Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 7363-7382 of 25615
  • Kaseva, Minna (2009)
    Digitaalisuus muuttaa perinteistä markkinointia ja internet vahvistaa asemaansa yhtenä tärkeimpänä tämän ajan markkinointimediana. Myös aikakauslehtikustantajat elävät ajan hengessä ja digitaalisten liiketoimintojen kehittämiseen panostetaan entistä tuntuvammin. Tässä tutkielmassa kiinnostuksen kohteena on kuluttajien käyttäytyminen lehtien internetistä ostamiseen liittyvän ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Kirjallisuusosiossa tarkastellaan kuluttajan ostokäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, jotka ohjaavat kuluttajan ostopäätösprosessia. Yleisen ostopäätösprosessin vaiheiden kuvailun lisäksi ilmiöön tuodaan internetin vaikutuksen näkökulmaa. Kirjallisuusosio toimi empiirisen tutkimuksen pohjana, jonka tavoitteena oli selvittää kuluttajien käyttäytymistä lehtien tilaamiseen liittyvän ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli hankkia tarkempaa tietoa siitä, missä ostopäätösprosessin vaiheissa ja miten kuluttaja internetiä käyttää. Tutkimuksen tuloksista on johdettu tietoa aikakauslehtikustantaja Sanoma Magazines Finlandille, missä ostopäätösprosessin vaiheessa lehtien tilaamiseen liittyvä internetmainonta on tehokkainta ja millä tavoin lehtikustantajat pystyvät hyödyntämään internetmainonnan työkaluja parhaiten. Empiirisessä tutkimuksessa käytetty tutkimusote on kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin internetkyselynä. Tutkimuksen perusjoukko muodostui Sanoma Magazines Finlandin sähköisen suoramarkkinoinnin asiakas- ja markkinointirekisteristä, josta tasaväliotannalla poimittiin 5000 henkilön otos. Otosjoukolle lähetettiin sähköpostitse saatekirje, josta oli linkki E-lomakepalvelun avulla toteutetulle kyselylomakkeelle. Lopullinen aineisto koostui 555 palautuneesta hyväksytystä kyselystä. Aineisto analysoitiin SPSS –ohjelmalla ja E-lomakepalvelulla suorin jakaumin sekä ristiintaulukoimalla. Internetin kautta tilataan yleisimmin painettuja tarjoushintaisia lehtiä itselle suoraan lehden kustantajalta. Internetistä tehdyt lehtiostot painottuvat ennalta suunnitellun puolelle. Lehtiä jätetään tilaamatta internetistä, koska halutaan välttää tilauksesta mahdollisesti seuraavaa jälkimainontaa, ei haluta välittää henkilökohtaisia tietoja internetin välityksellä tai irtonumero ostetaan mieluummin kaupasta. Internetin välityksellä kuluttajien tarpeita lehtitilaukseen pystytään herättelemään parhaiten uutiskirjeiden ja sähköpostien, lehtimainosten, kustantajan internetsivuilla saatavilla olevan tiedon sekä word-of mousen eli ystävien suosittelujen avulla. Internetmainoksissa kuluttajien huomio kiinnittyy useimmin hintaan, mainoksen otsikkoon ja tekstisisältöön sekä tilaajalahjoihin. Lehtiin liittyvää tietoa hankitaan ja vertaillaan useimmin uutiskirjeen, sähköpostin, kustantajan internetsivujen ja artikkeleiden välityksellä. Hakukoneita käytetään lehteen liittyvän tiedon hankintaan ennakoitua harvemmin. Eniten tietoa haetaan liittyen lehden sisältöön, lehtitarjouksiin ja lehtien hintoihin. Lehden valintaan vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä ovat lehden sisältö, ilmestymistiheys ja maine, lehden sisällön ja ulkoiset ominaisuudet, tilauksen hinta sekä kustantajan tarjoama asiakaspalvelu ja internettoiminnot. Lehden internettilaamisessa kriittisessä osassa on tilauslomake. Tilauslomake jätetään usein täyttämättä, mikäli lehtitilaus tai tilaajalahja on odotuksia vastaamaton, sivuston ulkoasu aiheuttaa ärsytystä, tilaussuvut ovat hitaat sekä mikäli internetsivujen tai tilauslomakkeen selkeydessä ja toimivuudessa tai tiedon laadussa ja määrässä on puutteita. Kustantajien sivuille kaivattiin jonkin verran myös henkilökohtaista palvelua.
  • Tuomela, Erkka (2012)
    Tutkimuksessa tarkastellaan internetin välityksellä palveluita tarjoavien yritysten liiketoimintamalleja. Liiketoimintamalleja tutkimalla selvitetään miten erilaiset liiketoimintamallit vaikuttavat yritysten edellytyksiin menestyä. Tutkimustuloksissa esitetään millaisia hyviä tekijöitä tutkittavien yritysten liiketoimintamalleista löytyy ja toisaalta millaiset tekijät aiheuttavat mahdollisesti ongelmia liiketoiminnan kannattavuudelle. Tutkimustulokset eivät ole pienen otannan johdosta yleistettävissä. Tutkimustuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää käytännön liike-elämässä esimerkiksi liiketoimintamalleja suunniteltaessa ja akateemisessa maailmassa tulevien tutkimusten aineistona. Erityisesti internetin välityksellä palveluita tarjoavat yritykset voivat hyötyä tutkimustuloksista, mutta tutkielma voi tarjota ideoita myös muunlaisten yritysten liiketoimintamallien kehittämiseen. Tutkimusstrategia on laadullinen tapaustutkimus ja liiketoimintamalleja tutkitaan sellaisina kuin ne ovat tutkimushetkellä. Tutkimusmenetelmä on vertaileva tutkimus jossa tutkimuskohteena ovat neljä suurta yritystä: Dropbox, Spotify, Groupon ja Monster. Aineisto kerätään talous- ja IT-alan aikakausilehdistä, yritysten vuosikertomuksista ja kotisivuilta. Aineiston avulla muodostetaan mahdollisimman hyvä kuva kunkin yrityksen liiketoimintamallista, jotta liiketoimintamalleja voidaan vertailla keskenään. Tutkimustulosten perusteella yrityksille voidaan suositella hyvin yleisluontoisen palvelun kehittämistä, sellaisen jolla on potentiaalisesti satoja miljoonia käyttäjiä. Palvelu tulisi kyetä rakentamaan mahdollisimman pitkälle automatisoiduksi, jotta suuren asiakasmassan palveleminen on kustannustehokasta ja skaalaeduista voidaan hyötyä täysmääräisesti. Pienillä resursseilla pyöritettävän suuren asiakasmassan palveleminen vaikuttaa erittäin kannattavalta, kuitenkin palvelun lanseerausvaiheessa suuret resurssit voivat luoda merkittävää kilpailuetua. Palvelulla tulisi olla houkutteleva arvolupaus, jotta miljoonat kuluttajat saadaan innostumaan palvelun käyttämisestä. Hinnoittelumallin tulisi perustua jatkuviin käyttömaksuihin, tällöin liikevaihtoa kertyy myös ilman uusasiakashankintaa. Potentiaalisia uhkatekijöitä liiketoiminnalle ovat liian vahva riippuvuus avainresursseista ja kumppaneista sekä hyvin voimakas kilpailu.
