Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 7323-7342 of 24582
  • Tuomainen, Hanne (2002)
    Helmikuussa 2000 14 EU-maata päätti jäädyttää kahdenväliset viralliset suhteet Itävaltaan. Itävallan boikotoimisen syynä oli maan kyseenalainen hallitusratkaisu. Kansanpuolueen kanssa Itävallan hallitukseen nousi äärioikeistolaisena pidetty vapauspuolue. Eurooppalaiset johtajat halusivat osoittaa, ettei vapauspuolueen kaltainen puolue ole salonkikelpoinen. Itävallan boikotointi kesti seitsemän kuukautta. Se päätettiin lopettaa syyskuussa, kun nk. kolmen viisaan ryhmän raportin mukaan Itävallan ihmisoikeustilanne täytti EU-kriteerit. Pro gradu -työssäni tutkin Itävalta-boikotin yhteydessä ilmenneitä historiantulkintoja suomalaislehdissä. Käyn boikotin vaiheet läpi ja tuon esiin historian vaikutuksen tapahtumiin ja asenteisiin. Tarkastelen, mitkä tapahtumat Itävallan historiasta nousevat esiin boikottikeskustelussa. Kartoitan keitä keskusteluun osallistui ja millainen arvokeskustelu boikotin aikana käytiin ja miten Suomen oma historia oli keskustelussa esillä. Lehdistön tarkastelun lähdemateriaalina olen käyttänyt suomalaisten sanoma- ja aikakauslehtien artikkeleita ja boikottiuutisointia. Lehtien tarkastelu on rajattu boikotin aikana ilmestyneisiin Itävalta-boikottia ja vapauspuoluetta käsitelleisiin kirjoituksiin. Lähemmän tarkastelun kohteena ovat sanomalehtien pääkirjoitukset, kolumnit ja asiantuntijoiden pohdiskelevat keskustelukirjoitukset sekä aikakauslehtien aihetta laajemmin käsitelleet artikkelit, joissa boikottia on käsitelty syvemmin. Sanomalehdistä mukana ovat Helsingin Sanomat, Demari, Verkkouutiset, Suomenmaa ja Vihreä Lanka. Muita lehdistölähteitä ovat Suomen Kuvalehti, Kanava ja Ulkopolitiikka. Artikkeleista on tehty kvalitatiivinen sisältöanalyysi niissä ilmenneistä historiakäsityksistä. Puoluelehtien puoluekannat näkyivät boikottikirjoittelussa. Suomanmaa oli uskollinen keskustan oppositioasemalle ja vastusti pääministeri Lipposen tekemää päätöstä. Demari tuki sosiaalidemokraattisen pääministerin päätöstä ja hyökkäsi varsinkin Aimo Kairamon pakinoissa keskustalaisia vastaan. Demarissa ja Suomenmaassa poliittinen peli nousi boikotin käsittelyssä ykkösasemaan. Verkkouutisissa boikottia vastustettiin hillitymmin hallitusvastuun mukaisesti. Kolmannen valtakunnan hirmutekojen tietoinen muistaminen on osa Euroopan menneisyyden tilintekoa. EU toimii organisatorisena muistin kantajana. Se, mitä menneestä valitaan muistettavaksi, kertoo yhteisön nykyisistä arvoista. Lehdissä esitetyt käsitykset Itävallan historiasta eivät tuoneet esille menneisyyden tapahtumiin vaikuttaneita seikkoja kattavasti. Useissa Euroopan maissa äärioikeiston nousu on uhka valtaapitäville puolueille. Boikottipäätös oli viesti äärioikeistolle. Sitä ei hyväksytä eurooppalaisiin pöytiin. Historiaa käytettiin poliittisen päätöksen perusteena. Münchenin trauma eli ajattelu, että diktaattoreiden vaatimuksille ei anneta periksi, on vaikuttanut länsivaltojen politiikkaan toisen maailmansodan jälkeen. Suomen ulkopoliittiseen päätöksentekoon taas on vaikuttanut talvisodan yksin jäämisen trauma. Lehdissä arvioitiin Suomessa vallinneiden boikotinvastaisten asenteiden kumpuavan Neuvostoliiton ajoilta. Suomessa itsenäisen maan sisäisiin asioihin puuttumiselle voi lehtien kirjoitusten perusteella arvioida olevan huomattavan korkea kynnys. Suomen kansallinen historiakäsitys oli boikottikeskustelussa voimakkaasti mukana eurooppalaisen historiakäsityksen rinnalla. Boikottikeskustelu muovasi kuvaa eurooppalaisesta identiteetistä.
