Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 8723-8742 of 25283
  • Rouhiainen, Marja (1985)
  • Ilmarinen, Juulia (2004)
    Tämä Pro gradu- tutkielma tarkastelee ihmisten tapoja kuvata heitä ympäröivän maiseman merkityksiä myyttis-historiallisten kertomusten kautta Tyynenmeren Fidzi- saarilla. Maiseman merkityksillä tarkoitetaan erityisiä sijainteja, polkuja ja tilan jakoja, jotka kyseisissä kertomuksissa muodostavat paikallisen ympäristön esi-isien vaeltamien reittien kautta. Reittien tapahtumat kertovat samalla siitä, kuinka ryhmien sidokset erityisiin paikkoihin syntyvät, joten nämä ovat olennainen osa tutkimuskohdetta. Tämä tulee esille fidzinkielen käsitteessä vanua, koska se viittaa samanaikaisesti maahan, paikkaan ja ihmisiin, ketkä yhdistetään tiettyyn sijaintiin tai saman päällikön alle kuuluvaan ryhmään. Maisemaa tarkastellaan kertomusten valossa, koska suulliset tarinat ja niissä esiintyvät paikat ovat Fidzillä keskeinen tapa kommunikoida sekä menneisyyden että tämän päivän tapahtumista. Tässä maisemassa liikutaan niin paikallisessa ympäristössä, kaukaisilla merillä kuin henkien maailmoissa ja maanalaisessa tilassa. Käsitteellinen maisema on kuitenkin sidoksissa elettyyn ympäristöön ja antaa sen paikoille niiden ominaisen hengen. Alkuperäpaikkojen ja esi-isien polkujen merkitys näkyy nykyisin esimerkiksi ryhmien välisissä suhteissa sekä maanomistuksessa. Tutkimuskysymys koskee sekä kertomuksissa kuvattua maisemaa että sen asemaa sosiaalisen tiedon muistamisen, rakentamisen ja kommunikoimisen välineenä: Millaisia ovat kertomusten maiseman keskeiset piirteet ja kuinka niiden kuvataan muodostuvan? Millaisina ihmisten suhteet paikkoihin näyttäytyvät? Mikä on niiden merkitys ryhmien välisten suhteiden kannalta tai erilaisissa historian vaiheissa? Aineisto koostuu pääosin fidziläisten suullisista kertomuksista, joita kerättiin neljän kuukauden kenttätyön aikana Viti Levun pohjoisrannikolle Ra- provinssiin sijoittuvissa kylissä. Osa aineistosta perustuu myös paikallisessa yliopistossa sekä museon ja valtion arkistoissa kerättyyn kirjallisuuteen ja raportteihin. Tutkielma tarkastelee aineistoa tarinoiden veljän keskeisen vaiheen kautta, jotka muodostavat jatkumon ensimmäisten esi-isien ajan ja viimeaikaisten tapahtumien välille. Olennaisia ovat kertomusten yhteyksien ja erojen suhteet sekä toisiinsa että erilaisiin tilanteisiin nähden. Tutkimuksen aihe liittyy sekä klassiseen kysymykseen myytin ja todellisuuden välisestä suhteesta että keskusteluun paikkoihin liitetyistä merkityksistä. Analyysi nostaa esille teoreettisen ja etnografisen vertailun kannalta keskeisen topogenian käsitteen (Fox 1997). Topogenia viittaa myyttien ja rituaalien erilaisiin teksteihin, joissa luetellaan järjestyksessä paikkojen nimiä samaan tapaan kuin joissain kertomuksissa käydään läpi genealogioita. Menneisyyden hahmottaminen tapahtuu siten ajallisen laskennan sijasta, tai sen lisäksi, tilallisesti. Tarinat vaikuttavat merkittävällä tavalla myös nykyisyydessä, mikä vie keskustelun myyttis-historiallisten tekstien jatkuvuuden ja muuttuvuuden tapoihin sekä poliittisiin ulottuvuuksiin.
