Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 7744-7763 of 24939
  • Lampinen, Olli (2014)
    Tutkimus käsittelee Richard Rollen (k. 1349), englantilaisen erakon ja uskonnollisen kirjailijan, käsityksiä ystävyydestä yleensä ja erityisesti hengellisestä ystävyydestä miesten ja naisten välillä. Rolle kirjoitti useita latinan- ja keskienglanninkielisiä tutkielmia ja hengellisiä oppaita, joissa hän sivusi ystävyyden tematiikkaa sekä omaelämäkerrallisesta että teoreettisesta näkökulmasta. Tutkimuksen pääasiallisina lähteinä käytetään seitsemää Rollen omaa teosta sekä kanonisoinnin toivossa hänestä laadittua pyhimyselämäkertaa. Tutkimus esittelee Rollen ystävyysteoriaa ja suhteuttaa sen 1300-luvun Yorkshiren historialliseen kontekstiin, Rollen kirjallisiin esikuviin sekä hänen ajatteluunsa yleensä. Rolle näyttää tunteneen sekä Ciceron (k. 43 eaa.) että Aelred Rievaulxlaisen (k. 1167) teokset ystävyydestä, mutta sovelsi näiden näkemyksiä omintakeisesti. Rollen maailmankuvalle oli ominaista jyrkkä kaksijakoisuus maailman ja Jumalan rakkauden välillä, minkä vuoksi ero pyhän ja maallisen ystävyyden välillä oli ehdoton. Vääränlainen ystävyys oli vaarallista etenkin kontemplatiivista elämää harjoittaville erakoille ja anakoreeteille, joita Rolle opasti välttämään ihmiskontakteja. Jyrkkyydestään huolimatta Rolle erosi edeltäjistään ja 1300-luvun valtavirrasta puolustamalla sukupuolten välisen pyhän ystävyyden mahdollisuutta. Tutkimuksen keskeinen löytö on, että Rolle määritteli sukupuolten välisen ystävyyden hengelliseksi ohjaukseksi ja perusteli siten sen tarpeellisuutta; naiset tarvitsivat pyhien miesten neuvoja pelastuakseen. Tällainen opetusystävyys ei ollut tasa-arvoinen suhde, vaan miehen tuli opastaa ja oikaista naista tämän omaksi parhaaksi. Toisaalta Rolle uskoi naisten mahdollisuuksiin saavuttaa hengellisen elämän korkeimmat asteet. Lähteet paljastavat, että Rolle tosiasiassa opasti naisia esittämänsä mallin mukaan. Tutkimus osoittaa, että yksittäisille naisille laaditut kansankieliset opaskirjeet sisältävät opetusystävyyden keskeisiä piirteitä ja noudattavat sen hierarkista logiikkaa: Rolle esiintyy välittäjänä Jumalan ja lukijan välillä houkutellen, moittien ja neuvoen lukijaa, jotta tämä saavuttaisi yhä korkeamman pyhyyden asteen. Rollen ja anakoreetti Margaret Kirkebyn välinen suhde, jota on keskiajalla ja myöhemmin pidetty esimerkkinä pyhästä ystävyydestä, näyttää myös muiden lähteiden valossa olleen hierarkkinen opetussuhde. Tutkimuksessa argumentoidaan, että Rollen kirjoittamista motivoi tarve itsepuolustukseen ja toiminnan oikeuttamiseen; hänen kontaktinsa naisiin herättivät epäilyksiä. Rolle halusi olla hengellinen auktoriteetti, mutta hänellä ei ollut luostarisääntökunnan, kerjäläisveljestön tai pappisviran tuomaa virallista tukea, joten hänen paras mahdollisuutensa itsepuolustukseen oli kirjallinen toiminta. Oikeuttaakseen toimintansa naisten parissa Rolle esitti mallin Jumalan rakkauden elävöittämästä pyhästä elämästä, johon kuului velvollisuus opettaa naisia ystävinä. Lisäksi Rollen tuli osoittaa, että hänen oma elämänsä edusti hänen puolustamaansa mallia, jonka edellytyksenä oli välinpitämättömyys maallisia houkutuksia kohtaan. Kaiken tämän takana näyttää olleen toive tasavertaisen ystävän löytämisestä: Rolle ei ollut löytänyt vertaistaan ystävää, joka olisi jakanut hänen hengelliset kokemuksensa, joten hän pyrki hengellisen ohjauksen avulla nostamaan edes yhden oppilaistaan tasolleen. On huomionarvoista, että Rolle näyttää pitäneen naisia kelvollisina kandidaatteina tällaiseen suhteeseen.
