Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 9204-9223 of 24260
  • Nordström, Nina Maria Ann-Charlotte (2007)
    Syftet med denna avhandling var att studera upplevelse av kontroll i svåra prestationssituationer i yrkesutövning. Av intresse var även kontrollkonstruktioners samband med uttryck för professionalitet. Studien förankrades i det socialkonstruktivistiska paradigmet, med utgångspunkt i hur den sociala verkligheten subjektivt konstrueras. Utgående från kontrollperspektivet studerades socialarbetares upplevelser av kontroll i arbetet med klienter med borderlineproblematik. Dessa utgör ett svårt arbetsobjekt. Frågeställningen - upplevelse av kontrollutövning i arbetet - problematiserades med hjälp av attributionsteori och syn på förmåga, målorientering och bemästringsmönster, samt känsla av självförmåga. Samband mellan konstruktioner av kontroll och yrkesmässighet granskades genom begreppen professionalitet och professionalisering. Forskningsmetoden var kvalitativ. Socialarbetarna intervjuades med halvstrukturerade intervjuer, med narrativa och episodiska inslag. Materialet analyserades genom tematisk kodning. På basen av resultaten gällande hur socialarbetarna attribuerade till den krävande klientkontakten, hurdana målorienteringar och bemästringsmönster de beskrev, samt hurdan känsla av självförmåga de uttryckte, formades ett enhetligt och teoretisk förståeligt mönster. Detta konsekventa mönster utgjorde studiens väsentligaste kontribuering. En indelning i två grupper gjordes, utgående från socialarbetarnas beskrivningar av sin kontrollutövning i arbetet. Grupp 1 karakteriserades av beskrivningar av bristande kontroll, undvikande av utmaningar och statisk syn på förmåga. Kännetecknande för denna grupp var en särskild beskrivning av kontrollutövningen, som motsvarades av en kontrollillusion. Det specifika sättet att attribuera (externa, instabila och kontrollerbara attributioner), verkade sammanfalla med prestations- och/eller undvikande orientering i arbetet, problemundvikande bemästring och självhandikappande, insnävade prestationer, samt med känsla av låg självförmåga. Grupp 2 kännetecknades av beskrivningar av övertygande kontroll, inlärningsorientering och dynamisk syn på förmåga. Karakteristiskt för denna grupp var att eget ansvarstagande i krävande situationer (kombinerade interna och externa attributioner) verkade sammanfalla med inlärningsorientering i kombination med prestationsmål, problemlösande bemästring och självutveckling, komplexa prestationer, samt med känsla av hög självförmåga i arbetet. Möjligen kunde grupp 1 och 2 ses som två cykliskt kumulativa spiralprocesser, endera utvecklingsbefrämjande eller utvecklingshämmande. Även graden av professionalitet blev ett relevant resultat. Graden av professionalitet syntes sammanfalla med arten av kontrollbeskrivning. Ur denna professionalitetssynvinkel benämndes grupp 1 ”de semiprofessionella” och grupp 2 ”de professionella” på basen av hur yrkesutövningen och professionaliteten kom till uttryck i socialarbetarnas beskrivningar och konstruktioner. Resultaten antydde att en professionalisering av det sociala arbetet utöver praktisk kunskap även förutsatte teoretiskt kunnande, samt utvecklad reflektivitet och självutveckling. Relevanta källor: Bandura (1997), Dweck (2000), Niemivirta (1999), Weiner (1986)
  • Juvonen, Tarja Hannele (2009)
