Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 9204-9223 of 25479
  • Pänkälä, Mari (2003)
    Tässä opinnäytetyössä on tarkoituksena analysoida masennusta koskevia kirjoituksia. Lähestyn masennuksen määrittelemistä eri teorioiden perustalta, koska haluan tuoda esiin miten ongelmaa tarkastellaan eri koulukunnissa. Psykiatrisen, psykoterapeuttisen ja yhteiskuntatieteellisten lähestymistapojen väliset näkemykselliset erot masennuksesta ilmenevät sekä ongelman syitä että eheytymistä koskevissa mielipiteissä. Tutkimuskohteen näkökulmasta opinnäytetyöni sijoittuu lähelle arkikäsitysten (maallikoiden esittämät ajatukset ja mielipiteet)havainnointia, koska olen koonnut aineiston aikakausilehden yleisönosastokirjoituksista. Lähestyn tutkielman empiiristä osuutta positioteoreettisen käsitteistön avulla. Positioiden mukaisesti on mahdollista analysoida erilaisia kirjoituksia niin, että teksteistä avautuvia merkityksiä voidaan tarkastella sekä osana laajempia vuorovaikutuskokonaisuuksia että maennusta ja minuutta koskevina ilmaisuina. Positioteoreettista näkökulmaa esittelevässä luvussa olen kirjoittanut keskeisistä asioista niin, että ne linkittyvät sisällöllisesti myös tutkimuksen empiiriseen osuuteen. Aineiston analysoiminen on tapahtunut teoreettisessa osuudessa pohjustettujen analyyttisten tasojen perustalle. Tämä on tarkoittanut, että masennusta koskevien kielellisten ilmaisujen tulokset ovat kiteytyneet minuutta, yhteiskunnallisia käytäntöjä ja sosiaalisia suhteita luonnehtiviin repertuaareihin. Masennuksen yhteydessä ei kirjoiteta pelkästään itsestä vaan ilmaistaan samalla myös sosiaalisia ja yhteiskunnallisia olosuhteita. Kirjoitusten välistä vuorovaikutuksellisuutta tuon esiin erilaisia kirjeketjuja koskevan analyysin yhteydessä. Masennuksen identiteetit ilmaisevat aineiston keskeisimmät tulokset. Tämän vuoksi identiteettejä ilmaisevat positiot ovat myös yhteenveto tutkimuksen empiriasta. "Luonnettaan ymmärtävä hiljainen masentunut", "Muita kritisoiva hiljennetty masentunut", "Aktiivinen selviytyjä" ja "Aktiivinen masentuja" ovat positioita, joiden avulla pyrin kiteyttämään miten masennuksen ongelma suhteutuu tässä aineistossa itseen ja ympäröivään. Tutkimuksen keskeisiä lähteitä ovat olleet artikkelit, joista Rom Harré ja Luk van Langenhove ovat toimittaneet kirjan (1999) Positioning Theory: Moral Contexts of Intentional Action. Tämän lisäksi Kenneth Gergenin kirjoittaman kirjan (1999) An Invitation to Social Construction sisältämät ajatukset ovat tärkeä osa tutkimuksen paradigmaa.