  • Palmqvist, Riia (Helsingin yliopisto, 2008)
    The study in its entirety focused on factors related to adolescents decisions concerning drug use. The term drug use is taken here to include the use of tobacco products, alcohol, narcotics, and other addictive substances. First, the reasons given for drug use (attributions) were investigated. Secondly, the influence of personal goals, the beliefs involved in decision making, psychosocial adjustment including body image and involvement with peers, and parental relationships on drug use were studied. Two cohorts participated in the study. In 1984, a questionnaire on reasons for drug use was administered to a sample of adolescents aged 14-16 (N=396). A further questionnaire was administered to another sample of adolescents aged 14-16 (N=488) in 1999. The results for both cohorts were analyzed in Articles I and II. In Articles III and IV further analysis was carried out on the second cohort (N=488). The research report presented here provides a synthesis of all four articles, together with material from a further analysis. In a comparison of the two cohorts it was found that the attributions for drug use had changed considerably over the intervening fifteen-year period. In relation to alcohol and narcotics use an increase was found in reasons involving inner subjective experiences, with mention of the good feeling and fun resulting from alcohol and narcotics use. In addition, the goals of alcohol consumption were increasingly perceived as drinking to get drunk, and for its own sake. The attributions for the adolescents own smoking behavior were quite different from the attributions for smoking by others. The attributions were only weakly influenced by the participants gender or by their smoking habits, either in 1984 or 1999. In relation to participants own smoking, the later questionnaire elicited more mention of inner subjective experiences involving "good feeling. In relation to the perceived reasons for other people s smoking, it elicited more responses connected with the notion of "belonging. In the second sample, the results indicated that the levels of body satisfaction among adolescent girls are lower than those among adolescent boys. Overall, dissatisfaction with one's physical appearance seemed to relate to drug use. Girls were also found to engage in more discussions than boys; this applied to (i) discussion with peers (concerning both intimate and general matters), and (ii) discussion with parents (concerning general matters). However, more than a quarter of the boys (out of the entire population) reported only low intimacy with both parents and peers. If both drinking and smoking were considered, it seemed that girls in particular who reported drinking and smoking also reported high intimacy with parents and peers. Boys who reported drinking and smoking reported only medium intimacy with parents and peers. In addition, having an intimate relationship with one's peers was associated with a greater tendency to drink purely in order to get drunk. Overall, the results seemed to suggest that drug use is connected with a close relationship with peers and (surprisingly) with a close relationship with parents. Nevertheless, there were also indications that to some extent peer relationships can also protect adolescents from smoking and alcohol use. The results, which underline the complexity of adolescent drug use, are taken up in the Discussion section. It may be that body image and/or other identity factors play a more prominent role in all drug use than has previously been acknowledged. It does appear that in the course of planning support campaigns for adolescents at risk of drug use, we should focus more closely on individuals and their inner world. More research on this field is clearly needed, and therefore some ideas for future research are also presented.
  • Kallinen, Esko (1975)
  • Luuri, Outi (1990)
  • Oksanen, Sirpa (1972)
  • Hakanpää, Jonne (2009)
    Heterobasidion annosum on merkittävä kasvipatogeeni boreaalisella havumetsävyöhykkeellä ympäri maailman. Pelkästään Euroopassa H. annosum aiheuttaa 800 miljoonan euron taloudelliset tappiot vuosittain. Sienen torjumiseksi on käytetty menetelmiä, joiden tehon pelätään laskevan sienen sopeutumisen vuoksi, ja on syntynyt tarve kehittää uusia toimintatapoja sienen torjumiseksi. Sieniviruksia tavataan H. annosumilla. Noin 6–16 % sienistä sisältää partitivirusten perheeseen kuuluvan viruksen, joka koostuu kahdesta n. 2000 bp:n genomisegmentistä. Eri H. annosum sienikantojen virusten toivotaan aiheuttavan toisilla saman lajin edustajilla hypovirulenssia, jolloin niiden patogeenisyys vähenee. Tutkimuksessa sekvensoitiin kiinalaisen H. parviporumin dsRNA-viruksen RNA-riippuvaista RNA-polymeraasia koodaavan geenin osittainen sekvenssi, ja se annotoitiin. Lisäksi kokeiltiin viruksen siirtymistä 18 sienikannan välillä, ja siirtyminen havaittiin kahdella sienikannalla. Tutkimuksessa löydettiin uusi dsRNA partitivirus, jonka RNA riipuvaista RNA polymeraasia koodaavan geenin osittainen sekvenssi selvitettiin. Lisäksi havaittiin viruksen (dsRNA:n) siirtyvän kiinalaisesta H. parviporum sienestä pohjoisamerikkalaiseen H. annosum Nam/P-tyypin sieneen, sekä yllättäen myös kiinalaiseen H. insulare sieneen. Lisäksi kokeiltiin uutta polyvinyylipolypyrrolidonikemikaaliin perustuvaa dsRNA-eristysmenetelmää, joka voitiin osoittaa toimivaksi.
