Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 852-871 of 24770
  • Otava, T. K. (Tunt)
  • Toivola, Impi Siviä (1935)
  • Halila, Aimo Oskari ((193)
  • Julkunen, Asta-Maija (1985)
  • Grönqvist, Inkeri (1961)
  • Holmberg, Robert (Helsingin yliopisto, 2006)
    Ett sätt att förbättra resultat i informationssökning är frågeutvidgning. Vid frågeutvidgning utökas användarens ursprungliga fråga med termer som berör samma ämne. Frågor som har stort likhetsvärde med ett dokument kan tänkas beskriva dokumentet väl och kan därför fungera som en källa för goda utvidgningstermer. Om tidigare frågor finns lagrade kan termer som hittas med hjälp av dessa användas som kandidater för frågeutvidgningstermer. I avhandlingen presenteras och jämförs tre metoder för användning av tidigare frågor vid frågeutvidgning. För att evaluera metodernas effektivitet, jämförs de med hjälp av sökmaskinen Lucene och en liten samling dokument som berör cancerforskning. Som jämförelseresultat används de omodifierade frågorna och en enkel pseudorelevansåterkopplingsmetod som inte använder sig av tidigare frågor. Ingen av frågeutvidgningsmetoderna klarade sig speciellt bra, vilket beror på att dokumentsamlingen och testfrågorna utgör en svår omgivning för denna typ av metoder.
  • Liljeström, Anna (2010)
    För att driva ett lantbruksföretag framgångsrikt har tillgången till aktuell information stor betydelse. Det är viktigt att det finns bra informationskällor som kan utnyttjas då lantbrukarna t.ex. planerar att göra investeringar på gården som kanske kräver extern finansiering. Olika företag inom finansbranschen bör känna till vilken sorts information som lantbrukarna är i behov av samt vilka olika källor som företagarna använder för att skaffa information om olika finansieringsmöjligheter. Målsättningen med denna undersökning är att studera lantbruksföretagarnas användning av informationskällot. Problemfrågorna är: Vilka informationskällot använder lantbrukarna mest som hjälp för sitt yrkesutövande och inverkar bakgrundsfaktorer på användningen av informationskällor då man gör beslut? Vilken sorts information anser sig lantbrukarna behöva mest då de är i behov av extern finansiering? Forskningsmaterialet består av gårdar i Östra Nyland, Nyland, Åboland och Österbotten. Materialet samlades in via en enkätundersökning som utfördes våren 2009. Enkäten skickades ut åt 500 jordbrukare som var under 65 år. På enkäten svarade 165 jordbrukare dvs svarsprocenten var 33 %. Lantbruksföretagarna använder flere olika informationskällot är bara en för att klara av sin verksamhet på gården. De mest använda informationskällorna är tidningarna Landsbygdens Folk och Maaseudun Tulevaisuus samt övriga tidskrifter, lokaltidningar och kontakt med andra odlare. Internet används också ofta eller mycket ofta av närmare 56 % av lantbruksföretagarna vid yrkesutövande men har mycket mindre betydelse då man är mitt i en beslutsprocess. Internet används oftare av mera yngre personer. Över 80 % av lantbrukarna bedömer att de är i behov av finansieringsrådgivning inom närmaste framtid. I huvudsak vill lantbrukarna ha rådgivning om vanliga banklån men man vill även ha hjälp med investeringsstöd, räntestödslån och frågor kring generationsväxling. Undersökningens resultat visar också att bakgrundsfaktorer såsom ålder, utbildning och företagsstorlek styr valet av vilka informationskällor som lantbruksföretagarna använder sig mest av då de gör beslut på sina gårdar.
