Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 8723-8742 of 25281
  • Kantoluoto, Anne (2011)
    Olen pro gradussani tarkastellut kahdeksan asunnottomana olleen, tuetun asumisen kuntouttavassa yksikössä asuvan ihmisen kertomuksia asunnottomuudesta. Tarkastelen tutkielmassani sitä, millaisia identiteettejä haastateltaville rakentuu asunnottomaksi jäädessä, asunnottomuuden aikana ja sen jälkeen ja miten nämä identiteetit muuttuvat kertomuksen kuluessa. Tähän tutkimuskysymykseen vastatakseni olen analysoinut sitä, miten haastateltavat puhuvat suhteistaan muihin ihmisiin ja millaisia puhuja-asemia he ottavat suhteessa näihin. Tutkielmani metateoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi ja analyysimetodi on diskurssianalyysi. Ymmärrän viitekehykseni ohjaamana kielenkäytön aktiivisena toimintana, jolla muokataan sosiaalista todellisuutta. Haastateltavien asunnottomaksi jääminen oli usein liittynyt päihteiden käyttöön. Kaikilla haastatelluilla ei kuitenkaan ollut ongelmallista päihdehistoriaa ja usein asunnottomaksi joutumiseen liittyi monenlaisia kriisitilanteita, kuten työttömyys ja avioero. Asunnottomaksi jäämisen vaiheessa haastatelluille muodostuu syöksykierteeseen joutuneen ihmisen identiteetti. Asunnottomaksi jääminen oli koetellut kaikkien haastateltavien ihmissuhteita riippumatta olosuhteista, joissa kodin menettäminen tapahtui. Ilman kotia haastateltavat olivat usein päätyneet ”päihdeporukoihin”, joissa ihmissuhteita kuvattiin instrumentaalisiksi. Asunnottomuuden aikaa varjostivat myös väkivalta ja turvattomuus. Asunnottomuuden aikana haastateltuja kuvaa parhaiten marginalisoitunut identiteetti. Asunnon saamisen lisäksi haastateltuja oli erityisesti tukenut se, että heillä oli ihmisiä, jotka välittivät heistä ja tukivat heitä. Asuinpaikan yhteisöllisyys ja valvotut, päihteettömät olosuhteet olivat myös useimmille merkityksellisiä. Asunnottomista yleisesti jaettua käsitystä päihdeongelmaisina ja absoluuttisesti asunnottomina ei allekirjoitettu yksiselitteisesti, vaikka osa kuvasikin olevansa käsityksen kaltaisia ”perinteisiä asunnottomia”. Asunnottomuuteen vaikuttavat syyt olivatkin hyvin yksilöllisiä ja moniulotteisia. Asunnottomuuden jälkeinen eheytyvä identiteetti muodostuu tilanteessa, jossa päihteistä on toivuttu tai haastatellun elämäntilanne oli muista syistä parantunut. Tätä identiteettiä värittää myös toivo.
  • Valtonen, Minna (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2009)
    The aim of the study was to analyse Church Youth Work Leader students different processes of developing their spirituality and professional identity. The study was carried out in connection with the church-orientated education at the Diaconia University of Applied Sciences (Diak). The method of the study was narrative analysis. The data consisted of stories written (N=46) and told (N=10) by students, that were collected over three years in two units of Diak. The data was analysed in two ways: first with categorical-content analysis, and then with holistic-content analysis and holistic-form reading in order to establish the comprehensive views of complete narratives. The theoretical starting-point was to regard spirituality widely, including religion and faith. In the first data analysis, this theory was focused so that spirituality was namely Christian spirituality including personal faith and worship, membership in the Christian community and persons values and ideas about the meaning of life. The results of the investigation were presented in five model narratives. The story of a social care worker represents the process of a student orientating to social work. In this story spirituality manifested as a part of social and personal identity but not as a part of professional identity. The vocation for helping people led the student to social care work. In the story of a counselor, students good connection to their home parish took a central role. They had good experiences working as young Christian volunteers, and during their studies this volunteer role became professional role. Spirituality was strongly joined to professional identity. The story of an educator represents a vocation for spiritual work and youth work in the church. In this story students also had good connections to their home parishes. Spirituality manifested as a part of personal, social and professional identity. In the story of a spiritual worker or preacher, each person s spiritual vocation was remarkable. Spirituality was extremely individual and it defined the personal, social and professional identity. Spiritual devotion caused a change in students orientation from the church to social services. The story of a searcher tells about a student who is still looking for her or his own profession. The focus of the story was on personal growth and considering one s values and the meaning of life. Spirituality was manifested in personal identity. The results indicate that the practical placements in the second academic year have an important effect on students professional orientation and professional identity. The connection to the local parish has also significant meaning for students spiritual formation and development into church professions.