  • Antipova, Olga (2003)
    Pro gradu -tutkielma koskettaa kolmea tieteenalaa: psykologiaa, tilastollista tietojenkäsittelyä ja tilastotiedettä. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää joustavia työkaluja kyselyiden teknistä toimeenpanoa varten, aineiston käsittelyjä varten ja puuttuvan tiedon tarkasteluja varten. Ratkaisu esitetään tilastollisen tietojenkäsittelytieteen kannalta, eli miten tutkija voi kyseisten välineiden avulla saada käsiinsä tilastolliseen tutkimukseen kelpaavan aineiston. Työkalujen toimivuuden tarkistamiseksi niitä on sovellettu mm. Schwartzin arvokyselyyn. Työkalun ohjelmistoilla on omat erilliset dokumentoinnit, joissa on kerrottu, miten Internet-pohjainen kysely oli laadittu Lotus Domino Designer -ohjelmalla ja miten aineiston käsittelyt ja muokkaukset olivat tehty SURVO MM -ohjelmalla. Aineistot on kerätty Internetin välityksellä Helsingin yliopistossa vuonna 2001 ja Moskovan valtionyliopistossa syksyllä 2002. Helsingin yliopiston ja Moskovan valtionyliopiston psykologian opiskelijoiden arvorakennetta verrataan käyttäen faktori- ja transformaatioanalyysia sekä keskiarvovertailua. Osoittautui, että Helsingin ja Moskovan aineistojen faktorirakenteet vastaavat toisiaan. Poikkeavaa transformoitumista ei esiinny. Arvotyyppien keskiarvovertailusta kävi ilmi, että arvojen tärkeydet ovat melko samanlaiset molempien kaupunkien opiskelijoilla. Helsingin ja Moskovan nuorille kaikista arvoista tärkein on hyväntahtoisuus ja kaikista vähiten tärkeä on uskonnollisuus. Selvin ero näkyy virikkeisyydessä, joka ei ole helsinkiläisille niin tärkeä kuin moskovalaisille. Tärkeimmät lähteet: MUSTONEN, SEPPO (1995): Tilastolliset monimuuttujamenetelmät. Yliopistopaino, Helsinki. SCHWARTZ, SHALOM H. (1992): Universals in the content and structure of values: theoretical advances and empirical tests in 20 countries. Zanna, Mark P. (Ed). Advances in Experimental Social Psychology. Academic Press, New York.
  • Nieminen, Laura (2010)
    Osallistavan suunnittelun määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Asukaskyselyt ovat yksi tapa osallistaa asukkaita, ja ne sopivat erityisesti suuren yleisön osallistamiseen. Internetissä toteutetut asukaskyselyt nopeuttaisivat ja helpottaisivat asukaskyselyiden tekemistä mm. siksi, että tieto voidaan tallentaa suoraan sähköiseen muotoon. Internetin käyttö asukaskyselyiden tekemisessä on kuitenkin uusi menetelmä, josta on vasta vähän tutkimustietoa. Ongelmallista Internet-kyselyissä on se, että kasvaneista käyttäjämääristä huolimatta kaikilla ei edelleenkään ole mahdollisuutta käyttää Internetiä. Lisäksi Internet-kyselyn otos on yleensä valikoitunut ja otoskoon määritteleminen on hankalaa. Tutkielma toteutettiin osana Kuopion kaupungin Puijon alueen vuorovaikutteista suunnitteluprosessia. Tutkielman tavoitteena oli vertailla Internet-kyselyä postikyselyyn, jotta saataisiin selville, onko Internet-kysely kelvollinen osallistamismenetelmä. Lisäksi tavoitteena oli profiloida vastaajia mielipiteiden ja taustamuuttujien perusteella. Tutkielman aineistona oli Kuopiossa tammikuussa 2009 toteutetun, Puijon aluetta koskevan asukaskyselyn tulokset. Aineiston analysointiin käytettiin faktorianalyysia, klusterianalyysia, erotteluanalyysia ja korrespondenssianalyysia. Katoa tutkittiin Ȥ2-testillä ja laskemalla ristitulosuhteet. Sekä Internet- että postikyselyn vastaajista muodostuivat Tyytymättömien, Tyytyväisten ja Luonnonsuojelijoiden vastaajaryhmät, joilla olivat melko samanlaiset mielipiteet ja taustamuuttujat molemmissa aineistoissa. Tyytymättömät olivat tyytymättömiä Puijon alueen nykytilaan eivätkä arvostaneet Puijoa. Myös Luonnonsuojelijat olivat tyytymättömiä Puijon alueen ja metsien nykyiseen hoitoon, mutta eivät kannattaneet metsänhoitoa. Tyytyväisten mielestä Puijon alueella kaikki on nyt kunnossa. Lisäksi postikyselyn aineistosta muodostui Kehittäjät-ryhmä ja Internet-kyselyn vastaajista Virkistäytyjät-ryhmä. Internet-kyselyssä 46–60-vuotiaat ja korkeakoulutetut olivat yliedustettuina, mutta kummallakaan kyselyllä ei saatu edustavaa otosta kuopiolaisista. Katoa oli paljon. Edes keskustelua herättänyt aihe ei riittänyt aktivoimaan kuopiolaisia vastaamaan kyselyyn ja tutkielmassa käytettyjen tutkimusmenetelmien kannalta kyselylomake oli puutteellinen. Tämän tutkielman tuloksista saatiin lopulta lähinnä suuntaviivoja Puijon suunnitelmaehdotuksille. Kunnissa tarvitaan uusia työkaluja osallistamiseen, ja tähän tarpeeseen Internet-kysely olisi kustannustehokas vastaus. Sen vuoksi Internet-kyselyä kannattaa edelleen tutkia ja kehittää. Internet-kyselyllä olisi mahdollista saada edustavampi otos, jos vastaajat valittaisiin satunnaisotannalla ja he saisivat salasanan kyselyyn. Myös kaikille avoimella kyselyllä voitaisiin kartoittaa mielipiteitä, kunhan tuloksia tulkittaisiin kriittisesti.
