Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 909-928 of 24538
  • Tikka, Katja (Helsingin yliopisto, 2014)
    Ruotsissa perustettiin vuonna 1729 yhdistynyt Sukellus- ja pelastuskomppania, joka jakautui kahteen alaosastoon: Eteläiseen ja Pohjoiseen komppaniaan. Organisaatio toimi Amiraliteettikollegion alaisuudessa ollen sille ilmoitusvelvollinen toiminnastaan. Tutkielmassa pohjustetaan aihetta kartoittamalla ensin meripelastuksen historia ennen vuotta 1729, jonka jälkeen selvitetään komppanian perustamisen syitä ja sitä miten organisaatio rakennettiin ja mihin suuntaan se alkuvuosikymmeninään kehittyi. Tutkimustavoitteena on lisäksi tutkia, keitä tai mitä komppania palveli ja minkälaisia reaktioita se herätti ympäristössään. Ruotsin Sukellus- ja pelastuskomppaniaa on tutkittu vähän, eikä organisaationa käytännössä ollenkaan. Siksi on oleellisen tärkeää selvittää perusteellisesti millaisten säädösten puitteissa komppania toimi, millainen virkamiesorganisaation se tarvitsi toimiakseen ja millaisin työvälinein pelastustöitä tehtiin. Tutkimusaineistona on käytetty pääasiassa alkuperäislähteitä, kuten valtiopäiväkertomuksia ja -päätöksiä, laki- ja säädöskokoelmia, Amiraliteettikollegion alaisuudessa olevia sukellusasiakirjoja sekä merenkulkuun, luotsi- ja tullitoimintaan liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksesta selviää, että yhdistynyt Sukellus- ja pelastuskomppania perustettiin suuren pohjan sodan jälkeen, kun Ruotsi oli menettänyt Itämeren herruuden. Itämeren laivaliikenteen painopiste oli siirtynyt yhä vahvemmin Pietari-Hollanti linjalle, jossa kulki suolan ja puutavaran lisäksi arvolastia vaikkapa Pietarin palatseihin. Komppanioiden toiminta perustui privilegioon eli yksinoikeuteen pelastaa merihätään joutuneita aluksia ja sen lasteja. Eteläinen komppania oli toiminut jo aiemmin hajanaisemmin, kunnes vuonna perustettiin 1729 Pohjoinen komppania ja siihen liitettiin myös Ruotsin eteläiset osat. Tästä alkoi myös aktiivinen valtiopäiväkeskustelu privilegioiden jatkamisesta ja sukelluspalkkioiden määrästä sekä komppanian virkamiesten liian omaehtoisesta palkkioiden lunastustavasta. Lähes jokaisilla valtiopäivillä tarkennettiin voimassaolevia sukellussäädöksiä, mikä vankensi vaiheittain myös komppanian asemaa. Viimeistään 1760-luvulla säädökset olivat tarpeeksi kattavia erilaisia käytännön tilanteita varten. Komppanian toiminnan luonne oli aluksi tiukasti kruunun valvonnan alaista merkantilismin hengen mukaisesti. Käännekohta koko komppanian toiminnassa oli, kun Eteläisen komppanian sukelluskomissaari Petter Pihl anoi valtiopäivillä lupaa huutokaupata ulkomaalaisen aluksen rahdin. Pihl vetosi 1740-luvulla Pohjoisen komppanian alueella tapahtuneeseen samankaltaiseen, mutta ilmeisesti vaatimattomaan huutokauppaan. Huutokauppaluvan turvin koko komppanian toiminta alkoi pohjautua yhä enemmän pelastettujen laivojen lastin takavarikointiin, kunnostamiseen ja huutokauppaamiseen, jonka jälkeen komppania lunasti sukelluspalkkionsa huutokaupan tuloista. Tätä aiemmin komppania oli ottanut oman prosentuaalisen osansa suoraan pelastetusta lastista tavaran muodossa, mikä oli aiheuttanut tyytymättömyyttä pelastetun laivahenkilökunnan kesken. 1760-luvulla Pelastuskomppanian käytännöt olivat vakiintuneet siten, että komissaarit johtivat toimintaa kotikaupungeistaan ja rannikko- ja saaristopitäjissä toimi alempaa virkamiehistöä, kuten rantavouteja. Komissaarit olivat kaupunkien silmäätekeviä henkilöitä, esimerkiksi raatimiehiä ja laivanvarustajia. Kaupunkien raatihuoneilla pidettiin komppanian huutokauppoja ja koko taloudellinen toiminta oli komissaarien hallinnassa. Alkuvuosien nöyrä työskentely amiraliteettikollegion alaisuudessa oli vaihtunut komissaarien itsetietoiseksi toiminnaksi tavoitteena yhä enemmän henkilökohtaisen omaisuuden kasvattaminen. Loppupäätelmänä todetaan, ettei komppania palvellut suoranaisesti merihätään joutunutta laivaliikennettä, vaan sen toimintaa ohjasivat taloudelliset päämäärät. Tämä synnytti eriskummallisen ja ristiriitaisen tilanteen toiminnan motivaatioiden ja moraalisten kysymysten suhteen. Kuitenkaan Ruotsin valtiolla ei ollut tarjota muunlaista mallia meripelastustoiminnan organisoimiseksi, vaikka valtiopäivillä käsiteltiin yhä uudelleen yksinoikeuden peruuttamista ja muita valituksia. Sukellus- ja pelastuskomppaniat toimivat miltei sata vuotta, kunnes laivakannan kehitys 1830-luvulle tultaessa oli muuttanut komppanian toiminnan hyödyttömäksi.