  • Kangasharju, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2006)
    In recent years, XML has been accepted as the format of messages for several applications. Prominent examples include SOAP for Web services, XMPP for instant messaging, and RSS and Atom for content syndication. This XML usage is understandable, as the format itself is a well-accepted standard for structured data, and it has excellent support for many popular programming languages, so inventing an application-specific format no longer seems worth the effort. Simultaneously with this XML's rise to prominence there has been an upsurge in the number and capabilities of various mobile devices. These devices are connected through various wireless technologies to larger networks, and a goal of current research is to integrate them seamlessly into these networks. These two developments seem to be at odds with each other. XML as a fully text-based format takes up more processing power and network bandwidth than binary formats would, whereas the battery-powered nature of mobile devices dictates that energy, both in processing and transmitting, be utilized efficiently. This thesis presents the work we have performed to reconcile these two worlds. We present a message transfer service that we have developed to address what we have identified as the three key issues: XML processing at the application level, a more efficient XML serialization format, and the protocol used to transfer messages. Our presentation includes both a high-level architectural view of the whole message transfer service, as well as detailed descriptions of the three new components. These components consist of an API, and an associated data model, for XML processing designed for messaging applications, a binary serialization format for the data model of the API, and a message transfer protocol providing two-way messaging capability with support for client mobility. We also present relevant performance measurements for the service and its components. As a result of this work, we do not consider XML to be inherently incompatible with mobile devices. As the fixed networking world moves toward XML for interoperable data representation, so should the wireless world also do to provide a better-integrated networking infrastructure. However, the problems that XML adoption has touch all of the higher layers of application programming, so instead of concentrating simply on the serialization format we conclude that improvements need to be made in an integrated fashion in all of these layers.
  • Somero, Marika Katariina (2014)
    Globalisation has reconfigured the territoriality and sovereignty, which has traditionally been associated with states. Economic actors, such as transnational corporations, have become powerful actors within the world’s economy and they are increasingly using their economic power to influence the actions of states. Transnational corporations business operations also directly affect the enjoyment of human rights by individuals, especially women. One such case which is considered in this thesis involves a textile manufacturing plant in Jordan called Classic, which produces clothes for some of America’s biggest retailers. The case involves allegations of sexual and physical abuse by the factory’s management against the factory’s female workers. As the case will demonstrate, transnational corporations are increasingly escaping liability for abuses which happen within their corporate structures and supply chains. Due to the power shift which has taken place in the last few decades, states are finding it increasingly more difficult to control the acts of non-state actors. Especially developing nations are often unable to regulate against the powerful transnational conglomerates, due to their economical dependence on the corporations presence in the country. Although international law is directly applicable to states, and most states sign up to international human rights conventions, international human rights law, as it currently stands, does not impose direct human rights obligations on corporations. Also, there are only limited circumstances when states can be held liable for the acts of non-state actors. As a result, the current human rights paradigm suffers from severe governance gap, which is rooted in the statist nature of international law. To address this shift in power dynamics, the thesis examines how the duty to protect individual’s human rights and the responsibility to respect human rights is distributed between states and transnational corporations. This thesis addresses this problem from two fronts: firstly, the thesis examines the current position of non-state actors within the international human rights structure and explores how states can be held liable for human rights violations which are committed by non-state actors, including transnational corporations. States duty to take positive steps to protect individuals within their jurisdictions are examined. International law has adopted a due “diligence” doctrine to address state responsibility in this context. To this end, the thesis reviews the development of the due diligence principle under international law and more specifically under women specific human rights instruments such as Convention on the Elimination of all Forms of Discrimination against Women. Jurisprudence of the European and Americas human rights courts as well as treaty bodies’ deliberations which interpret the due diligence concept are examined. Secondly, international law typically leaves states to regulate corporations via domestic law provisions and international law permits states to enforce international human rights norms against corporations under domestic law. Thus, states can hold corporations criminally and civilly liable for human rights violations under domestic laws, however, corporations do not currently have general obligations under international human rights law. To address this, the thesis examines recent attempts to establish direct human rights responsibilities on corporations within the international human rights system. The UN Draft Norms and John Ruggie’s “Protect, Respect and Remedy” Framework are explored in this context. Both frameworks highlight that corporations have specific duties to respect human rights and the “Protect, Respect and Remedy” Framework provides practical guidance for corporations in discharging this responsibility. The thesis concludes that recent decent developments domestically and internationally are increasingly contributing towards a paradigm shift within the international human rights law system, which is beginning to recognise that states as well as corporations have their distinctive roles to play in protecting human rights.