  • Hyrsky, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2012)
    The aim of my study on goldsmithing and entrepreneurship has two goals: to de-scribe the profession of goldsmiths and small business entrepreneurship as well as analyzing the meanings of these experiences in narrative ways. Studying the lives and work of carftartists is studying the dynamics between business and professional development. The subject is socially important because there are lot of educated people in art and craft industry, lack of employers and only few started own business. Methodologically my thesis tries to develop narrative methodology. I started my thesis by describing the profession s historical development, and formed a historical view about what has happened and both how and what kind of connection is made between business and craft in the historical context. Historical mapping is also a narrative about goldsmithing and a context for contemporary goldsmiths. The research question is: How is entrepreneurship constructed in the profession of goldsmiths by telling the story? In two separate interviews conducted at different times, I interviewed five goldsmith-entrepreneurs who have extensive experience in goldsmithing and entrepreneurship. The theses explored a concept of the goldsmith s entrepreneurship in which they prefer their experience, because the meanings of their experiences emerge from the interviews, firstly in what they tell and, secondly, how they make spoken issues meaningful (Bruner 1987; Bruner 1990; Mishler 1999; Riessman 2008). I analyze collected data using different methodologies, especially, in this study where I developed the narrative thick description analysis. The goldsmith s education unites the informants, but how they put their artistic and entrepreneurial skills into practice differ. Goldsmiths direct their interest in craft, art and design and understand the entrepreneur aspect as a part of the work and personal good life (Hadot 1995). Craft skills are embedded in innovative, risk-taking, and entrepreneurial behavior in personal ways. The main point is that although the informants have different life stories, and different orientation to entrepreneurship, they constructed their relations to art, craft and design, meaningfully similar as a part of their personal ways of live. Thus they have solved contradictions between artistic passion and entrepreneurial praxis using their ways of live as survival strategy and adhesive cement to glue tensions together. My thesis casts some light on entrepreneurship in the arts and craft industry and suggests some solutions or ways of solving some problems, especially the contradiction between an unwillingness to participate in entrepreneurship and the lack of jobs. Keywords: goldsmiths, arts and crafts, design, entrepreneurship, narrative inquiry
  • Forsberg, Ruusa (1996)
  • Savonen, Sonia (Helsingin yliopisto, 2015)
    Objectives. The meaning of this Master's thesis is to analyze the development, transformation and meanings of teachers' professional identity in narratives produced by teachers covering memorable students. The study pursues to explain how teachers' professional identity is built in narratives, explain the meanings connected to teachers' professional identity, and specify factors between teacher and student encounters. Teachers' different roles are constructed to structure the variety of features in the profession of a teacher. The frame of reference for the study is an encounter -point of view, in which the concepts of identity and otherness are intertwined. Methods. The study is qualitative by its nature and based on the constructivist philosophy of science. The material consists of five narratives produced by teachers covering memorable students. The narratives were collected in spring of 2014 and consist of a total of 15 pieces. The data was processed by analyzing the content through narrative analysis after which it was possible to perceive a narrative model of the culture of teachers. Through themes and classification I reconstructed this model producing four fictional narratives, in which the original themes occurred. I interpreted each narrative on the basis of the theoretical framework, and analyzed the identities, roles as well as the possibility for encounters constructed in the narratives. Next, I examined the common features of the narratives produced by teachers, after which I considered concrete answers to the research questions. Results and discussion. Through the model stories conveyed an image of the shared values and beliefs of teachers. Teachers' values appear to be founded on traditional basis and characterized by the teacher's personal identity. Teachers' professional identity can be interpreted consisting of the roles of an enhancer, educator, teacher and supporter. The narratives conveyed a contradictory world in which teachers are balancing between these roles, and strive to build their own professional identity in the context of the model story. The narratives, which show characteristics of encounters, shared similar descriptions of the teacher's desire to help and understand the challenging situation of a pupil. In encounters the identities of the teacher and student confront, and both are heard and understood.