  • Kukkola, Jarkko (Helsingin yliopisto, 2011)
    Participation is located in a living and complex environment. Traditional means of participation are only partially able to meet the new environmental requirements. In need are forms of participation which take into account the new opportunities of the environment and residents expertise. Internet map applications are an important channel of participation which potential is in many respects as unexplored and unutilized. They are commonly in inventory the perspectives, bringing out the concerns of the area, and only little for discussing about solutions. Interpretation is usually made by designer. This study focuses on evaluation and development of Internet map applications in strategic land use planning. Subject matter is dealt from designer and the inhabitants point of view. City Planning Department of Helsinki s Esikau-punkien Renessanssi -project and the associated SoftGIS survey acts as the case study. In the beginning of the study I tried to recognize the new environment in which the Internet map applications are placed. The research question is, what kind of challenges and opportunities the e-participation confronts in information society, and what kind of requirements the environmental creates for development of an application. In chapter three I evaluate how successfully these requirements are met in Esikau-punkien Renessanssi -project. I m trying to examine how the application would look like if the environment and the characteristics of the project are met better. The approach is experimental and I try to find new ways to take advantage of Internet maps. I try not to be too limited to current projects and studies. For example, I try to examine how social media and Web 2.0 opportunities can be utilized, and how the learning and shaping nature of planning may be reached in Internet map environment. In chapter four I have developed a new concept for the Esikaupunkien Renessanssi map application, and made images to visualize its operation in practice. I collect all the data in the research and gather it into a new service. The aim is to create a better application for Esikaupunkien Renessanssi -project, which takes into account the living and complex environment of participation and responds to threats and opportunities arising from it. The presented outcome is in many respects different from the current query. In the new service the role of residents is to interact and learn. The traditional standing of the Internet maps and the position of resident as one-sided information donor are questioned. In the concept, the residents innovate and make interpretations too. Influences are taken from a number of modern applications and for example services that make use of social media. The user experience is intended to be interactive, fast and easy. The idea is that the service keeps you up to date with planning matters, not the other way around. Service guides inhabitants, striving to achieve a deeper knowledge of the project's objectives as well as the dynamics and realities that different individuals experience.
  • Dumbrajs, Erik (2008)
    Det har påståtts att Internet förbättrar möjligheterna för små partier och nästan chanslösa kandidater att få ut sitt budskap till väljarna. Å andra sidan kan det likaså argumenteras för att de etablerade partierna och kandidaterna tar med sig det föresprång som de har i den reella världen till den virtuella. Den här studien ger en helhetsbild över nyländska kandidaters online-närvaro inför riksdagsvalet 2007. Vilka egenskaper påverkar sannolikheten att en kandidat överhuvudtaget är närvarande på Internet, samt hur sofistikerad kandidatens hemsida är. Det finns tre olika teoretiska ståndpunkter inom forskningen på detta område. Normaliseringsteorin, ekvaliseringsteorin och den cyber-skeptiska synvinkeln. Alla tre teorier har fått empiriskt stöd i tidigare undersökningar fast de motsäger sig. Normaliseringsteorin utgår ifrån att Internet inte kommer att ändra förhållandet mellan de politiska aktörerna i kampanjkampen. Bland annat Gibsom, Strandberg och Margolis har i deras undersökningar hittat empiriskt stöd för denna teorin. Enligt ekvaliseringsteorin leder valkampanjer på Internet mot en situation i vilken synlighets- och resursskillnaden mellan politiska aktörer är mindre eller inte så betydande som om aktörerna skulle föra kampanjen bara offline. Norris, Newell och Cunha har bland annat hittat empiriskt stöd för ekvaliseringsteorin. Den cyber-skeptiska synvinkeln är en blanding av normaliserings- och ekvaliseringsteorin. Internet kommer inte att förändra allting, men någon effekt kommer Internet i alla fall att ha på det politiska livet. Jag har analyserad och poängsatt de nyländska riksdagsvalkandidaternas hemsidor. Jag gick närmare in på att analysera sambanden mellan den beroende variabeln ”poäng” och de oberoende variablerna ”partistorlek”, ”åldersgrupp”, ”kön”, ”gammalny”, ”riksdagsledamot” och ”hemort”. Jag genomförde en standard multipel regression med statistikprogrammet SPSS för att få en klarare bild av sambanden mellan variablerna. Det viktigaste resultatet var att av de fem oberoende variablerna är det partistorlek på kandidatens parti som gör det största unika bidraget till att förklara variansen i den beroende variabeln poäng för hemsidan.