  • Koistinen, Olli (1899)
  • Tuhkanen, Katri (Helsingin yliopisto, 2013)
    Tutkielmassa tutkitaan suomalaisten nuorten stereotypioita juutalaisista, muslimeista, uskonnottomista ja evankelisluterilaisista. Nuorten stereotypioita on tutkittu kyselylomakemenetelmällä. Kyselylomake on rakennettu stereotypioiden sisältöjä käsittelevän mallin avulla, joka myös toimii tutkielman teoriana. Kysely on tehty yhden suomalaisen kaupungin lukion oppilaille. Stereotypiat on jaettu uskomus jonkun ryhmän ominaisuuksista, piirteistä ja käyttäytymisestä. Stereotypiat ovat siis kuvia jostain sosiaalisesta ryhmästä. Stereotypiat vaikuttavat jokapäiväiseen elämään, käsityksiin muista ihmisistä ja sitä kautta sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämän vuoksi niitä on tärkeää tutkia. Stereotypioiden sisältöjä käsittelevän mallin mukaan stereotypioiden sisältöön vaikuttaa havainnot siitä koetaanko toinen ryhmä ystäviksi vai vihollisiksi ja kykeneväisiksi toteuttamaan aikomuksensa. Toisin sanoen havainnoidaan sitä onko toinen ryhmä lämmin vai kylmä ja pätevä vai pätemätön. Havainnot vaikuttavat siihen muodostuuko stereotypiasta myönteinen vai kielteinen. Lämpö- ja pätevyyshavainnot vaikuttavat syntyneisiin tunteisiin ja reaktioihin havaittua ryhmää kohtaan. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että nuoret näkevät niin evankelisluterilaiset kuin uskonnottomat positiivisesti kummallakin havaintoulottuvuudella. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden uskontojen edustajat nähdään sisäryhmän osaksi Suomessa. Heitä ihaillaan ja autetaan sekä aktiivisesti että passiivisestikin, mistä johtuen heillä on helppo toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Evankelisluterilaisten ja uskonnottomien stereotypia ei vaikeuta sosiaalista kanssakäymistä. Juutalaisten ja muslimien lämpö- ja pätevyyshavainnot olivat ristiriitaisia suhteessa teoriaan. Juutalaiset nähtiin keskiverroiksi kummallakin ulottuvuudella. Tutkielman teoria ei ole riittävä vastamaan siihen, mitä keskivertovastaukset tarkoittavat. Yllättävän suureen määrään keskivertovastauksia on voinut vaikuttaa haluttomuus vastata tai koettu ryhmän vieraus. Toisaalta keskivertovastaukset voivat ilmaista sitä, että juutalaisten stereotypia on mahdollisesti muuttunut. Heitä ei enää nähdä kylminä ja pätevinä, kuten aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet. Muslimit nähtiin kylmiksi ja keskivertopäteviksi. Tulosten perusteella muslimeita on vaikea sijoittaa mallin stereotypioihin, siitä huolimatta heidän stereotypiansa on negatiivinen kylmyyshavainnon vuoksi. Kylmyyshavainto vaikuttaa siihen, että heidän toimintansa motiiveja epäillään. Epäselväksi jäi kokevatko nuoret muslimit itsensä kykeneväisiksi toteuttamaan aikomuksensa vai ei. Muslimit olivat ainoa uskonnollinen ryhmä, jonka nuoret näkivät negatiivisesti. Tästä voi seurata se, että muslimeilla saattaa olla vaikeuksia toimia suomalaisten nuorten kanssa.