  • Koski, Eero (Helsingin yliopisto, 2012)
    Tutkielma käsittelee Taiteen keskustoimikunnan jakamia säveltaiteen taiteilija-apurahoja. Tarkastelu keskittyy jazzmusiikkiin ja sen saamaan suoraan taiteilijatukeen. Aineisto koostuu Taiteen keskustoimikunnan taiteilija-apurahahakemuksien hakijalistoista vuosilta 2005 - 2010, joista käy ilmi hakijoiden ilmoittamat kaikki aiemmat tuet kolmelta edelliseltä vuodelta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksenä toimii Pierre Bourdieun kulttuuriteoria, jonka periaatteita pyritään soveltamaan taiteilija-apurahaa hakeneiden muusikoiden populaatiosta tehtyjen tilastollisten havaintojen tulkitsemiseen. Tutkimuksen myötä syntyi sekä mielenkiintoista tilastodataa jazzmuusikoiden menestyksestä apurahojen hakemisessa, mutta myös alustavia teoreettisia johtopäätöksiä Bourdieun teorian suhteesta voimakkaasti tuettuun kulttuuriin. Tulokset osoittavat jazzmusiikin olevan varsin tasapuolisessa ja vahvassa asemassa Taiteen keskustoimikunnan säveltaiteen taiteilija-apurahojen jakoprosessissa. Toisaalta jazzmuusikoiden kesken havaittiin koulutuksella olevan merkitystä ilman apurahoja jäämisessä. Nämä tulokset mahdollistavat erilaisia sovelluksia Bourdieun teorioista taiteen kenttien toiminnasta; toisaalta voimakas tuki säveltaiteelle lamaannuttaa kentän sisäisten toimijoiden kamppailua musiikinlajien välillä. Toisaalta apurahajazzin kenttä näyttäisi toimivan ainakin joiltakin osin Bourdieun kuvaamalla tavalla, jossa koulutuksesta seuraava symbolinen pääoma toimii osana apurahajazzin kentälle pääsyä säätelevää mekanismia.
  • Eriksson, Minna (Helsingin yliopisto, 2005)
  • Johansson, Mikael (Helsingin yliopisto, 2007)
    Quantum effects are often of key importance for the function of biological systems at molecular level. Cellular respiration, where energy is extracted from the reduction of molecular oxygen to water, is no exception. In this work, the end station of the electron transport chain in mitochondria, cytochrome c oxidase, is investigated using quantum chemical methodology. Cytochrome c oxidase contains two haems, haem a and haem a3. Haem a3, with its copper companion, CuB, is involved in the final reduction of oxygen into water. This binuclear centre receives the necessary electrons from haem a. Haem a, in turn, receives its electrons from a copper ion pair in the vicinity, called CuA. Density functional theory (DFT) has been used to clarify the charge and spin distributions of haem a, as well as changes in these during redox activity. Upon reduction, the added electron is shown to be evenly distributed over the entire haem structure, important for the accommodation of the prosthetic group within the protein. At the same time, the spin distribution of the open-shell oxidised state is more localised to the central iron. The exact spin density distribution has been disputed in the literature, however, different experiments indicating different distributions of the unpaired electron. The apparent contradiction is shown to be due to the false assumption of a unit amount of unpaired electron density; in fact, the oxidised state has about 1.3 unpaired electrons. The validity of the DFT results have been corroborated by wave function based coupled cluster calculations. Point charges, for use in classical force field based simulations, have been parameterised for the four metal centres, using a newly developed methodology. In the procedure, the subsystem for which point charges are to be obtained, is surrounded by an outer region, with the purpose of stabilising the inner region, both electronically and structurally. Finally, the possibility of vibrational promotion of the electron transfer step between haem a and a3 has been investigated. Calculating the full vibrational spectra, at DFT level, of a combined model of the two haems, revealed several normal modes that do shift electron density between the haems. The magnitude of the shift was found to be moderate, at most. The proposed mechanism could have an assisting role in the electron transfer, which still seems to be dominated by electron tunnelling.
