Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 9220-9239 of 24494
  • Nieminen, Susanna (2001)
    Pro gradu -työn tarkoituksena oli luoda kompetenssien kartoittamisen malli, joka tukee myös organisaation osaamisen kehittämistä. Mallin tulisi toimia apuvälineenä osaamislähtöisessä strategisessa suunnittelussa. Sen tulisi tuoda esille ne osa-alueet, joista organisaation kompetenssit koostuvat ja osa-alueiden välinen dynamiikka. Lisäksi tavoitteena oli tehdä mallin avulla osaamisanalyysi käyttämällä mahdollisimman paljon organisaatiossa muuhun tarkoitukseen kerättyä informaatiota. Kompetenssien kartoittamisen mallin keskeisimpänä viitekehyksenä toimivat älyllisen pääoman viitekehys sekä Gary Hamelin ja C.K. Prahaladin strategialähtöinen ydinkompetenssiajattelu. Mallin muodostamisen yhteydessä on tarkasteltu myös muita informaatio- ja raportointijärjestelmiä kuten henkilöstötilinpäätöksiä, tasapainotettua tuloskorttia (Balanced Scorecard) ja erilaisia laatujärjestelmiä. Tutkimuksessa muodostettu kartoittamismalli käsittää viisi kompetenssin osa-aluetta: strategiasta, henkilöiden osaamisesta, rakenteellisesta osaamisesta, motivaatiosta ja asenteista ja innovaatio- ja uudistumiskyvystä. Kartoittamismallin perusideana on kerätä aineistoa kultakin osa-alueelta ja analysoida kompetensseja sekä osa-alueilla erikseen että niiden keskinäistä dynamiikkaa tarkastelemalla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella toteutettu mallin testaaminen toteutettiin keräämällä aineistoa Sonera Mobile Operationsin yhdestä yksiköstä, Verkkotuotannosta. Käytetty aineisto on varsin monimuotoista, se koostuu sähköisesti toteutetuista kyselyistä, workshop-työskentelystä ja erilaisista tietokannoista kootusta materiaalista. Suurinta osaa aineistosta käytetään Verkkotuotannossa myös muihin (lähinnä henkilöstöhallinnon) tarkoituksiin. Tutkimuksessa muodostettu malli luo kohtuullisen hyvät puitteet kompetenssien kartoittamiselle. Sen parhaita puolia ovat mallin joustavuus ja vapaamuotoisuus. Mallin jakaminen osa-alueisiin tarjoaa riittävän monipuolisen kehikon analyysin tekemistä varten, mutta osa-alueiden arviointiin valittavia mittareita muokkaamalla sisältöä on mahdollisuus räätälöidä organisaation tarpeita vastaavaksi. Mittareiden valitseminen aiheuttikin mallin suurimmat ongelmat. Valinta täytyy tehdä erittäin huolellisesti, jotta tulokset ovat objektiivisia ja osa-alueiden sisältö organisaation toimintaa aidosti kuvaava. Myös pyrkimys hyödyntää mahdollisimman paljon valmiiksi kerättyä aineistoa osoittautui joissakin kohdin ongelmalliseksi ja aineistoa jouduttiin keräämään myös pelkästään tätä tutkimusta varten. Sekä tutkimuskirjallisuuden että mallin testaamisen perusteella voidaan sanoa, että tämän tyyppisessä kompetenssien tarkastelussa on tärkeintä kartoittamisen strategialähtöisyys ja itse analyysin monipuolisuus. Strategialähtöisyys tuo esille sen, onko organisaatiolla oikeanlaista osaamista toteuttaakseen tavoitteensa. Etenkin tutkimuskohteena olevassa asiantuntijapainotteisessa organisaatiossa strategia ja sen organisaatiotasoinen tuntemus vaikuttavat myös siihen, kykeneekö organisaatio käyttämään ja kehittämään osaamistaan oikeansuuntaisesti. Parhaat tulokset itse kartoittamisessa saadaan käyttämällä mahdollisimman monipuolisilla tavoilla kerättyä aineistoa ja varmistamalla, että kartoitus lähtee aidosti liikkeelle organisaation omista tarpeista.