  • Obatnin, Gennady (Helsingin yliopisto, 2000)
    The subject of this work is the mysticism of Russian poet, critic and philosopher Vjacheslav Ivanov (1866-1949). The approach adopted involves the textual and discourse analysis and findings of the history of ideas. The subject has been considered important because of Ivanov's visions of his dead wife, writer Lydia Zinovieva-Annibal, which were combined with audible messages ("automatic writings"). Several automatic writings and descriptions of the visions from Ivanov's archive collections in St.Petersburg and Moscow are presented in this work. Right after the beginning of his hallucinations in the autumn of 1907, Ivanov was totally captivated by the theosophical ideas of Anna Mintslova, the background figure for this work. Anna Mintslova, a disciple of Rudolf Steiner's Esoteric School, offered Ivanov the theosophical concept of initiation to interpret paranormal phenomena in his intimate life. The work is divided into three main chapters, an introduction and aconclusion. The first chapter is called The Mystical Person: Anthropology of Ivanov and describes the role of the inner "Higher Self" in Ivanov's views on the nature of human consciousness. The political implications of the concepts, "mystical anarchism" and "sobornost" (religious unity) are also examined. The acquaintance and contacts with Anna Mintslova during 1906-1907 gave a framework to Ivanov's search for an organic society and personal religious experience. The second part, Mystics of Initiation and Visionary Aesthetics describes the influence of the initiation concept on Ivanov's aesthetic views (mainly "realistic symbolism"). On the other hand, some connections between the imagery of his visions and symbols in his verses of that period are established. Since Mintslova represented the ideas of Rudolf Steiner in Russia, several symbols shared by Steiner and Ivanov ("rose", "rose and cross") have been another subject of investigation. The preference for strict verse form in the lyrics of Ivanov's visionary period is interpreted as an attempt to place his own poetic creation within two traditions, a mystical and literary one. The third part of this work, Mystics of Hope and Terror, examines Ivanov's conception of Russia in connection with Mintslova's ideas of occult danger from the East. Ivanov's view of the "Russian idea" and his nationalistic idea during World War I are considered as a representation of the fear of the danger. Ivanov's interpretation of the October revolution is influenced by the theosophical concept of the "keeper of the threshold" which occurs in the context of the discourse of occult danger.
  • Sjöblom, Heidi (2014)
    Asylsökanden lever i en värld, som kanske är obekant för många av oss. Syftet med denna studie är att se hur asylsökande mammor upplever tiden på flyktingförläggningarna i väntan på sitt beslut. Denna avhandling strävar även till att se vad det är som får mammorna att kämpa vidare, vilka är ljusglimtarna i deras vardag. Jag fokuserar också på hur personalen på flyktingförläggningarna ser på de asylsökande mammornas tid på flyktingförläggningen. Detta har jag undersökt genom att intervjua fem asylsökande mammor och fem arbetare på en flyktingförläggning. De asylsökande mammorna kommer från Europa och Asien, de är i åldrarna 27-51. Mammorna har varit i Finland 1-5 år. Fyra av mammorna har gått i skola i hemlandet medan en inte kan läsa eller skriva. Två av mammorna har ett barn och tre av mammorna har flera än ett barn. Jag närmar mig de asylsökande mammornas upplevelser av tiden på flyktingförläggningen genom begreppet liminalitet. Vilket innebär att individen befinner sig mellan två olika ställningar, med andra ord i ett limbo tillstånd eller mellantillstånd. Konkret så innebär detta för de asylsökande mammorna att de inte längre tillhör den gemenskap som de hade i hemlandet, men samtidigt är de inte heller en del av det finländska samhället i och med att de fortfarande väntar på sitt beslut på asylansökan. Att befinna sig i liminalitet innebär enligt de asylsökande mammorna en osäkerhet, en lång väntan samt utanförskap. Mammorna har olika strategier för att handskas med den osäkra vardagen, det är både frågan om destruktiva strategier och strategier