  • Vähäaho, Laura (2014)
    Suomalainen yhteiskunta eli voimakasta muutoksen aikaa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. 1900-luvun alun poliittis-maailmankatsomuksellinen murros ravisteli sekä yhteiskunnan rakenteita että aatteellista ilmapiiriä. Uudet liberaalit aatteet levisivät entistä tehokkaammin ja kristinuskon merkitys yhteiskuntaa muokkaavana auktoriteettina kyseenalaistettiin. 1930-luvulla huippunsa saavuttanut pula-aika muovasi kansalaisten arkea voimakkaalla otteella. Suomenkielisten sanoma- ja aikakauslehtien lisääntyminen oli erottamaton osa yhteiskunnan kehitystä. Ensimmäiset suomalaiset lastenlehdet julkaistiin 1850-luvulla, mutta varsinaiset lasten uskonnollisiin tarpeisiin keskittyneet lehdet syntyivät 1880-luvulla. Tutkimuksessa tarkastellaan vanhoillislestadiolaisen liikkeen lastenlehden Lasten Siionin syntyä ja varhaista kehitystä vuosina 1930–1936. Tutkimus tarkastelee sitä, miksi vanhoillislestadiolainen liike ryhtyi julkaisemaan omaa lastenlehteä 1930-luvulla ja mitä liike sillä tavoitteli. Vaikuttiko lehden perustamispäätökseen herätysliikkeen sisäinen motivaatio, ulkoiset tekijät vai lisääntynyt kilpailu lastenlehtien saralla? Tutkimuksen pääasiallisena lähteenä ovat Lasten Siionin vuosikerrat ajalta 1931–1936. Lehden näytenumero ilmestyi lokakuussa vuonna 1930. Lehti on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) toimittama julkaisu. SRK on vanhoillislestadiolaisen liikkeen keskusjärjestö ja järjestöllä on merkittävä rooli herätysliikkeen hallinnollisten tehtävien ja opillisten käsitysten vaalimisessa. Yhtenä keskeisimpänä tekijänä Lasten Siionin syntyyn vaikutti vanhoillislestadiolaisen liikkeen sisäinen motivaatio. Lehden julkaisupäätös liittyi osaksi SRK:n kehitystä ja järjestön toiminnan organisoitumista, joka palveli liikkeen identiteetin rakennusprojektia. Lehden syntyyn ja kehitykseen vaikuttivat myös ulkoiset tekijät, sillä liike kehittyi jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Muiden lastenlehtien tavoin Lasten Siionissa korostuu aikakaudelle tyypilliset kasvatukselliset ja moraaliset ihanteet. Lehdessä korostuu erityisesti huoli lasten uskonnollisen kasvatuksen heikentymisestä ja pelko perheiden sekä patriarkaalisen järjestelmän hajoamisesta. Lasten Siionin avulla SRK pyrki juurruttamaan keskeisimmät opinkappaleensa liikkeen jäseniin ja takaamaan liikkeen jatkuvuuden tulevaisuudessa. Opillisten käsitysten vaalimisen lisäksi Lasten Siionin tarkoituksena oli ulottaa sosiaalinen kontrolli liikkeen nuorimpiin jäseniin. Lehti joutui myös määrittelemään kantansa moniin ajankohtaisiin kysymyksiin muun muassa yhteiskunnassa pinnalla olleeseen koulutuskysymykseen ja 1930-luvulla kansalaisten arkeen voimakkaasti vaikuttaneeseen pula-aikaan.