  • Lehtinen, Paula (2014)
    Esittelen ja suomennan tutkielmassa 24 kreikan- ja latinankielistä juutalaista piirtokirjoitusta, joissa naisten nimiin on liitetty mm. sellaisia arvonimiä kuin synagogan esimies ja seurakunnan vanhin. Näiden arvonimien katsotaan viittaavan tehtäviin, joita perinteisen käsityksen mukaan vain miehet ovat voineet hoitaa antiikin juutalaisyhteisöissä. Piirtokirjoitukset ovat peräisin diasporajuutalaisten keskuudesta eri puolilta Rooman valtakuntaa, Rooman kaupungista nykyiseen Turkkiin ja Kreikasta Pohjois-Afrikkaan, vain yksi on Palestiinan alueelta. Ne ajoittuvat ajanlaskumme viidelle ensimmäiselle vuosisadalle, yksi poikkeus hieman aikaisemmaksi. Tutkin, mitä antiikin kirjalliset ja arkeologiset lähteet kertovat kyseisistä arvonimistä, niihin liittyvistä tehtävistä ja niiden mukanaan tuomasta asemasta yhteisössä, ja käyn sitten läpi sitä, miten eri tutkijat ovat nähneet naiset tällaisten arvonimien haltijoina. Otan esille joitakin rabbiinisten lähteiden, erityisesti Mishnan ja Talmudin, näkemyksiä naisen asemasta, ja vertaan niitä kreikkalais-roomalaisen yhteiskunnan, pakanauskontojen ja kristinuskon vastaaviin käsityksiin. Etsin näin avaimia sen ymmärtämiseen, miten esimiesasemaan viittaavia arvonimiä kantavat antiikin juutalaisnaiset ovat sopineet siihen erittäin patriarkaaliseen maailmaan, joka aukeaa rabbiinisista lähteistä. Tutkielmasta käy ilmi, että perinteinen näkemys puhtaista kunnianimityksistä on viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana vähitellen antanut tilaa sille mahdollisuudelle, että ainakin joissakin syngogayhteisöissä, jossakin päin Rooman valtakuntaa, naiset saattoivat hoitaa vastuullisia tehtäviä ja olla auktoriteettiasemassa. Muutos sopii nykyiseen käsitykseen antiikin ajan juutalaisuuden monimuotoisuudesta. Toisaalta, primaarista lähdemateriaalia on niukasti ja se vähäkin antaa mahdollisuuden monenlaisiin tulkintoihin. Tämä on johtanut siihen, että tutkijat ovat hyvinkin erimielisiä arvonimien merkityksestä; sekä patriarkaalisilla että, voisiko sanoa, feministisemmillä näkemyksillä on kannattajansa. Monet tutkijat liikkuvat jossakin välimaastossa. Avoimia kysymyksiä on paljon. Yhtä selkeää vastausta on mahdotonta antaa. Näen tutkimuksen ensisijaisena arvona aiemmin vallinneiden, mielestäni usein perustelemattomien itsestäänselvyyksien kyseenalaistamisen ja näkökulmien laajentamisen. On päästy ulos sellaisista kehäpäätelmistä, ettei nainen voi olla esimerkiksi synagogan esimies, koska synagogan esimies ei voi olla nainen. Mitä paremmin tutkimus pystyy lisäämään antiikin juutalaisten sosiaalisen kontekstin tuntemusta, sen todennäköisemmin piirtokirjoitusten naisetkin ottanevat oikean paikkansa historiassa.
