaskyselyiden tekemisessä on kuitenkin uusi menetelmä, josta on vasta vähän tutkimustietoa. Ongelmallista Internet-kyselyissä on se, että kasvaneista käyttäjämääristä huolimatta kaikilla ei edelleenkään ole mahdollisuutta käyttää Internetiä. Lisäksi Internet-kyselyn otos on yleensä valikoitunut ja otoskoon määritteleminen on hankalaa. Tutkielma toteutettiin osana Kuopion kaupungin Puijon alueen vuorovaikutteista suunnitteluprosessia. Tutkielman tavoitteena oli vertailla Internet-kyselyä postikyselyyn, jotta saataisiin selville, onko Internet-kysely kelvollinen osallistamismenetelmä. Lisäksi tavoitteena oli profiloida vastaajia mielipiteiden ja taustamuuttujien perusteella. Tutkielman aineistona oli Kuopiossa tammikuussa 2009 toteutetun, Puijon aluetta koskevan asukaskyselyn tulokset. Aineiston analysointiin käytettiin faktorianalyysia, klusterianalyysia, erotteluanalyysia ja korrespondenssianalyysia. Katoa tutkittiin Ȥ2-testillä ja laskemalla ristitulosuhteet. Sekä Internet- että postikyselyn vastaajista muodostuivat Tyytymättömien, Tyytyväisten ja Luonnonsuojelijoiden vastaajaryhmät, joilla olivat melko samanlaiset mielipiteet ja taustamuuttujat molemmissa aineistoissa. Tyytymättömät olivat tyytymättömiä Puijon alueen nykytilaan eivätkä arvostaneet Puijoa. Myös Luonnonsuojelijat olivat tyytymättömiä Puijon alueen ja metsien nykyiseen hoitoon, mutta eivät kannattaneet metsänhoitoa. Tyytyväisten mielestä Puijon alueella kaikki on nyt kunnossa. Lisäksi postikyselyn aineistosta muodostui Kehittäjät-ryhmä ja Internet-kyselyn vastaajista Virkistäytyjät-ryhmä. Internet-kyselyssä 46–60-vuotiaat ja korkeakoulutetut olivat yliedustettuina, mutta kummallakaan kyselyllä ei saatu edustavaa otosta kuopiolaisista. Katoa oli paljon. Edes keskustelua herättänyt aihe ei riittänyt aktivoimaan kuopiolaisia vastaamaan kyselyyn ja tutkielmassa käytettyjen tutkimusmenetelmien kannalta kyselylomake oli puutteellinen. Tämän tutkielman tuloksista saatiin lopulta lähinnä suuntaviivoja Puijon suunnitelmaehdotuksille. Kunnissa tarvitaan uusia työkaluja osallistamiseen, ja tähän tarpeeseen Internet-kysely olisi kustannustehokas vastaus. Sen vuoksi Internet-kyselyä kannattaa edelleen tutkia ja kehittää. Internet-kyselyllä olisi mahdollista saada edustavampi otos, jos vastaajat valittaisiin satunnaisotannalla ja he saisivat salasanan kyselyyn. Myös kaikille avoimella kyselyllä voitaisiin kartoittaa mielipiteitä, kunhan tuloksia tulkittaisiin kriittisesti.