  • Savola, Pekka (2013)
    Työssä tarkastellaan Internet-operaattoreihin liittyviä perusoikeuskysymyksiä yleisesti ja monipuolisesti. Objektinäkökulmassa tarkastellaan yksityisten välisiä tai yksityisen ja julkisen vallan välisiä perusoikeussuhteita silloin, kun näitä pyritään toteuttamaan operaattoria "välineenä" käyttäen. Kyse voi olla perusoikeuksien edistämisestä (esimerkiksi sananvapaus, poliittinen osallistuminen, tosiasiallinen tasa-arvo tai TSS-oikeudet) tai rajoittamisesta (esimerkiksi valvonta ja tunnistamistietojen luovuttaminen yksityisiin tai yleisiin tarkoituksiin). Subjektinäkökulmassa kyse on operaattorin omien perusoikeuksien kannalta kiinnostavista tilanteista (esimerkiksi viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain sääntely ja erilaiset sisällölliset rajoitukset ja estomääräykset). Tarkastelu rajataan Internet-yhteyden tarjoamiseen (ns. tekninen välittäminen), eikä muita, esimerkiksi tallennus- ja sähköpostipalveluita käsitellä. Tutkimusmenetelmänä on lainoppi. Lainopillinen lähestymistapa on yhdistelmä analyyttis-deskriptiivistä selvitystä, perusoikeuskeskeistä laintulkintaa ja normatiivis-kriittistä problematisointia. Lähestymistavalla pyritään ensisijaisesti löytämään kysymyksiä ja pohtimaan niitä, eikä niinkään tarjoamaan yksiselitteisiä vastauksia. Työssä tutkimuskohdetta tarkastellaan oikeudenalat ylittävästi. Aineistona käytetään lähinnä lainsäädännön esitöitä, kirjallisuutta, artikkeleita ja tuomioistuinratkaisuja. Ulkomaista aineistoa hyödynnetään täydentävällä ja vahvistavalla tavalla. Objektinäkökulmassa tarkastellaan erityisesti oikeutta Internet-yhteyteen ja sen rajoittamista, Internetin suhdetta poliittisen sananvapauden käyttämiseen ja laajasti käyttäjien yksityiselämän suojaan kohdistuvia perusoikeuksien rajoittamispaineita. Suomalaisessa tuomioistuinkäytännössäkin ilmennyt Internet-yhteyden katkaiseminen eräissä väärinkäytöstapauksissa on perusoikeuksien kannalta suhteeton ja tarpeeton keino. Internet luo edellytyksiä todelliselle poliittiselle osallistumiselle ja keskustelulle, vaikka tässä onkin runsaasti rakenteellisia haasteita. Käyttäjän yksityiselämän suojaan liittyviä puuttumispaineita tarkastellaan sekä yksityisten että julkisen vallan intresseistä käsin. Erityisesti selvitetään tunnistamistietojen keräämistä, säilyttämistä ja luovuttamista. Yksityisille luovuttaminen on periaatteessa varsin tarkasti säänneltyä, mutta poliisi- ym. viranomaisille luovutukset voivat tapahtua varsin vapaasti. Lainsäädännössä huomio on kiinnittynyt varsinaisiin telepakkokeinoihin, mutta työssä todetaan varsinkin poliisilain tunnistamistietojen saantioikeuden ongelmallisuus. Tässä yhteydessä tarkastellaan laajasti ja kyseenalaistaen yleistä etua perusoikeuksien rajoitusten oikeuttamisperusteena. Yksityisten, tuomioistuimen ja poliisin toimintaa tarkastellaan esimerkinomaisesti ns. Chisugate-tapauksen valossa. Tältä osin todetaan tuomioistuimen arvioinnin ja prosessiasetelman olleen ongelmallinen ja poliisin toiminnan kyseenalainen. Subjektinäkökulmassa tarkastellaan lähemmin omaisuudensuojan ja elinkeinovapauden merkitystä operaattorin kannalta. Omaisuudensuoja on vähintään puolivälitöntä ja sitä arvioidaan yleisesti Länsinevan kriteerien perusteella. Kriittiseksi (ja avoimeksi) kysymykseksi jää, mitkä ovat tavanomaisen käytön sääntelyn rajat ja mikä merkitys tälle tulisi antaa perusoikeusarvioinneissa. Elinkeinovapauden toiminnan aikaisten velvoitteiden tulkintakäytäntö on vielä täsmentymättä. Kuitenkin eräät lausunnot ja EU-perusoikeudet ovat luoneet painetta myös tämän huomiointiin. Lisäksi elinkeinovapaudelle tulisi nähdä itsenäistä merkitystä siten, että julkisen vallan tulisi pidättäytyä muusta kuin välttämättömästä toiminnan sääntelystä. Näiltä osin yleisten oppien kehittyminen olisi toivottavaa. Työssä tarkastellaan viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain velvoitteita pääpiirteittäisesti. Viestintävirastolle delegoitua asiallisesti rajoittamatonta määräystenantovaltaa ja sääntelymallia problematisoidaan. Yleispalveluvelvoitteen laajentamiseen liittyvät kysymykset todetaan ongelmallisiksi. Kokoavasti velvoitteita ryhmitellään korvauksettomiin ja osaksi tai kokonaan korvattaviin. Pääsäännöksi hahmotetaan kokonaan korvaaminen, mikä osaltaan vähentää perusoikeusongelmia. Operaattorin oikeus Internet-palvelun sisällöllisiin rajoituksiin sopimusehtojen puitteissa todetaan tietyissä rajoissa mahdolliseksi. Lapsipornolain mukaista puoliväkisin toteutettua vapaaehtoista järjestelmää kritisoidaan tehottomuuden, haitallisuuden, korvauksettomuuden ja oikeusturvan puutteiden vuoksi. Lopuksi tarkastellaan sananvapauslain ja tekijänoikeuslain estomääräysmenettelyitä, joista tässä jälkimmäinen on keskeisin. Erityisesti selvitetään kolmannen viestintämahdollisuuksien vaarantamisen kieltoa, kohtuullisuutta määräyksen tarkkuuden, tehokkuuden ja kohdistamisen sekä kokonaisarvioinnin näkökulmasta. Estomääräys on ilmeisen tehottomana kohtuullisuuskriteerin osalta elinkeinovapauden ja omaisuudensuojan kannalta kyseenalainen, koska operaattori joutuu korvauksetta edistämään tekijänoikeuden haltijoiden taloudellisia intressejä ilman, että menettely edes merkittävästi vähentäisi oikeudenhaltijoiden taloudellisia tappioita.