  • Hanski, Jari (Helsingin yliopisto, 2006)
    Anti-Semitism existed in Finland during the whole period covered by this study. The immoral acts associated with Jews in the articles were mostly regarded as universal habits, qualities and/or modes of action, that is, unconnected with any particular Finnish Jew. Researchers have tried to explain anti-Semitism in several ways. The theory of Jews as outsiders has been a popular explanation as well as xenophobia, chimerical anti-Semitism and the socio-economic models. The main sources of this study have been over 400 Finnish periodicals and magazines, literature and text books published between 1918 and 1944. This vast number of magazines includes those of the army and the civil guard, religion, humour and the papers of the Finnish extreme right. One can see a distinct foreign and especially German influence in the subjects and phraseology of Finnish anti-Semitic writings between 1918 and 1944. Several known Finnish anti-Semitic writers had some kind of link with Germany. Some Finnish organisations and societies were openly anti-Semitic during this period. There had been cycles in the activity of anti-Semitic writing in Finland, obvious peaks appearing in 1918 1919, 1929 1931, 1933 1938 and 1942 1944. The reason for the 1918 1919 activity was the civil rights which were granted to the Jews in Finland, and the Russian Bolshevik revolution. The worldwide depression from 1929 to 1932 seem to be the reason for new anti-Semitic writing activity. The rise of National Socialism in Germany and the influence this phenomenon had in Finland was the reason for the peak during 1933 1938. During the continuation war 1942 1944 National Socialist Germany was fighting side-by-side with Finland and their anti-Semitic propaganda found easier access to Finland. Of the 433 magazines, journals and newspapers which were used in this study, 71 or 16.4 per cent had at least one article that can be identified as anti-Semitic; especially the magazines of national socialists and other extreme right parties were making anti-Semitic annotations. There were about 50 people known to have written anti-Semitic articles. At least half of these known writers had studied at the university, including as many as 10 priests. Over and above these, there was an even larger number of people who wrote under a pseudonym. The material used suggested that anti-Semitism was not very popular in Finland between 1918 and 1944. Anti-Semitic articles appeared mostly in the magazines of the extreme right, but their circulation was not very large. A proof of the slight influence of these extreme right anti-Semitic ideas is that, beside the tightening of policy towards Jewish immigrants in 1938 and the handing over of eight of these refugees to Germany in 1942, the official policy of Finland never became anti-Semitic. As was stated before, despite the cycles in the number of writings, there does not appear to have been any noticeable change in public opinion. One must also remember that most Finns had not at that period actually met a Jew. The material used suggests that between 1918 and 1944 the so-called Jewish question was seemingly unimportant for most Finns and their attitude to Jews and Jewishness can be described as neutral.
  • Vitikainen, Anna-Liisa (1978)
  • Knuutila, Nina (2010)
    This thesis studies the tree species’ juvenile diversity in cacao (Theobroma cacao L.) based agroforestry and in primary forest in a natural conservation forest environment of Lore Lindu National Park, Sulawesi, Indonesia. Species’ adult composition in Lore Lindu National Park is relatively well studied, less is known about tree species’ diversity in seedling communities particularly in frequently disturbed cacao agroforestry field environment. Cacao production forms a potentially serious thread for maintaining the conservation areas pristine and forested in Sulawesi. The impacts of cacao production on natural environment are directly linked to the diversity and abundance of shade tree usage. The study aims at comparing differences between cacao agroforestry and natural forest in the surrounding area in their species composition in seedling and sapling size categories. The study was carried out in two parts. Biodiversity inventory of seedlings and saplings was combined with social survey with farmer interviews. Aim of the survey was to gain knowledge of the cacao fields, and farmers’ observations and choices regarding tree species associated with cacao. Data was collected in summer 2008. The assessment of the impact of environmental factors of solar radiation, weeding frequency, cacao tree planting density, distance to forest and distance to main park road, and type of habitat on seedling and sapling compositions was done with Non-metric Multidimensional Scaling (NMS). Outlier analysis was used to assess distorting variables for NMS, and Multi-Response Permutation Procedures (MRPP) analysis to differentiate the impact of categorical variables. Sampling success was estimated with rarefaction curves and jackknife estimate of species richness. In the inventory 135 species of trees and shrubs were found. Only some agroforestry related species were dominating. The most species rich were sapling communities in forest habitat. NMS was showing generally low linear correlation between variation of species composition and environmental variables. Solar radiation was having most significance as explaining variable. The most clearly separated in ordination were cacao and forest habitats. The results of seedling and sapling inventory were only partly coinciding with farmers’ knowledge of the tree species occurring on their fields. More research with frequent assessment of seedling cohorts is needed due to natural variability of cohorts and high mortality rate of seedlings.