  • Juvonen, Riitta (2004)
  • Kojonen, Rope (Helsingin yliopisto, 2008)
    This study presents a systematical analysis of biochemist Michael Behe's thinking. Behe is a prominent defender of the Intelligent Design Movement which has gaines influence particularly in the United States, but also in elsewhere. At the core of his thinking is the idea of intelligent design, according to which the order of the cosmos and of living things is the handiwork of a non-human intelligence. This "design argument" had previously been popular in the tradition of natural theology. Behe attempts to base his argument on the findings of 20th century biology, however. It has been revealed by biochemistry that cells, formerly thought to be simple, in fact contain complex structures, for instance the bacterial flagellum, which are reminiscent of the machines built by humans. According to Behe these can be believably explained only by referring to intelligent design, not by invoking darwinian natural laws. My analysis aims to understand Behe's thought on intelligent design, to bring forward its connections to intellectual history and worldviews, and to study whether Behe has formulated his argument so as to avoid common criticisms directed against design arguments. I use a large amount literature and refer to diverse writers participating in the intelligent design debate. The results of the analysis are as follows. Behe manages to avoid a large amount of classical criticisms against the design argument, and new criticisms have to be developed to meet his argument. Secondly, positions on intelligent design appear to be linked to larger philosophical and religious worldviews.vaan myös maailmankuvat ja uskonnolliset näkemykset.
  • Tolska, Timo (Helsingin yliopisto, 2002)
  • Pallaskallio, Ritva (Helsingin yliopisto, 2013)
    The news genre is generally defined by a strong demand of objectivity. Objectivity, on the other hand, is a more or less vague concept connected to neutrality, factuality and impersonality. The present study deals with the idea of objectivity from a diachronic point of view. More specifically, it highlights the linguistic means by which objectivity is construed in news texts from the 19th century to the present day. This doctoral dissertation examines tense usage in Finnish disaster news texts from the 1860´s to 2004. The study investigates the kinds of meanings associated with the use of tenses in the news text and the reasons for differing use of tenses during the time investigated. In addition, through grammatical and textual analysis, it describes changes in news writing conventions. Also relevant are approaches to text analysis taken in communication and literature studies. The data comprises 49 news texts and 9 800 finite verbs in 29 news events during 145 years. The structure of the news genre is seen as a dynamic interplay of two parallel traditions: dissemination of information and storytelling. The study demonstrates that this interplay is reflected in the disaster news conventions through the varying presence of two different discourse frames: perceiving and narrating. The changing relations of the discourse frames manifested are investigated by looking at the changes in tense usage as well as other deictic elements. It is argued that there are four different layers in disaster news production. What is more, every series of events reported is perceived through the eyes of someone who has participated in the original events. The study shows how a similar patterning of the production process is present in every disaster news text, but at different times different stages of the process are highlighted in the news texts. As a result, the data is divided into four different periods on the basis of tense usage and tense occurrence as well as the reporting style: the period of narrative news (1860−1892), the period of news room reporting (1903−1924), the period of news reportage (1929−1959), and finally, the period of factual news (1964−2004). The diachronic tense variation in disaster news text can thus be seen as reflecting the different aims and operating methods of the media at different times.