  • Rouhiainen, Marja (1985)
  • Ilmarinen, Juulia (2004)
    Tämä Pro gradu- tutkielma tarkastelee ihmisten tapoja kuvata heitä ympäröivän maiseman merkityksiä myyttis-historiallisten kertomusten kautta Tyynenmeren Fidzi- saarilla. Maiseman merkityksillä tarkoitetaan erityisiä sijainteja, polkuja ja tilan jakoja, jotka kyseisissä kertomuksissa muodostavat paikallisen ympäristön esi-isien vaeltamien reittien kautta. Reittien tapahtumat kertovat samalla siitä, kuinka ryhmien sidokset erityisiin paikkoihin syntyvät, joten nämä ovat olennainen osa tutkimuskohdetta. Tämä tulee esille fidzinkielen käsitteessä vanua, koska se viittaa samanaikaisesti maahan, paikkaan ja ihmisiin, ketkä yhdistetään tiettyyn sijaintiin tai saman päällikön alle kuuluvaan ryhmään. Maisemaa tarkastellaan kertomusten valossa, koska suulliset tarinat ja niissä esiintyvät paikat ovat Fidzillä keskeinen tapa kommunikoida sekä menneisyyden että tämän päivän tapahtumista. Tässä maisemassa liikutaan niin paikallisessa ympäristössä, kaukaisilla merillä kuin henkien maailmoissa ja maanalaisessa tilassa. Käsitteellinen maisema on kuitenkin sidoksissa elettyyn ympäristöön ja antaa sen paikoille niiden ominaisen hengen. Alkuperäpaikkojen ja esi-isien polkujen merkitys näkyy nykyisin esimerkiksi ryhmien välisissä suhteissa sekä maanomistuksessa. Tutkimuskysymys koskee sekä kertomuksissa kuvattua maisemaa että sen asemaa sosiaalisen tiedon muistamisen, rakentamisen ja kommunikoimisen välineenä: Millaisia ovat kertomusten maiseman keskeiset piirteet ja kuinka niiden kuvataan muodostuvan? Millaisina ihmisten suhteet paikkoihin näyttäytyvät? Mikä on niiden merkitys ryhmien välisten suhteiden kannalta tai erilaisissa historian vaiheissa? Aineisto koostuu pääosin fidziläisten suullisista kertomuksista, joita kerättiin neljän kuukauden kenttätyön aikana Viti Levun pohjoisrannikolle Ra- provinssiin sijoittuvissa kylissä. Osa aineistosta perustuu myös paikallisessa yliopistossa sekä museon ja valtion arkistoissa kerättyyn kirjallisuuteen ja raportteihin. Tutkielma tarkastelee aineistoa tarinoiden veljän keskeisen vaiheen kautta, jotka muodostavat jatkumon ensimmäisten esi-isien ajan ja viimeaikaisten tapahtumien välille. Olennaisia ovat kertomusten yhteyksien ja erojen suhteet sekä toisiinsa että erilaisiin tilanteisiin nähden. Tutkimuksen aihe liittyy sekä klassiseen kysymykseen myytin ja todellisuuden välisestä suhteesta että keskusteluun paikkoihin liitetyistä merkityksistä. Analyysi nostaa esille teoreettisen ja etnografisen vertailun kannalta keskeisen topogenian käsitteen (Fox 1997). Topogenia viittaa myyttien ja rituaalien erilaisiin teksteihin, joissa luetellaan järjestyksessä paikkojen nimiä samaan tapaan kuin joissain kertomuksissa käydään läpi genealogioita. Menneisyyden hahmottaminen tapahtuu siten ajallisen laskennan sijasta, tai sen lisäksi, tilallisesti. Tarinat vaikuttavat merkittävällä tavalla myös nykyisyydessä, mikä vie keskustelun myyttis-historiallisten tekstien jatkuvuuden ja muuttuvuuden tapoihin sekä poliittisiin ulottuvuuksiin.