  • Wikström, Anna (Helsingin yliopisto, 2005)
    Komplexa tal har traditionellt undervisats i de finländska gymnasierna som en valbar kurs. Denna situation har förändrats i och med de nya läroplanerna som tagits i bruk senast hösten 2005. Den nya, striktare läroplanen ger inte lika stora valmöjligheter för skolorna att bestämma undervisningsstoffet, inte ens för de valbara kurserna, och därför har många gymnasier varit tvungna att sluta undervisa om komplexa tal. För att fortsättningsvis ge en möjlighet för gymnasieelever att studera komplexa tal finns detta kompendium. Kompendiet fyller två syften. I de gymnasier där komplexa tal fortfarande finns med i läroplanen kan kompendiet användas som läromedel på ifrågavarande kurs. Kompendiet torde vara önskat eftersom det inte existerar något modernt, finlandssvenskt läromedel där de komplexa talen tas upp. Kompendiets andra, huvudsakliga syfte är att finnas till att ge en möjlighet för de elever, som inte går ett gymnasium där komplexa tal undervisas, att på egen hand lära sig grunder om komplexa tal. Kunskap om utvidgandet av talområdet från reella talen till komplexa hör till matematisk allmänbildning, och är till stor nytta om man är intresserad av att fortsätta studera matematik eller naturvetenskaper efter gymnasiet. Kompendiet kommer att läggas ut på nätet för att få det lättillgängligt. I det första kapitlet behandlas matematikens uppkomst. Det andra kapitlet är en introduktion till varför man behöver komplexa tal, där gås tal- och mängdlära igenom samtidigt som de i kompendiet använda beteckningarna introduceras. I det tredje kapitlet behandlas de komplexa talen; grundläggande räkneregler, absolutbelopp och argument, komplexa tal i polär form och lösning till högregradsekvationer är centrala begrepp. de Moivers formel är ett av de viktigare målen, även Eulers formel behandlas kort. Problematik med negativa kvadratrötter tas också upp. Det fjärde kapitlet handlar om de komplexa talens intressanta historia. I kompendiet finns rikligt med exempel och övningsuppgifter. Kapitel fem innehåller extra övningsuppgifter och i kapitel sex finns lösningarna till samtliga uppgifter. Trots att kompendiets omfång avsevärt ökas i och med dessa lösningar är det av värde att de finns med för att kompendiets huvudsakliga syfte skall uppfyllas: att eleverna på egen hand skall kunna lära sig stoffet.
  • Wikström, Anna (Helsingin yliopisto, 2005)
    Komplexa tal har traditionellt undervisats i de finländska gymnasierna som en valbar kurs. Denna situation har förändrats i och med de nya läroplanerna som tagits i bruk senast hösten 2005. Den nya, striktare läroplanen ger inte lika stora valmöjligheter för skolorna att bestämma undervisningsstoffet, inte ens för de valbara kurserna, och därför har många gymnasier varit tvungna att sluta undervisa om komplexa tal. För att fortsättningsvis ge en möjlighet för gymnasieelever att studera komplexa tal finns detta kompendium. Kompendiet fyller två syften. I de gymnasier där komplexa tal fortfarande finns med i läroplanen kan kompendiet användas som läromedel på ifrågavarande kurs. Kompendiet torde vara önskat eftersom det inte existerar något modernt, finlandssvenskt läromedel där de komplexa talen tas upp. Kompendiets andra, huvudsakliga syfte är att finnas till att ge en möjlighet för de elever, som inte går ett gymnasium där komplexa tal undervisas, att på egen hand lära sig grunder om komplexa tal. Kunskap om utvidgandet av talområdet från reella talen till komplexa hör till matematisk allmänbildning, och är till stor nytta om man är intresserad av att fortsätta studera matematik eller naturvetenskaper efter gymnasiet. Kompendiet kommer att läggas ut på nätet för att få det lättillgängligt. I det första kapitlet behandlas matematikens uppkomst. Det andra kapitlet är en introduktion till varför man behöver komplexa tal, där gås tal- och mängdlära igenom samtidigt som de i kompendiet använda beteckningarna introduceras. I det tredje kapitlet behandlas de komplexa talen; grundläggande räkneregler, absolutbelopp och argument, komplexa tal i polär form och lösning till högregradsekvationer är centrala begrepp. de Moivers formel är ett av de viktigare målen, även Eulers formel behandlas kort. Problematik med negativa kvadratrötter tas också upp. Det fjärde kapitlet handlar om de komplexa talens intressanta historia. I kompendiet finns rikligt med exempel och övningsuppgifter. Kapitel fem innehåller extra övningsuppgifter och i kapitel sex finns lösningarna till samtliga uppgifter. Trots att kompendiets omfång avsevärt ökas i och med dessa lösningar är det av värde att de finns med för att kompendiets huvudsakliga syfte skall uppfyllas: att eleverna på egen hand skall kunna lära sig stoffet.