  • Li, Ning (Finnish Society of Forest Science, Finnish Forest Research Institute, Faculty of Agriculture and Forestry of the University of Helsinki, School of Forest Sciences of the University of Eastern Finland, 2012)
    Growing interest in corporate sustainability has translated into growing concerns about how corporate responsibility management can be more effectively integrated with economic business goals, challenging organizations to shift their priorities toward more holistic strategies and performance assessment models which encompass measures related to both multiple stakeholders and responsibilities. Although interactions between corporate (social) strategy, sustainability performance, and business competitiveness have received considerable attention in both theory and practice over the past three decades, the phenomenon is under-investigated in forest-based industry, which is undergoing broad structural changes and global shifts in market demand and supply. This dissertation aims to fill this gap by approaching it from the resource-based view of the firm and empirically investigating a variety of aspects in an attempt to provide an overview of state-of-the-art corporate sustainability in global forest-based industry and to capture a structured view of the relationships between sustainability performance, competitiveness and economic performance among forest-based companies. The results indicate that both larger and small forest-based companies seem to have clear stakeholder orientations. Driven by legal requirements aspects, small companies tend to adopt informal corporate responsibility strategies and tools to meet their stakeholder expectations. A majority of large forest industry companies appear to have implemented corporate responsibility mainly with a profit-maximizing assumption and a relatively defensive approach parallel to and beyond their core business. To these large companies, environmental and economic issues are dominant in disclosure and profitability, while regional differences are not decisive in formulating strategies for sustainability reporting. Furthermore, the results bolster previous findings that have reported a positive return on corporate responsibility initiatives in terms of profitability, suggesting that corporate responsibility can enhance value creation for forest-based companies. To that end, a differentiated business-oriented approach is necessary in managing the business case for sustainability.
  • Kalliola, Kia (2012)
    This study examines the relationship between Corporate Social Responsibility (CSR) and a company’s image as an employer. This theme was chosen because CSR has, according to several scholars, become an increasingly important way for companies to both attract and retain employees. The study was conducted in co-operation with Stora Enso and it focuses on the impact of CSR on Stora Enso’s perceived image as an employer among its current and prospective employees. The study also examines which aspects of CSR are most important to the company’s employees, as well as the similarities and differences between Finland and Sweden in this respect. The theoretical framework of the study is based on previous research on the relationship between CSR and organizations’ ability to attract and retain employees. The data consists of six focus group interviews of which three were conducted in Finland and three in Sweden. The participants of the interviews were Stora Enso’s employees with various backgrounds. Thematization was used to analyze the contents of the data. The principal result of the study is that CSR does not have a direct impact on the company’s perceived image as an employer but instead, perceptions of CSR are strongly influenced by a current or prospective employee’s position and history in the company. For blue-collar employees, CSR serves as an important trust-builder, whereas among white-collar employees, CSR can be used as a tool for strengthening commitment. Young, prospective employees are interested in their own personal development, thus the company can benefit from CSR by finding innovative ways to combine CSR and employee development. According to the research results, employees value a company’s responsibility of its employees higher than other forms of responsibility. All in all, Finnish employees were more critical of the company’s CSR endeavors than Swedish employees. It is concluded that communication targeted to specific employee groups may help in minimizing stakeholder skepticism and generating affirmative CSR perceptions instead.
  • Paananen, Salli-Kaisa (2015)
    Tutkielman aiheena on arabikevään syttymisestä esitettyjen teorioiden muokkaaminen esittämällä ne kausaalikompleksin muodossa, ja ottamalla huomioon myös kyseisen kausaalikompleksin kontingenssi eli sattumanvaraisuus. Työssä keskitytään etenkin Tunisian ja myös Egyptin protestien syttymisestä esitettyihin teorioihin, sillä arabikevät käynnistyi näissä kahdessa arabimaassa alkaneesta liikehdinnästä joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 välisenä aikana. Arabikevään syttymissyistä esitettyjä teorioita kritisoitiin liian yksikertaistavina, sillä ne keskittyivät vain muutamiin syihin tai vain tiettyjen analyysin tasojen tutkiskeluun. Tästä seurasi, ettei arabikevään syttymisen teorioissa huomioitu ilmiön syttymisen syitä tarpeeksi kokonaisvaltaisella tavalla. Tutkielmassa väitetään, että arabikevään syttymissyistä esitettyjä teorioita voi parantaa kahden käytetyn välineen, kausaalikompleksin ja kontrafaktuaalisen analyysin, avulla. Pyrkimyksen taustamotiivina vaikuttaa käsitys siitä, että tiede etenee debattien ja kritiikin avulla kohti parempaa, kattavampaa ja toimivampaa synteesiä. Kriittisen realismin kausaliteettikäsityksen mukaan tapahtumat aiheuttaa aina joukko keskenään toisiinsa vaikuttavia syitä, jotka muodostavat kausaalikomplekseja. Kausaalikompleksin käsitteen avulla voi rakentaa tapahtumille selitysmalleja identifioimalla ja järjestämällä kausaalikompleksin viisi eri elementtiä, toimijat, säännöt, resurssit, käytännöt ja toiminnan, ikoniseksi malliksi, joka on tulkinnallinen kuvaus tutkittavan tapahtuman tai ilmiön mahdolliseseti aikaansaaneesta kausaalikompleksista. Arabikevään syttymisen kausaalisen kompleksin luomisessa havaittiin, että osa arabikevään syistä oli ikään kuin kontekstia taustoittavia, osa tiettyjä kausaalisessa kompleksissa taphatuneita muutoksia esiin tuovia syitä. Yksittäiset teoriat rekonstruoitiin synteesiin, arabikevään syttymisen kausaaliseksi kompleksiksi, josta muodostui yksi mahdollinen askel kohti pluralistisempaa ja holistisempaa teoriaa arabikevään syttymisen syistä. Tutkielmassa pohjustetaan kontrafaktuaalisen analyysin käyttöä ja kontrafaktuaalisten väitteiden esittämiselle asetettuja vaatimuksia maailmanpolitiikan tutkimuksessa. Arabkikevään syttymisen satunnaisuutta painotetaan havaitsemalla arabikevään syttymisestä esitetyn kausaalisen kompleksin kontrafaktuaalisia potentiaaleja eli mahdollisuuksia aktualisoitua eli toteutua toisin. Sosiaalisessa maailmassa, jossa monet tieteen konventioiden perusteella tosiksi olettamamme teoreettiset konstruktiot eivät voi tuottaa paikkansapitäviä lopputuloksia, voi kontrafaktuaalista ajattelua käyttää laajentamaan käsitystämme kausaliteetin todellisesta luonteesta avoimessa, epälineaarisessa ja hyvin sattumanvaraisessa maailmassa.