  • Juvonen, Riitta (2004)
  • Kojonen, Rope (Helsingin yliopisto, 2008)
    This study presents a systematical analysis of biochemist Michael Behe's thinking. Behe is a prominent defender of the Intelligent Design Movement which has gaines influence particularly in the United States, but also in elsewhere. At the core of his thinking is the idea of intelligent design, according to which the order of the cosmos and of living things is the handiwork of a non-human intelligence. This "design argument" had previously been popular in the tradition of natural theology. Behe attempts to base his argument on the findings of 20th century biology, however. It has been revealed by biochemistry that cells, formerly thought to be simple, in fact contain complex structures, for instance the bacterial flagellum, which are reminiscent of the machines built by humans. According to Behe these can be believably explained only by referring to intelligent design, not by invoking darwinian natural laws. My analysis aims to understand Behe's thought on intelligent design, to bring forward its connections to intellectual history and worldviews, and to study whether Behe has formulated his argument so as to avoid common criticisms directed against design arguments. I use a large amount literature and refer to diverse writers participating in the intelligent design debate. The results of the analysis are as follows. Behe manages to avoid a large amount of classical criticisms against the design argument, and new criticisms have to be developed to meet his argument. Secondly, positions on intelligent design appear to be linked to larger philosophical and religious worldviews.vaan myös maailmankuvat ja uskonnolliset näkemykset.
  • Tolska, Timo (Helsingin yliopisto, 2002)
  • Pallaskallio, Ritva (Helsingin yliopisto, 2013)
    The news genre is generally defined by a strong demand of objectivity. Objectivity, on the other hand, is a more or less vague concept connected to neutrality, factuality and impersonality. The present study deals with the idea of objectivity from a diachronic point of view. More specifically, it highlights the linguistic means by which objectivity is construed in news texts from the 19th century to the present day. This doctoral dissertation examines tense usage in Finnish disaster news texts from the 1860´s to 2004. The study investigates the kinds of meanings associated with the use of tenses in the news text and the reasons for differing use of tenses during the time investigated. In addition, through grammatical and textual analysis, it describes changes in news writing conventions. Also relevant are approaches to text analysis taken in communication and literature studies. The data comprises 49 news texts and 9 800 finite verbs in 29 news events during 145 years. The structure of the news genre is seen as a dynamic interplay of two parallel traditions: dissemination of information and storytelling. The study demonstrates that this interplay is reflected in the disaster news conventions through the varying presence of two different discourse frames: perceiving and narrating. The changing relations of the discourse frames manifested are investigated by looking at the changes in tense usage as well as other deictic elements. It is argued that there are four different layers in disaster news production. What is more, every series of events reported is perceived through the eyes of someone who has participated in the original events. The study shows how a similar patterning of the production process is present in every disaster news text, but at different times different stages of the process are highlighted in the news texts. As a result, the data is divided into four different periods on the basis of tense usage and tense occurrence as well as the reporting style: the period of narrative news (1860−1892), the period of news room reporting (1903−1924), the period of news reportage (1929−1959), and finally, the period of factual news (1964−2004). The diachronic tense variation in disaster news text can thus be seen as reflecting the different aims and operating methods of the media at different times.
