Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 7363-7382 of 24260
  • Aho, Päivi (2004)
  • Oinonen, Lotta (Helsingin yliopisto, 2006)
  • Oinonen, Lotta (Helsingin yliopisto, 2006)
  • Mäkinen, Harri (2013)
    Tutkielman aiheena on lineaarikuvausten matriisien Jordanin normaalimuoto, jota käytetään yleistettyjen ominaisvektoreiden selvittämisessä niissä tapauksissa, joissa matriisi ei ole diagonalisoituva. Tutkielmassa kerrataan lineaarikuvausten, vektoriavaruuksien ja ominaisarvoteorian perusteet, joten tutkielman lukeminen ei vaadi lineaarialgebran syvällistä tuntemusta. Ominaisarvojen ja ominaisvektoreiden teoriaa ja laskentaa havainnollistetaan myös esimerkkien ja kuvien avulla. Kertauksen lopussa esitetään myös yleistettyjen ominaisvektoreiden periaatteet esimerkkien ja kuvien avulla. Tutkielman pääpaino on similariteettimuunnoksissa ja Jordanin normaalimuodon teoriassa. Similariteettimuunnoksista käsitellään matriisin diagonalisointi, unitaariset matriisit ja Householderin muunnos, joka käsitellään hieman perusteellisemmin. Jordanin normaalimuodon osalta kuvataan itse Jordanin normaalimuoto, yleistetyt ominaisvektorit ja Jordan hajotelman muodostaminen. Unitaaristen matriisien osalta todistetaan jokaisen neliömatriisin similarisuus unitaariyläkolmiomatriisin kanssa. Householderin matriisia käsittelevässä kappaleessa todistetaan Householderin matriisin unitaarisuus ja peilausominaisuudet. Householderin muunnosta havainnollistetaan esimerkkien avulla. Jordanin normaalimuotoon tutustutaan ensin esimerkin avulla. Esimerkin jälkeen esitetään Jordanin normaalimuodon teoreettiset perusteet ja todistetaan Jordan muotoon ja yleistettyihin ominaisvektoreihin liittyvät tärkeimmät lauseet. Lopuksi havainnollistetaan Jordan hajotelman muodostaminen yksinkertaisen esimerkin ja esimerkkiin liittyvien kuvien avulla.
  • Suhonen, Reino (1952)
  • Nuotio, Helvi (1949)
  • Manninen, Tero (2001)
    José Antonio Primo de Rivera oli yksi Francon Espanjan keskeisiä henkilömyyttejä. Hänet tunnettiin koko Espanjassa vain pelkillä etunimillä - José Antonio. Hän oli francolaisen yhteiskunnan kulmakiven, falangin perustaja, legendaarinen "El Fundador". José Antonio itse oli kuollut Espanjan sisällissodan uhrina tasavaltalaisen teloituskomppanian edessä, mutta hänen falanginsa oli nopeasti noussut suureksi massaliikkeeksi ja muodosti Francon siviilihallinnon perustan. José Antonion hahmo jäi kuolleenakin elämään falangin rinnalle ja siitä rakennettiin myyttinen sankarikuva, joka säilytti asemansa koko Francon kauden ajan 1970-luvulle asti. Tutkielman tarkoituksena on keskittyä juuri siihen myyttisen kuvaan, joka José Antoniosta luotiin francolaisen hallinnon toimesta. Ajallisesti pääpaino on Espanjan sisällissodassa ja Francon valtakauden ensimmäisissä vuosissa, jolloin myyttiä keskeisimmin rakennettiin. Tutkielma painottuu kahteen pääteemaan. Ensin kuvaan José Antonion myytin syntyvaiheita ja etsin sitä selittäviä tekijöitä. Toiseksi keskityn myytin muotoihin: minkälainen oli José Antonion myytti ja minkälaisia tarkoitusperiä oli sen takana. Lisäksi käsittelen José Antonion hahmon käyttöä ideologisen legitimaation apuvälineenä, miten sen kautta perusteltiin Francon hallinnon ideologisia valintoja. Tärkeintä lähdemateriaalia on Francon hallinnon tuottama aineisto José Antoniosta, osin selkeästi propagandatarkoituksiinkin tehty. Tärkeimmät yksittäiset lähteet ovat Francisco Bravon ja Felipe Ximénez de Sandovalin tekemät José Antonio -biografiat vuosilta 1939 ja 1941. Tutkielma näyttää kuinka José Antoniosta luotiin kuva, jonka avulla osaltaan hallittiin poliittiseksi voimatekijäksi kohonnutta falangia. Pääasiallinen syy myytin syntymisen takana oli nimenomaan Francon hyödyntavoittelu: hän halusi hallita falangia sen perustajan nimen ja maineen avulla. Tutkielma näyttää myös myytin kaksijakoisen luonteen - se oli toisaalta kuva virheettömästä johtajasta ja toisaalta esikuva francolaisen falangilaisuuden syvimmästä olemuksesta. Myytti oli legitimiteetin rakentamisen välikappale - sen kautta luotiin Francon hallinnolle historiallista jatkuvuutta ja se symboloi sisällissodan voittajia. Myös ideologian alalla Francon hallinto käytti José Antonion hahmoa omiin tarkoituksiinsa, se otti käyttöön José Antonion ja falangin ideologista termistöä, mutta muokkasi sen sisällön omia tarpeitaan vastaavaksi. José Antonion myytti oli Francon hallinnon työväline.