  • Sironen, Sophia Carita (2007)
    Tutkimusaiheena ovat arabien representaatiot lännestä. Tavoitteena on muodostaa yleiskuva arabiyksilöiden ja -intellektuellien näkemyksistä, joita heillä on lännestä ja läntisestä sivilisaatiosta. Toisena tavoitteena on esittää vastaväitteitä länsimaisille neo-orientalistisille teeseille, joiden mukaan muslimien representaatiot lännestä ovat torjuvia, agressiivisia ja lännenvastaisia. Tutkimuksessa käytän kriittistä lähestymistapaa vertaamalla arabimaailmassa esiintyviä representaatioita länsimaisen tiedeyhteisön esittämiin neo-orientalistisiin argumenteihin. Analyysivaiheessa sovellan diskurssianalyysia Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teorian näkökulmasta. Analyysilla pyrin purkamaan samankaltaisuudet ja erilaisuudet representaatioiden välillä sekä rakentamaan metakerronnan arabialais-muslimidiskurssista suhteessa länteen ja länsimaihin. Analyysin toisessa vaiheessa vertaan arabirepresentaatioita neo-orientalistiin argumentteihin. Tutkimus on metatutkimus, joka koostuu useista aiemmista tutkimuksssta. Tutkimuksen korpus rakentuu kahdentyyppisestä aineistosta: 1) haastatteluista, jotka on suoritettu egyptiläisten, syyrialaisten ja marokkolaisten sosiaalisten ryhmien parissa, sekä 2)merkittävien arabi-intellektuellien diskursseista, pääosin sekundaarilähteinä tutkittuina. Eri aateliikkeiden edustajista, jotka ovat vaikuttaneet arabialaiseen aatehistoriaan 1820-luvulta lähtien, esittelen seuraavat: Rifa al-Tahtawi, Ahmad Faris al-Shidyaq, Jamal al-Din al-Afghani, Muhammad ‘Abduh, Taha Hussein, Sayyid Qutb, Michel ‘Aflaq, Ayatollah Khomeini, Osama bin Laden, Samir Amin, Mohamed A. Jabiri. Tutkimus tuo esille useita malleja kuvata länsimaita. Tutkimus osoittaa, että tutkittujen joukossa ei ole poissulkevasti todistetta länteen suuntautuvasta torjuvasta asenteesta, vaan saman ryhmän sisällä on eriäviä näkemyksiä kuten on eri ryhmien välillä. Tulos poikkeaa johtavien tutkijoiden Bernard Lewisin, Samuel Huntingtonin, Ian Buruman ja Avishai Margalitin näkemyksistä. Tulos myös korostaa sitä tosiasiaa, että lännen representaatiot ovat jatkuvassa muutoksessa toimijoiden, niin uskonnollisten kuin maallisten, arabien parissa.
  • Sironen, Sophia Carita (2007)
    The research subjects of this study are the Arab representations of the West. The aim is to record the competing views of Arab individuals and intellectuals in order to generate some understanding about the Arab attitudes towards the West. Also, a critical approach is brought by comparing the Arab representations with the neo-Orientalist theses, that presented Muslim representations of the West as rejecting, aggressive and anti-Western. The analysis is carried out from the viewpoint of social representations, inspired by Serge Moscovici. The method used is discourse analysis that unravels the similarities and differences between the representations to construct a meta-narrative on the Arab Muslim discourse about the West and Westerners. The second phase of the analysis consist of the comparison of the Arab Muslim representations with the neo-orientalist claims. The study is a meta research gathering former studies. The corpus consists of two kinds of data: 1) interviews carried out among different social groups in Egypt, Syria and Morocco; and 2) discourses from secondary sources of prominent Arab intellectuals. Of those figures, within the intellectual movements, that have influenced the Arab intellectual history since early 1820s, I present Rifa al-Tahtawi, Ahmad Faris al-Shidyaq, Jamal al-Din al-Afghani, Muhammad ‘Abduh, Taha Hussein, Sayyid Qutb, Michel ‘Aflaq, Ayatollah Khomeini, Osama bin Laden, Samir Amin, Mohamed A. Jabiri. From this study focusing on Arabs, different patterns of representing the West can be outlined. The study attests that among the studied, there is no exclusive evidence of rejecting attitude towards the West. This result differs from the assumptions presented by leading scholars Bernard Lewis, Samuel Huntington, and Ian Buruma and Avishai Margalit, and it highlights the fact that representations of the West frequently alter among Arab actors, whether religious or secular.