  • Kallio, Riitta (1986)
  • Talvela, Nina (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tutkimus perustuu Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan perinnelajialueilta noin vuosien 1830 ja 1950 välillä kerättyyn runo- ja uskomusaineistoon. Tutkin, miten savokarjalainen talonpoikainen uskomusmaailma näkyi naisten tekstiilikädentaidoissa, miten naiseuden ja sosiaalisen elämän eri aspektit ilmenivät kädentaitoihin liittyvässä perinteessä sekä kuinka kädentaidot peilasivat yhteisön normeja ja uskomuksia sekä yleiseurooppalaisia käsityksiä. Tarkastelen erityisesti langan kehräämiseen, kankaan kutomiseen ja vaatteen ompeluun liittyviä merkityksiä. Kädentaitojen käyttökontekstiinsa sidotun merkityksen ymmärtämiseksi esittelen etnografisena representaationa historiallisen yhteisön ja kädentaitojen konkretian: elämänpiirin ja työprosessit, joihin uskomukset ja laulut kiinteästi liittyvät. Työ pohjaa kontekstualisointiin ja arjen historian tutkimukseen. Kontekstualisoin aineistoani sen käyttöyhteyden ja sen esittämien konkreettiseen käsityöprosessiin liittyvien kuvausten kautta. Aineistonani toimivat Kansanrunousarkiston (KRA) kansanuskon kortisto, Suomen Kansan Vanhat Runot -nidesarjan (SKVR) Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueen runot sekä folkloristinen ja kansatieteellinen tutkimuskirjallisuus. Aineistoani läpikäymällä olen poiminut sekä erityisiä tekstiilikädentaitoteemaisia runoja ja uskomuksia että toistuvia aihelmia. Niitä olen luokitellut, tulkinnut ja analysoinut kädentaitotematiikan, symboliikan ja uskomusten laajojen merkitysverkostojen perusteella. Tekstiilikädentaitoihin liittyvät uskomukset osoittautuivat sekä yleiseurooppalaiseen traditioon liittyviksi että tärkeiksi jokapäiväisen elämän, onnen ja selviytymisen kannalta. Runolauluissa kädentaidot yhdistyvät naiselta odotettuun toimintaan ja kykyihin, mutta eivät kuitenkaan pelkästään avioitumiseen. Runoissa ja uskomuksissa näkyy kuva yhteiskunnasta, jossa taito ja ahkeruus merkitsevät ulkoisestikin mitattavaa vaurautta yhteisön näkökulmasta onnea. Jokapäiväiseen työhön liittyvät syvemmät merkitykset ja tasot kulkivat mukana talonpoikaisyhteisön arjessa ja juhlassa. Kädentaitojen taitaminen kuului ihanteellisen naiseuden määritelmään, johon kaikki eivät yltäneet. Toistuva ja pitkäkestoinen työ sitoi itseensä merkityksiä, jotka kirkastuvat erityisen hyvin tekstiilikädentaitoaineistossa. Runoissa kädentaidot esiintyvät sekä metaforina että aktuaalisina työnkuvauksina kertoen tekstien jatkuvasta kommunikaatiosta jokapäiväisen elämän kanssa. Uskomukset ovat voimakkaasti konkreettisiin töihin ja suotuisiin päiviin liittyviä, kun taas runoissa korostuvat taito, avioituminen sekä perheen vaatehuolto ja loitsuihin liittyvät alkumyytit. Yleiseurooppalaisista teemoista esiin nousevat langan ja kehräämisen rooli uuden luomisen symbolina oli se sitten lapsi tai laulu - ja kehruun yhteys magiaan sekä kankaankudonta kohtalon ja lasten synnyttämisen symbolina. Savokarjalainen nainen sitoi tekstiilien valmistuksen häntä ympäröivään elämään. Työt arkivaatteiden valmistuksesta kapioiden tekoon olivat täynnä enteitä ja merkkejä tulevasta. Nainen synnytti lasten lisäksi uutta myös valmistaessaan tekstiilejä: kuidusta syntyi lankaa, langasta syntyi kangas, kankaasta yhteisön silmien eteen tarkasteltavaksi tuotava merkki vaatekappale. Laulut ja uskomukset heijastavat luomisen prosessia kosmoksen ennallistajina ja kokoajina, tabuista muistuttavina ohjeina ja varoituksina sekä arkea kuvaavina omakohtaisina tai samaistuttavina kokemuksina, pelkoina ja toiveina. Tekstiileihin liittyvissä uskomuksissa, runoissa ja myyteissä taito, maagiset merkitykset ja vauraus kutoutuvat yhteen