  • Kumara-Moisio, Taru (2001)
  • Kovacs, György (The Finnish Society of Science and Letters, 2008)
    The book presents a reconstruction, interpretation and critical evaluation of the Schumpeterian theoretical approach to socio-economic change. The analysis focuses on the problem of social evolution, on the interpretation of the innovation process and business cycles and, finally, on Schumpeter s optimistic neglect of ecological-environmental conditions as possible factors influencing social-economic change. The author investigates how the Schumpeterian approach describes the process of social and economic evolution, and how the logic of transformations is described, explained and understood in the Schumpeterian theory. The material of the study includes Schumpeter s works written after 1925, a related part of the commentary literature on these works, and a selected part of the related literature on the innovation process, technological transformations and the problem of long waves. Concerning the period after 1925, the Schumpeterian oeuvre is conceived and analysed as a more or less homogenous corpus of texts. The book is divided into 9 chapters. Chapters 1-2 describe the research problems and methods. Chapter 3 is an effort to provide a systematic reconstruction of Schumpeter's ideas concerning social and economic evolution. Chapters 4 and 5 focus their analysis on the innovation process. In Chapters 6 and 7 Schumpeter's theory of business cycles is examined. Chapter 8 evaluates Schumpeter's views concerning his relative neglect of ecological-environmental conditions as possible factors influencing social-economic change. Finally, chapter 9 draws the main conclusions.
  • Pihkala, Panu (Unigrafia, 2014)
    This study analyzes early twentieth-century ecotheology about which it provides a great deal of new information. The focal point is the work of Joseph Sittler (1904 1987), an American Lutheran and ecumenical theologian. Through the use of systematic analysis and historical methods, Sittler s thought is placed in context in relation to other early ecotheology and environmentalism. Many strands of early ecotheology are here reintroduced into the discourse on ecotheology, such as the British contributions by both Anglican and Reformed theologians. For the first time, a relatively comprehensive overview of early ecotheology is given. American and British sources are the most prominent, although some discussion about Scandinavian ecotheology is included. German sources are not used, but early German ecotheology is briefly discussed. The study confirms that there were significant forms of Christian environmental thought and action well before the age of environmentalism began in the 1960s. This fact has consequences for the definition of ecotheology. The study includes substantive discussion of definitions, typologies and methods of environmental theology. It argues that ecotheology (or ecological theology) has many benefits as a general term for the subject matter. The existence of early ecotheology requires that the concept be widened to include these early forms, even though a significant change took place in the 1960s, when a wider ecotheological movement was born. For the first time, the growth of ecotheology is placed in the historical context of theological developments in the twentieth century. One of the findings is that certain socially-oriented forms of Christian theology included environmental concerns early on. Especially significant in this regard is Walter Rauschenbusch, the famous Social Gospel theologian, whose ecotheology receives a close reading for the first time in this study, and the multitalented Liberty Hyde Bailey. The study shows that their concerns were picked up by different post-liberal (in a general sense) and neo-liberal theologians, such as several of the realist theologians in the United States. Paul Tillich s theology of nature evidently made a powerful impact. The most influential early ecotheologians combined insights from both liberalism and neo-orthodoxy. Through their work, the legacy of early ecotheology was carried on to the next generation, who made their mark in the age of environmentalism. In this study, Sittler s early theological development is comprehensively examined for the first time. Although Sittler grew up in a traditional American Lutheran environment, he was affected by ecumenical currents relatively early on. Already in his youth he manifested a strong interest in the natural world and the fine arts, both of which later became major themes in his theology. Sittler