  • Kallio, Riitta (1986)
  • Talvela, Nina (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tutkimus perustuu Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan perinnelajialueilta noin vuosien 1830 ja 1950 välillä kerättyyn runo- ja uskomusaineistoon. Tutkin, miten savokarjalainen talonpoikainen uskomusmaailma näkyi naisten tekstiilikädentaidoissa, miten naiseuden ja sosiaalisen elämän eri aspektit ilmenivät kädentaitoihin liittyvässä perinteessä sekä kuinka kädentaidot peilasivat yhteisön normeja ja uskomuksia sekä yleiseurooppalaisia käsityksiä. Tarkastelen erityisesti langan kehräämiseen, kankaan kutomiseen ja vaatteen ompeluun liittyviä merkityksiä. Kädentaitojen käyttökontekstiinsa sidotun merkityksen ymmärtämiseksi esittelen etnografisena representaationa historiallisen yhteisön ja kädentaitojen konkretian: elämänpiirin ja työprosessit, joihin uskomukset ja laulut kiinteästi liittyvät. Työ pohjaa kontekstualisointiin ja arjen historian tutkimukseen. Kontekstualisoin aineistoani sen käyttöyhteyden ja sen esittämien konkreettiseen käsityöprosessiin liittyvien kuvausten kautta. Aineistonani toimivat Kansanrunousarkiston (KRA) kansanuskon kortisto, Suomen Kansan Vanhat Runot -nidesarjan (SKVR) Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueen runot sekä folkloristinen ja kansatieteellinen tutkimuskirjallisuus. Aineistoani läpikäymällä olen poiminut sekä erityisiä tekstiilikädentaitoteemaisia runoja ja uskomuksia että toistuvia aihelmia. Niitä olen luokitellut, tulkinnut ja analysoinut kädentaitotematiikan, symboliikan ja uskomusten laajojen merkitysverkostojen perusteella. Tekstiilikädentaitoihin liittyvät uskomukset osoittautuivat sekä yleiseurooppalaiseen traditioon liittyviksi että tärkeiksi jokapäiväisen elämän, onnen ja selviytymisen kannalta. Runolauluissa kädentaidot yhdistyvät naiselta odotettuun toimintaan ja kykyihin, mutta eivät kuitenkaan pelkästään avioitumiseen. Runoissa ja uskomuksissa näkyy kuva yhteiskunnasta, jossa taito ja ahkeruus merkitsevät ulkoisestikin mitattavaa vaurautta yhteisön näkökulmasta onnea. Jokapäiväiseen työhön liittyvät syvemmät merkitykset ja tasot kulkivat mukana talonpoikaisyhteisön arjessa ja juhlassa. Kädentaitojen taitaminen kuului ihanteellisen naiseuden määritelmään, johon kaikki eivät yltäneet. Toistuva ja pitkäkestoinen työ sitoi itseensä merkityksiä, jotka kirkastuvat erityisen hyvin tekstiilikädentaitoaineistossa. Runoissa kädentaidot esiintyvät sekä metaforina että aktuaalisina työnkuvauksina kertoen tekstien jatkuvasta kommunikaatiosta jokapäiväisen elämän kanssa. Uskomukset ovat voimakkaasti konkreettisiin töihin ja suotuisiin päiviin liittyviä, kun taas runoissa korostuvat taito, avioituminen sekä perheen vaatehuolto ja loitsuihin liittyvät alkumyytit. Yleiseurooppalaisista teemoista esiin nousevat langan ja kehräämisen rooli uuden luomisen symbolina oli se sitten lapsi tai laulu - ja kehruun yhteys magiaan sekä kankaankudonta kohtalon ja lasten synnyttämisen symbolina. Savokarjalainen nainen sitoi tekstiilien valmistuksen häntä ympäröivään elämään. Työt arkivaatteiden valmistuksesta kapioiden tekoon olivat täynnä enteitä ja merkkejä tulevasta. Nainen synnytti lasten lisäksi uutta myös valmistaessaan tekstiilejä: kuidusta syntyi lankaa, langasta syntyi kangas, kankaasta yhteisön silmien eteen tarkasteltavaksi tuotava merkki vaatekappale. Laulut ja uskomukset heijastavat luomisen prosessia kosmoksen ennallistajina ja kokoajina, tabuista muistuttavina ohjeina ja varoituksina sekä arkea kuvaavina omakohtaisina tai samaistuttavina kokemuksina, pelkoina ja toiveina. Tekstiileihin liittyvissä uskomuksissa, runoissa ja myyteissä taito, maagiset merkitykset ja vauraus kutoutuvat yhteen
  • Heinonen, Susanna (2010)