  • Kukkola, Jarkko (Helsingin yliopisto, 2011)
    Participation is located in a living and complex environment. Traditional means of participation are only partially able to meet the new environmental requirements. In need are forms of participation which take into account the new opportunities of the environment and residents expertise. Internet map applications are an important channel of participation which potential is in many respects as unexplored and unutilized. They are commonly in inventory the perspectives, bringing out the concerns of the area, and only little for discussing about solutions. Interpretation is usually made by designer. This study focuses on evaluation and development of Internet map applications in strategic land use planning. Subject matter is dealt from designer and the inhabitants point of view. City Planning Department of Helsinki s Esikau-punkien Renessanssi -project and the associated SoftGIS survey acts as the case study. In the beginning of the study I tried to recognize the new environment in which the Internet map applications are placed. The research question is, what kind of challenges and opportunities the e-participation confronts in information society, and what kind of requirements the environmental creates for development of an application. In chapter three I evaluate how successfully these requirements are met in Esikau-punkien Renessanssi -project. I m trying to examine how the application would look like if the environment and the characteristics of the project are met better. The approach is experimental and I try to find new ways to take advantage of Internet maps. I try not to be too limited to current projects and studies. For example, I try to examine how social media and Web 2.0 opportunities can be utilized, and how the learning and shaping nature of planning may be reached in Internet map environment. In chapter four I have developed a new concept for the Esikaupunkien Renessanssi map application, and made images to visualize its operation in practice. I collect all the data in the research and gather it into a new service. The aim is to create a better application for Esikaupunkien Renessanssi -project, which takes into account the living and complex environment of participation and responds to threats and opportunities arising from it. The presented outcome is in many respects different from the current query. In the new service the role of residents is to interact and learn. The traditional standing of the Internet maps and the position of resident as one-sided information donor are questioned. In the concept, the residents innovate and make interpretations too. Influences are taken from a number of modern applications and for example services that make use of social media. The user experience is intended to be interactive, fast and easy. The idea is that the service keeps you up to date with planning matters, not the other way around. Service guides inhabitants, striving to achieve a deeper knowledge of the project's objectives as well as the dynamics and realities that different individuals experience.
  • Dumbrajs, Erik (2008)
    Det har påståtts att Internet förbättrar möjligheterna för små partier och nästan chanslösa kandidater att få ut sitt budskap till väljarna. Å andra sidan kan det likaså argumenteras för att de etablerade partierna och kandidaterna tar med sig det föresprång som de har i den reella världen till den virtuella. Den här studien ger en helhetsbild över nyländska kandidaters online-närvaro inför riksdagsvalet 2007. Vilka egenskaper påverkar sannolikheten att en kandidat överhuvudtaget är närvarande på Internet, samt hur sofistikerad kandidatens hemsida är. Det finns tre olika teoretiska ståndpunkter inom forskningen på detta område. Normaliseringsteorin, ekvaliseringsteorin och den cyber-skeptiska synvinkeln. Alla tre teorier har fått empiriskt stöd i tidigare undersökningar fast de motsäger sig. Normaliseringsteorin utgår ifrån att Internet inte kommer att ändra förhållandet mellan de politiska aktörerna i kampanjkampen. Bland annat Gibsom, Strandberg och Margolis har i deras undersökningar hittat empiriskt stöd för denna teorin. Enligt ekvaliseringsteorin leder valkampanjer på Internet mot en situation i vilken synlighets- och resursskillnaden mellan politiska aktörer är mindre eller inte så betydande som om aktörerna skulle föra kampanjen bara offline. Norris, Newell och Cunha har bland annat hittat empiriskt stöd för ekvaliseringsteorin. Den cyber-skeptiska synvinkeln är en blanding av normaliserings- och ekvaliseringsteorin. Internet kommer inte att förändra allting, men någon effekt kommer Internet i alla fall att ha på det politiska livet. Jag har analyserad och poängsatt de nyländska riksdagsvalkandidaternas hemsidor. Jag gick närmare in på att analysera sambanden mellan den beroende variabeln ”poäng” och de oberoende variablerna ”partistorlek”, ”åldersgrupp”, ”kön”, ”gammalny”, ”riksdagsledamot” och ”hemort”. Jag genomförde en standard multipel regression med statistikprogrammet SPSS för att få en klarare bild av sambanden mellan variablerna. Det viktigaste resultatet var att av de fem oberoende variablerna är det partistorlek på kandidatens parti som gör det största unika bidraget till att förklara variansen i den beroende variabeln poäng för hemsidan.