  • Savelainen, Timo (2013)
    Jauheinhalaatioformulaatioiden ongelmina ovat muun muassa annostelun heikko hyötysuhde ja säilytyksen aikaiset pienpartikkeliannosten muutokset. Hiukkasten aerodynaaminen koko alahengitystieannosteluun tulisi olla 1 - 5μm. Näin pienet hiukkaset ovat hyvin kohesiivisia ja adhesiivisia. Tämän takia lääkeaineiden dispersio agglomeraateista on huono ja formulaation hyötysuhde jää heikkoksi. Dispersiota on pyritty parantamaan sekoittamalla formulaatioon pienikokoisia apuaineita. Pienet hiukkaset muodostetaan yleensä mikronoimalla. Mikronointi hajottaa kiteiden pintoja ja muodostaa amorfisia alueita, jotka voivat kiteytyä säilytyksen aikana. Muutokset kiderakenteessa säilytyksen aikana saattavat aiheuttaa muutoksia inhalaatioformulaation tehokkuudessa. Konditioinnilla tarkoitetaan hiukkasten pintojen stabiloimista liuotin höyryn ja inertin kaasun seoksella. Höyryllä voidaan myös liuottaa hiukkasten pintaa. Pintojen liukeneminen perustuu vetistymiseen. Ostwaldin kypsytys on ilmiö, jossa pienet hiukkaset liukenevat ja kiteytyvät suurempien kiteiden pinnalle. Sama pätee myös pintojen muotoihin. Amorfiset rakenteet ja erisuuruiset epätasaisuudet aiheuttavat pinnalle liukoisuuseroja, jonka takia pinnalla voi tapahtua rakenteiden liukenemista ja kiteytymistä. Amorfinen rakenne voi myös kiteytyä spontaanisti absorboimalla pehmentimenä toimivia molekyylejä tai nostamalla rakenteen lämpötilaa. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia konditioinnin prosessimuuttujien vaikutusta mikronoitujen α-laktoosimonohydraatin ja koelääkeaineen pintojen liukenemiseen ja stabiloitumiseen, sekä konditioinnin vaikutusta jauhemassan valuvuuteen ja inhalaatioformulaation säilytyksen jälkeisiin pienpartikkeliannoksiin. Formulaatio sisälsi kahden eri kokoluokan laktoosia ja kahta lääkeainetta. Olosuhteiden säätäminen perustui liuottimen haihduttamiseen avoimelta nestepinnalta. Tutkittaviksi muuttujiksi valittiin näytteen lämpötila, liuotinfaasin lämpötila ja typen virtausnopeus. Tavoitteena oli muodostaa prosessisuunnitelma uusien lääkeaineiden konditioinnin suorittamiseen, sekä parantaa tutkittavien jauhemassojen valuvuutta ja poistaa inhalaatioformulaation säilytyksen aikaiset annosten muutokset. Pintojen ja pienien hiukkasten liukenemista tutkittiin laserin siroamisen ja ominaispinta-alan avulla, sekä elektronimikroskoopilla. Ominaispinta-alaa tutkittiin typen adsorption avulla Stabiloitumista tutkittiin dynaamisen höyryn sorption avulla. Jauhemassan valuvuutta tutkittiin luonnollisen kaatumiskulman ja FlowPro -laitteella. Pienpartikkeliannokset tutkittiin next generator impactor –laitteella. Tutkimukset osoittivat, että höyryn kosteutta nostamalla saadaan aikaiseksi voimakkaampi stabiloituminen ja pintojen liukeneminen. Näytteen lämpötilan nostaminen aiheutti myös voimakkaamman stabiloitumisen, mutta pinnan liukenemiseen sillä oli epäselvempi vaikutus. Tämä saattaa johtua siitä, että adsorptio ja liuenneen aineen kiteytymisnopeus vaikuttavat pinnan tasoittumiseen. Laktoosin valuvuutta onnistuttiin parantamaan merkittävästi, mutta ei koelääkeaineen. Konditioinnilla ei pystytty parantamaan merkittävästi inhalaatioformulaation pienpartikkeliannosta, mutta eri olosuhteiden välillä havaittiin eroja, jotka saattoivat johtua pintojen muokkaantumisesta. Olosuhteilla huomattiin olevan myös vaikutus säilytyksen aikaisiin muutoksiin.