    Biologinen samanarvoisuus (bioekvivalenssi, BE) tutkitaan varmistettaessa rinnakkaisvalmistelääkkeen olevan vastaava kuin markkinoilla oleva valmiste, tai että uusi valmiste on samanlainen kuin aiemmin kliinisesti testattu valmiste. Vaikka tietyt ydinperiaatteet ohjaavat BE-tutkimusten suunnittelua ja toteutusta, aluekohtaisissa viranomaissäädöksissä on nähtävissä eroja. Pro gradu-tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin valituissa BE-ohjeistoissa (Eurooppa, USA ja Maailman terveysjärjestö) esiintyviä keskeisiä eroavaisuuksia ja pohdittiin tieteellisiä syitä niihin. Useimmiten eroja esiintyi aihepiireissä liittyen kirjallisuudessa kuvattuihin BE:n määrityksen yleisiin kiistanalaisuuksiin ja ongelmakohtiin, joista osan on havaittu vaikeuttavan BE:n määritystä lääkevalmisteiden välillä (mm. moniannostutkimukset, BE-tutkimukset ruuan kanssa, lääkeaineen vs. metaboliitin määritys, kapean terapeuttisen leveyden lääkeaineet, runsaasti varioivat lääkeaineet). Tulevaisuudessa olisi hyvä saada ko. ongelmakohdat ratkaistuksi viranomaisten BE-ohjeistojen harmonisoimiseksi. Harmonisointi selkeyttäisi lääkemarkkinoita, vähentäisi viranomaisten ja lääkeyritysten työtaakkaa ja turhia in vivo BE-tutkimuksia (tehdään yleensä terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä). Turhia in vivo tutkimuksia halutaan vähentää, koska koehenkilöitä ei haluta altistaa lääkkeille turhaan. Lisäksi ne ovat kalliita ja aikaavieviä. Erikoistyössä tutkittiin, miten fysiologiaan perustuvasta imeytymis- ja kulkeutumismallista (CAT, compartmental absorption and transit model) muokattua famakokineettistä simulaatiomallia voitaisiin hyödyntää lääkevalmisteiden in vivo BE-tutkimuksiin liittyvän riskin arvioinnissa. Työssä tarkasteltiin, millaisille lääkeaineille malli ennustaa BE-tutkimuksen tulosta hyvin ja millaisille heikommin/huonosti. Samalla arvioitiin malliin sisältyviä virhelähteitä. Mallissa huomioitiin mahasuolikanavan fysiologisia tekijöitä, lääkeaineen fysikaaliskemiallisia ja farmakokineettisia ominaisuuksia, sekä lääkevalmistekohtaisia tekijöitä, eli liukenemisen nopeusvakio (Kd) ja valmistetyypistä riippuva mahan tyhjeneminen. Farmakokineettiseen tilamalliin yhdistettynä simulaatioista saatiin valmistekohtaiset lääkeaineen pitoisuuskuvaajat, joista arvioitiin valmisteille biologista hyötyosuutta kuvaavien parametrien suhde ja edelleen niiden biologisen samanarvoisuuden toteutumista. Arvioinnit pohjautuivat viranomaisohjeistoissa esitettyihin kriteereihin. Havaittiin, että, jotta simulaatiotulokset olisivat luotettavia, formulaatioiden eroa kuvaavien Kd-arvojen on oltava päteviä. Lisäksi formulaatioista on oltava riittävästi tietoa (valmistetyyppi, hajoamistapa ja formulaation apuaineet). Ihannetapauksessa valmisteissa on samankaltainen koostumus hyvin tunnettuja apuaineita. Kun mainitut tekijät täyttyvät, malli ennustaa BE-riskiä luotettavimmin biofarmaseuttisen luokittelujärjestelmän (BCS) I, ja III lääkeaineille, sekä luokan II lääkeaineille, kun saturaatioliukoisuus fysiologisella pH välillä ei rajoita imeytymistä. Muussa tapauksessa tulosten tarkastelussa on kriittisesti arvioitava, onko tekijöillä vaikutusta riskiarvion luotettavuuteen. Simulaatiomallinnuksen heikkoutena ovat oletukset, siksi tulosten tarkastelussa on arvioitava tapauskohtaisesti myös niiden vaikutus mallin erotuskykyyn. Simulaatiomalli on käyttökelpoinen lääkkeiden tutkimus- ja tuotekehitystyössä.
  • Varvikko, Mika (2005)
    Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten, turvallisuuden käsitteen laajenemisen ja päätöksentekojärjestelmän uudistusten myötä Suomen kansallinen turvallisuuspoliittinen päätöksentekomenettely on muuttunut. Toimintaympäristön analysointi, johtopäätökset ja päätöksenteko ovat aiemmasta poikkeavalla tavalla avoimemman arvioinnin kohteena. Parlamentaarisen päätöksentekotavan vahvistaminen on myös lisännyt päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Turvallisuuspolitiikka poliittisena toimintana on muuttunut. Keskeiset turvallisuuspoliittiset toimijat - tasavallan presidentti, pääministeri, ulkoministeri ja puolustusministeri - ovat olleet merkittävässä asemassa valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa. Sen lisäksi, että toimijat