  • Savola, Pekka (2013)
    Työssä tarkastellaan Internet-operaattoreihin liittyviä perusoikeuskysymyksiä yleisesti ja monipuolisesti. Objektinäkökulmassa tarkastellaan yksityisten välisiä tai yksityisen ja julkisen vallan välisiä perusoikeussuhteita silloin, kun näitä pyritään toteuttamaan operaattoria "välineenä" käyttäen. Kyse voi olla perusoikeuksien edistämisestä (esimerkiksi sananvapaus, poliittinen osallistuminen, tosiasiallinen tasa-arvo tai TSS-oikeudet) tai rajoittamisesta (esimerkiksi valvonta ja tunnistamistietojen luovuttaminen yksityisiin tai yleisiin tarkoituksiin). Subjektinäkökulmassa kyse on operaattorin omien perusoikeuksien kannalta kiinnostavista tilanteista (esimerkiksi viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain sääntely ja erilaiset sisällölliset rajoitukset ja estomääräykset). Tarkastelu rajataan Internet-yhteyden tarjoamiseen (ns. tekninen välittäminen), eikä muita, esimerkiksi tallennus- ja sähköpostipalveluita käsitellä. Tutkimusmenetelmänä on lainoppi. Lainopillinen lähestymistapa on yhdistelmä analyyttis-deskriptiivistä selvitystä, perusoikeuskeskeistä laintulkintaa ja normatiivis-kriittistä problematisointia. Lähestymistavalla pyritään ensisijaisesti löytämään kysymyksiä ja pohtimaan niitä, eikä niinkään tarjoamaan yksiselitteisiä vastauksia. Työssä tutkimuskohdetta tarkastellaan oikeudenalat ylittävästi. Aineistona käytetään lähinnä lainsäädännön esitöitä, kirjallisuutta, artikkeleita ja tuomioistuinratkaisuja. Ulkomaista aineistoa hyödynnetään täydentävällä ja vahvistavalla tavalla. Objektinäkökulmassa tarkastellaan erityisesti oikeutta Internet-yhteyteen ja sen rajoittamista, Internetin suhdetta poliittisen sananvapauden käyttämiseen ja laajasti käyttäjien yksityiselämän suojaan kohdistuvia perusoikeuksien rajoittamispaineita. Suomalaisessa tuomioistuinkäytännössäkin ilmennyt Internet-yhteyden katkaiseminen eräissä väärinkäytöstapauksissa on perusoikeuksien kannalta suhteeton ja tarpeeton keino. Internet luo edellytyksiä todelliselle poliittiselle osallistumiselle ja keskustelulle, vaikka tässä onkin runsaasti rakenteellisia haasteita. Käyttäjän yksityiselämän suojaan liittyviä puuttumispaineita tarkastellaan sekä yksityisten että julkisen vallan intresseistä käsin. Erityisesti selvitetään tunnistamistietojen keräämistä, säilyttämistä ja luovuttamista. Yksityisille luovuttaminen on periaatteessa varsin tarkasti säänneltyä, mutta poliisi- ym. viranomaisille luovutukset voivat tapahtua varsin vapaasti. Lainsäädännössä huomio on kiinnittynyt varsinaisiin telepakkokeinoihin, mutta työssä todetaan varsinkin poliisilain tunnistamistietojen saantioikeuden ongelmallisuus. Tässä yhteydessä tarkastellaan laajasti ja kyseenalaistaen yleistä etua perusoikeuksien rajoitusten oikeuttamisperusteena. Yksityisten, tuomioistuimen ja poliisin toimintaa tarkastellaan esimerkinomaisesti ns. Chisugate-tapauksen valossa. Tältä osin todetaan tuomioistuimen arvioinnin ja prosessiasetelman olleen ongelmallinen ja poliisin toiminnan kyseenalainen. Subjektinäkökulmassa tarkastellaan lähemmin omaisuudensuojan ja elinkeinovapauden merkitystä operaattorin kannalta. Omaisuudensuoja on vähintään puolivälitöntä ja sitä arvioidaan yleisesti Länsinevan kriteerien perusteella. Kriittiseksi (ja avoimeksi) kysymykseksi jää, mitkä ovat tavanomaisen käytön sääntelyn rajat ja mikä merkitys tälle tulisi antaa perusoikeusarvioinneissa. Elinkeinovapauden toiminnan aikaisten velvoitteiden tulkintakäytäntö on vielä täsmentymättä. Kuitenkin eräät lausunnot ja EU-perusoikeudet ovat luoneet painetta myös tämän huomiointiin. Lisäksi elinkeinovapaudelle tulisi nähdä itsenäistä merkitystä siten, että julkisen vallan tulisi pidättäytyä muusta kuin välttämättömästä toiminnan sääntelystä. Näiltä osin yleisten oppien kehittyminen olisi toivottavaa. Työssä tarkastellaan viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain velvoitteita pääpiirteittäisesti. Viestintävirastolle delegoitua asiallisesti rajoittamatonta määräystenantovaltaa ja sääntelymallia problematisoidaan. Yleispalveluvelvoitteen laajentamiseen liittyvät kysymykset todetaan ongelmallisiksi. Kokoavasti velvoitteita ryhmitellään korvauksettomiin ja osaksi tai kokonaan