  • Helenius, Jukka (2014)
    Tutkielma käsittelee Internet-piratismia Suomessa rikosoikeudellisesta näkökulmasta keskittyen vertaisverkkoihin. Tutkielmassa selvitetään, minkälainen toiminta vertaisverkoissa on kiellettyä ja mitä oikeudellisia seurauksia tällaisesta toiminnasta voi aiheutua. Tutkielmassa pyritään kiinnittämään huomiota myös kriminalisointien laajuuteen ja piratismiin valvontaan sekä esittämään perusteltuja parannusehdotuksia. Metodi on rikoslainopillinen kriminaalipoliittisella orientaatiolla. Tutkielman aineisto koostuu koti- ja ulkomaisesta kirjallisuudesta sekä suomalaisesta ja ruotsalaisesta oikeuskäytännöstä. Alussa huomio keskittyy piratismin kriminalisoinnin toteutukseen Suomessa. Tarkasteltavana ovat niin tekijänoikeusrikkomus kuin -rikoskin, joiden yhteydessä keskitytään tekijänoikeuslain säännöksiin kappaleen valmistamisesta ja yleisön saataviin saattamisesta. Tekijänoikeuslain hyvitysseuraamukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Osion johtopäätös on, että hyvityskorvaukset muodustuvat usein kohtuuttomiksi, koska hyvityksen luonnetta rankaisullisena vahingonkorvauksena ei nähdä ja hyvityksen määrä lasketaan kyseenalaisilla perusteilla. Hyvitystä voidaan tuomita rikosoikeudellisen rangaistuksen ohella niin vertaisverkon ylläpidosta, kuvaustiedoston lisäämisestä kuin yksityiseen käyttöön lataamisestakin, muutamin poikkeuksin. Vertaisverkkoihin liittyvää piratismia käsitellään tyyppitapausten kautta. Ensimmäinen tyyppitapaus on vertaisverkon ylläpito. Käsittelyn yhteydessä analysoidaan Suomen Finreactor-tapausta ja Ruotsin Pirate Bay -tapausta. Pääpaino on osallisuusoppien soveltumisella vertaisverkon ylläpitoon eli sillä, miten ylläpitäjien vastuu on eri tapauksissa johdettu käyttäjien toimista. Vertaisverkon ylläpito on kriminalisoitu varsin selkeästi. Kritiikki kohdistuu lähinnä hyvitysvastuun poissulkeutumiseen avunantajien osalta. Toinen tyyppitapaus on kuvaustiedoston lisääminen vertaisverkkopalvelimelle, mikä on myös kriminalisoitua. Kuvaustiedoston lisäämisen kriminalisointi johtaa siihen, että myös Internetin toimintaan liittyvä normaali linkittäminen vaikuttaa laittomalta, jos linkki johtaa laittomasta lähteestä peräisin olevaan aineistoon. Kolmas ja viimeinen tyyppitapaus on tiedostojen lataaminen vertaisverkosta yksityiseen käyttöön. Yksityiseen käyttöön lataaminen on periaatteessa kiellettyä mutta ei rangaistavaa. Vertaisverkossa ongelmia aiheutuu tiedostojen automaattisesta jakamisesta. Käytännössä automaattinen jakaminen tekee lataamisestakin rangaistavaa. Oikeuskäytännössä ei kuitenkaan ole otettu asianmukaisesti huomioon jakamisen automaattisuuden suhdetta tekijän tahallisuuteen. Lataamisen yhteydessä piratismin kriminalisointi ulottuu liian laajalle, koska oikeudenhaltijoiden tiedonsaantioikeus ja hyvityskorvaukset huomioon ottaen se mahdollistaa liian laajan kontrollin. Kokonaisuutena Internet-piratismiin liittyvä lainsäädäntö Suomessa on vaikeaselkoinen. Kaikki mahdollinen on kriminalisoitu varmuuden vuoksi. Lainsäädännön suurimmat ongelmat ovat hyvityskorvaukset nykyisellään sovellettuna ja piratismin kriminalisoinnin ulottaminen yksittäisiin lataajiin.
  • Melasniemi, Atte (2008)
    Suomessa on käyty viimeaikoina vilkasta poliittista keskustelu Internet-pokerin julkiseen sääntelyyn liittyen. Poliittisessa keskustelussa on ehdotettu muun muassa Internet-pokerin kieltämistä sekä kansallisen Internet-pokerinpalvelun perustamista. Tämä tutkielma tarkastelee policy-analyysin avulla tähän keskusteluun liittyviä eri sääntelyvaihtoehtoja. Tutkielma kuvaa mahdollisia hyöty- ja haittapuolia eri sääntelyvaihtoehdoissa. Tutkielma on ensimmäinen laatuaan, joka käsittelee pelkästään Internet-pokerin julkisen sääntelyn mahdollisuuksia Suomessa. Sääntelyä lähestytään Giandomenico Majonen teosten sekä muiden maiden Internet-pokerin sääntelyratkaisujen kautta. Tämä tutkielma käyttää empiirisenä aineistona avoimella lomakekyselyllä kerättyä aineistoa, aikaisempia tutkimuksia sekä aiheeseen liittyvää uutisointia ja lakitekstejä. Avoimen lomakekyselyn vastaajiksi on valittu seitsemän aihealueen asiantuntijaa. Asiantuntijat sisältävät virkamieslähteitä sekä pelialanammattilaisia. Tutkielma sisältää kuusi eri sääntelyvaihtoehtoa, jotka ovat: nykyinen tilanne, kansallinen Internet-pokeripalvelu, Internet-pokerin lisensointi, Internet-pokerin kieltäminen, EU-tason sääntely Internet-pokerissa sekä itsesääntely. Eri sääntelyvaihtoehdot tuottavat erilaisia tuloksia. Kaikissa malleissa, missä pelaaminen lisääntyy, oli havaittavissa yhdistävä tekijänä ongelmapelaajamäärien todennäköinen kasvu. Hyötyjen ja haittojen suhteen malleilla ei ollut havaittavissa muita yhdistäviä tekijöitä.
  • Kosunen, Anna-Kaija (2014)
    Tämän tutkimuksen aiheena on tutkia internetsivujen palvelun laatua käyttäjien arvioimana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena business-to-business-asiakkaat kokevat raaka-ainetoimittajan internetsivuston palvelun laadun.Tutkimuksessa kartoitaan käyttäjien kokemuksia, odotuksia sekä tarpeita sivustoon liittyen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Case-yritys ja työn toimeksiantaja on Valio Oy:n teollisuusmyynti. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluina toteutettuja teemahaastatteluja. Haastattelun teemojen lähtökohtana olivat aiemmat sähköisen palvelun laatua koskevat tutkimukset ja niissä käytetyt laatu-ulottuvuudet. Haastattelun teemat olivat sivuston tietosisältö, sivuston toiminnalliset ominaisuudet, sivuston vuorovaikutteisuus, sivuston käytettävyys sekä sivuston ulkoasu. Lisäksi selvitettiin haastateltujen henkilöiden internetin ja Valio Oy:n teollisuusmyynnin internetsivuston käyttötottumuksia ja raaka-ainetoimittajien sivuja koskevia odotuksia. Aineiston keräämiseksi haastateltiin kaiken kaikkiaan yhdeksän Valio Oy:n teollisuusmyynnin internetsivuille rekisteröitynyttä käyttäjää. Sivuston käyttäjät ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä sivuston palvelun laatuun. Tutkimuksessa haastatelluille henkilöille on tärkeää etenkin sivuston käytön tehokkuus sekä sivuston informatiivisuus. Sivuston tietosisältöä pidetään kattavana, mutta osa harvemmin käytetystä tiedosta koetaan hieman vaikeana löytää. Muutoin sivuston käytettävyys koetaan hyväksi. Sivuston vuorovaikutteisia ominaisuuksia ei juurikaa käytetä ja toiminnallisista ominaisuuksista käytetään etupäässä hakutoimintoja. Hakutoimintoja pidetään tärkeinä ja niiden toimintaan ollaan tyytyväisiä. Myös sivuston ulkoasu miellyttää haastateltuja henkilöitä. Tutkimuksella saatiin vastaukset asetettuihin tutkimusongelmiin. Tutkimuksella pystyttiin lisäämään sivuston käyttäjien ja heidän tarpeidensa tuntemusta, joka on edellytys sivuston palvelun laadun parantamiselle. Koska sivuston käyttämisen tehokkuus on tärkeää, on suositeltavaa panostaa etenkin sivuston tietosisällön selkeään järjestämiseen sekä hakutoimintojen toimivuuteen. Myös sivuston tietosisällön persoinointi voi lisätä sivuston käyttämisen tehokkuutta. Tulosten tarkastelussa on syytä huomioida haastateltujen henkilöiden rajallinen määrä. Jatkotutkimuksena hyödyllistä voisikin olla tutkia Valio Oy:n teollisuusmyynnin sivuston käyttäjien kokemaa palvelun laatua kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä.