  • Liukkonen, Tommi (2008)
    Tutkin opinnäytetyössäni saksalaisten 2. syyskuuta 1944 tapahtuneen aselevon julkistamisen jälkeen internoimien suomalaisten merimiesten vaiheita. Aiheesta ei ole olemassa aiempaa akateemista tutkimusta. Tarkoituksenani on ollut selvittää muun muassa internointiin johtanut tapahtumaketju sekä merimiesten vaiheet internointien ja leirivankeuden aikana. Eräs keskeinen tutkimuskysymys oli myös, miksi suomalaiset vielä aselevon jälkeen aikarahtasivat 14 alusta saksalaisten Suomessa olevan sotamateriaalin pois kuljettamista varten. Olen työssäni käyttänyt pääasiassa Kansallis- sekä ulkoministeriön arkistoissa olevaa aineistoa. Tärkeimpiä lähdeaineistojani ovat olleet Kansallisarkistosta löytyvät EK-Valpon pääosaston kuulustelupöytäkirjat sekä Kauppamerenkulun säännöstely- ja ohjaustoimikunnan aineistot (Kamerto), kun taas ulkoministeriön arkistosta olen käynyt läpi muun muassa aineiston 23Y. Merimiesten sodanaikainen internointi. Kuulustelupöytäkirjat valottavat yksilötasolla merimiesten kohtaloita ja pääasiassa ulkoministeriön arkistosta löytyvät aineistot antavat hyvän kuvan viranomaistoiminnasta ja niistä olosuhteista, joissa internointi tapahtui. Aselevon tultua voimaan saksalaiset pidättivät vaikutuspiirissään olleissa satamissa kaikki suomalaiset alukset. Kamerton ryhdyttyä vastatoimiin saksalaiset peruivat laivojen pidätykset, koska he pelkäsivät Birke-suunnitelmansa eli vetäytymisen Lapista vaarantuvan. Suvantovaiheen aikana Kamerto aikarahtasi hallituksen luvalla 14 alusta saksalaisten sotamateriaalin pois kuljettamista varten. Hallituksen kannan mukaan saksalaisten maasta poistumista oli kaikin keinoin autettava, jotta he ehtisivät lähtemään Suomesta 15. syyskuuta mennessä. Saksalaisten epäonnistuneen Suursaaren hyökkäyksen jälkeen välit meririntamalla kuitenkin kiristyivät. Suomi veti aluksensa sotamateriaalin evakuointikuljetuksista pois, mutta kolme alusta ehti Saksaan. Välien kiristyttyä myös Lapissa, saksalaiset internoivat satamissaan olleet suomalaisalukset, jolloin takavarikoiduiksi joutui Norjassa vielä olleet 36 kuunaria sekä Saksan satamissa olleet seitsemän laivaa ja sinne sotamateriaalia tuoneet kolme alusta. Merimiesten kieltäydyttyä astumasta saksalaisten palvelukseen he internoivat Norjassa 118 merimiestä ja Saksassa vastaavasti 229. Saksalaiset takavarikoivat alukset, koska he pelkäsivät niiden joutuvan välirauhansopimuksen mukaisesti Neuvostoliiton haltuun. Saksalaiset sulkivat internoidut lopulta Saksan työ- ja keskitysleireihin. Norjassa internoidut joutuivat Pölitzin rangaistusleiriin, Kielissä internoidut merimiehet Brauner Bergiin ja Danzig-Gotenhafenissa pidätetyt Stutthofin keskitysleirin alaisuudessa olleeseen erikoisleiriin. Kohtelu poikkesi leirikohtaisesti huomattavasti; pahinta oli Pölitzissä ja siedettävimmät olot taas Brauner Bergissä. Koko internoinnin ajan ruotsalaisviranomaiset toimivat Suomen pyynnöstä suojavaltion ominaisuudessa internoitujen asiassa. Ruotsalaisten toiminta olikin ehkä yksi tärkeimmistä tekijöistä, joiden vuoksi internoituja kohdeltiin paremmin kuin muita leireillä olleita vankeja. Suomalaisia ei leireillä surmattu, muuta huonon ravinnon vuoksi heitä sairastui kuolettavasti. Merimiehiä menehtyi myös pommituksissa. Kaikkiaan Saksassa kuoli 26 internoitua suomalaista merenkävijää.
