Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 9200-9219 of 24298
  • Nyström, Sonja (2002)
    Undersökningen som det här pro gradu arbetet är en del av utfördes som en enkätundersökning i Finland och Sverige. I undersökningen deltog respondenter från fyra olika grupper: finskspråkiga finländare (N = 699), finlandssvenskar (N = 563), svenskar (N = 770) och sverigefinländare (N = 528). Den totala svarsprocenten var 49 %. Materialet analyserades med hjälp av statistiska metoder. Målet för det här pro gradu arbetet var att undersöka kontaktens effekt på attityder mellan de fyra grupperna i undersökningen. Attityderna mättes med tre olika mått: en affektiv skala, ett positiv evaluativt index och ett negativt evaluativt index. Resultaten från undersökningen visade att i motsats till kontakthypotesens antagande hade kontakt i sig ett positivt samband med positiva attityder till utgruppen. Däremot fick kontakthypotesen stöd genom att mängden kontakt och graden av bekantskap hade positiva samband med positiva attityder till utgruppen. De här resultaten gällde dock inte i alla fyra grupper och inte heller med alla tre mått på attityder. Enligt den ömsesidiga differentieringsteorin generaliseras de positiva attityder som uppstår i kontakten med utgruppsmedlemmar till utgruppen som helhet ifall gruppmedlemskapet hålls framträdande i kontaktsituationen. Detta undersöktes genom att ta reda på om kontaktens effekt på attityderna till utgruppen modererades av graden av utgruppstypikalitet. I likhet med resultat från andra undersökningar visade det sig att i de fall där moderation förekom hade mängden kontakt och graden av bekantskap en positiv effekt på attityderna endast hos de respondenter som hade kontakt med en utgruppsmedlem som de ansåg att var en mycket typisk representant för utgruppen. Utgruppstypikalitetens modererande effekt förekom endast i två grupper och endast med två av de olika attitydmåtten. Resultaten av analyserna visade således att kontaktens effekt på attityderna till utgruppen är olika beroende av vilka grupper man undersöker och på vilket sätt man mäter attityderna. De viktigaste källorna: Allport 1954; Brown, Vivian & Hewstone 1999; Brown, Maras, Masser, Vivian & Hewstone 2001; Hewstone & Brown 1986.
  • Ihalainen, Katriina (2012)
    Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkasteltiin ryhmienvälisen kontaktin ja ulkoryhmäasenteiden yhteyttä vähemmistövähemmistökontekstissa. Mielenkiinnon kohteena olivat venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten asenteet muiden maahanmuuttajaryhmien edustajia kohtaan. Tarkastelun keskiössä olivat keskeiset kontaktin laadun ja ulkoryhmäasenteiden yhteyttä selittävät tekijät: ryhmienvälinen ahdistus ja sisäryhmänormit. Työn tavoitteena oli erityisesti tarkentaa sosiaalisen identiteetin näkökulmasta käsin, milloin ryhmienvälinen ahdistus välittää kontaktin laadun ja ulkoryhmäasenteiden välistä yhteyttä, ja miksi – minkä prosessin kautta – sisäryhmänormit säätelevät tätä yhteyttä. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostivat kontaktihypoteesi ja sosiaalisen identiteetin teoria. Tutkielman kvantitatiivinen poikkileikkausaineisto (N=132) oli kerätty kyselylomakkeella, joka koostui olemassa olevista ja osin muokatuista mittareista. Tutkielmassa tarkasteltiin muuttujien välisten suorien yhteyksien lisäksi moderaatioita, mediaatioita sekä näiden yhdistelmiä medioitua moderaatiota ja moderoitua mediaatiota. Tutkielman tulokset osoittivat, että, kuten oletettiin, miellyttävät ryhmienväliset kontaktit olivat yhteydessä venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten myönteisiin asenteisiin muiden maahanmuuttajaryhmien edustajia kohtaan. Oletusten mukaisesti havaittiin myös, että ryhmienvälinen ahdistus välitti kontaktin laadun ja ulkoryhmäasenteiden yhteyttä. Epämiellyttävät kontaktit olivat yhteydessä suurempaan ahdistuneisuuteen, mikä puolestaan oli yhteydessä kielteisempiin ulkoryhmäasenteisiin. Tulokset osoittivat myös odotetusti, että sisäryhmänormit säätelivät kielteisten kontaktikokemusten ja ulkoryhmäasenteiden välistä yhteyttä siten, että epämiellyttävät kohtaamiset olivat yhteydessä kielteisempiin ulkoryhmäasenteisiin vain suvaitsemattomassa normiilmapiirissä. Lisäksi tulokset osoittivat, että sosiaalisen identiteetin voimakkuus – samastuminen etniseen ryhmään – selitti sekä ryhmienvälisen ahdistuksen että sisäryhmänormien roolia kontaktin ja ulkoryhmäasenteiden välisessä yhteydessä. Ryhmienvälinen ahdistus toimi oletetusti kontaktin laadun ja ulkoryhmäasenteiden välisen yhteyden välittäjänä vain niillä venäjänkielisillä nuorilla, jotka olivat heikosti samastuneita omaan etniseen ryhmäänsä. Sisäryhmänormit säätelivät kielteisten kontaktikokemusten ja ulkoryhmäasenteiden välistä yhteyttä, mutta toisin kuin tutkielmassa oletettiin. Epämiellyttävät kontaktikokemukset olivat yhteydessä heikkoon sisäryhmäsamastumiseen, mikä puolestaan oli yhteydessä kielteisempiin ulkoryhmäasenteisiin normien ollessa kielteisiä. Tutkielman tuloksia peilattiin aikaisempaan kontaktikirjallisuuteen sekä muun muassa arvioitiin tulosten teoreettista ja käytännöllistä merkitystä ja tuotiin esiin jatkotutkimusehdotuksia.