  • Repo, Petrus (2012)
    Tutkielmassa selvitetään, kuinka web-palvelun sisäänkirjautumisessa voidaan hyödyntää ulkoista identiteetintarjoajaa. Esimerkkinä käytetään Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kaikille avointa MOOC-kurssia, jonka web-palvelun nykyisessä toteutuksessa ovat käytössä ainoastaan palvelun omat käyttäjätunnukset. Tutkielmassa esitellään yhteentoimivuuden standardeja, jotka mahdollistavat käyttäjän autentikoimisen hajautetussa verkkoympäristössä. Tutkielmassa kuvaillaan standardien määrittelemää arkkitehtuuria relevantein osin, mutta standardia hyödyntävien järjestelmien sisäinen toteutus rajataan tutkielman ulkopuolelle. Identiteetinhallinnan palveluntarjoajiksi valitaan tutkielmassa Facebook ja Google. Näiden kahden suuren palveluntarjoajan avulla voidaan tarjota sisäänkirjautuminen MOOC-palveluun merkittävälle joukolle potentiaalisia opiskelijoita, joilla ei ole Helsingin yliopiston käyttäjätunnusta. Toiseksi tutkielmassa selvitetään, kuinka huomioidaan opiskelijat, jotka eivät halua olla Facebookin tai Googlen asiakkaita. Kolmanneksi selvitetään, kuinka Helsingin yliopiston identiteettiä voi turvallisesti käyttää MOOC-järjestelmän kaltaisessa palvelussa, joka ei ole Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston ylläpitämiä. Facebookin ja Googlen teknologiavalinnoista johtuen tutkielman painopisteessä ovat OAuth- ja OpenID-standardit. OAuth-standardi määrittelee vain ja ainoastaan auktorisointikerroksen eikä ota lainkaan kantaa autentikointiin. Siitä huolimatta OAuth on Facebookin vuoksi yksi yleisimmistä keinoista ulkoistaa käyttäjäautentikointi internetissä. Tutkielmassa havaitaan, että yleistyneisyydestään huolimatta autentikoiminen yksin OAuthin avulla sisältää riskejä. Tutkielman lopuksi esitetään suositus MOOC-palvelun autentikointiratkaisun suurista linjoista, joihin lukeutuu myös tarve OpenID Connect -standardille OAuth-standardin lisäksi.
  • Repo, Petrus (2012)
    Tutkielmassa selvitetään, kuinka web-palvelun sisäänkirjautumisessa voidaan hyödyntää ulkoista identiteetintarjoajaa. Esimerkkinä käytetään Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kaikille avointa MOOC-kurssia, jonka web-palvelun nykyisessä toteutuksessa ovat käytössä ainoastaan palvelun omat käyttäjätunnukset. Tutkielmassa esitellään yhteentoimivuuden standardeja, jotka mahdollistavat käyttäjän autentikoimisen hajautetussa verkkoympäristössä. Tutkielmassa kuvaillaan standardien määrittelemää arkkitehtuuria relevantein osin, mutta standardia hyödyntävien järjestelmien sisäinen toteutus rajataan tutkielman ulkopuolelle. Identiteetinhallinnan palveluntarjoajiksi valitaan tutkielmassa Facebook ja Google. Näiden kahden suuren palveluntarjoajan avulla voidaan tarjota sisäänkirjautuminen MOOC-palveluun merkittävälle joukolle potentiaalisia opiskelijoita, joilla ei ole Helsingin yliopiston käyttäjätunnusta. Toiseksi tutkielmassa selvitetään, kuinka huomioidaan opiskelijat, jotka eivät halua olla Facebookin tai Googlen asiakkaita. Kolmanneksi selvitetään, kuinka Helsingin yliopiston identiteettiä voi turvallisesti käyttää MOOC-järjestelmän kaltaisessa palvelussa, joka ei ole Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston ylläpitämiä. Facebookin ja Googlen teknologiavalinnoista johtuen tutkielman painopisteessä ovat OAuth- ja OpenID-standardit. OAuth-standardi määrittelee vain ja ainoastaan auktorisointikerroksen eikä ota lainkaan kantaa autentikointiin. Siitä huolimatta OAuth on Facebookin vuoksi yksi yleisimmistä keinoista ulkoistaa käyttäjäautentikointi internetissä. Tutkielmassa havaitaan, että yleistyneisyydestään huolimatta autentikoiminen yksin OAuthin avulla sisältää riskejä. Tutkielman lopuksi esitetään suositus MOOC-palvelun autentikointiratkaisun suurista linjoista, joihin lukeutuu myös tarve OpenID Connect -standardille OAuth-standardin lisäksi.
  • Lampinen, Airi (Helsingin yliopisto, 2014)
    Interpersonal boundary regulation constitutes of the efforts needed to make the world work that is, for people to achieve contextually desirable degrees of social interaction and to build and sustain their relations with others and with the self. I argue that while widespread adoption of social network services (SNSs) disrupts central premises of interpersonal boundary regulation on which people are used to relying, interpersonal boundary regulation is best understood as a co-operative process also in our networked age. In fact, SNSs may even amplify the importance of co-operative boundary regulation and increase awareness of the necessary efforts. This work illustrates everyday practices young adults in Finland apply to regulate interpersonal boundaries in the context of SNSs. It leverages the frameworks of interpersonal boundary regulation, self-presentation, and identity work. The dissertation contributes an examination of challenges of interpersonal boundary regulation through four central aspects of sharing related to SNSs: 1) people may share content with multiple groups at once, 2) people may share content on behalf of others, 3) sharing can be achieved via automated mechanisms, and 4) sharing online and offline are connected in multiple ways. The dissertation incorporates five explorative studies that feature qualitative interviews as their primary research material. The findings highlight the importance that users of SNSs place on mutual consideration when boundary regulation is involved. The SNS context makes it challenging to predict the potential consequences of one s actions, even when one is willing to make efforts to avoid causing harm to anyone. The findings show how boundary regulation efforts are a holistic endeavour that spans interaction in online and offline settings. Furthermore, they reveal that boundary regulation takes place both through expression of technology preferences and via diverse practices applied when people engage in social interaction in the context of SNSs. The work proposes a typology of interpersonal boundary regulation practices in the context of SNSs: Firstly, practices can be either individual or collaborative. Also, there are preventive and corrective practices. Thirdly, there are both mental and behavioural practices. While specific practices are context-dependent, the typology helps mapping the range of practices that may be at play in networked settings. The work calls for reconsidering privacy in the networked age beyond the individual level and across the many online and offline settings in which people come together. It invites designers to consider how to support subtly co-operative interpersonal boundary regulation efforts that are not confined to the immediate technological setting that a particular service provides. Similarly, it challenges policymakers to envision how legislation could take into account the co-operative nature of boundary regulation, instead of framing privacy solely as an issue of individuals control over information.