  • Pettinen, Moa (2012)
    Kollektivavtalen har en betydande ställning som fastställare av förhållandena på arbetsmarknaden. Samtidigt har frågor gällande diskriminering i arbetslivet fått en allt centralare roll. För behandling av intressekonflikter i anslutning till arbetslivet har ett speciellt system skapats. Rättstvister, som uppstår på basis av kollektivavtalens innehåll kan föras inför arbetsdomstolen, en specialdomstol vars uppgift är att handlägga och avgöra tvistemål angående arbets- och tjänstekollektivavtal samt tvister som grundar sig på lagar som reglerar dessa. Trots att stadgandena om arbetsdomstolens behörighet i teorin kan verka entydiga och klara framstår frågan i praktiken som mer problematisk. Utgångspunkten för denna studie är arbetsdomstolen och dess behörighet. Syftet är att undersöka arbetsdomstolens behörighet i förhållande till annat rättskipningsförfarande samt att söka klargöra för gällande rätt beträffande behörighetsfrågan och att bidra med egna förslag för lösandet av möjliga problem, som har att göra med behörighetsfrågan. Fokus för undersökningen ligger på behörighetsfrågan i diskrimineringstvister, där gränsdragningen av behörigheten kan anses vara speciellt problematisk. I avhandlingen strävas efter att undersöka när det är fråga om direkt eller indirekt diskriminering i kollektivavtal eller diskriminerande tillämpning av en kollektivavtalsbestämmelse samt hur detta inverkar på dagordningen av ärendet. Även frågan om hur påföljden av diskriminering påverkar behörigheten besvaras. I undersökningen klargörs för kollektivavtalen och kollektivavtalssystemet, det gällande diskrimineringsbestämmelserna samt beröringspunkterna mellan diskriminering och kollektivavtal. Även påföljdssystemet och rättsskyddet vid diskriminering samt arbetsdomstolens uteslutna behörighet granskas och redogörs för. Som en aktuell fråga lyfts frågan om huruvida arbetsdomstolens behörighet i sig kan anses vara diskriminerande fram. Stadgandena om behörigheten nämligen förutsätter att såväl kravet på saklig behörighet som partsbehörighet uppfylls. Oorganiserade arbetstagare har ingen möjlighet att få sitt ärende behandlat i arbetsdomstolen då de saknar partsbehörighet. Detta har biträdande justitiekanslern reagerat på. Han hävdar att arbetsdomstolens behörighet begränsar arbetstagarnas möjligheter att genomföra sina rättsskydd jämlikt. Problemen med domstolens behörighet i diskrimineringstvister ansluter sig ofta till det faktum att diskriminering baserar sig på lagen, som dessutom är tvingande. Rättstvister, som baserar sig på lagstiftningen handläggs i den allmänna domstolen. Kollektivavtalsbestämmelser som strider mot tvingande lagstiftning är ogiltiga i sig. Ändå orsakar diskriminerande kollektivavtalsbestämmelser eller diskriminerande tillämpning av en kollektivavtalsbestämmelse problem och det kan stundom visa sig besvärligt att hitta det rätta forumet för ärendet. En het potatis är även utestängande klausuler i kollektivavtal, som begränsar tillämpningsområdet till dem, som hör till föreningen som ingått eller är delaktig i kollektivavtalet. Frågan om arbetsdomstolens behörighet kan konstateras frambringa flera problem, som försökts lösas i praxisen och genom att skapa nya linjeringar, som kan kritiseras för att vara ogrundade. I undersökningen kommer fram att det finns ett behov av att klargöra stadgandena gällande arbetsdomstolens behörighet. I undersökningen presenteras därmed förslag på hur åtminstone vissa av problemen, som behörighetsfrågan bidrar till, kunde lösas.