  • Granholm, Kaj (2002)
    Viimeaikaiset ehdotukset muuttaa Euroopan komissio Euroopan unionin hallitukseksi ovat kohdanneet monenlaisia reaktioita. Laajalle osalle tutkimuksesta on yhteistä se, että tämänsuuntaiset ehdotukset on kumottu vedoten yhtenäisen kansan kehittymättömyyteen, mikä estäisi hallituksen oikeutuksen. Tämä tutkimus ei pyri kiistämään aikaisempia väitteitä, vaan vain erottamaan hallituksen problematiikan laajemmasta kokonaisuudesta. Tutkimuksen aiheena on tulkita parlamentaarisen vastuunalaisuuden luonnetta Euroopan komissiossa. Tutkimus pyrkii ensiksi arvioimaan, miltä osin komission poliittinen vastuunalaisuus Euroopan parlamentille vastaa parlamentarismin periaatteita. Toiseksi, se hyödyntää vertailukohtana Kanadan hallituksen tilannetta ja asemaa liittovaltion toimeenpanevana elimenä. Vastuunalaisuuden katsotaan tässä tarkoittavan alttiutta parlamentaarisille kontrollimekanismeille. Tutkimuksen menetelmät ja olettamukset nojaavat institutionalistisen teorian atomistiseen lähestymistapaan sekä vertailevaan politiikan tutkimukseen. Tutkimus on normatiivinen, koska teoreettisena viitekehyksenä toimii parlamentarismin periaatteet. Vertailevan politiikan menetelmät tuodaan mukaan tutkimuksen varsinaisessa analyysissä rinnastettaessa Euroopan komission ja Kanadan hallituksen asema asianomaisiin edustuslaitoksiin nähden. Vertailevan tutkimuksen mahdollistamiseksi tutkimus tekee tiettyjä olettamuksia Euroopan unionin federalistisista olemuksista aikaisempien tutkimuksien perusteella sekä rinnastaa komission enemmistöhallitukseen. Teoreettisen viitekehyksen avulla esiin nostetut tulkinnat komission poliittisesta vastuunalaisuudesta rinnastetaan Kanada hallituksen asemasta tehtyihin tulkintoihin. Näin pyritään selvittämään, miten paljon paremmin hallituksen poliittisen vastuunalaisuuden voidaan olettaa toteutuvan täysin demokraattisessa federaatiossa. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että enemmistöhallituksen perinteen omaavassa federaatiossa parlamentaarinen vastuullisuus toteutuu heikommin. Tämä vahvisti tietyt aikaisemmat väitteet. Kuitenkin, myös parlamentaariset periaatteet keskenään toimivat osin toisiaan vastaan johtuen vastakkaisista voimista, joilla toisaalta pyritään mahdollistamaan parlamentin harjoittama kontrolli ja toisaalta takaamaan hallituksen työrauha. Näin ollen komission vastuullisuuden toteutuminen tietyiltä osin ei ole ratkaisevasti heikompi kuin esimerkkitapauksessa. Toisaalta tutkimuksen mahdollisuudet analysoida kaikkia vaikuttavia seikkoja oli puutteellinen, mistä johtuen kysymyksiä jäi avoimiksi lähinnä Euroopan parlamentin osalta.
  • Granholm, Kaj (2002)
    This study derives its motive from the recent proposals to transform the European Commission into the formal government of the European Union. It assumes political accountability to the parliament the executive to be a central element of any government, and therefore goes on to assess the degree to which the Commission is currently politically accountable to the European Parliament. Political accountability is regarded as susceptibility to parliamentary control mechanisms on the basis of political, rather than legal or financial matters. The study follows the atomistic approach to the institutionalist logic and a comparative method of political science, as it relates the Commission situation to that of the federal government of Canada. Comparativeness necessitates certain presumptions, which will be built on the nature of federalism in the EU, and consequently to the notion, that the European Commission can be regarded as a majority government. The central findings, on the one hand confirm previous arguments about the difficulty to fully realize parliamentary accountability in a federal setting. On the other hand, they add to the discussion an argument, by which certain parliamentarian principles also hinder the functioning of political accountability as they appear to outweight one another. Overall, however, albeit some outlying questions, this study finds that political accountability in Canada, a full parliamentary democracy, and the political accountability of the European Commission share certain common deficiencies.