  • Ventelä, Eveliina (1996)
  • Kuru, Johanna (2010)
    Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) on tärkein Suomessa viljeltävä ruokakalalaji, jonka taloudellisen merkityksen vuoksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ylläpitävät kirjolohen valintajalostusohjelmaa (JALO-valintaohjelma). Kirjolohen jalostusarvostelussa on mukana kasvua, sukukypsyysikää, lihanväriä ja ulkomuotoa kuvaavia ominaisuuksia. Lisäksi valintaohjelmassa tarkkaillaan muotovirheiden yleisyyttä sekä kaihin esiintymistä jalostuspopulaatiossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää löytyykö kirjolohelta kvantitatiivisen ominaisuuden lokuksia (QTL:ia) fileen väri - ja kalan koko-ominaisuuksille. Tutkimuksessa käytetty F2-polven aineisto koostui neljästä risteytysperheestä, joissa P-polven isät olivat amerikkalaista kantaa ja emät JALO-kantaa. QTL-kartoitusta käyttämällä pyrittiin selvittämään löytyykö kirjolohen ruumiinkoko- ja fileen väriominaisuuksista suurivaikutteisia lokuksia, joihin kytkeytyneiden DNA-merkkien avulla kalamateriaalia pystyttäisiin tulevaisuudessa parantamaan merkkiavusteisella valinnalla. Geneettisinä merkkeinä käytettiin useilta eri lohilajeilta löydettyjä mikrosatelliitteja. F2-polven yksilöiden tutkimuksessa käytetyt ominaisuudet mitattiin kolmannen kasvukauden jälkeen Tervossa syksyllä 2006. Tutkimukseen valittiin kuusi ominaisuutta, jotka voitiin jaotella kalan kokoon ja fileen väriin liittyviin ominaisuuksiin. Koko-ominaisuuksia olivat kalan pituus (mm), paino (g) ja filepaino (kahden fileen paino grammoina) ja fileen väriin liittyviä ominaisuuksia roche, valoisuutta kuvaava lave ja värikylläisyys eli cave. Roche-arvo kuvaa visuaalisesti roche-värikortilla määritettyä fileen väriä. Fileenvärin valoisuus ja värikylläisyys mitattiin kolmesti fileen kyljestä spektrofotometrillä ja lopullinen arvo muodostui kolmen mittauksen keskiarvosta. Mittaustuloksista poistettiin ennen QTL-analyysia sukupuolen, sukukypsyyden ja kaihin vaikutus. Tilastolliseen testaukseen käytettiin varianssianalyysia, jolla analysoitiin onko tutkittavissa ominaisuuksissa tietyn DNA-merkin eri genotyyppien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Jokaisessa tutkittavassa ominaisuudessa löydettiin useita suurivaikutteisia lokuksia, jotka alittivat tutkimuskohtaisesti valitun riskitason. Kalan kokoon vaikuttavia QTL-alueita, jotka vaikuttivat sekä pituuteen, painoon että filepainoon löydettiin yhdeksästä eri kytkentäryhmästä. Yhtään pelkästään pituuteen liittyvää suurivaikutteista lokusta ei havaittu, kuten ei myöskään pituuteen ja painoon tai pituuteen ja filepainoon liittyvää QTL:sta. Painoon ja filepainoon liittyviä QTL-alueita löydettiin kymmenestä kytkentäryhmästä. Filepaino oli kalan koko-ominaisuuksista ainoa, jolle löytyi pelkästään kyseiseen ominaisuuteen vaikuttavat QTL:t kahdesta kytkentäryhmästä. Fileen väriin vaikuttavia QTL-alueita löytyi useita. Viidestä kytkentäryhmästä löydettiin QTL, joka vaikutti sekä rocheen, fileen valoisuuteen että värikylläisyyteen. Rocheen ja valoisuuteen vaikuttavia QTL-alueita löydettiin kahdesta kytkentäryhmästä. Valoisuuteen ja värikylläisyyteen vaikuttava suurivaikutteinen lokus löydettiin yhdestä kytkentäryhmästä. Jokaiselle fileen värin muuttujista löydettiin vain kyseiseen ominaisuuteen vaikuttava QTL. Rochelle ja valoisuudelle löydettiin kummallekin yksi QTL ja värikylläisyydelle kaksi vain kyseiseen ominaisuuteen vaikuttavaa QTL:sta. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella merkkiavusteisella valinnalla on mahdollista parantaa tutkimuksessa mukana olleita kalan kokoon – ja fileen väriin liittyviä ominaisuuksia, sillä näihin ominaisuuksiin kytkeytyneitä DNA-merkkejä voitaisiin käyttää yhtenä valintakriteerinä parhaiden jalostusyksilöiden valinnassa.