som innebär att strukturera tiden. En av mammorna skiljer sig från de andra mammorna med att hon inte beskriver tillvaron lika mörk som de andra och det har mycket att göra med hennes strategi att försöka leva en dag i taget. Den långa väntan innebär för mammorna att rollen som kvinna ändras och de upplever mera frihet, men samtidigt innebär väntan också att de blir mera passiva under processens gång. Trots att mammorna blir passiva uppvisar de en handlingskraft och deras starkaste drivkraft är att barnen skall få ett bättre liv än vad de själva har haft. I en tid som präglas av utanförskap skapar de asylsökande mammorna även en gemenskap och det uppstår någonting som Victor Tuner kallar för communitas mellan de asylsökanden. Dessa communitas handlar inte om några djupa vänskapsförhållanden utan det är frågan om ett band som man delar med andra som går igenom samma sak, en gemenskap i utanförskapen. Man gläds med de som får uppehållstillstånd och sörjer med de som är tvungna att lämna landet. Trots att asylprocessen och tiden på flyktingförläggningen beskrivs som mörk och negativ så skapar mammorna ändå mening i tillvaron på olika sätt. Centrala drivkrafter i mammornas vardag är bland annat barnen, olika församlingar, frivilliga organisationer, personalen, samhörigheten till de andra asylsökanden, hemmet och matlagning.
  • Haapoja, Jesse (2013)
    As the quantity of material available on the Internet grows, problems finding the right information at the right time may follow. Recommender systems have been created to tackle this problem. This study is centered on a collaborative filtering system for news and magazine articles called Scoopinion. Scoopinion collects behavioral information about the reading habits of the users with a browser plug-in. Collaborative filtering can also be called social filtering. Reasons for the use of online social filtering of news and magazine articles and the perceptions about the process of online social filtering are investigated. Analysis was conducted using grounded theory. Research material was interviews that were conducted to ten Scoopinion-users. Interviews were semi-structured. Interviewees were all native Finns. Their ages ranged from 25 to 34. The results of the data-driven analysis were linked to the prior literature on social influence and social comparison. Findings show that online social filtering of news and magazine articles is used to gain access to material that is somehow outside individual’s normal routines of news browsing, to avert possible information overload and for entertainment in situations, where one has nothing else to do. Individuals interact with the recommendation algorithm of the Scoopinion by suggesting magazines as possible sources of recommendations or simply by reading. The reading time that the service tracks was interpreted as showing interest, but it was stated that the algorithm cannot understand whether something is evaluated as important. When a recommendation can be tied to certain individual, the perceived expertise of the recommender on the topic of the recommended article handles affects how the receiver evaluates the recommendation. Lack of clear information about the way the Scoopinion’s algorithm works led to some misunderstandings. The recommendations the service offered were in some cases falsely thought to originate partly from the reading behavior of the user’s personal social network. The most central references: On recommender systems: Schafer, J. B., Frankowski, D., Herlocker, J., & Sen, S. Collaborative filtering recommender systems (2007). On social influence: Deutsch, M., & Gerard, H. B. A study of normative and informational social influences upon individual judgment (1955); Mason, W. A., Conrey, F. R., & Smith, E. R. Situating social influence processes: Dynamic, multidirectional flows of influence within social networks (2007). On social comparison: Festinger, L. A theory of social comparison processes (1954); Suls, J., Martin, R., & Wheeler, L. Three kinds of opinion comparison: The triadic model (2000). On grounded theory: Glaser, B. Basics of Grounded Theory Analysis: Emergence vs. Forcing (1992); Strauss, A., & Corbin, J. Basics of qualitative research. Grounded theory procedures and techniques (1990).