was shaped by neo-orthodoxy and Scandinavian theology as propounded by his teachers John O. Evjen and Walter M. Horton, and he later became closely involved with the realist theologians, including Tillich. Sittler contributed to the changes in American Lutheranism, especially with his first book, The Doctrine of the Word (1948), and he soon moved in an ever more ecumenical direction. He was influenced by process thought, but developed his (eco)theology in a more traditionally theistic manner. Sittler began addressing environmental concerns in the early 1950s, especially in his seminal essay A Theology for Earth (1954). At the same time he found his theological stance: Sittler wanted to develop neo-orthodoxy-influenced theology in a more earth-affirming direction. Many of the ecotheological arguments Sittler used are already found in some form in earlier ecotheology, but out of these arguments, Sittler constructed a more comprehensive ecotheology in a creative fashion. He included basic notions of stewardship, yet Sittler was exceptional in emphasizing the status of nature as man s sister and the interdependence of humans and the rest of nature. He further developed many of his insights in his later work, which is a topic for future research. Overall, early ecotheology emerges from this study as multifaceted. There was dominion (Horton) and stewardship ecotheology (the agrarians, Walter C. Lowdermilk, the Malvern Conference 1941); there were eco-justice elements (Daniel Day Williams, Sittler), emphasis on spiritual experiences in nature (Bernard E. Meland) and ecological subjectivity (Charles E. Raven, Herbert H. Farmer, Tillich, Sittler). There was both strong and weak anthropocentrism, and some early ecotheologians emphasized the theocentric, intrinsic value of nature (Bailey, Tillich, Sittler). Numerous themes are featured, such as aesthetics, eschatology, Christology, Incarnation, sacraments and theological anthropology. The role of these early ecotheologians is discussed in relation to environmental history and environmental education. The findings show that ecotheology was not as emphatically separate from other kinds of environmentalism as it was after the end of the 1960s and the Lynn White debate. Early ecotheologians contributed to the general development of environmental thought and action.
  • Kauppinen, Eila (Helsingin yliopisto, 2009)
    Aims: The older the youngsters are, the more important role hobbies and leisure time activities have in their life. That is why various activities organized by the non-profit organizations have an important role concerning the development of food habits of youngsters. This study has three main themes. The themes and their respective study questions are: 1. The youngsters' conceptions on healthy eating and food choice: What kind of food do youngsters consider as healthy? How do they see their own eating habits from this point of view? 2. The youngsters and the significance of everyday food-related information: How do the youngsters perceive the role of different actors and these actors' role regarding their own food habits and food choice? 3. The possibilities of the organizations that work with youngsters to improve their food habits: What kind of role do the non-profit organizations have on the youngsters' food habits and healthy food choice? Methods: This study comprises of two types of data. First, a quantitative internet-based survey (N=582) was used to collect data on the 9th graders conceptions and understandings. The data was analyzed with the SPSS-program. Means, cross-tabulations, Pearson´s correlations and t-test were calculated from the data. The qualitative data was collected using interviews. The respondents were 12 experts from non-profit organizations. The interviews were analyzed with the qualitative content analysis. Results and conclusions: The non-profit organizations studied have good possibilities to communicate with youngsters through their hobbies. As part of their activities these organizations are able to influence on health-promoting lifestyle and food habits of youngsters. In order to reach more youngsters, these organizations should actively act e.g. in virtual societies of youngsters. Youngsters will participate when activities are voluntary and exhilarating. From the point of food habits doing, learning and identifying are the most important factors to engage the young. Also the models of peers and adults are important. Non-profit organizations should offer youngsters activities but these organizations should also influence on society.