  • Lakovaara, Ilkka (1995)
    Tämä syventävien opintojen tutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosan.Kirjallisnuskatsauksessa käsitellään kirjolohen lihaksen normaali anatomiaa, tutustutaan kirjolohen lihaksessa tapahtuviin aiheeseen liittyviin patologisiin muutoksiin ja näitä muutoksiamahdollisesti aiheuttaviin ravintotekijöihin. Lisäksi perehdytään melaniinin sisältäviin soluihinja niiden osuuteen sairauksissa sekä tutustutaan kalan mustapilkkutautiin ja siihen liittyviinaikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viljellyn kirjolohen lihassa esiintyvien mustienpisteiden levinneisyyttä maassamme ja pyrkiä selvittämään taudin etiologisia tekijöitähistopatologisin keinoin. Sairauden levinneisyyttä maassamme tutkittiin neljällekymmenelle kirjolohen tuottajalle jakasvattajalle lähetetyn kyselykirjeen avulla. Laitokset olivat eritasoisia ja sijaitsivat eri puolillaSuomea. Histologisen tutkimuksen aineisto käsitti viisitoista kirjolohinäytettä, joistakahdeksan saatiin kyselylomakkeen palautteena eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokseen.Kirjolohista otettiin sekä sairasta että tervettä lihaskudosta histologisia tutkimuksia varten.Kudosnäytteitä tutkittiin sekä valo- että elektronimikroskoopilla.. Vertailun vuoksi Kanadastatuotujen, savustettujen siikojen lihaskudoksesta otettiin kudosnäytteet, koska niillä olimakroskooppisesti samankaltaisia muutoksia kuin kirjolohilla. Kirjolohipreparaatit värjättiinhematoksyliini-eosiini-, Kossa-, Herovici- ja PAS-värjäyksillä. Histologisissa tutkimuksissakiinnitettiin huomiota lihaskudoksen patologisiin muutoksiin sekä pyrittiin löytämäänmahdollinen mustapiLkkutaudin aiheuttava etiologinen agentti. Tulokset osoittavat, että kirjolohen mustapilkkutautia esiintyy maassamme kaikkialla, tosinvain vähäinen osa laitosten kaloista on sairastunut. Toisin kuin Kanadasta tuodulla siiallakirjolohen mustapilkkutaudin aiheuttaja ei ole loinen. Muutokset kirjolohien lihassa mustienpisteiden läheisyydessä ovat kroonisia. Ne ovat niin laajoja, että ne aiheutuvat todennäköisestijoko stressistä, väärästä ravinnosta tai näiden yhteisvaikutuksesta.
  • Laaksonen, Kari-Matti (2014)
    Tämä työ käsittelee Puolangan kirkkoherran Jussi Järvilehdon kommunismia ja kristinuskoa käsitelleitä kirjoituksia vuosina 1959-1960 sekä niiden vastaanottoa. Järvilehto kirjoitti kyseisenä aikana kaksi "poliittista paimenkirjettä" seurakuntalaisilleen sekä yhden aihetta käsitelleen kirjasen. Kaikissa niissä kirkkoherra katsoi, ettei kristityn tule kannattaa SKDL:ää. Tutkimuksessa kysytään miksi eteläpohjalaistaustainen Järvilehto kirjoitti nämä kirjoitukset. Tutkimuksessa kartoitetaan sitä (ongelma)kokonaisuutta, johon Järvilehdon kirjoitukset olivat vastaus. Moni porvari nukkui yönsä 1950-luvun lopulla huonosti. Kaikkien ennusmerkkien vastaisesti SKDL oli saanut vaalivoiton vuoden 1958 eduskuntavaaleissa. Tämä herätti myös tieteellistä mielenkiintoa. Nousevan yhteiskuntatieteen, erityisesti pian muotitieteeksi muodostuvan sosiologian piirissä kommunismi jaettiin korpi- ja teollisuuskommunismiksi. Termi "korpikommunismi" vakiintui Itä- ja Pohjois-Suomen luonnehtimaan Itä- ja Pohjois-Suomen kommunismia. Puolanka kuului SKDL:n ja Maalaisliiton kannatuksen ydinalueisiin. Vuoden 1960 kunnallisvaaleissa moni kuntalainen pelkäsi, mutta vähintään yhtä moni myös toivoi, että SKDL kipuaisi kunnan valtapuolueeksi. Tässä poliittisesti kiperässä tilanteessa seurakunnan kirkkoherra kirjoitti poliittiset paimenkirjeensä, joissa ohjeisti seurakuntalaisiaan välttämään SKDL:n kannattamista. Jussi Järvilehdon kirjoitukset herättivät keskustelua pitkin vuotta 1960 etenkin kirkollisessa Kotimaassa ja SKDL:n valtakunnallisessa äänenkannattajassa Kansan Uutisissa sekä Oulussa ilmestyvässä Kansan Tahdossa. Lisäksi Eila Jokelan artikkeli tammikuun 1960 Suomen Kuvalehdessä herätti vilkkaan keskustelun kristinsuskosta ja kommunismista, johon myös kirkkoherra Järvilehto osallistui. SKDL:n ja SKP:n Kainuun piirijärjestöjen ja Puolangan osastojen asiakirjoissa jäljet Järvilehdon kirjoituksista sen sijaan osoittautuivat vähäisemmiksi. Jussi Järvilehto oli maalaisliittolainen, alkiolaisesta köyhän asiaa ajaneesta porvarillisesta radikalismista sekä eteläpohjalaisesta yhteiskunnallisesti aktiivisesta ja antikommunistisesta herännäisyydestä vaikutteita saanut pappi. Tutkimuksessa katsotaan, että kun koko maassa kommunismin kannatus oli 1950-luvun lopulla nousussa ja Puolangalla käytiin kiivasta kamppailua SKDL:n ja Maalaisliiton välillä, olisi Järvilehdon tausta huomioiden ollut pikemminkin pieni ihme, jos kirkkoherra olisi tyytynyt seuraamaan tapahtumien kulkua sivusta.