  • Öhman, Christina (1958)
  • Kuokka, Maria (2009)
    Pro gradu -tutkielmani tutkimuskysymyksenä on: Millaisia puhetapoja Izvestija käyttää duumasta ja siihen liittyvistä toimijoista ja ilmiöistä vuoden 2003 duuman vaalien aikaan (18.11.-29.12.2003)? Tarkastelun kohteena ovat lehden hallitsevat puhetavat, eli miten esimerkiksi duuman vaalien ehdokkaista, duumasta, puolueista, vaaleista ja järjestelmän periaatteista puhutaan. Poliittisen luottamuksen teoriaa käytän taustateoreettisessa merkityksessä, eli sen avulla eritellään kysymyksenasettelua, asetetaan ilmiö yhteiskunnalliseen kontekstiin ja tulkitaan aineistosta tehtyjä havaintoja. Poliittinen luottamus tarkoittaa luottamusta poliitikkoihin ja poliittisiin instituutioihin, mutta myös järjestelmän toimintaan, järjestelmän periaatteisiin ja poliittiseen yhteisöön kohdistuva luottamus kuuluvat siihen. Poliittinen luottamus syntyy ainakin osittain joukkotiedotusvälineiden uutisoinnin perusteella, joten tarkastelen sanomalehteä tästä näkökulmasta. Tutkielmani aineisto on kerätty Izvestijasta, joka on yksi Venäjän suurimmista sanomalehdistä. Izvestija on hyvin tunnettu sekä Venäjällä että ulkomailla, ja kotimaassaan se on myös mielipidejohtaja sekä muulle lehdistölle että eliitille. Aineistoon valitsin tekstejä, joissa duuma tai duuman edustajat ovat toimijoina tai toiminnan kohteina. Aineiston jaan kahteen ajanjaksoon, ensimmäinen on vaaleja edeltävä aika (18.11.-7.12.) ja toinen vaalien jälkeinen aika (8.12.-29.12). Menetelmässä yhdistyvät kriittinen diskurssianalyysi ja semioottinen sosiologia. Kriittinen diskurssianalyysi on laajempi näkökulma, jonka perusteella keskityn hallitseviin puhetapoihin, jotka vievät tilaa muilta puhetavoilta. Semiotiikka tarjoaa konkreettisen analyysivälineistön, jolla erittelen tekstejä. Tutkimustuloksissa havaitsen Izvestijan uutisoinnin olevan puolueellista, koska Jabloko ja SPS -puolueita koskeva uutisointi on myönteisempää kuin muita puolueita koskeva uutisointi. Näiden puolueiden ohjelmista uutisoidaan enemmän kuin muiden puolueiden ohjelmista, ja niiden edustajat pääsevät usein kommentoimaan asioita lehdessä. KPRF ja LDPR -puolueet sen sijaan saavat vain negatiivista uutisointia osakseen. Ehdokkaista uutisoidaan varsin vähän ja uutisointi keskittyy ehdokkaiden valheisiin ja rikoksiin. Järjestelmän toiminnasta puhuttaessa korostetaan ongelmia, eivätkä järjestelmän periaatteetkaan ole vielä vakiintuneita tai toimivia. Aineistossa on havaittavissa kaksi hallitsevaa ja keskenään kilpailevaa puhetapaa: toinen niistä korostaa autoritarismin voimistumista Venäjällä ja yksipuoluejärjestelmän syntyä, kun taas toinen korostaa tehokkuuden lisääntymistä ja uudistuksien etenemistä. Aineistossa on havaittavissa myös kolme erilaista demokratiakäsitystä eli Putinin ohjattu demokratia, Izvestijan oma käsitys demokratiasta sekä vertailu länsimaiseen demokratiaan.
  • Junninen, Riitta (2002)
    Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa ollaan yksimielisiä siitä, että maailmanpoliittisessa todellisuudessa on vuosituhannen vaihteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia, joita ovat mm. kaksinapaisen maailmanjärjestyksen murtuminen ja kansainvälisten uhkakuvien rakenteellinen muutos. Nämä muutokset ovat synnyttäneet tieteenalaila runsaasti keskustelua realistisen valtateorian kyvykkyydestä mitata ja selittää näitä muutoksia. Maailmanpolitiikan reflektivistiset lähestymistavat olettavat todellisuuden sosiaalisissa prosesseissa rakentuvaksi ja kyseenalaistavat aikaan ja tilaan sidotun identiteetti-käsityksen varaan rakennetun teorian. Työ esittelee niitä tieteenfilosofisia erittelyjä ja kriittisiä huomioita, joita reflektivistit esittävät tieteenalan valtateorioiden sitoutumisesta positivistiseen tieteenkäsitykseen. Reflektivisteistä esille nostetaan postmoderni tulkinta, joka tulkitsee maailmanpolitiikan teoriaa yhtenä näkökuimana, lukutapana maailmanpoliittisista ilmiöistä.