ovat vaikuttaneet selonteon sisältöön, heidän turvallisuuspoliittinen reaktiivisuutensa viestittää ympäristöön tietynlaista sanomaa. Pro gradu -tutkielmani päämääränä on analysoida keskeisten turvallisuuspoliittisten toimijoiden reaktiivisuutta vuoden 2004 selonteon valmistelun aikana. Toimijoiden reaktiivisuutta arvioidaan julkisten puheiden perusteella. Arvioinnissa on käytetty toimijakeskeistä järjestelmäanalyysimallia sekä adaptaatioteoriaa. Aineiston käsittely on toteutettu puheaktiteorian ja diskurssianalyysin menetelmin. Tutkimuksessa havaittiin, että toimijoiden reaktiivisuus voidaan ymmärtää kilpailuna siitä, kenen totuus voittaa ja kuka tulkitsee oikein kansan tahtoa. Reaktiivisuudella toimijat muodostavat tietynlaista kuvaa todellisuudesta, jota he pyrkivät hallitsemaan. Tämä voidaan ymmärtää myös pyrkimykseksi hallita sisäistä toimintaympäristöä. Hallitsemalla sisäistä ympäristöä toimijat pystyvät hallitsemaan myös ulkoisesta ympäristöstä tehtäviä tulkintoja ja niiden merkityksiä. Aineiston analysoinnin perusteella voidaan sanoa, että sisäinen toimintaympäristö tarjoaa toimijoille enenevissä määrin läheisiä ja konkreettisia haasteita, joihin heidän tulee reagoida. Kaikki toimijat myös ottavat reaktiivisuudessaan huomioon kansalaisten läheisiksi kokemia asioita. Toimijat painottavat sisäisen ympäristön itsenäisyyttä ja kansallisen harkinnan merkitystä päätöksenteossa. Tällä he tarkoittavat nimenomaan päätöksiä ulkoisen ympäristön haasteisiin vastaamisessa. Voidaankin sanoa, että ulkoisen toimintaympäristön vaikutus reaktiivisuuden alulle panijana on sen suurin - reagointiin pakottava - voima. Tällöin sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvalla kamppailulla oikeasta totuudesta on viime kädessä suurempi vaikutus toimijoiden reaktiivisuuden sisällössä. Rosenaun adaptaatioteorian mukaan mukautuminen tapahtuu sisäisen ja ulkoisen ympäristön vuorovaikutuksessa. Samoin voimavaroiltaan pienten valtioiden tulisi suhteuttaa toimintansa ulkoisen toimintaympäristön asettamien haasteiden mukaisesti. Toimijoiden reaktiivisuuden perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että vuorovaikutuksessa on tapahtunut muutoksia. Sisäisen toimintaympäristön merkitys haasteiden asettajana on vahvistunut. Näyttääkin siltä, että toimijoiden herkkyys sisäisen ympäristön vaatimuksille on kasvanut. Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimijoiden reaktiivisuus on sisäiseen ympäristöön vaikuttamista tietyllä tavalla nähdyn ulkoisen ympäristön haasteisiin vastaamiseksi.
  • Kumpulainen, Harri (2013)
    Tutkimus käsittelee jalkapallon alueellista leviämistä ja suosion kehitystä Helsingissä 1800-luvun lopusta 2000-luvun alkuun. Kaupungin rakennemuutokset ovat muuttaneet kaupungin ja sen eri osien luonnetta eri aikoina. Jalkapalloseurojen toimintamahdollisuudet ovat sidoksissa sekä laajojen yhteiskunnallisten tekijöiden että paikallisen yhteisön ja väestön toimintaan. Tutkimus paneutuu alueellisten muutosten yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin taustoihin ja heijastaa niitä jalkapallotoiminnan kehittymiseen. Strukturalistisen metodologian periaatteiden mukaisesti tutkimus paneutuu yhteiskunnallisten ilmiöiden havaittavien ilmiasujen takana vaikuttaviin mekanismeihin eli sosiaalisiin rakenteisiin. Yhteisöiden ja yhteiskuntien vallitsevien rakenteiden taustat selittävät, mitä rakenteellisia syitä ihmiskäyttäytymisen näkyvien muotojen takana on. Maantieteellinen teoriatausta pohjautuu aluetutkimuksen periaatteisiin ja hyödyntää erityisesti spatiaalisen diffuusion tyyppejä, jotka antavat teoreettisen selityksen jalkapallon leviämiselle. Helsingin historia ja helsinkiläisen jalkapallon historia linkittyvät tutkimuksessa yhtenäiseksi kerronnaksi, jonka avulla muodostuu kokonaisvaltainen näkemys niin kaupungin kuin jalkapallotoiminnan rakenteellisesta muutoksesta ja kehityksestä. Lopputuloksena on yleisluontoinen näkemys jalkapallon alueellisista toimintaedellytyksistä Helsingissä sekä jalkapallon alueellista sijoittumista kuvaava teoreettinen malli.