  • Saurama, Anna (Helsingin yliopisto, 2012)
    Tutkimus käsittelee kirkkoa ja metallimusiikkia ensimmäisen Metallimessun herättämässä mielipiteenvaihdossa. Aineistona on internetissä käyty keskustelu kolmella eri foorumilla: Metalliunionissa, Imperiumissa ja Metallimessun www-sivujen vieraskirjassa. Tutkimus kysyy millaisia diskursseja kirkosta, metallimusiikista ja näiden kahden välisestä suhteesta Metallimessun herättämässä keskustelussa esiintyy, ja miten nämä diskurssit rakentuvat. Työn taustana on metallimusiikista ja -kulttuurista, erityisesti äärimetallista ja kristillisestä metallista tehty aiempi tutkimus. Tutkimus kuuluu uskonnonsosiologian alaan, ja sen teoreettisena viitekehyksenä toimii yhteiskunnan funktionaalinen erilaistuminen sellaisena kuin se ilmenee Niklas Luhmannin järjestelmäteoriassa ja sen uskontotieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksen metodina on diskurssianalyysi. Analyysi etenee tutkimalla eri subjektipositioita, niistä käsin tapahtuvan argumentaatiota ja argumentaatiosta rakentuvia diskursseja. Analyysin esiin tuomia diskursseja tarkastellaan sekä suhteessa aiempaan tutkimukseen että teoreettiseen viitekehykseen valossa. Analyysini perusteella Metallimessun herättämässä keskustelussa esiintyy kirkosta, metallimusiikista ja näiden välisestä suhteesta viisi erilaista diskurssia: kristillinen metalli, äärimetalli, aikamme metalli, aikamme kirkko ja maallistunut kirkko. Kristillinen metalli -diskurssi rakentuu argumenteille kristillisen sanoman ensisijaisuudesta ja metallimusiikin soveltuvuudesta ylistämiseen. Äärimetalli -diskurssia rakentavat argumentit metallin antikristillisyydestä, tuomitsevasta ja tuputtavasta kirkosta sekä uskontojen haitallisuudesta. Aikamme metalli -diskurssissa esitetään metallin ja kristinuskon välisen vastakkainasettelun olevan paikkansapitämätön. Aikamme kirkko -diskurssissa rakentuu kuva kirkosta tehtäväänsä toteuttavana, uudistuvana ja elämyksiä tarjoavana, kun taas maallistunut kirkko -diskurssin mukaan kirkko on periaatteistaan luopunut, markkinavoimien pauloissa ja rahanahne. Kristillisen metallin ja äärimetallin diskurssit ovat analyysini mukaan yhteneväiset äärimetalli- ja kristillisen musiikin skeneistä tehdyn aiemman diskursiivisen tutkimuksen kanssa. Diskurssit aikamme kirkko ja maallistunut kirkko ilmentävät toisilleen vastakkaisia käsityksiä, kun diskursseja tarkastellaan yhteiskunnan funktionaalisen erilaistumisen teorian valossa. Aikamme kirkko -diskurssissa Metallimessu esitetään täysin kirkon funktion mukaisena toimintana. Tämän diskurssin argumentaatiota voidaan tarkastella myös kirkon itsereflektiona, jolloin se näyttäytyy tradition uudelleentulkintana. Maallistunut kirkko -diskurssissa Metallimessu puolestaan näyttäytyy toimintana, jossa kirkon performanssi painottuu funktion kustannuksella.