  • Salminen, Sanna (2011)
    Tutkimuksen taustalla on väestön ikääntyminen ja iäkkäiden lisääntynyt lääkkeiden käyttö. Ikääntyminen aiheuttaa elimistössä useita muutoksia, jotka voivat muuttaa lääkevastetta ja altistaa potilaan haittavaikutuksille. Iäkkäillä riski joutua sairaalaan lääkkeen haittavaikutuksen vuoksi on arvioitu olevan neljä kertaa suurempi kuin nuoremmilla. Monet lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutukset olisivat ehkäistävissä välttämällä iäkkäillä tiettyjä lääkeaineita. Iäkkäiden lääkehoitojen seurantaa ja arviointia varten on kehitetty erilaisia suosituksia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda Suomen oloihin soveltuva, hoitajien koulutettuina käytettävissä oleva, avohoidon yli 65-vuotiaiden iäkkäiden lääkitykseen liittyviä riskejä arvioiva työkalu. Työkalun avulla voitaisiin löytää ne potilaat, joiden lääkitykseen liittyy paljon riskejä. Tutkimuksen aineistona olivat laaja kansainvälinen kirjallisuuskatsaus iäkkäiden lääkehoitoihin liittyvistä tekijöistä sekä asiantuntijakommentoinnit, joiden perusteella luotiin alustava arviointityökalu. Alustava arviointityökalu validoitiin kolmikierroksisella Delfoi-menetelmällä. Delfoi-menetelmä on laadullinen konsensusmenetelmä, joka perustuu asiantuntijoiden arvioihin tutkittavasta asiasta. Kaksi ensimmäistä Delfoi-kierrosta mittasivat alustavan arviointityökalun kohtien soveltuvuutta ja kolmas kierros kohtien tärkeyttä arvioitaessa iäkkään lääkityksiin liittyviä riskejä. Tutkimuksen Delfoi-kierroksien vastaajiksi pyydettiin 33 geriatrian asiantuntijaa, joista vastaajiksi lupautui 11 lääkäriä, 3 proviisoria ja 4 sairaanhoitajaa. Delfoi-kierrosten tuloksia analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Tutkimuksen tuloksena saatu arviointityökalu käsittää 19 iäkkäiden lääkehoitoa arvioivaa kohtaa. Asiantuntijapaneelin mukaan kaikki arviointityökalun lääkitykseen liittyviä riskejä mittaavat kohdat ovat tärkeitä tai jokseenkin tärkeitä, joten työkalun voidaan olettaa olevan validi mitattaessa lääkitykseen liittyviä riskejä. Jatkotutkimuksissa työkalun käytettävyyttä sekä riskien mittaamiskykyä tulee testata sekä arviointityökalun käyttäjien että potilaiden keskuudessa. Kehitettyä työkalua voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi koulutustarkoituksissa sen varsinaisen käyttötarkoituksen lisäksi. Työkalun avulla iäkkäiden lääkehoitoa voidaan tulevaisuudessa toteuttaa entistä turvallisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin.