  • Nikbakhsh, Shabnam (2014)
    This dissertation develops and introduces a new interplanetary (IP) shock database. The database includes currently IP shocks and their related parameters for four years: 1998, 2000, 2003 and 2008 identified using the data provided by the Advance Composition Explorer(ACE) spacecraft. IP shocks have a crucial role in space weather as they are responsible for the most effective particle acceleration in the solar corona and solar wind. These particles are hazardous for satellites and space-embedded technology. Thus, studying of IP shocks has received considerable attention in recent decades and to date various lists and databases have been developed and introduced to study IP shocks. This database provides an important opportunity to advance the understanding of IP shocks. In the future the database will be extended to have a comprehensive coverage of observations from the spacecraft that have been monitoring the solar wind (e.g. Wind, ACE, STEREO) it brings users a new system for quick analysis of IP shock properties. One can filter IP shocks from the database by date and several key shock parameters, e.g., shock type, magnetosonic speed, etc. This thesis will introduce theory behind IP shocks, the structure of the database and how IP shock candidates were selected. In addition, a statical analysis of ACE IP shocks for 1998, 2000, 2003 and 2008 are performed.
  • Huttunen, Emilia (Helsingin yliopisto, 2005)
  • Makkonen, Maarit (Helsingin yliopisto, 2013)
    The ability of actin to form dynamic networks is crucial for processes including cell migration, endocytosis and cell division. Furthermore, in sarcomeres of muscle cells, actin and myosin form interdigitating networks responsible for muscle contraction. Actin is found from all eukaryotic cells where it exists as monomeric and filamentous forms, which are in balance and strictly regulated by plethora of actin binding proteins. Among the most central actin binding proteins are cyclase-associated protein (CAP), cofilin, profilin and twinfilin, which are under investigation in this study. CAP is known to bind actin monomers and accelerate actin turnover together with cofilin. Furthermore, CAP has been shown to accelerate nucleotide exchange on actin monomers. Also profilin catalyzes nucleotide exchange and CAP is known to interact with profilin, but the exact mechanism how these proteins work together is not understood. This study reveals that interactions with actin monomers, cofilin and profilin are conserved in CAPs from yeast to mammals. Unexpectedly, mammalian CAP was observed to have a higher affinity for ATP-actin than yeast CAP, and mammalian CAP was found to have two independent profilin binding sites whereas yeast CAP has only one. This study also demonstrates a novel function for the mini-CAP from apicomplexan parasite as a nucleotide exchange promoting factor. The malaria parasite CAP comprises only the C-terminal ADP-actin binding site suggesting that this domain harbors the most conserved function of CAPs. The unpublished data of this study reveals that CAP, twinfilin and ADP-actin form a ternary complex. Many actin-binding proteins have muscle-specific isoforms in addition to nonmuscle ones. The muscle-specific cofilin-2 was studied here and levels of cofilin-2 were shown to increase during sarcomere maturation while cofilin-1 amounts remained constant. Also, cofilin-2 showed higher affinity for ATP-actin than cofilin-1 through a specific cluster of residues on its surface. Therefore, a specific cofilin isoform with high affinity for ATP-actin evolved to regulate actin dynamics in thin filaments of sarcomeres. The roles of other muscle-specific proteins are under particular interest and subject of future research. In summary, the findings of this study reveal the mechanisms by which CAP regulates actin dynamics together with cofilin, profilin and twinfilin. Furthermore, this study elucidates yet rather unknown actin regulation by muscle-specific cofilin-2.
  • Pekkonen, Minna (Helsingin yliopisto, 2013)
    Organisms interact continuously with their environment. They change the quality of the environment by consuming the resources or otherwise modifying the conditions. Changes in environmental conditions in turn affect fundamentally the dynamics of populations and communities. This two-directional interaction between organisms and environment can also be an important evolutionary force. In my thesis I have studied how changes in environmental conditions affect organisms on different levels of biological hierarchy ranging from individuals to communities. I have focused on the ecological and evolutionary effects of temporal changes in resource availability. Intermediate resource fluctuations are predicted to promote community diversity. Furthermore, rare fluctuations in resource availability together with inter- or intraspecific competition can shape the evolution of life-history traits. The questions of my thesis were addressed using experimental evolution techniques and heterotrophic bacteria. The results of my thesis exemplify a system where the interaction between organisms and their environment is dynamic, changing, and reciprocal. I found support for the view that temporal environmental variation promotes diversity within communities. However, also other factors contributed to the species coexistence such as spatial heterogeneity due to bacterial growth as biofilms, and evolutionary changes in life-history traits. I monitored the evolution of fitness related traits (mortality, growth rate, biomass and biofilm production) over hundreds of bacterial generations. When bacteria experienced rare, seasonal changes in their resource availability, the evolutionary response was decreased mortality during resource scarcity. The growth rate increased over evolutionary time in one of my study species, when it experienced interspecific competition and resource fluctuations. In addition, my results show that bacteria modify their habitat, and these changes alter the between species interaction from antagonistic to positive. The temporal changes in species interaction type can partly explain the long-term coexistence of the study species. Altogether, the results of my thesis show that biological interactions can be complex even in a relatively simple system. Changes in environmental conditions affect population dynamics and coexistence of species, and in turn, the activity of organisms changes the environmental conditions and evolution adds complexity in these dynamics.