    Tässä artikkeliksi tarkoitetussa ammatillisessa lisensiaatintutkimuksessa tarkastellaan Helsingin keskustassa toimivan etsivän työn ryhmän, Luotsin, toimintaa ja erityisesti työotteeseen liittyviä kontrollin ulottuvuuksia. Kontrolli ymmärretään tässä artikkelissa erilaisina mikrotasoisina, etsivään työmenetelmään ja sen toimintakäytäntöihin liittyvinä intentionaalisina toimintatapoina, jotka kohdentuvat etsivän työn asiakasnuoriin. Kontrollin perusteluna on yleisesti yhteiskunnassa konstruoitu ja eritasoisesti hyväksytty norminmukainen ja ennustettava toiminta, joka on artikuloitunut osaksi työskentelyn, tässä etsivän työn, käytäntöjä, periaatteita ja tavoitteita. Tutkimuksen aineisto koostuu etsivän työn Luotsin dokumentointiin liittyvistä asiakirjoista: työsuunnitelmat, kenttälomakkeet ja yhteenvedot tehdystä työstä sekä työryhmän kehittämispäivien nauhoituksista litteroidut tekstit. Aineisto muodostuu kokonaisuudessaan 251 sivusta (A4) koneella kirjoitettua tekstiä. Tästä sivumäärästä työsuunnitelmia on viisi sivua, varsinaisia kenttälomakkeita 182 sivua, yhteenvetoja 31 sivua sekä kehittämispäivien taltiointien purkuja 33 sivua. Keskeisen osan aineistoa muodostavat kenttälomakkeet, joihin työryhmä dokumentoi ja analysoi päivittäin kadulla tehtävää työtä. Artikkelin teoreettis-metodologisena orientaationa nojaudutaan sosiaaliseen konstruktionismiin ja aineiston analyysimenetelmänä hyödynnetään sisällönanalyysiä. Aineistosta on paikannettu kontrolliksi tulkittavia merkityssisältöjä liittyen Luotsin työntekijöiden kadulla tapahtuvaan havainnointitehtävään, auttamistyön rajojen asettamiseen, nuorten tahdon vastaiseen toimintaan, neuvottelevaan kontrolliin sekä lisäksi liittoutuvaan kontrolliin, jossa etsivän työn tekijät asiakasnuoria auttaakseen liittoutuvat vahvemman viranomaistahon kanssa, kuten lastensuojelu. Kontrollin viitekehys on etsivän työn lähtökohdista, joita ovat luottamus, kunnioitus sekä nuoren päätäntävalta itseään koskevissa asioissa, huolimatta selkeästi erottuva elementti työssä. Tasapainoilu nuoren itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen ja eritasoisen kontrolloinnin välillä muodostuu etsivässä työssä monimutkaiseksi ammatilliseksi harkinnaksi ja päätöksenteoksi vaativassa toimintaympäristössä, kadulla.
  • Heikkilä, Harri, Olavi (2004)
    Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää henkilökohtaista tietokonetta ja sen käyttöliittymän kehitystä sekä tietokoneen roolin muuttumista sosiaalisena prosessina. Tutkimusongelmaa tarkastellaan sijoittamalla muutokset laajempaan teknologisen kehityksen ja sen tutkimuksen yhteyteen. Tutkielman pääkysymykset voidaan muotoilla seuraavasti. Miten yhteiskunnalliset tekijät ja sosiaaliset ryhmät vaikuttivat henkilökohtaisen tietokoneen muokkautumiseen? Miten ja miksi tietokoneen funktio muuttui? Onko tietokone saavuttanut lopullisen muotonsa vai voiko uusi muutos tapahtua? Tutkielmassa selvitellään teknologisten innovaatioiden kehitystä valtion, markkinoiden, talouden ja sosiaalisen ympäristön roolia sekä pohditaan teknologian itseohjautuvuutta ja urautumistaipumusta. Tärkeimpinä lähteinä on käytetty Wiebe Bijkerin (1989) ja Brian Winstonin (1998) malleja teknologian muotoutumista sekä Andrew Feenbergin (2002) teosta ”Transforming Technology”. Tutkimukseen sisältyvä historiallinen katsaus tietokoneen ja käyttöliittymän synnystä ja kehittymisestä on rakennettu yhdistämällä Winstonin ja Bijkerin malleja. Olen jakanut tietokoneen kehityksen kahteen pääjaksoon, keskitetyn ja hajautetun tietokoneen käytön aikaan. 1970-luvulla alkanut henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyminen merkitsi siirtymistä pois keskitetystä mallista kohti hajautettua mallia ja aloitti suuren murroksen tietokoneen käytössä. Tämän hajautetun tietokonekulttuurin ajan olen edelleen jakanut kolmeen ajanjaksoon. 