  • Talling, Maria Louise (2009)
    Juvenile neuronal ceroid lipofuscinosis (JNCL) is one of the most common neurodegenerative diseases in childhood. Its clinical onset, with visual failure as the first sign, is between the ages of 4 to 8 years. During the disease progress, epilepsy, motor symptoms, cognitive decline, and psychiatric symptoms become apparent. It leads to premature death between ages 15 and 30. Treatment consists of symptomatic drug administration and various forms of rehabilitation, but to date, no curative treatment exists. To gain a more comprehensive picture of psychiatric problems, symptoms were evaluated by the Child Behavior Checklist, the Teacher Report Form, and the Children s Depression Inventory. The JNCL patients had a great number of severe psychiatric symptoms, with wide inter-individual variability. The most common symptoms were social, thought, attention, and sleep problems, somatic complaints, and aggressive behaviour. Patients with psychotropic treatment had more problems than did those without psychotropic treatment, and female patients had more problems than did males. Between 10 and 20% of the patients reported depressive symptoms. In a 5-year follow-up, [123I]β-CIT SPECT and MRI revealed a tendency of decreasing serotonin transporter (SERT) availability and progressive brain atrophy. The correlation between changes in midbrain SERT and total brain volume was positive; no correlation appeared between SERT or brain atrophy and depressive symptoms. Thus, it seems likely that the low SERT availability is associated with progressive brain atrophy; it may also predispose towards depression, however. An open survey of psychotropic drugs and their efficacy was performed on JNCL patients in Finland. The most commonly used psychotropic drugs were the antidepressant citalopram and the antipsychotic risperidone. Their efficacy was good or satisfactory in the majority of cases and they seemed well tolerated. Quetiapine had a marked effect on one patient with a history of severe psychotic symptoms. Glutamate decarboxylase 65 autoantibodies (GAD65ab), found in JNCL patients, indicate that an immunomediated reaction against GAD or GABAergic neurons may play a part in the underlying pathogenetic mechanism. GAD65ab s also appeared in the serum of all eight JNCL patients included and intermittent corticosteroid therapy was initiated in all cases. After one year, the GAD65ab s had disappeared in the two oldest patients, who experienced an improvement in motor symptoms and alertness associated with their prednisolone therapy. Two younger patients experienced a significant IQ increase, but no change in GADab s. A randomized study with longer follow-up time is needed, however, to clarify the effect of prednisolone on disease progression.
  • Saarinen, Riitta (Helsingin yliopisto, 2012)
    In parotitis, one or both of the parotid glands swell, causing pain while eating, reduced mouth opening, and in some cases fever. Before the vaccination era, mumps was the commonest cause of childhood parotitis. Nowadays acute pediatric parotitis is rare, and the causative agent(s) are not fully known. It is assumed that other viruses in addition to mumps virus are capable of causing similar symptoms. Some children develop recurrent symptoms i.e. juvenile recurrent parotitis (JRP). If symptoms are frequent, this condition can be quite life-disruptive. Fortunately, JRP often resolves in puberty. The etiology and pathophysiology of this juvenile recurrent parotid inflammation are other aspects currently not completely understood. The aim of the present study was to assess the epidemiology, etiology, clinical picture, and outcome for pediatric parotitis at present. In addition, it addresses differential diagnosis and complications. A group of 41 children aged ≤17 with acute parotid inflammation was collected prospectively for this study that reported clinical characteristics, treatment, outcome and complications. Another group of 133 children was collected retrospectively with the clinical picture of their disease reported, as well. The serine protease inhibitor Kazal-type 1 (SPINK-1) genotype was tested in 88 parotitis patients, since mutation of this gene disposes to pancreatitis, and salivary glands bear some resemblance to the pancreas in function. To map the etiology of parotitis, a questionnaire about history of parotitis, and parotid gland -related symptoms went to 1,000 adolescents randomly selected. In addition, human herpes viruses (HHVs) from saliva samples of children with acute parotid inflammation, and from healthy controls were tested. To assess the differential diagnosis and complications of parotitis, the database of Helsinki University Central Hospital, Department of Otorhinolaryngology - Head and Neck Surgery, was searched according to ICD-10 codes in order to find all children diagnosed and treated due to osteomyelitis or parotid abscess. All prospectively studied children with acute parotitis were in good general condition, and most episodes of parotitis in childhood seem to have a benign course. Half these children were treated only with non-steroidal anti-inflammatory drugs. However, parotid symptoms have a tendency to recur in about half the cases. About 1% of the respondents to the epidemiologic survey had suffered from parotitis. Heredity similar to pancreatitis could not be shown, since no difference emerged in SPINK-1 genotype in children with parotitis compared to controls. HHVs seem to play no role in acute juvenile parotitis, but are instead common findings in saliva. Osteomyelitis of the head and neck region is rare, but important in differential diagnosis of children with recurrent parotid symptoms. Parotitis-related complications are rare. Parotid abscesses are multi-bacterial infections with intravenous antibiotic therapy being the cornerstone of treatment. Surgical drainage assists in recovery and does not lead to fistula formation. In conclusion, according to this study juvenile parotitis has a frequency close to 1%, it has a tendency to recur, and in most cases the overall condition of the child is good during the infection. Osteomyelitis as a differential diagnosis must be kept in mind when treating recurrent symptoms of the parotid area. Abscesses related to parotitis are rare. The full etiology of juvenile parotitis still remains to be discovered.