korvattaviin. Pääsäännöksi hahmotetaan kokonaan korvaaminen, mikä osaltaan vähentää perusoikeusongelmia. Operaattorin oikeus Internet-palvelun sisällöllisiin rajoituksiin sopimusehtojen puitteissa todetaan tietyissä rajoissa mahdolliseksi. Lapsipornolain mukaista puoliväkisin toteutettua vapaaehtoista järjestelmää kritisoidaan tehottomuuden, haitallisuuden, korvauksettomuuden ja oikeusturvan puutteiden vuoksi. Lopuksi tarkastellaan sananvapauslain ja tekijänoikeuslain estomääräysmenettelyitä, joista tässä jälkimmäinen on keskeisin. Erityisesti selvitetään kolmannen viestintämahdollisuuksien vaarantamisen kieltoa, kohtuullisuutta määräyksen tarkkuuden, tehokkuuden ja kohdistamisen sekä kokonaisarvioinnin näkökulmasta. Estomääräys on ilmeisen tehottomana kohtuullisuuskriteerin osalta elinkeinovapauden ja omaisuudensuojan kannalta kyseenalainen, koska operaattori joutuu korvauksetta edistämään tekijänoikeuden haltijoiden taloudellisia intressejä ilman, että menettely edes merkittävästi vähentäisi oikeudenhaltijoiden taloudellisia tappioita.
  • Helenius, Jukka (2014)
    Tutkielma käsittelee Internet-piratismia Suomessa rikosoikeudellisesta näkökulmasta keskittyen vertaisverkkoihin. Tutkielmassa selvitetään, minkälainen toiminta vertaisverkoissa on kiellettyä ja mitä oikeudellisia seurauksia tällaisesta toiminnasta voi aiheutua. Tutkielmassa pyritään kiinnittämään huomiota myös kriminalisointien laajuuteen ja piratismiin valvontaan sekä esittämään perusteltuja parannusehdotuksia. Metodi on rikoslainopillinen kriminaalipoliittisella orientaatiolla. Tutkielman aineisto koostuu koti- ja ulkomaisesta kirjallisuudesta sekä suomalaisesta ja ruotsalaisesta oikeuskäytännöstä. Alussa huomio keskittyy piratismin kriminalisoinnin toteutukseen Suomessa. Tarkasteltavana ovat niin tekijänoikeusrikkomus kuin -rikoskin, joiden yhteydessä keskitytään tekijänoikeuslain säännöksiin kappaleen valmistamisesta ja yleisön saataviin saattamisesta. Tekijänoikeuslain hyvitysseuraamukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Osion johtopäätös on, että hyvityskorvaukset muodustuvat usein kohtuuttomiksi, koska hyvityksen luonnetta rankaisullisena vahingonkorvauksena ei nähdä ja hyvityksen määrä lasketaan kyseenalaisilla perusteilla. Hyvitystä voidaan tuomita rikosoikeudellisen rangaistuksen ohella niin vertaisverkon ylläpidosta, kuvaustiedoston lisäämisestä kuin yksityiseen käyttöön lataamisestakin, muutamin poikkeuksin. Vertaisverkkoihin liittyvää piratismia käsitellään tyyppitapausten kautta. Ensimmäinen tyyppitapaus on vertaisverkon ylläpito. Käsittelyn yhteydessä analysoidaan Suomen Finreactor-tapausta ja Ruotsin Pirate Bay -tapausta. Pääpaino on osallisuusoppien soveltumisella vertaisverkon ylläpitoon eli sillä, miten ylläpitäjien vastuu on eri tapauksissa johdettu käyttäjien toimista. Vertaisverkon ylläpito on kriminalisoitu varsin selkeästi. Kritiikki kohdistuu lähinnä hyvitysvastuun poissulkeutumiseen avunantajien osalta. Toinen tyyppitapaus on kuvaustiedoston lisääminen vertaisverkkopalvelimelle, mikä on myös kriminalisoitua. Kuvaustiedoston lisäämisen kriminalisointi johtaa siihen, että myös Internetin toimintaan liittyvä normaali linkittäminen vaikuttaa laittomalta, jos linkki johtaa laittomasta lähteestä peräisin olevaan aineistoon. Kolmas ja viimeinen tyyppitapaus on tiedostojen lataaminen vertaisverkosta yksityiseen käyttöön. Yksityiseen käyttöön lataaminen on periaatteessa kiellettyä mutta ei rangaistavaa. Vertaisverkossa ongelmia aiheutuu tiedostojen automaattisesta jakamisesta. Käytännössä automaattinen jakaminen tekee lataamisestakin rangaistavaa. Oikeuskäytännössä ei kuitenkaan ole otettu asianmukaisesti huomioon jakamisen automaattisuuden suhdetta tekijän tahallisuuteen. Lataamisen yhteydessä piratismin kriminalisointi ulottuu liian laajalle, koska oikeudenhaltijoiden tiedonsaantioikeus ja hyvityskorvaukset huomioon ottaen se mahdollistaa liian laajan kontrollin. Kokonaisuutena Internet-piratismiin liittyvä lainsäädäntö Suomessa on vaikeaselkoinen. Kaikki mahdollinen on kriminalisoitu varmuuden vuoksi. Lainsäädännön suurimmat ongelmat ovat hyvityskorvaukset nykyisellään sovellettuna ja piratismin kriminalisoinnin ulottaminen yksittäisiin lataajiin.