  • Heinonen, Susanna (2010)
    Biologinen samanarvoisuus (bioekvivalenssi, BE) tutkitaan varmistettaessa rinnakkaisvalmistelääkkeen olevan vastaava kuin markkinoilla oleva valmiste, tai että uusi valmiste on samanlainen kuin aiemmin kliinisesti testattu valmiste. Vaikka tietyt ydinperiaatteet ohjaavat BE-tutkimusten suunnittelua ja toteutusta, aluekohtaisissa viranomaissäädöksissä on nähtävissä eroja. Pro gradu-tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin valituissa BE-ohjeistoissa (Eurooppa, USA ja Maailman terveysjärjestö) esiintyviä keskeisiä eroavaisuuksia ja pohdittiin tieteellisiä syitä niihin. Useimmiten eroja esiintyi aihepiireissä liittyen kirjallisuudessa kuvattuihin BE:n määrityksen yleisiin kiistanalaisuuksiin ja ongelmakohtiin, joista osan on havaittu vaikeuttavan BE:n määritystä lääkevalmisteiden välillä (mm. moniannostutkimukset, BE-tutkimukset ruuan kanssa, lääkeaineen vs. metaboliitin määritys, kapean terapeuttisen leveyden lääkeaineet, runsaasti varioivat lääkeaineet). Tulevaisuudessa olisi hyvä saada ko. ongelmakohdat ratkaistuksi viranomaisten BE-ohjeistojen harmonisoimiseksi. Harmonisointi selkeyttäisi lääkemarkkinoita, vähentäisi viranomaisten ja lääkeyritysten työtaakkaa ja turhia in vivo BE-tutkimuksia (tehdään yleensä terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä). Turhia in vivo tutkimuksia halutaan vähentää, koska koehenkilöitä ei haluta altistaa lääkkeille turhaan. Lisäksi ne ovat kalliita ja aikaavieviä. Erikoistyössä tutkittiin, miten fysiologiaan perustuvasta imeytymis- ja kulkeutumismallista (CAT, compartmental absorption and transit model) muokattua famakokineettistä simulaatiomallia voitaisiin hyödyntää lääkevalmisteiden in vivo BE-tutkimuksiin liittyvän riskin arvioinnissa. Työssä tarkasteltiin, millaisille lääkeaineille malli ennustaa BE-tutkimuksen tulosta hyvin ja millaisille heikommin/huonosti. Samalla arvioitiin malliin sisältyviä virhelähteitä. Mallissa huomioitiin mahasuolikanavan fysiologisia tekijöitä, lääkeaineen fysikaaliskemiallisia ja farmakokineettisia ominaisuuksia, sekä lääkevalmistekohtaisia tekijöitä, eli liukenemisen nopeusvakio (Kd) ja valmistetyypistä riippuva mahan tyhjeneminen. Farmakokineettiseen tilamalliin yhdistettynä simulaatioista saatiin valmistekohtaiset lääkeaineen pitoisuuskuvaajat, joista arvioitiin valmisteille biologista hyötyosuutta kuvaavien parametrien suhde ja edelleen niiden biologisen samanarvoisuuden toteutumista. Arvioinnit pohjautuivat viranomaisohjeistoissa esitettyihin kriteereihin. Havaittiin, että, jotta simulaatiotulokset olisivat luotettavia, formulaatioiden eroa kuvaavien Kd-arvojen on oltava päteviä. Lisäksi formulaatioista on oltava riittävästi tietoa (valmistetyyppi, hajoamistapa ja formulaation apuaineet). Ihannetapauksessa valmisteissa on samankaltainen koostumus hyvin tunnettuja apuaineita. Kun mainitut tekijät täyttyvät, malli ennustaa BE-riskiä luotettavimmin biofarmaseuttisen luokittelujärjestelmän (BCS) I, ja III lääkeaineille, sekä luokan II lääkeaineille, kun saturaatioliukoisuus fysiologisella pH välillä ei rajoita imeytymistä. Muussa tapauksessa tulosten tarkastelussa on kriittisesti arvioitava, onko tekijöillä vaikutusta riskiarvion luotettavuuteen. Simulaatiomallinnuksen heikkoutena ovat oletukset, siksi tulosten tarkastelussa on arvioitava tapauskohtaisesti myös niiden vaikutus mallin erotuskykyyn. Simulaatiomalli on käyttökelpoinen lääkkeiden tutkimus- ja tuotekehitystyössä.