  • Kleme, Jenni (2012)
    Terveydenhuollon ammattilaisten antama lääkeinformaatio ja -neuvonta ovat avainasemassa potilaan lääkehoidon tukemisessa. Erityisesti iäkkäiden osalta tähän tulisi kiinnittää huomioita, sillä iäkkäiden lääkehoitoon liittyy monia ongelmia. Yksi ongelmia aiheuttavista lääkeaineryhmistä on psyykenlääkkeet, ja niistä erityisesti unilääkkeisiin ja rauhoittaviin lääkkeisiin kuuluvat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkeaineet. Vastoin hoitosuosituksia niitä käytetään yleisesti iäkkäillä, ja niiden käyttö on usein säännöllistä ja pitkäaikaista. Valmisteiden käyttöön on yhdistetty useita haittavaikutuksia, joista myös lääkettä käyttävien iäkkäiden tulisi olla tietoisia. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli keskittyä iäkkäiden tietämykseen ja tietotarpeisiin käyttämistään bentsodiatsepiineista ja niiden kaltaisista lääkeaineista. Tarkoituksena oli selvittää potilaiden tietolähteitä bentsodiatsepiinivalmisteiden hyödyistä ja haitoista sekä tietämystä niiden haittavaikutuksista. Lisäksi selvitettiin iäkkäiden bentsodiatsepiinivalmisteiden käyttöä ja heidän kokemuksiaan niistä. Tutkimusaineistona oli Porin kaupunginsairaalan akuuttiosastoilta (n = 2) vuonna 2004 strukturoidulla haastattelututkimuksella kerätty aineisto. Tutkimukseen otettiin mukaan 65-vuotiaat bentsodiatsepiineja tai niiden kaltaisia lääkeaineita käyttävät potilaat (n = 38). Iäkkäät kokivat pakkausselosteen tärkeimmäksi tietolähteeksi lääkkeiden hyödyllisistä ja haitallisista vaikutuksista. Vasta pakkausselosteen jälkeen iäkkäät mainitsivat yleensä lääkärin. Yli 50 prosenttia iäkkäistä (n = 20) ei ollut saanut tietoa bentsodiatsepiinien tai niiden kaltaisten lääkeaineiden hyödyistä tai haitoista terveydenhuollon ammattilaisilta tai omaisilta. Tietoa oli saatu useammin lääkkeen hyödyllisistä kuin haitallisista vaikutuksista. Yleisimmin (61 %, n = 23) iäkkäät tiesivät bentsodiatsepiinivalmisteiden aiheuttamasta riippuvuudesta. Vähiten tietoisia oltiin bentsodiatsepiinivalmisteiden aiheuttamasta lihasheikkoudesta, masennuksesta ja kaatuilutaipumuksesta. Iäkkäistä kahdeksan ei ollut tietoinen yhdestäkään esitetystä haittavaikutuksesta ja lähes kaksi kolmasosaa (63 %, n = 24) tiesi vähemmän kuin neljä tutkimuksessa esitetyistä yhdestätoista haittavaikutuksesta. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi keskustella iäkkäiden kanssa valmisteiden hyödyistä, haitoista sekä lääkehoidossa esiintyvistä ongelmista. Iäkkäiden lääkeneuvontaan ja lääkeinformaatioon tulee kiinnittää huomioita varsinkin bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkeaineiden osalta.
  • Pösö, Reeta (2006)
    Tutkimuksessa tarkastellaan 55 vuotta täyttäneitä avoliitossa eläviä pääkaupunkiseudulla asuvia naisia ja miehiä. Aluksi tarkastellaan avoliittojen yleisyyttä tutkimusväestön keskuudessa. Tämän jälkeen selvitetään avoliitossa elävien iäkkäämpien henkilöiden siviilisäätytaustaa ja avoliittojen kestoa. Ikävakioitujen prosenttilukujen avulla tarkastellaan avoliitossa ja avioliitossa elämisen sekä liittoon kuulumattomuuden yleisyyttä taustamuuttujien luokissa. Selittävissä analyyseissä pyritään logistisen regressioanalyysin avulla löytämään taustamuuttujien itsenäisiä, muista muuttujista riippumattomia yhteyksiä avoliittoisuuteen. Päävaikutusmallien tuloksia täsmennetään interaktiomalleja käyttäen. Päävaikutusmallit sekä interaktiotermin sisältämät mallit tehdään vertailemalla ensin keskenään avoliitossa eläviä ja liittoon kuulumattomia. Avoliitossa