  • Nikkola, Teemu (Helsingin yliopisto, 2011)
    It has been found usually to talk in the early childhood education in connection with the creativity about arts and skills and about play. In this treatise, the creativity is approached besides play but also from the point of view of the creativity of the everyday. The starting point for the study is the view according to which the creativity is complex interaction between a creative person and an environment. The theoretical body of the study is the Componential theory of creativity of Amabile (1996). The process which is open and product which is new and suitable or acceptable were defined creative. In the opinion of many researchers, the creativity is a phenomenon that has determined in a certain time and place so the creativity is examined from the point of view of the social constructionism. As creative processes in the day nursery it has been defined pretend play, child´s involvement and children´s agentive perception which is based on the Children´s agentive perception theory of Reunamo (2007). The purpose of the study is to clarify how the child's personal factors and the social environment affect the creative processes of children in the day nursery. This Master's thesis is based on the Children' s agentive perception uncovered study led by Jyrki Reunamo (2010) which was carried out in the spring of 2010 in Keski-Uusimaa and in Hämeenlinna and Taiwan. From the study, a name has also been used "on the sources of Orientation", a research project and development project. The study includes the children's evaluation sector, the observation sector, the children's interview sector and the evaluation sector of the pedagogic environment. 891 Children 1-7 year-old by age participated in the study. All the sectors which belong to the study of Reunamo were utilized in this treatise and the Finnish day nurseries or preschool groups which had participated in the study were marked off as the target group. The main component analysis, sum variables, the correlation coefficients, Mann-Whitney s U-test and Kruskall-Wallas test were used for the statistical examination of the quantitative material. In this treatise it was noticed, both the personal properties of the child and a social environment, that they affected all the examined creative processes which also had a significant connection with each other statistically. The definition of creativity was filled best by the participative answers. However, the number of the participative answers was only 8% in the questions concerning adults. That raised the question whether an attempt should be made to have effect so that the children's better participation also in the interaction with the adults would be possible in the educational culture of the day nursery. In the further study, the conscious building of the social environment which supports the creativity from a social constructionism point of view could indeed be an interesting task. The treatise is suitable for an examination of the interaction between the child's person and a social environment especially from the point of view of the creativity.
  • Räihä, Annukka (2000)
  • Heikkilä, Anu (2005)
    Tämän tutkielman tutkimuskohteena ovat päihdeperheen lapsen kokemukset turvallisuudesta ja turvattomuudesta läheisissä ihmissuhteissaan. Tarkoituksena on selvittää millaisia asioita lapset pelkäävät ja millaisista asioista he kantavat huolta. Erityisesti halutaan selvittää sitä, millaisia pelkoja ja huolia lapsilla on vanhemman alkoholinkäyttöön liittyen. Lisäksi tarkastellaan lapsen turvallisuuden kokemuksia sekä sitä, miten lapset saavuttavat turvallisuuden tunteen pelon hetkellä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii lapsuuden perusturvallisuutta sekä läheisten aikuisten merkitystä painottavat teoriat. Tutkielma sijoittuu sosiologisen lapsuustutkimuksen kenttään, jossa lapset nähdään aktiivisina ja sosiaalisina toimijoina elämässään. Suomessa arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia päihdeperheessä eläviä lapsia tällä hetkellä. Aikuisten kesken paljon puhutaan päihdeperheen lapsen turvallisuudesta ja turvattomuudesta, mutta lasten omista kokemuksia meillä on vähän tietoa. Meillä Suomessa päihdeperheiden lasten kokemuksia on lähinnä tutkittu alkoholistien aikuisten lasten näkökulmasta, jolloin ei kuitenkaan päästä todelliseen lapsen subjektiiviseen kokemukseen. Tämän työn tarkoitus on tehdä päihdeperheen lapsi näkyvämmäksi ja nostaa esiin lapsen omat kokemukset juuri sinä hetkenä kun ne ovat ajankohtaisia. Tässä työssä puheenvuoron saavat lapset, joiden perheessä on jommallakummalla vanhemmista alkoholiongelma. Tutkielman empiirisen aineiston muodostaa viisi 6-8-vuotiaan lapsen haastattelua. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kuva-avusteista teemahaastattelua, jossa lapsille on esitetty yhdeksän erilaista kuvaa, joiden pohjalta haastattelu on toteutettu. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty temaattista sisällönanalyysiä. Lasten läheisiin ihmissuhteisiin liittyvistä turvattomuuden aiheista muodostui neljä luokkaa: läheisten aikuisten riiteleminen, läheisten aikuisten suuttuminen, läheisen aikuisen alkoholinkäyttö sekä läheisen aikuisen menettäminen. Vanhemman alkoholinkäyttö aiheutti lapsille paljon pelkoa ja huolta. Keskeisiksi tekijöiksi nousi vanhemman muuttuminen erilaiseksi, vanhemman käyttäytyminen humalassa, huoli vanhemman menettämisestä, lasten ikäistään suurempi vastuunotto sekä yritys vaikuttaa vanhemman juomiseen. Lasten kokemukset turvallisuudesta liittyivät myös kiinteästi vanhempiin. Lapset hakivat monissa arkipäivän tilanteissa turvaa vanhemmiltaan ja monissa tilanteissa vanhemmat ovat tehokkaasti vähentäneet lapsen pelkoa ja auttaneet lasta saavuttamaan turvallisuuden tunteen. Turvallisiin hetkiin kuului vanhemman läsnäoloa ja fyysistä läheisyyttä. Vanhemman juomiseen ja vanhempien riitelyyn liittyvät tilanteet näyttäytyivät lapsen näkökulmasta kaikkein turvattomimpina ja näissä tilanteissa lapsi ei pystynyt hakemaan turvaa vanhemmaltaan. Aineiston valossa keskeiseksi lasten turvallisuutta määrittäväksi piirteeksi nousi turvallisuuden paradoksaalinen luonne. Lasten läheiset ihmissuhteet näyttäytyivät aineistossani sekä turvallisuuden perustana että turvattomuuden aiheuttajina. Tutkimukseni osoitti, että lapsilla on tarvetta ja halua kertoa omista kokemuksistaan, kun heiltä vain uskalletaan kysyä.
  • Pekkinen, Jenni (2004)
    Työ on teoreettinen katsaus organisaatioiden sisäiseen viestintään postmodernin yhteiskunnan viitekehyksessä. Modernin yhteiskunnan muuttuminen postmoderniksi on tuonut muutoksia kulttuuriin, sosiaalisiin suhteisiin ja markkinatalouteen. Yhteiskunta on monimutkaisempi ja kansainvälisempi kuin koskaan aiemmin, mikä heijastuu myös organisaatioihin ja niiden toimintaan. Työelämässä määräaikaisten ja tilapäisten työsuhteiden määrä on lisääntynyt ja organisaatioihin ei enää sitouduta samalla lailla kuin parikymmentä vuotta sitten. Sitoutumattomuus on molemminpuolista: organisaatiot eivät halua vakinaistaa työvoimaa, eivätkä työntekijät puolestaan halua sitoutua yhteen yritykseen pitkäksi aikaa. Käytännössä tämä merkitsee projektiluonteisen työskentelyn lisääntymistä sekä työntekijöiden kannalta jatkuvaa tarvetta itsensä kouluttamiseen ja tietojensa päivittämiseen. Kouluttautuminen on tarpeen erityisesti siksi, että työelämään sijoittuminen riippuu entistä enemmän päivitetystä osaamisesta. Töiden ja suhteiden tilapäisyys aiheuttaa monissa työntekijöissä aiempien tutkimusten mukaan työssä uupumista, ahdistusta ja työmotivaation laskemista. Työssä peilataan postmodernin yhteiskunnan muutoksia organisaatioiden ominaisuuksiin ja toimintoihin, kuten rakenteeseen, kulttuuriin, johtamiseen ja sisäiseen viestintään. Postmodernissa yhteiskunnassa toimivat yritykset joutuvat reagoimaan aiempaa nopeammin ja joustavammin ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin, joten myös niiden rakenteet ovat muuttuneet entistä matalammiksi, avoimemmiksi ja joustavammiksi. Samalla on opittu hyväksymään moninaisuus myös organisaatioiden kulttuureissa, ja kulttuurin moninaisuus ja fragmentoituneisuus oikein hyödynnettynä saattaa toimia jopa kilpailuetuna. Organisaatioiden ja niiden ympäristön muuttuessa onkin ehdotettu, että myös sisäiselle viestinnälle on löydettävä uudenlaisia lähestymistapoja perinteisten näkemysten rinnalle. Sisäiseen viestintään ei voida suhtautua enää ainoastaan johdon työkaluna vaan siitä on pikemminkin tullut koko työyhteisön yhteinen tärkeä työkalu. Tutkielmassa esitetään, että sisäinen viestintä on muuttumassa dialogiseksi, yhteisvastuulliseksi toiminnaksi, jossa jokaisella organisaation työntekijällä on paitsi oikeus, myös mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä ja vastaanottaa työnsä kannalta oleellista tietoa. Lisäksi aiemman tutkimuksen pohjalta nähdään, että vaikka postmoderni yhteiskunta aiheuttaa monenlaisia haasteita organisaatioille, henkilöstölle ja viestinnälle, sisäisen viestinnän avulla on mahdollista selkiyttää organisaatioiden toimintaa ja lisätä henkilöstön työssä viihtymistä, jaksamista ja motivaatiota. Tämä vaatii kuitenkin avoimuuden hyväksymistä ja tukemista niin organisaation rakenteessa ja kulttuurissa kuin sen johtamisessakin. Yhtä lailla tutkielmassa esitetään, että työelämässä vallitsevaa epävarmuutta ei voida kaikkien työntekijöiden osalta vähentää lisäämällä heidän kokonaisvastuutaan ja tehtäviensä vaativuutta organisaation sisällä. Päinvastoin, joillekin työntekijöille nämä muutokset saattavat lisätä stressin ja ahdistuksen määrää. Työn tärkeimpiä lähteitä ovat Elisa Juholin, Jari Salminen, Sanna Joensuu, Zygmunt Bauman sekä Pauli Juuti.