  • Ailio, Jarmo (Helsingin yliopisto, 1999)
    Tutkielmassani käsittelen vuoden 1905 suurlakon ja Viaporin kapinan välistä aikaa vallankumouksellisena prosessina Helsingissä. Miten vallankumouksellisuus ilmeni suurlakon aikana ja sen jälkeen Helsingissä? Miten tavalliset työläiset reagoivat tapahtumiin? Metodisina apuvälineinä minulla on ensinnäkin Charles Tillyn määritelmä vallankumoukselliselle tapahtumalle. Keskeistä tälle määritelmälle on, että vallankumouksellista tapahtumaa pitää tutkia sen lähtökohdista käsin eikä lopputuloksen kautta. Vallankumouksellinen tilanne syntyy, kun olemassa oleva hallitus saa kilpailijan ja vastaavasti se on ohi, kun jompikumpi jää jäljelle. Toiseksi apunani ovat olleet sosiaalihistorialliset tutkimukset Venäjän vallankumouksesta, joissa aihetta käsitellään ruohonjuuritason näkökulmasta. Tällöin polttopisteessä ovat lakot ja niiden aikana esitetyt vaatimukset. Oleellista näistä tutkimuksissa on, ettei työläisiä nähdä tahdottomana massana, joka sokeasti tottelee poliittisten johtajien käskyjä. Työläisillä oli omia, lähinnä ammatillisia vaatimuksia, jotka ilmensivät toisaalta huolta jokapäiväisestä toimeentulosta ja toisaalta ne heijastivat demokraattisten vaatimusten ulottamista laajemmalle kuin pelkästään valtiolliselle tasolle eli myös työpaikoille. Suurlakon aikana Helsingin työläiset johtivat käytännössä kaupungin julkista elämää. Vallan keskuksena toimi kansallislakon keskuskomitea. Näkyvintä valtaa käytti kansalliskaarti. Kaarti toimi vahvana poliisivoimana koko lakon ajan. Se pyrki kontrolloimaan liikennettä ja kauppaa sekä sensuroimaan muiden tahojen tiedonvälitystä. Raittiusväellä oli myös oma kaartin osasto, jonka avulla kaupunkiin säädettiin kieltolaki sekä kiellettiin prostituutio. Keskeinen elementti lakon onnistumisen kannalta oli niinikään avustustoiminnan järjestäminen lakon vuoksi hätään joutuneille. Näin turvattiin, ettei lakkorintamassa sattuisi ennenaikaisia repeämiä. Suurlakon jälkeen työväestö aktivoitui ennennäkemättömällä tavalla. Lakkojen lukumäärä ja niihin osallistuneiden työläisten määrä moninkertaistui. SDP:n virallinen tavoite eli poliittinen kansalaisuus ei riittänyt työläisjoukoille, vaan lakoilla pyrittiin saamaan aikaiseksi demokraattinen yhteiskunta laajemminkin. Lyhytikäisiksi jääneet työehtosopimukset eivät tilannetta korjanneet. Demokratia saatiin poliittisella tsolla, mutta ruohonjuurinäkökulmasta uudistukset jäivät kesken ja tyytymättömyys säilyi. Tässä mielessä työväenliike ei integroitunut yhteiskuntaan. Suomessa vallankumouksellinen toivo asetettiin Venäjän vallankumoustapahtumien etenemiseen. Suomalaisen radikalismin päätepisteenä voi pitää epäonnistunuttta Viaporin kapinaa, johon osallistui myös suomalaisia punakaartilaisia. Punakaartilaiset olivat suurelta osin nuoria, muualta Helsinkiin muuttaneita ja vähän järjestökokemusta omaavia henkilöitä. Nuoruus, juurettomuus ja liittyminen työväentyöväenpuolueeseen tai sen järjestöihin vasta perustamisvaiheen 1899-1903 jälkeen olivatkin leimallisia piirteitä radikaalien aineksien keskuudessa. Tutkielmassani osoitan, että ruohonjuuritason tutkimuksella voidaan kuvaa vuosisadan alun työläisistä, heidän toiveistaan ja haluistaan täsmentää. Vuosien 1905 ja 1906 poliittisessa murroksessa oli myös ammatillisilla seikoilla tärkeä sija työväestön pyrkimyksissä. Ne osoittavat omalta osaltaan työläisten vallankumouksellisia ja radikaaleja vaatimuksia. Punakaartilaisradikalismi oli läheistä sukua tälle toiminnalle. Avainsanat: Sosiaalihistoria, vallankumous, työväenliike, suurlakko 1905, Viaporin kapina.