  • Melasniemi, Atte (2008)
    Suomessa on käyty viimeaikoina vilkasta poliittista keskustelu Internet-pokerin julkiseen sääntelyyn liittyen. Poliittisessa keskustelussa on ehdotettu muun muassa Internet-pokerin kieltämistä sekä kansallisen Internet-pokerinpalvelun perustamista. Tämä tutkielma tarkastelee policy-analyysin avulla tähän keskusteluun liittyviä eri sääntelyvaihtoehtoja. Tutkielma kuvaa mahdollisia hyöty- ja haittapuolia eri sääntelyvaihtoehdoissa. Tutkielma on ensimmäinen laatuaan, joka käsittelee pelkästään Internet-pokerin julkisen sääntelyn mahdollisuuksia Suomessa. Sääntelyä lähestytään Giandomenico Majonen teosten sekä muiden maiden Internet-pokerin sääntelyratkaisujen kautta. Tämä tutkielma käyttää empiirisenä aineistona avoimella lomakekyselyllä kerättyä aineistoa, aikaisempia tutkimuksia sekä aiheeseen liittyvää uutisointia ja lakitekstejä. Avoimen lomakekyselyn vastaajiksi on valittu seitsemän aihealueen asiantuntijaa. Asiantuntijat sisältävät virkamieslähteitä sekä pelialanammattilaisia. Tutkielma sisältää kuusi eri sääntelyvaihtoehtoa, jotka ovat: nykyinen tilanne, kansallinen Internet-pokeripalvelu, Internet-pokerin lisensointi, Internet-pokerin kieltäminen, EU-tason sääntely Internet-pokerissa sekä itsesääntely. Eri sääntelyvaihtoehdot tuottavat erilaisia tuloksia. Kaikissa malleissa, missä pelaaminen lisääntyy, oli havaittavissa yhdistävä tekijänä ongelmapelaajamäärien todennäköinen kasvu. Hyötyjen ja haittojen suhteen malleilla ei ollut havaittavissa muita yhdistäviä tekijöitä.