  • Koskinen, Veera (2013)
    Tarkastelen pro gradussani venäläisen poliittistaiteellisen aktivistiryhmä Voinan toimintaa. Tarkoituksenani on kuvata, ymmärtää ja tulkita, millainen on Voinan poliittisen toiminnan tyyli eli millainen on tutkimani aktivistiryhmän ideologian ja toimintatapojen yhdistelmä. Pyrin myös analysoimaan Voinan poliittisen toiminnan tyyliä osana sen postsosialistista toimintaympäristöä. Tutkimuksellani haluan ottaa osaa laajempaan keskusteluun Venäjän demokratia- ja kansalaisyhteiskuntakehityksestä, joten tutkimukseni teoreettisena pohjana toimivat erinäiset demokratian ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta sekä poliittisia liikkeitä koskevat yhteiskuntatieteelliset teoriat ja tutkimukset. Teen myös katsauksen Venäjän lähihistoriaan ja nykypäivään, lähinnä politiikan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäni ovat hermeneuttisia. Aineistoni koostuu Voinan verkkosivuilta ja niiden kautta keräämästäni aktivistien itsensä verkkoon laittamasta materiaalista. Tarkoituksenani on tarkastella Voinan toimintaa sellaisena kuin se ryhmän verkkosivujen kautta välittyy. Aineisto on kerätty syksyllä 2012 ja se koostuu pääosin vuosien 2008–2012 välisenä aikana verkkoon laitetusta materiaalista. Aineistoanalyysini metodologisena viitekehyksenä toimii kriittinen diskurssianalyysi. Lisäksi käytän aineistolähtöistä teemoittelua apuna aineistoni ja aineistoanalyysini jäsentämisessä. Voina voidaan lukea osaksi Venäjän poliittista oppositiota, mutta tutkimukseni osoittaa, että Voinan tavoitteet yltävät demokraattisten käytäntöjen vahvistamista pidemmälle. Voina pyrkii toiminnallaan muuttamaan perusteellisesti venäläistä yhteiskuntaa ja maan toimintakulttuuria. Voina kokee Venäjän autoritaarisen hallintotavan lisäksi ongelmalliseksi kaikki sellaiset yhteiskunnalliset rakenteet ja toimintamallit, jotka lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta tai ylläpitävät maan vertikaalista johtamiskulttuuria. Voina haluaa muun muassa poistaa rahatalouden, purkaa nykyisen hallintomallin ja saavuttaa täydellisen taiteen vapauden. Voinan pääasiallisina toimintamuotoina voidaan pitää poliittista performanssia, kansalaistottelemattomuutta sekä aktivistien omia elämäntapavalintoja. Voinan toiminta on toiselämän teatteria, jonka tarkoituksena on shokeerata, naurattaa ja paljastaa yhteiskunnallisia epäkohtia. Voinalla on laajan taiteilijoista ja vasemmistoaktivisteista koostuvan verkoston tuki, mutta ryhmän ääriliberaalit arvot ja kyseenalaiset toimintatavat altistavat ryhmän jatkuvalle virkavallan painostukselle.
  • Kosonen, Leena (1978)