Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 9200-9219 of 25482
  • Peltonen, Paula (2005)
    Tutkimus tarkastelee yhden suomalaisen it-yrityksen, Satama Interactiven, vuosina 1997-2004 suomalaisessa lehdistössä saamaa julkisuutta narratiivisen analyysin avulla. Työn tavoitteena on hahmottaa Satama Interactivesta lehdistössä kerrottu tarina tutkimalla erilaisia yrityksestä kertovia kirjoituksia sekä hahmottamalla niiden sisältä keskenään koherentteja ja toisiaan vasten tarkasteltuna eriäviä kertomuksia. Tutkimus tarkastelee myös yrityksestä esitettyjen tulkintojen muuttumista ajan kuluessa sekä pohtii tarinan muotoutumiseen mahdollisesti vaikuttaneita seikkoja narratiivisen ja journalistisen tutkimuksen valossa. Työn tieteenfilosofinen lähtökohta on konstruktivistinen, ja aineistoa on hahmotettu postmodernia lähestyvän narratiivisuuden tutkimussuuntauksen pohjalta. Näin ollen narratiiveja on käsitelty ennemmin prosesseina kuin selvärajaisina kokonaisuuksina. Tutkimuksessa Satama Interactiven toimintavuodet 1997-2004 on jaettu neljään, toisistaan sisällöllisesti poikkeavaan ajanjaksoon. Ensimmäinen ajanjakso, Kasvu, käsittää ajan vuoden 2000 tammikuuhun asti. Yrityksen pörssilistautumisesta kertova toinen ajanjakso kertoo helmi-maaliskuusta 2000 ja kolmas, Alamäeksi nimetty ajanjakso käsittää ajan vuoden 2000 huhtikuusta vuoden 2001 syyskuuhun. Neljäs ja viimeinen ajanjakso, Tilinteko, kertoo ajasta vuoden 2001 lokakuun ja vuoden 2004 lopun välillä. Eri ajanjaksojen sisältä on määritelty niiden keskeiset teemat. Teemojen kautta on edelleen edetty teemoista kertovien erilaisten kertojanäänien hahmottamiseen. Tällä tavoin lukijalle muodostuu lopulta kattava kuva lehdistössä esiintyneistä erilaisista kertomuksista, jotka yhdessä kertovat yhden suomalaisen it-yrityksen matkasta it-kuplaan ja lopulta sen yli.
  • Juvonen, Riitta (Helsingin yliopisto, 2014)
    The study examines framing (or projecting) clause complexes in Finnish-language matriculation essays from the point of view of the intersubjective positioning of the writer. The clause complexes investigated comprise of a matrix clause and its complement, mainly an että that or a kuinka/miten how clause. The starting point for the analysis is the assumption that the matrix clause expresses a stance towards the complement and also the potential source of the stance (e.g. Luulen, että / on selvää, että / en tiedä, miksi kissat tarvitsevat paljon unta I think / it s clear that / I don t know why cats need a lot of sleep ). The analysis focuses on how students use these complexes to position themselves in respect to prior texts and to the putative reader: allowing for alternative positions (dialogic expansion) or restricting the dialogic space (dialogic contraction). The study also looks at the relation between the use of dialogic expansion and contraction in clause complexes and a) the communicative task required in the assignment and b) the grade given to the essay. Theoretically and methodologically the study draws on linguistically oriented discourse analysis, especially the study of evaluative language (in particular, the appraisal theory), textual interaction and text type (developed on the basis of e.g. Werlich s typology of textual strategies). The study is based on a corpus of 301 Finnish (mother tongue) matriculation essays given either high or low grades. The study consists of a summary and four published articles. The study shows how framing clause complexes can form rhetorical patterns involving dialogic expansion or contraction within the text. The rhetorical function of the clause complex derives both from the type of the clause complex and its co-text, particularly its text type (e.g. narration, description or exposition). The most clear-cut patterns relate to concession, juxtaposing competing claims, explicating reasoning processes and topic shifting. The patterns consist of sequential actions that stretch over clause boundaries and are accompanied with several cohesive elements. A key finding is that the cohesive function of a pattern is related to intersubjective positioning: to the ways the reader is expected to respond to the claims that are being made and to their relations as presented in the text. However, the study also shows that some of the analyzed clause complexes have only a localized scope, without a clear connection to a rhetorical pattern in the text.