  • Kallinen, Helena (2007)
    Eristetään Etelä-Afrikka –kampanja (EELAK) niminen kansalaisjärjestö toimi apartheidin vastaisen toiminnan kattojärjestönä Suomessa 1983-1992. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli EELAK:n merkittävin jäsenjärjestö, joka aloitti vuonna 1985 käytännössä Suomen ja Etelä-Afrikan välisen kaupan lopettaneen kuljetusboikotin. Tutkimuksessa selvitetään EELAK:n ja AKT:n roolijakoa boikotin ja siihen liittyneen painostustoiminnan aikana sekä EELAK:n merkitystä Suomen Etelä-Afrikkaan kohdistuneessa ulkopolitiikassa tapahtuneeseen muutokseen. Lisäksi tutkitaan EELAK:n ja apartheidin vastaisen toiminnan sopivuutta uuden politiikan teorioiden sekä liiketutkimuksen tarjoamaan viitekehykseen. Tutkimuksessa pääasiallisina lähteinä olivat Kansan Arkistossa sijaitsevat EELAK:n jälkeensä jättämät asiakirjat, lehtileikkeet, tiedotteet ja julkaistu kirjallisuus, Ulkoasiainministeriön Ulkopoliittisia lausuntoja ja asiakirjoja –julkaisut vuosilta 1985-1991 ja valtiopäivien pöytä- ja asiakirjat vuosilta 1985-1992. Näiden lisäksi tärkeimmät kirjallisuuslähteet olivat Tapio Bergholmin Kovaa peliä kuljetusalalla III, Timo-Erkki Heinon Politics on Paper -Finland’s South Africa Policy 1945-91, Pekka Peltolan ja Iina Soirin Finland and National Liberation in South Africa sekä Jari Luodon Ulkopolitiikka ja Ihmisoikeudet –Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan murroskausi 1985-1995. Tutkimus osoitti EELAK:n protestitoiminnan olleen tiivistä yhteistyötä AKT:n kanssa. EELAK levittyi laajalle yhteiskuntaan ja sillä oli kannattajia sekä kansaliaisjärjestöissä, ammattiyhdistysliitoissa, luterilaisessa kirkossa että eduskunnassa ja sen toiminta sisälsi sekä uuden politiikan että uusien liikkeiden muodot. EELAK ajoi samanaikaisesti esimerkiksi sekä Etelä-Afrikan vastaisten lakien säätämistä Suomen eduskuntaa ja hallitusta painostamalla että järjesti mielenosoituksia ja keräyksiä vapausliikkeiden ja apartheidin uhrien tukemiseksi. Tutkimuksen aikana selvisi, että uudet poliittisen vaikuttamisen muodot ja uusien liikkeiden vaikuttamisen muodot ovat lähes täysin yhteneväiset vaikka uudesta politiikasta ja uusista liikkeistä puhuttaessa tarkoitetaan täysin eri aikakausia. Tutkimuksen myötä esitetään, että oikeudenmukaisempaa olisi puhua vaihtoehtoisista vaikuttamisen muodoista, jotka kattaisivat alleen uuden politiikan ja uusien liikkeiden toimintarepertuaarin. EELAK:n voidaan esittää olevan yhteiskunnallinen liike, joka oli 1960-luvulla heränneen apartheidin vastaisen liikkeen toinen herääminen. Boikotoinnin ymmärtäminen sen laajan käsitteen mukaisesti kattaa alleen myös kuluttajaboikotoinnista eroavat boikotoinnin muodot ja samalla siihen voi ymmärtää liittyvän muitakin painostuskeinoja. AKT:n kuljetusboikotin lisäksi Etelä-Afrikan boikotin nimellä on hyväksyttävää puhua kaikesta Etelä-Afrikan eristystä ajavasta toiminnasta.