  • Järvistö, Camilla (2014)
    I föreliggande avhandling studeras om och hur det sociala arvet haft en roll i hur fyra arbetslösa ungdomars liv har utformat sig. Avhandlingen bygger på narrativa intervjuer med arbetslösa ungdomar och deras föräldrar i syfte att hitta eventuella spår av ett negativt och/eller av ett positivt socialt arv. Avhandlingens forskningsfrågor är följande; 1. Finns det likheter mellan ungdomarnas och föräldrarnas liv? Hur berättar de om sina liv? Kan man se spår av ett negativt och/eller av ett positivt socialt arv? 2. Hur ser de unga själva på sin situation? Vilka hinder ser de för en etablering på den öppna arbetsmarknaden; är det individuella eller strukturella orsaker? 3. Kan man upptäcka gemensamma bakgrundsfaktorer i ungdomarnas liv som kunde förklara deras nuvarande situation som arbetslös? Avhandlingens teoretiska referensram består i teorin om det sociala arvet och teorin om de sociala domänerna med särskild fokus på den psykobiografiska domänen. Avhandlingens metod består av ett kvalitativt tillvägagångssätt med speciell fokus på narrativ metod och analys. Materialet består av nio narrativa intervjuer eller livsberättelser som har analyserats genom en narrativ analys enligt ett läsningssätt som fokuserar på helhet-innehåll i enlighet med Lieblich, Tuval-Masciach och Zilber (1998). I avhandlingen konstateras att det positiva sociala arvet har varit framträdande i alla intervjupersoners liv medan det negativa sociala arvet inte haft en så synlig andel i hur intervjupersonernas liv har utformat sig. Ett förvånande forskningsresultat är att ingen av de fyra ungdomarnas arbetslöshet kan sägas vara ett resultat av ett negativt socialt arv utan det ligger andra orsaker bakom deras arbetslöshet. Ett annat forskningsresultat ger vid handen att en yrkesexamen inte är någon garanti för en etablering på den öppna arbetsmarknaden utan här behövs det vidare forskning om hur man kunde få ungdomarna och arbetsmarknaden närmare varandra. Forskningsresultaten ger vid handen att för de fyra ungdomarna utgjorde det största hindret för att få arbete i det faktum att det inte fanns arbete som motsvarade deras utbildning i den stad där de bodde. De hade med andra ord ”fel” utbildning. Om man ser till forskningsresultaten borde man i allt större grad fokusera på och lyfta fram det positiva sociala arvet och koncentrera sig på de goda långtgående effekterna av denna aspekt av det sociala arvet och inte enbart fokusera på det negativa sociala arvet. Genom att lyfta fram de goda sidorna i en persons liv och förstärka dessa får detta långtgående positiva effekter som kan överföras från en generation till en annan. Nyckelord:arbetslösa ungdomar, socialt arv, domän teori, psykobiografisk domän, narrativ metod
  • Selinheimo, Laura Anna Helena (2008)
    Syftet med denna studie är att granska pågående diskussioner om arbetslösheten. Perspektivet är diskussioner av individer som berörs av arbetslösheten på något sätt, främst de arbetslösa själva. Dessa fungerar som motdiskussioner till diskussionerna om bristen på arbetskraft. Arbetslösheten berör fortfarande en stor del av befolkningen. Som material har använts insändare på Helsingin Sanomat samt Internetdiskussionsspalterna på hs.fi och suomi24.fi som berör ämnet. Metoden som använts är kvalitativ teoribunden innehållsanalys. Målet är att undersöka innehållet i de förda arbetslöshetsdiskussioner, där åsikterna präglas av de egna erfarenheterna. Dessa diskussioner speglas mot tidigare forskningar inom området, speciellt Krolls och Blombergs (2002) undersökning om förda diskussioner om arbetslöshet i svensk och finländsk tidningspress åren 1987 -1997. I materialet problematiseras arbetslösheten främst som ett socialt och ekonomiskt problem. Materialet består av beskrivningar på missförhållanden, dessa åsikter speglar de subjektiva erfarenheterna och ger vidare upphov till förslag till förbättringar. Ett stort tema som behandlas är utbildningens roll i kampen mot arbetslösheten. De arbetskraftspolitiska åtgärderna kritiseras starkt för att vara ineffektiva, men de upplevs också förnedrande av deltagarna. Allmänt är man missnöjd med hur samhället jobbar för att kämpa arbetslösheten. Man frågar sig också huruvida samhället medvetet uppehåller arbetslösheten eller i alla fall är ovillig att på allvar ta itu med problemet. Man menar att förvrängda statistiksiffror för arbetslösheten är något som sägs beskriva samhällets inställning: Man försöker städa upp statistiken, för att inte behöva ta itu med problemet. Ur materialet kommer det också fram väldigt kritiska ställningstaganden mot de arbetslösa, de anses vara omoraliska som låter samhället stå för deras uppehälle. Man menar att då det förekommer brist på arbetskraft, har alla möjlighet till att arbeta. De centrala källorna: Kroll, Christian & Blomberg, Helena (2002), Bergström, Göran & Boréus Kristina (2005), Koistinen, Pertti (1999)
  • Assmuth, Sarah Helena Isabel (2012)
    Arbetsrelaterat välmående är väsentligt för att upprätthålla arbetstagares psykiska och fysiska hälsa. Målet med denna avhandling är att undersöka hur forskare upplever arbetsrelaterat välmående. Fokus ligger på det psykiska välmåendet. Forskningsmaterialet består av intervjuer med sju forskare, vilka arbetar i ett finskt, statligt forskningsinstitut som år 2008 har övergått till en matrisstruktur. Materialet analyseras enligt teoristyrd innehållsanalys. Som teoretisk bakgrund används Edward Decis och Richard Ryans teori om självbestämmande samt Arnold Bakkers och Evangelia Demeroutis modell om arbetets krav och arbetets kraftkällor. Vid den tidpunkt då intervjuerna gjordes verkar kraven överväga kraftkällorna i de intervjuade forskarnas arbete. Dessa forskare upplever att faktorer som balans mellan arbete och fritid, en positiv arbetsgemenskap, omväxling i arbetet och i karriären, arbetets meningsfullhet samt ett kontrollerbart arbete främjar arbetsrelaterat välmående. I den matrisorganisation där forskarna arbetar upplevs dock resursbrist, ökande rollförväntningar, flerprojektarbete samt organisationsförändringar och oklara mål öka arbetspressen och minska arbetsmotivationen samt arbetsglädjen. Då forskningsresultaten speglas mot de ovan nämnda teorierna kan det konstateras att teorierna lyfter fram flera aspekter som verkar vara väsentliga också för dessa forskares arbetsrelaterade välmående. Exempelvis behovet av självbestämmanderätt, tillhörighet och en känsla av kompetens, vars betydelse för välmående lyfts fram i teorin om självbestämmande, syns även i de analyserade forskarintervjuerna. Det som teorierna dock inte betonar är betydelsen av organisationens aktuella situation för det arbetsrelaterade välmåendet. Teorierna lägger inte heller stor vikt vid den betydelse som arbetstagarens personliga egenskaper kan ha för hur faktorer påverkar hans arbetsrelaterade välmående. I intervjuerna framgår också vikten av att arbetet känns som en naturlig del av vardagen och att det finns en balans mellan arbete och fritid. Speciellt i modellen om arbetets krav och arbetets kraftkällor betonas inte betydelsen av arbetsrelaterade faktorers relation till fritidsrelaterade faktorer. Denna relation kan dock i hög grad påverka vilken inverkan olika faktorer har på det arbetsrelaterade välmåendet.