  • Silvast, Antti (2006)
    Sähköistymisen aste yhdistetään usein korkeaan elintasoon, hyvinvointiin, teollisuuden rakenteeseen ja ilmastotekijöihin. Kaikkien edeltävistä on katsottu määräävän sen, että Suomessa käytetään runsaasti sähköä. Tässä tutkielmassa sähkövoimaa katsotaan toisesta näkökulmasta. Tutkimuskohteena ovat sähkönjakelun keskeytymiset eli sähkökatkot. Sähkökatkot voivat kestää muutamista minuuteista useampaan kuukauteen, ja Suomen kaltaisessa valtiossa niillä on monenlaisia vaikutuksia. Tutkielma tarkastelee sähkön katkeamista yhtäältä sähköä kodissaan käyttävien ihmisten, toisaalta sähköverkon asiantuntijoiden kannalta. Tutkimustarkoituksena on käsitellä sähkökatkoa esimerkkinä riskistä eli vaaran mahdollisuudesta, joka tulkitaan osana kulttuurin käytäntöjä ja uskomuksia. Oletus on, että keskeytys tuo sähkötekniikan sekä siihen liittyvät käytännöt ja uskomukset uudella tavalla kielenkäytön ja toiminnan piiriin. Erityisesti asiaa tarkastellaan luontoon, instituutioihin, selviytymiseen sekä asiantuntija- ja maallikkotietoon liittyvien käsitysten näkökulmista. Lisäksi tutkielma katsoo, miten sähköverkkoyhtiöiden pitäisi tiedottaa sähkökatkoista kotitalousasiakkailleen ja millä tavalla tavallinen ihminen voi varautua sähkökatkoihin. Tärkeimmät teoreettiset lähteet ovat Bruno Latourin ja Charles Perrow'n tekniikantutkimukset, Ulrich Beckin aikalaisdiagnoosi riskiyhteiskunnasta sekä Mary Douglasin ja Aaron Wildaskyn kulttuurinen riskitutkimus. Menetelmissä sovelletaan A. J. Greimasin strukturalistista semiotiikkaa. Tämän lisäksi tutkielmaa kehystävät Suomen sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle ja sen yhteys tekniikan varmuuteen sekä viimeaikaiset myrskyt, jotka ovat aiheuttaneet sähkökatkoja Suomessa. Tutkielman aineistoja on kolme. Suomen sähköverkon parissa työskentelevien asiantuntijoiden haastattelut tavoittelevat niitä haasteita, joita sähkön toimittamiseen liittyy. Samalla katsotaan, miten asiantuntijat toivoisivat sähkön käyttäjien varautuvan sähkökatkoihin. Pääkaupunkiseudulla asuvien sähkön käyttäjien haastatteluista taas selvitetään tarkemmin, mitä vaikutuksia sähkökatkoilla on tavallisen sähkön käyttäjän kannalta. Haastatteluiden analyysimenetelmänä toimivat strukturalistis-semioottiset mallit tekstien perusrakenteista. Lisäksi suuremmalle joukolle etelä- ja itä-suomalaisia sähkön käyttäjiä lähetettiin kyselylomake. Tämä pyrkii saavuttamaan yleisemmän kuvan sähkökatkojen vaikutuksista kodeissa. Kyseistä aineistoa tarkastellaan ristiintaulukoimalla ja selittämällä löytyneitä eroja laadullisesti. Tutkielman perusteella sähkökatko ei muodostu vaativaksi arjesta täysin eroavaksi tapahtumaksi vaan jäsentyy erilaiseksi toiminnaksi ja käsityksiksi. Käyttäjien osalta tietynlaisten sähkökatkojen, joista ei seuraa ylimääräistä vaivaa, haittaa vähätellään ja niissä nähdään jopa luonnonomaista ja yhteisöllistä tunnelmaa. Sekä sähkön käyttäjät että asiantuntijat katsovat, että tietynlaisista katkoista pitäisi selvitä, erityisesti jos katkon aiheuttavat luonnontapahtumat. Toisaalta kun sähkökatko muuttuu hankalaksi, käyttäjät vaativat sähköverkkoyhtiöiltä toimitusvarmuutta. Raja siedettävän ja hankalan sähkökatkon välillä on suhteellinen ja riippuu esimerkiksi siitä, kuinka usein määrittelijä on kokenut sähkökatkoja. Kielenkäytön osalta asiantuntijat esittivät perusteluita sille, miksi käyttäjien pitäisi varautua sähkökatkoihin nykyistä enemmän. Sähkön käyttäjät, jotka korostivat sähkönsiirron tasa-arvoisuutta, asettavat kuitenkin vastuun luotettavasta sähkönjakelusta sähköverkkoyhtiöille.