1970-luvulla vallinnutta pioneerien kautta kuvaa suhtautuminen tietotekniikkaan itseisarvona, 1980-lukua hallinnutta diversiteetin aikaa leimasi useiden rinnakkaisten vaihtoehtojen olemassaolo. Modernin henkilökohtaisen tietokoneen käsitteen vakiinnuttua 1990-luvulla siirryttiin yhdenmukaisuuden kauteen, jossa tietokonekokemus muodostuu lähes kaikille käyttäjille samalta pohjalta. Tutkimuksessa todetaan, että teknologista kehitystä on vaikea ennustaa, koska se on monenkaltaisten sosiaalisten jännitteiden ja markkinavoimien ohjaama tapahtuma, jonka aikana tekninen innovaatio saattaa kehittyä kokonaan toiseksi kuin oli suunniteltu. Eräs tällainen arvaamaton ja kehitykseen vaikuttava tekijä on ns. tulkinnallinen jousto, joka tarkoittaa sitä, että tekniikan loppukäyttäjäryhmä saattaa nähdä teknologian aivan toisella tavalla kuin sen suunnittelijaryhmään tai tietotekniikan eliittiin kuuluva henkilö ja muokata sitä omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Tästä oli kysymys myös henkilökohtaisen tietokoneen kohdalla, jossa hajautetun tietokoneen käytön mallin yleistyminen jäi tekniseltä eliitiltä havaitsematta 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Se tulkitsi tietokoneen käsitettä vallitsevasta keskitetystä mallista käsin. Yleistyvät mikrotietokoneet nähtiin helposti ”atk-leluina”, ei tietokoneina. Keskitettyyn malliin kuulunut asiantuntijavaltaisuuden ja vaikean käytettävyyden perinne, koneen diskurssin noudattaminen, eli hajautetun tietokonemallin aikana vielä konekielisenä käyttöliittymänä. Koneen diskurssin ja graafisen käyttöliittymän humaanin diskurssin välinen kilpailu 1980-luvulla oli samalla demokraattisen ja asiantuntijavaltaisen tietokoneenkäytön välinen kamppailu. Aikalaiskommenteista ammattilehdissä voi vetää johtopäätöksen, jonka mukaan modernin henkilökohtaisen tietokoneen prototyypin graafista käyttökonseptia tulkittiin atk-eliitin piirissä saman kaltaisesti kuin koko mikrotietokonetta aiemmin.
  • Nikunen, Sanna; Tuuri, Leena (1994)
    Nämä syventävät opinnot koostuvat kolmesta osasta.Tutkimusosa käsittelee kontrolloidusti furosemidiä vapauttavan puristuspäällystys tabletin käyttäytymistä in vitro ja in vivo kokeissa. Tutkittavat tabletit koostuivat kahdesta kerroksesta. Furosemidin määrä sekä HPMC:n (hydroksipropyylimetyyliselluloosa) viskositeetti ja määrä vaihtelevat. In vivo kokeissa mitattiin furosemidin pitoisuutta plasmassa ja seurattiin röntgenologisesti tabletin hajoamista koiran ruoansulatuskanavassa. Vaihtelemalla furosemidin määrääytimen ja kuoren välillä voidaan säädellä furosemidin vapautumista. Röntgenkuvista havaittiin, että hajoamisnopeuteen vaikutti kuoren koko. Ruokituilla koirilla tabletti viipyi mahalaukussa hajoamiseen asti. Kirjallisuuskatsauksen ensimmäisessä osassa käsitellään lääkeaineiden imeytymistä ruoansulatuskanavasta koirilla. Osa käsittelee lääkeaineiden yleisiä imeytymisperiaatteita ruoansulatuskanavasta ja koiran ruoansulatuskanavan fysiologisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat lääkeaineen vapautumiseen ja imeytymiseen ruoansulatuskanavasta. Lisäksi tarkastellaan lääkemuodon, lähinnä tabletin, fysikokemiallisia ominaisuuksia ja valmistukseen liittyviä seikkoja, jotka vaikuttavat lääkeaineen vapautumiseen jaimeytymiseen ruoansulatuskanavasta. Kirjallisuuskatsauksen toisessa osassa käsitellään aluksi furosemidin farmakologiaa lähinnä koirilla.Lopuksi luodaan katsaus furosemidin kliiniseen käyttööntarkastelemalla tavallisimpia koirien furosemidillä hoidettavia sairauksia.