eläviä verrataan myös uudelleenavioituneisiin. Kaikki analyysit tehdään erikseen naisille ja miehille. Avoliitossa elämistä on selitetty aikaisemmissa tutkimuksissa muun muassa demografisilla, ideologisilla ja taloudellisilla seikoilla. Taloustieteellisissä teorioissa avoliittojen yleistymisen on katsottu johtuvan esimerkiksi naisten lisääntyneestä työssäkäynnistä tai taloudellisen laskusuhdanteen aiheuttamista paineista perheenmuodostamisessa. Perhettä koskevien muutosten taustalla on lisäksi tulkittu olevan individualististen arvojen esiinmarssi. Toisaalta on myös korostettu, että arvojen muuttumisen lisäksi vaikutusta on ollut avioliittolainsäädännön muuttumisella ja ehkäisyvälineiden kehittymisellä. Tutkimukseni aineistona käytetään Tilastokeskuksessa muodostettua yksilötasoista rekisteriaineistoa vuodelta 1995, joka on otos väestölaskentojen pitkittäistiedostosta. Tutkimuksen keskeinen tulos on se, että avoliitossa elävät 55 vuotta täyttäneet eroavat liittoon kuulumattomista ja uudelleen avioituneista iäkkäistä sosioekonomisilta ominaisuuksiltaan. Avoliitossa elävillä iäkkäämmillä on selvästi matalampi koulutusaste verrattuna liittoon kuulumattomiin ja uudelleen avioituneisiin sekä miesten että naisten keskuudessa. Lisäksi avoliiton valinneilla naisilla on suuremmat tulot verrattuna uudelleen avioituneisiin naisiin, mutta pienemmät kuin liittoon kuulumattomilla. Iäkkäämmät avoliitossa elävät naiset asuvat harvemmin omistusasunnossa kuin naimisissa olevat. Avoliitossa elävien vanhempien miesten taloudellinen asema sen sijaan on vuotta 1980 kuvaavan sosioekonomisen aseman ja tulojen suhteen uudelleen aviotuneita miehiä heikompi. Liittoon kuulumattomiin verrattuna avoliitossa elävät miehet asuvat useammin omistusasunnossa ja ovat parempi tuloisia. Lähdekirjallisuutena käytettiin perhe-elämässä tapahtuneita muutoksia käsitteleviä sosiologisia, väestötieteellisiä ja taloustieteellisiä tutkimuksia sekä avoliittojen yhteyttä sosiodemografisiin ja -ekonomisiin tekijöihin käsitteleviä artikkeleita.
  • Haapanen-Kallio, Juliska (1998)
    Iän ja harjoittelun vaikutus lihassyykoostumukseen suomenhevosella -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten lihassyykoostumus muuttuu suomenhevosvarsan kehittyessä ja miten lihassyykoostumus vaikuttaa hevosen kilpailumenestykseen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu muilla roduilla nopeasti supistuvien aerobisten ( IIA ) ja hitaasti supistuvien aerobisten lihassyiden ( I ) lisääntyvän ja nopeasti supistuvien glykolyyttisten ( II B ) vähenevän iän ja harjoittelun my”tä. Seurantajakso aloitettiin ennen varsojen valmennuksen aloittamista kaksivuotiaana ja lopetettiin niiden ollessa neljä - viisivuotiaita. Kilpailumenestystä seurattiin kuusi - seitsemänvuotiaaksi. Seuranta tehtiin ottamalla takaraajan suuresta gluteaali-lihaksesta biopsioita puolen vuoden - vuoden välein ja tunnistamalla saaduista biopsiosta histokemiallisen myosiiniATPaasivärjäyksen avulla I-, IIA- ja IIB-tyypin lihassyyt. Tutkimuksessa havaittiin I-tyypin solujen määrän lisääntyminen ja IIB-tyypin solujen vähentyminen. Muutos ajoittui suurimmaksi osaksi kaksivuotis- ja kolmevuotiskevään väliseen aikaan. Lihassyytyypin yhteyttä kilpailumenestykseen ei voitu osoittaa
  • J. 
    Kares, Vuokko (1950)
  • J. 
    Laitakari, A. V. (1913)
  • J. 
    Pennanen, Lauri (1955)
  • J. 
    Vuorjoki (Aik. Wegelius), U. (1902)
  • J. 
    Hohtari, Hanna (2002)
  • J. 
    Hämäläinen, Vilho Alvar ([s. )
  • JA. 
    Kalliokoski, Jyrki (1987)