  • Kosunen, Anna-Kaija (2014)
    Tämän tutkimuksen aiheena on tutkia internetsivujen palvelun laatua käyttäjien arvioimana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena business-to-business-asiakkaat kokevat raaka-ainetoimittajan internetsivuston palvelun laadun.Tutkimuksessa kartoitaan käyttäjien kokemuksia, odotuksia sekä tarpeita sivustoon liittyen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Case-yritys ja työn toimeksiantaja on Valio Oy:n teollisuusmyynti. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluina toteutettuja teemahaastatteluja. Haastattelun teemojen lähtökohtana olivat aiemmat sähköisen palvelun laatua koskevat tutkimukset ja niissä käytetyt laatu-ulottuvuudet. Haastattelun teemat olivat sivuston tietosisältö, sivuston toiminnalliset ominaisuudet, sivuston vuorovaikutteisuus, sivuston käytettävyys sekä sivuston ulkoasu. Lisäksi selvitettiin haastateltujen henkilöiden internetin ja Valio Oy:n teollisuusmyynnin internetsivuston käyttötottumuksia ja raaka-ainetoimittajien sivuja koskevia odotuksia. Aineiston keräämiseksi haastateltiin kaiken kaikkiaan yhdeksän Valio Oy:n teollisuusmyynnin internetsivuille rekisteröitynyttä käyttäjää. Sivuston käyttäjät ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä sivuston palvelun laatuun. Tutkimuksessa haastatelluille henkilöille on tärkeää etenkin sivuston käytön tehokkuus sekä sivuston informatiivisuus. Sivuston tietosisältöä pidetään kattavana, mutta osa harvemmin käytetystä tiedosta koetaan hieman vaikeana löytää. Muutoin sivuston käytettävyys koetaan hyväksi. Sivuston vuorovaikutteisia ominaisuuksia ei juurikaa käytetä ja toiminnallisista ominaisuuksista käytetään etupäässä hakutoimintoja. Hakutoimintoja pidetään tärkeinä ja niiden toimintaan ollaan tyytyväisiä. Myös sivuston ulkoasu miellyttää haastateltuja henkilöitä. Tutkimuksella saatiin vastaukset asetettuihin tutkimusongelmiin. Tutkimuksella pystyttiin lisäämään sivuston käyttäjien ja heidän tarpeidensa tuntemusta, joka on edellytys sivuston palvelun laadun parantamiselle. Koska sivuston käyttämisen tehokkuus on tärkeää, on suositeltavaa panostaa etenkin sivuston tietosisällön selkeään järjestämiseen sekä hakutoimintojen toimivuuteen. Myös sivuston tietosisällön persoinointi voi lisätä sivuston käyttämisen tehokkuutta. Tulosten tarkastelussa on syytä huomioida haastateltujen henkilöiden rajallinen määrä. Jatkotutkimuksena hyödyllistä voisikin olla tutkia Valio Oy:n teollisuusmyynnin sivuston käyttäjien kokemaa palvelun laatua kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä.
  • Repo, Petrus (2012)
    Tutkielmassa selvitetään, kuinka web-palvelun sisäänkirjautumisessa voidaan hyödyntää ulkoista identiteetintarjoajaa. Esimerkkinä käytetään Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kaikille avointa MOOC-kurssia, jonka web-palvelun nykyisessä toteutuksessa ovat käytössä ainoastaan palvelun omat käyttäjätunnukset. Tutkielmassa esitellään yhteentoimivuuden standardeja, jotka mahdollistavat käyttäjän autentikoimisen hajautetussa verkkoympäristössä. Tutkielmassa kuvaillaan standardien määrittelemää arkkitehtuuria relevantein osin, mutta standardia hyödyntävien järjestelmien sisäinen toteutus rajataan tutkielman ulkopuolelle. Identiteetinhallinnan palveluntarjoajiksi valitaan tutkielmassa Facebook ja Google. Näiden kahden suuren palveluntarjoajan avulla voidaan tarjota sisäänkirjautuminen MOOC-palveluun merkittävälle joukolle potentiaalisia opiskelijoita, joilla ei ole Helsingin yliopiston käyttäjätunnusta. Toiseksi tutkielmassa selvitetään, kuinka huomioidaan opiskelijat, jotka eivät halua olla Facebookin tai Googlen asiakkaita. Kolmanneksi selvitetään, kuinka Helsingin yliopiston identiteettiä voi turvallisesti käyttää MOOC-järjestelmän kaltaisessa palvelussa, joka ei ole Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston ylläpitämiä. Facebookin ja Googlen teknologiavalinnoista johtuen tutkielman painopisteessä ovat OAuth- ja OpenID-standardit. OAuth-standardi määrittelee vain ja ainoastaan auktorisointikerroksen eikä ota lainkaan kantaa autentikointiin. Siitä huolimatta OAuth on Facebookin vuoksi yksi yleisimmistä keinoista ulkoistaa käyttäjäautentikointi internetissä. Tutkielmassa havaitaan, että yleistyneisyydestään huolimatta autentikoiminen yksin OAuthin avulla sisältää riskejä. Tutkielman lopuksi esitetään suositus MOOC-palvelun autentikointiratkaisun suurista linjoista, joihin lukeutuu myös tarve OpenID Connect -standardille OAuth-standardin lisäksi.