  • Vatjus, Anne-Elena (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudun ammattioppilaitoksissa opiskelevien asennoitumista ulkomaalaisiin maahanmuuttajiin. Aineisto kerättiin 23.3-6.5.1993 kyselylomakkeella oppilaitoksissa valvottuna kyselynä. Otoskoko on 216 henkilöä. Tutkimuksessa selvitetään oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla tapahtuvan kontaktin sekä autoritaarisuuden vaikutusta opiskelijoiden asennoitumisessa maahanmuuttajiin. Tutkimuksen teoriaosassa selvitetään tutkimuksen kannalta tärkeitä käsitteitä sekä pohjustetaan Suomen ulkomaalaistilannetta 1990-luvun alussa. Kvantitatiivisina analyysimenetelminä käytettiin suoria jakaumia, ristiintaulukointia, regressioanalyysiä, faktorianalyysiä ja summamuuttujia. Tutkimuksen kysymykset on laadittu Magdalena Jaakkolan vuonna 1987 suorittaman tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen keskeinen tulos on, pääkaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat asennoituivat suurimmaksi osaksi negatiivisesti ulkomaalaisten maahanmuuttoon. Ulkomaalaisten läsnäolo koulussa lisäsi ulkomaalaisen tuntemisen mahdollisuutta, mutta kanssakäymissuhteiden syntymiseen samassa oppilaitoksessa opiskelemisella ei juuri ollut vaikutusta. Ulkomaalaisten maahanmuuttoon suhtautuivat selvästi myönteisemmin ne opiskelijat jotka tunsivat ulkomaalaisen henkilökohtaisesti, ja ne jotka olivat matkustelleet ulkomailla 6 kertaa tai useammin. Oppilaitoksen ulkomaalaiskontaktimahdollisuudella ei kuitenkaan näytä olevan vaikutusta ulkomaalaisten vastaanottohalukkuuteen. Ulkomaalaisasenteeseen positiivisimmin vaikuttaa ulkomaalaisen tunteminen työn kautta, seuraavaksi tunteminen naapurina ja ystävänä. Myönteisimpinä asenteet kohdistuvat ulkomaalaisia kohtaan turisteina, ottolapsina sekä opiskelijoina. Autoritaarisuus vaikutti jossain määrin negatiivisesti opiskelijoiden kanssakäymishalukkuuteen ulkomaalaisten kanssa ja halukkuuteen ottaa vastaan maahan tulevia pakolaisia. Tutkimuksessa tärkeimpinä lähteinä käytettiin Magdalena Jaakkolan 1995 kirjaa ”Suomalaisten kiristyvät ulkomaalaisasenteet”, Karmela Liebkindin 1994 kirjaa ”Maahanmuuttajat ja kulttuurien kohtaaminen” ja Miles Hewstonen & Rupert Brownin 1986 kirjaa ”Contact is not enough”.
  • Karjalainen, T. J. J. (2003)
  • Laitinen, Juha-Matti (2009)
    Tässä työssä kontortamännyn mahdollisuuksia metsätaloudessa tarkastellaan puuntuotannon kannattavuuden ja teollisen käytön sekä toimintaympäristön rajoiteiden: ympäristön, yhteiskunnan ja metsänhoidon näkökulmista. Kontortamännyn kasvatuksen kannattavuutta tarkastellaan vertaamalla sitä männyn kasvatuksen kannattavuuteen. Tarkastelu tehdään käyttämällä nettonykyarvolaskentaa. Lisäksi nettonykyarvolaskennan parametreille suoritetaan herkkyysanalyysi, jotta kontortamännyn kasvatuksen kannattavuuteen eniten vaikuttavat tekijät voidaan tunnistaa. Aiheesta tekee käytännöllisesti merkittävän kontortamännyn parempi tuottavuus suhteessa mäntyyn. Tämä vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen nostamalla hakkuukertymiä ja lyhentämällä kiertoaikaa. Työssä käytetyn aineiston ja simulointimenetelmän perusteella lasketut nettonykyarvot kontortamäntyskenaarioille olivat merkittävästi korkeammat kuin vastaaville mäntyskenaarioille lasketut nettonykyarvot, mikä kertoo kontortamännyn hyvästä kannattavuudesta metsänkasvatuksessa. Tuloksia tulkitessa tulee ottaa huomioon simulointimenetelmän rajoitteet sekä aineiston edustavuus. Suurimmiksi toimintaympäristöstä johtuviksi rajoitteiksi todettiin varauksellinen suhtautuminen vieraisiin puulajeihin, sertifioinnin rajoitteet sekä patologiset ja entomologiset riskit. Metsänhoidollisten tekijöiden ei todettu rajoittavan kontortamännyn käyttöönottoa. Merkittävin kysymys, mikä kontortamännyn käyttöönottoon laajassa mittakaavassa liittyy, on että kompensoiko parantunut puuntuotanto ja metsätalouden kannattavuus toimintaympäristön riskit ja rajoitteet.