  • Parmar, Amarjit Singh (Unigrafia, 2013)
    Celiac disease (CelD) and inflammatory bowel disease (IBD) are chronic inflammatory diseases of the gastrointestinal (GI) tract. Both genetic and environmental factors contribute to disease etiology. Gliadin is the alcohol-soluble fraction of gluten protein which is found in food grains such as wheat, rye and barley. In CelD, gliadin-derived peptides constitute the environmental trigger and genes within the human leukocyte antigen (HLA) region on chromosome six encoding HLA-DQ2 and DQ8 heterodimers form the genetic basis for disease susceptibility. The two major forms of IBD are Crohn s disease (CD) and ulcerative colitis (UC). The environmental triggers in IBD are unknown, but an inappropriate immune response to gut microbiota is thought to precede disease onset. The fucosyltransferase 2 (FUT2) gene controls the expression of A-, B- and H- blood group antigens in mucus and other body secretions. Absence of these antigens affects the composition of gut microbiota. Genetic studies in CelD and IBD have identified several non-HLA risk loci harboring genes involved in the regulation of immune responses. Both CelD and IBD being immunological diseases, share many susceptibility genes. Nevertheless, the etiology of CelD and IBD is not completely understood. In this thesis work we investigated the interplay between genes and environment in disease progression and explored shared genetics between CelD and IBD. In study I, we investigated how gliadin peptides affect epithelial cell gene transcription. Using DNA microarray chips, we obtained a gene expression profile of enterocytes which were exposed to pepsin and trypsin (PT)-digested gliadin (PT-G) and a synthetic gliadin peptide p31-43. The expression of 1705 and 211 probes was affected by respective treatments. The validation of microarray results by qRT-PCR for selected genes showed that PT-G affected genes were also affected by negative controls that were digested with PT. The expression of p31-43 affected genes in qRT-PCR was comparable to that of untreated and negative control. It was concluded that gliadin effects on enterocyte gene expression may be marginal and PT may affect enterocyte gene expression in non-enzymatic manner. In study II, association of a FUT2 genetic variant (rs601338G>A) with CelD and IBD was investigated. Homozygosity for this mutation leads to the absence of ABH blood group antigens in body fluids and such individuals are called non-secretors. The FUT2 non-secretor genotype (rs601338-AA) was associated with increased risk for CelD. The rs601338 SNP did not associate with CD, but rs601338-A showed significant association with UC under the dominant association model suggesting a protective effect of the rs601338-A allele. We concluded that the FUT2 non-secretor status (rs601338-AA) is associated with increased risk for CelD but not IBD in the Finnish population. In Study III, we investigated the association of novel CelD risk markers with IBD (and its subphenotypes) in the Finnish and Swedish populations. Meta-analyses on Finnish and Swedish UC datasets were also performed. Six SNPs each were associated (P less than 0.05) with CD and UC and two SNPs (rs1893217-PTPN2 and rs4819388-ICOSLG) were associated with both forms of IBD. Of the associated SNPs one CelD risk allele was protective and nine alleles conferred higher risk for CD or UC. In the UC and UC subphenotype meta-analyses, the SNP rs6974491-A-ELMO1 was associated with early-onset UC (less than or egual to 18 years) whereas rs2298428-T-UBE2L3 associated with early-onset CD (less than or equal to 18 years) and also with non-stricturing non-penetrating phenotype of CD. The SNP rs1738074-A-TAGAP showed an association with familial UC whereas rs4819388-G-ICOSLG associated with sporadic UC. Based on these results, it was thus concluded that several CelD risk SNPs are associated with CD and/or UC or their associated subphenotypes in the Finnish and Swedish populations.
  • Melin, Merit (Helsingin yliopisto, 2011)
    Streptococcus pneumoniae (pneumococcus) is a normal inhabitant of the human nasopharynx. Symptoms occur in only a small proportion of those who become carriers, but the ubiquity of the organism in the human population results in a large burden of disease. S. pneumoniae is the leading bacterial cause of pneumonia, sepsis, and meningitis worldwide, causing the death of a million children each year. Middle-ear infection is the most common clinical manifestation of mucosal pneumococcal infections. In invasive disease, S. pneumoniae gains access to the bloodstream and spreads to normally sterile parts of the body. The progression from asymptomatic colonization to disease depends on factors characteristic of specific pneumococcal strains as well as the status of host defenses. The polysaccharide capsule surrounding the bacterium is considered to be the most important factor affecting the virulence of pneumococci. It protects pneumococci from phagocytosis and also may determine its affinity to the respiratory epithelium. S. pneumoniae as a species comprises more than 90 different capsular serotypes, but not all of them are equally prevalent in human diseases. Invasive serotypes are rarely isolated from healthy carriers, but relatively often cause invasive disease. Serotypes that are carried asymptomatically for a long time behave like opportunistic pathogens, causing disease in patients who have impaired immune defenses. The complement system is a collection of blood and cell surface proteins that act as a major primary defense against invading microbes. Phagocytic cells with receptors for complement proteins can engulf and destroy pneumococcal cells opsonized with these proteins. S. pneumoniae has evolved a number of ways to subvert mechanisms of innate immunity, and this is likely to contribute to its pathogenicity. The capsular serotype, proteins essential for virulence, as well the genotype, may all influence the ability of pneumococcus to resist complement and its potential to cause disease. Immunization with conjugate vaccines produces opsonic antibodies, which enhance complement deposition and clearance of the bacteria. The pneumococcal vaccine included in the Finnish national immunization program in 2010 contains the most common serotypes causing invasive disease. Clinical data suggest that protection from middle-ear infection and possibly also from invasive disease depends largely on the capsular serotype, for reasons hitherto unknown. The general aim of this thesis is to assess the relative roles of the pneumococcal capsule and virulence proteins in complement evasion and subsequent opsonophagocytic killing. The main question is whether differences between serotypes to resist complement explain the different abilities of serotypes to cause disease. The importance of particular virulence factors to the complement resistance of a strain may vary depending on its genotype. Prior studies have evaluated the effect of the capsule and virulence proteins on complement resistance of S. pneumoniae by comparing only a few strains. In this thesis, the role of pneumococcal virulence factors in the complement resistance of the bacterium was studied in several genotypically different strains. The ability of pneumococci to inhibit deposition of the complement protein C3 on the bacterial surface was found to depend on the capsular serotype as well as on other features of the bacteria. The results suggest that pneumococcal histidine triad (Pht) proteins may play a role in complement inhibition, but their contribution depends on the bacterial genotype. The capsular serotype was found to influence complement resistance more than the bacterial genotype. A higher concentration of anticapsular antibodies was required for the opsonophagocytic killing of serotypes resistant to C3 deposition. The invasive serotypes were more resistant to C3 deposition than the opportunistic serotypes, suggesting that the former are better adapted to resist immune mechanisms controlling the development of invasive disease. The different susceptibilities of serotypes to complement deposition, opsonophagocytosis, and resultant antibody-mediated protection should be taken into account when guidelines for serological correlates for vaccine efficacy evaluations are made. The results of this thesis suggest that antibodies in higher quantity or quality are needed for efficient protection against the invasive serotypes.