  • Varvikko, Mika (2005)
    Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten, turvallisuuden käsitteen laajenemisen ja päätöksentekojärjestelmän uudistusten myötä Suomen kansallinen turvallisuuspoliittinen päätöksentekomenettely on muuttunut. Toimintaympäristön analysointi, johtopäätökset ja päätöksenteko ovat aiemmasta poikkeavalla tavalla avoimemman arvioinnin kohteena. Parlamentaarisen päätöksentekotavan vahvistaminen on myös lisännyt päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Turvallisuuspolitiikka poliittisena toimintana on muuttunut. Keskeiset turvallisuuspoliittiset toimijat - tasavallan presidentti, pääministeri, ulkoministeri ja puolustusministeri - ovat olleet merkittävässä asemassa valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa. Sen lisäksi, että toimijat ovat vaikuttaneet selonteon sisältöön, heidän turvallisuuspoliittinen reaktiivisuutensa viestittää ympäristöön tietynlaista sanomaa. Pro gradu -tutkielmani päämääränä on analysoida keskeisten turvallisuuspoliittisten toimijoiden reaktiivisuutta vuoden 2004 selonteon valmistelun aikana. Toimijoiden reaktiivisuutta arvioidaan julkisten puheiden perusteella. Arvioinnissa on käytetty toimijakeskeistä järjestelmäanalyysimallia sekä adaptaatioteoriaa. Aineiston käsittely on toteutettu puheaktiteorian ja diskurssianalyysin menetelmin. Tutkimuksessa havaittiin, että toimijoiden reaktiivisuus voidaan ymmärtää kilpailuna siitä, kenen totuus voittaa ja kuka tulkitsee oikein kansan tahtoa. Reaktiivisuudella toimijat muodostavat tietynlaista kuvaa todellisuudesta, jota he pyrkivät hallitsemaan. Tämä voidaan ymmärtää myös pyrkimykseksi hallita sisäistä toimintaympäristöä. Hallitsemalla sisäistä ympäristöä toimijat pystyvät hallitsemaan myös ulkoisesta ympäristöstä tehtäviä tulkintoja ja niiden merkityksiä. Aineiston analysoinnin perusteella voidaan sanoa, että sisäinen toimintaympäristö tarjoaa toimijoille enenevissä määrin läheisiä ja konkreettisia haasteita, joihin heidän tulee reagoida. Kaikki toimijat myös ottavat reaktiivisuudessaan huomioon kansalaisten läheisiksi kokemia asioita. Toimijat painottavat sisäisen ympäristön itsenäisyyttä ja kansallisen harkinnan merkitystä päätöksenteossa. Tällä he tarkoittavat nimenomaan päätöksiä ulkoisen ympäristön haasteisiin vastaamisessa. Voidaankin sanoa, että ulkoisen toimintaympäristön vaikutus reaktiivisuuden alulle panijana on sen suurin - reagointiin pakottava - voima. Tällöin sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvalla kamppailulla oikeasta totuudesta on viime kädessä suurempi vaikutus toimijoiden reaktiivisuuden sisällössä. Rosenaun adaptaatioteorian mukaan mukautuminen tapahtuu sisäisen ja ulkoisen ympäristön vuorovaikutuksessa. Samoin voimavaroiltaan pienten valtioiden tulisi suhteuttaa toimintansa ulkoisen toimintaympäristön asettamien haasteiden mukaisesti. Toimijoiden reaktiivisuuden perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että vuorovaikutuksessa on tapahtunut muutoksia. Sisäisen toimintaympäristön merkitys haasteiden asettajana on vahvistunut. Näyttääkin siltä, että toimijoiden herkkyys sisäisen ympäristön vaatimuksille on kasvanut. Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimijoiden reaktiivisuus on sisäiseen ympäristöön vaikuttamista tietyllä tavalla nähdyn ulkoisen ympäristön haasteisiin vastaamiseksi.