  • Salmi, Linda (2013)
    I dagens samhälle finns det mycket diskussion angående de faktorer som bidrar till att orka arbeta och arbetshälsa. I denna avhandling presenteras några av dessa faktorer. I denna kvantitativa pro gradu-avhandling lades tyngdpunkten välmående på arbetsplatsen utgående från arbetsutmattning och arbetsrelaterad stress. Undersökningen ämnade belysa försäljarnas och butikschefernas arbetsutmattning inom en organisation i Helsingforsregionen och Nyland och hur olika stressfaktorer påverkar denna utmattning. Utgående från tvärsnitsundersökningen, som utfördes med en elektronisk enkät, som bestod av mätarna Bergen Burnout Indicator – 15 och Työstressikysely, framgick det att omkring hälften av arbetstagarna kände sig utmattade. Det framgick även att den mest framstående formen av arbetsutmattning bland dessa arbetstagare var en cynisk inställning till arbetet. Undersökningen påvisade även att det finns ett samband mellan arbetstagarnas arbetsutmattning och upplevelserna av stress. Detta samband ökade då andra stressfaktorer, som till exempel möjlighet att påverka arbetet och belåtenhet, inkluderades.
  • Alanko, Karri (2014)
    Sopimuksen ulkopuolisista edunsaajista välimiesmenettelyssä on keskusteltu ulkomailla aktiivisesti, erityisesti Yhdysvalloissa, mutta aihe on Suomessa ollut harvoin esillä. Tulisiko kolmansien edunsaajien olla sidottuja yleiseen välityslausekkeeseen, joka sisältyy edun myöntävään pääsopimukseen, mikäli lauseke ei nimenomaisesti ota kantaa asiaan? Korkein oikeus käsitteli kysymystä vuoden 2013 lopulla ratkaisussaan KKO 2013:84. Tapauksessa kyse oli siitä, tuleeko edunsaaja katsoa sidotuksi yleiseen välityslausekkeeseen siitä huolimatta, että välimiesmenettelylain kirjallisen sopimuksen vaatimus ei täyttynyt eikä edunsaaja yleensäkään ollut sopinut mistään. Voidaanko pitää esteenä välimiesmenettelylle, että lain vaatimukset eivät lähtökohtaisestikaan täyty ulotettaessa menettely kolmanteen edunsaajaan? Korkeimman oikeuden ratkaisu päätyi sitomaan edunsaajan välityslausekkeeseen, mutta päätöksessä ei juurikaan perusteltu saavutettua lopputulosta, mikä taas on tapauksen tulevan soveltamisen kannalta ongelmallista. Tästä syystä tutkielma pyrkii avaamaan tapauksessa käsittelemättä jääneet kysymykset ja näin ollen päätymään oikeudellisesti perusteltuun lopputulokseen. --- Non-signatory beneficiaries in the context of arbitration is a subject actively debated abroad, especially in the United States, but rarely discussed in Finland. Should such beneficiaries be bound to the general arbitration clause of the underlying contract in which the benefit is granted in case the clause does not specifically address the matter? That is the question resolved by the Finnish Supreme Court in late 2013 in their precedent KKO 2013:84. The issue in the case in question was whether the general arbitration clause should bind the non-signatory beneficiary despite the lack of a written contract – or any contract for that matter – with regard to the beneficiary, which is an essential requirement in any arbitration, as provided in the Finnish Arbitration Act. Moreover, one of the most fundamental principles of arbitration regards the agreement to arbitrate as an absolute necessity. Cases involving non-signatory beneficiaries categorically fail to fulfill these requirements, resulting in ambiguity as to how these situations are to be resolved. The Supreme Court decision, ultimately binding the non-signatory beneficiary, is troublesome as a precedent because it does not clearly state the rationale of its conclusion, therefore leaving its future interpreters in the dark. The thesis aims to revisit the case, address all the relevant issues that the court did not and ultimately reach a legally justifiable resolution.