  • Pänkälä, Mari (2003)
    Tässä opinnäytetyössä on tarkoituksena analysoida masennusta koskevia kirjoituksia. Lähestyn masennuksen määrittelemistä eri teorioiden perustalta, koska haluan tuoda esiin miten ongelmaa tarkastellaan eri koulukunnissa. Psykiatrisen, psykoterapeuttisen ja yhteiskuntatieteellisten lähestymistapojen väliset näkemykselliset erot masennuksesta ilmenevät sekä ongelman syitä että eheytymistä koskevissa mielipiteissä. Tutkimuskohteen näkökulmasta opinnäytetyöni sijoittuu lähelle arkikäsitysten (maallikoiden esittämät ajatukset ja mielipiteet)havainnointia, koska olen koonnut aineiston aikakausilehden yleisönosastokirjoituksista. Lähestyn tutkielman empiiristä osuutta positioteoreettisen käsitteistön avulla. Positioiden mukaisesti on mahdollista analysoida erilaisia kirjoituksia niin, että teksteistä avautuvia merkityksiä voidaan tarkastella sekä osana laajempia vuorovaikutuskokonaisuuksia että maennusta ja minuutta koskevina ilmaisuina. Positioteoreettista näkökulmaa esittelevässä luvussa olen kirjoittanut keskeisistä asioista niin, että ne linkittyvät sisällöllisesti myös tutkimuksen empiiriseen osuuteen. Aineiston analysoiminen on tapahtunut teoreettisessa osuudessa pohjustettujen analyyttisten tasojen perustalle. Tämä on tarkoittanut, että masennusta koskevien kielellisten ilmaisujen tulokset ovat kiteytyneet minuutta, yhteiskunnallisia käytäntöjä ja sosiaalisia suhteita luonnehtiviin repertuaareihin. Masennuksen yhteydessä ei kirjoiteta pelkästään itsestä vaan ilmaistaan samalla myös sosiaalisia ja yhteiskunnallisia olosuhteita. Kirjoitusten välistä vuorovaikutuksellisuutta tuon esiin erilaisia kirjeketjuja koskevan analyysin yhteydessä. Masennuksen identiteetit ilmaisevat aineiston keskeisimmät tulokset. Tämän vuoksi identiteettejä ilmaisevat positiot ovat myös yhteenveto tutkimuksen empiriasta. "Luonnettaan ymmärtävä hiljainen masentunut", "Muita kritisoiva hiljennetty masentunut", "Aktiivinen selviytyjä" ja "Aktiivinen masentuja" ovat positioita, joiden avulla pyrin kiteyttämään miten masennuksen ongelma suhteutuu tässä aineistossa itseen ja ympäröivään. Tutkimuksen keskeisiä lähteitä ovat olleet artikkelit, joista Rom Harré ja Luk van Langenhove ovat toimittaneet kirjan (1999) Positioning Theory: Moral Contexts of Intentional Action. Tämän lisäksi Kenneth Gergenin kirjoittaman kirjan (1999) An Invitation to Social Construction sisältämät ajatukset ovat tärkeä osa tutkimuksen paradigmaa.