  • Silvast, Antti (Helsingin yliopisto, 2006)
    The degree of electrification is often connected with high standard of living, welfare, industry s structure and environmental factors. All of these have been thought to determine that Finland uses a lot of electricity. In this master s thesis, I take a different approach to electric power. The focus of research is the interruptions of electricity delivery, which are also called power outages. Power outages may last from couple of minutes to several months and in a country like Finland they have several consequences. In this thesis power outage is regarded as a cultural risk, interpreted as part of cultural practices and beliefs. The starting point is that ruptures make the electric power networks a novel subject of speech and action. Different groups conceptions of nature, institutions and social bonds are supposed to underlie the conception of outages. Main research theory of the thesis are the technology studies of Ulrich Beck, Charles Perrow, and Bruno Latour and the grid/group-theory formulated by Mary Douglas and Aaron Wildavsky. Data analysis is done using the structural semiotic models of A. J. Greimas. Framing these happenings is the changed economic situation through the liberalization of Finnish energy markets that happened in the late 1990 s, and recent weather conditions that have been connected with global warming. Outages are dealt with concerning people s homes in one hand and the experts from power companies on the other hand. The data of thesis consists of three separate corpuses. Both Finnish lay electricity users (9 persons) and experts at Finnish power utilities (7 persons) were interviewed. These interviews were analysed to compare views on power outages. Additionally, 115 lay persons from Southern and Eastern Finland answered a survey part of the thesis. The survey sought to gain a larger picture of outages effects in homes. This data was interpreted by dividing it according to variables such as gender, age, number of experienced outages and geographical area. According to the data analysis, power outage is not a completely uncontrollable situation. Rather it evokes differing and sometimes contrasting types of action and representations. The electricity users tend to belittle the trouble of so-called easy outages. An easy outage is something that is manageable, causes egalitarian help from one s neighbours and even brings one closer to nature. But once the outage starts to cause trouble demanding active reactions, the users demanded certainty from the utilities. The line between an easy and difficult outage is relative and depends on for instance how much trouble power outages have caused for the user in the past. The experts, on the other hand, used hierarchist representations, hoping that users would think about their electricity use and be prepared for the chance of an outage. According to the experts the power network is very reliable, but power outages are still quite normal accidents. This is due to natural processes like storms and multiple faults at the same time, either of which can be prevented entirely.
  • Tuomaala, Salome (Helsingin yliopisto, 2011)
    The present study focuses on the question of agency in the narratives of women who have experienced an abortion. The study scrutinizes agency by analyzing narratives and their context, that is, how narratives are entwined with cultural discourses and societal practices. The study thus addresses also the wider framework within which experiences and actions can be constructed in abortion narratives in the contemporary Finnish society. The women who wrote their stories or were interviewed were of different ages and had different social and religious backgrounds. Many variations of agency were found when abortion experiences were analyzed through the women s embodied and historically specific accounts. Independent and rational choices are entwined with emotions and choices made together with other people. Intimate relationships with family and friends have an important role in the choices regarding abortion. These relationships do not, however, simply belong in the private sphere but reflect the wider socio-cultural meanings of social bonds and family ties. Women s agency with regard to abortion is also constructed in encounters with the medical profession and within the wider framework of abortion legislation. The Finnish legislation grants women an abortion within certain parameters but not solely on the basis of a woman s wish to have an abortion. The data consists primarily of written narratives and interviews. All together 39 women shared their experiences with the researcher. The analysis focuses on decision-making regarding abortion, depictions of freedom and responsibility, emotions around abortion and expressions of values and religious views. The links between the women's experiences and the wider socio-cultural norms and institutions are analyzed through materials consisting of public debate on abortion in the media, ethical statements as well as literature and legislation on abortion. The analysis sheds light on the tensions apparent in the women's narratives between the legal status of abortion and more traditional views on abortion. The study demonstrates that the freedom linked to abortion is not solely to do with the right to have an abortion but also how abortion can be experienced, understood and where one can talk about the experience afterwards. The analysis reveals that Christian values shape women's experiences but that there are also new religious ways to deal with the ethical considerations brought about by abortion. Annually over 10 000 Finnish women experience an abortion, which is a situation involving ethical considerations. The study provides a nuanced account of the ways in which one can think and act when going through an abortion.