  • Ventelä, Eveliina (1996)
  • Kuru, Johanna (2010)
    Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) on tärkein Suomessa viljeltävä ruokakalalaji, jonka taloudellisen merkityksen vuoksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ylläpitävät kirjolohen valintajalostusohjelmaa (JALO-valintaohjelma). Kirjolohen jalostusarvostelussa on mukana kasvua, sukukypsyysikää, lihanväriä ja ulkomuotoa kuvaavia ominaisuuksia. Lisäksi valintaohjelmassa tarkkaillaan muotovirheiden yleisyyttä sekä kaihin esiintymistä jalostuspopulaatiossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää löytyykö kirjolohelta kvantitatiivisen ominaisuuden lokuksia (QTL:ia) fileen väri - ja kalan koko-ominaisuuksille. Tutkimuksessa käytetty F2-polven aineisto koostui neljästä risteytysperheestä, joissa P-polven isät olivat amerikkalaista kantaa ja emät JALO-kantaa. QTL-kartoitusta käyttämällä pyrittiin selvittämään löytyykö kirjolohen ruumiinkoko- ja fileen väriominaisuuksista suurivaikutteisia lokuksia, joihin kytkeytyneiden DNA-merkkien avulla kalamateriaalia pystyttäisiin tulevaisuudessa parantamaan merkkiavusteisella valinnalla. Geneettisinä merkkeinä käytettiin useilta eri lohilajeilta löydettyjä mikrosatelliitteja. F2-polven yksilöiden tutkimuksessa käytetyt ominaisuudet mitattiin kolmannen kasvukauden jälkeen Tervossa syksyllä 2006. Tutkimukseen valittiin kuusi ominaisuutta, jotka voitiin jaotella kalan kokoon ja fileen väriin liittyviin ominaisuuksiin. Koko-ominaisuuksia olivat kalan pituus (mm), paino (g) ja filepaino (kahden fileen paino grammoina) ja fileen väriin liittyviä ominaisuuksia roche, valoisuutta kuvaava lave ja värikylläisyys eli cave. Roche-arvo kuvaa visuaalisesti roche-värikortilla määritettyä fileen väriä. Fileenvärin valoisuus ja värikylläisyys mitattiin kolmesti fileen kyljestä spektrofotometrillä ja lopullinen arvo muodostui kolmen mittauksen keskiarvosta. Mittaustuloksista poistettiin ennen QTL-analyysia sukupuolen, sukukypsyyden ja kaihin vaikutus. Tilastolliseen testaukseen käytettiin varianssianalyysia, jolla analysoitiin onko tutkittavissa ominaisuuksissa tietyn DNA-merkin eri genotyyppien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Jokaisessa tutkittavassa ominaisuudessa löydettiin useita suurivaikutteisia lokuksia, jotka alittivat tutkimuskohtaisesti valitun riskitason. Kalan kokoon vaikuttavia QTL-alueita, jotka vaikuttivat sekä pituuteen, painoon että filepainoon löydettiin yhdeksästä eri kytkentäryhmästä. Yhtään pelkästään pituuteen liittyvää suurivaikutteista lokusta ei havaittu, kuten ei myöskään pituuteen ja painoon tai pituuteen ja filepainoon liittyvää QTL:sta. Painoon ja filepainoon liittyviä QTL-alueita löydettiin kymmenestä kytkentäryhmästä. Filepaino oli kalan koko-ominaisuuksista ainoa, jolle löytyi pelkästään kyseiseen ominaisuuteen vaikuttavat QTL:t kahdesta kytkentäryhmästä. Fileen väriin vaikuttavia QTL-alueita löytyi useita. Viidestä kytkentäryhmästä löydettiin QTL, joka vaikutti sekä rocheen, fileen valoisuuteen että värikylläisyyteen. Rocheen ja valoisuuteen vaikuttavia QTL-alueita löydettiin kahdesta kytkentäryhmästä. Valoisuuteen ja värikylläisyyteen vaikuttava suurivaikutteinen lokus löydettiin yhdestä kytkentäryhmästä. Jokaiselle fileen värin muuttujista löydettiin vain kyseiseen ominaisuuteen vaikuttava QTL. Rochelle ja valoisuudelle löydettiin kummallekin yksi QTL ja värikylläisyydelle kaksi vain kyseiseen ominaisuuteen vaikuttavaa QTL:sta. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella merkkiavusteisella valinnalla on mahdollista parantaa tutkimuksessa mukana olleita kalan kokoon – ja fileen väriin liittyviä ominaisuuksia, sillä näihin ominaisuuksiin kytkeytyneitä DNA-merkkejä voitaisiin käyttää yhtenä valintakriteerinä parhaiden jalostusyksilöiden valinnassa.