  • Sirkka, Marjaana (1981)
  • Andersson, Juha (1994)
  • Reunanen, Hannele (2000)
  • Hannula, Sara (2011)
    Farmaseuttisilla palveluilla tarkoitetaan apteekkien palveluita, joissa hyödynnetään apteekin farmaseuttisen henkilökunnan tietoja ja taitoja. Farmaseuttiset palvelut voidaan jakaa farmaseuttisiin perus- ja erityispalveluihin. Farmaseuttiset peruspalvelut kattavat apteekkien lakisääteiset tehtävät, kun taas farmaseuttisilla erityispalveluilla pyritään ottamaan aktiivisempi rooli asiakkaan terveyden edistämisessä. Koneellinen annosjakelupalvelu on farmaseuttinen erityispalvelu. Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkkeet jaetaan kerta-annospusseihin annostusajankohdan mukaan. Kun uusi asiakas aloittaa koneellinen annosjakelupalvelun, tarkistetaan asiakkaan lääkitys yhteensopimattomien ja turhien lääkkeiden osalta. Palvelun aloitushetkellä huomioidaan myös lääkevalmisteiden sopivuus koneelliseen annosjakeluun sekä tarkistetaan valmisteiden annosteluajankohdat. Koneellisessa annosjakelupalvelussa asiakkaan lääkehoidosta muodostetaan lääkityskortti, josta kokonaislääkehoito on helppo tarkistaa. Erikoistyön tavoitteena oli selvittää millainen lääkehoidon arviointi tai tarkistus koneellisen annosjakelupalvelun aloittamisen yhteydessä tehdään ja miten palvelun aloittavien asiakkaiden kokonaislääkehoitotieto saadaan selvitettyä. Lisäksi selvitettiin millaisia muutoksia lääkehoitoihin tehdään palvelun aloittamisen yhteydessä, mitkä ovat muutosten syyt sekä millainen on asiakkaan kokonaislääkehoito. Kyselylomake lähetettiin kaikkiin apteekkeihin, jotka tilasivat koneellista annosjakelua sopimusvalmistuksena Espoonlahden apteekilta syyskuussa 2010. Tutkimus suoritettiin semistrukturoidulla kirjallisella kyselyllä, joka sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Kyselyyn saatiin 147 vastausta ja vastausprosentiksi muodostui 45. Vastauksia kyselyyn saatiin koko Mannersuomen alueelta ja kaikkien kokoluokkien apteekeilta. Koneellisen annosjakelupalvelun aloittavat henkilöt ovat pääasiassa iäkkäitä, jotka ovat kotihoidon piirissä, asuvat hoitokodissa tai palveluasumisen yksikössä. Asiakkaiden lääkitystietojen keräämisessä hyödynnetään lääkityskorttia, mutta lääkityskortin tietoja päivitetään myös muista lähteistä. Asiakkaiden lääkityksille tehdään useimmiten lääkehoidon tarkistus moniammatillisena yhteistyönä. Lääkehoidolle tehdyt muutokset johtuvat pääasiassa lääkevaihdosta, annosjakelukoneen lääkevalikoimasta tai puolittamisen välttämisestä. Lääkehoidoissa on vain vähän yhteisvaikutuksia, jotka johtavat lääkevalmisteen käytön lopettamiseen. Lääkehoidon tarkistuksella ei ollut suurta vaikutusta asiakkaiden käyttämien lääkevalmisteiden määrään. Palvelun aloittamisen jälkeen asiakkaalla on käytössään keskimäärin 11 lääkevalmistetta, joista seitsemää jaellaan koneellisesti. Lääkeaineryhmistä eniten käytettyjä ovat hermostoon vaikuttavat sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, joita kumpaakin on käytössä keskimäärin kolme jokaisella uudella koneellisen annosjakelupalvelun asiakkaalla sekä palvelun aloittamista ennen että sen jälkeen.
  • Haikonen, Matti (Helsingin yliopisto, 1999)
  • Lundell, Vanessa (2000)
    Tvärkulturella par- och familjeförhållanden kan vara både berikande och komplicerade. Då parterna överskrider sina egna kulturgränser uppstår det otvivelaktigt en del missförstånd och konflikter. För att finna balans mellan de olika kulturerna är det viktigt att identifiera de kulturella skillnaderna. Denna problematik väckte intresse för att granska tvärkulturella förhållanden, med koncentrationen på konflikterna i parrelationen och föräldraskapet. Undersökningen är en kvalitativ studie. Den inriktar sig på förhållanden, som ingåtts mellan finska kvinnor och muslimska män. Den empiriska studien innefattar intervjuer med nio finska kvinnor, som haft någon form av parrelation med en muslimsk man. Männens nationalitet varierar, liksom även förhållandenas art och längd. Samtliga parförhållanden har dock resulterat i ett eller två barn. De muslimska männen i fråga har inte blivit hörda. Däremot innefattar den teoretiska referensramen en beskrivning av kärleks- och familjelivet inom islam. Intervjuerna behandlar kvinnornas erfarenheter av parrelationen, familjelivet och livet efter separationen. Intervjuerna genomfördes som halvstrukturerade temaintervjuer och frågorna anpassades till var och en intervju skilt för sig. Analysen av materialet påvisade att parterna hade mycket olika förväntningar på familjelivet. De största konflikterna uppstod efter konstaterandet av graviditeten och härrörde sig till rollfördelningarna, språket, kommunikationen och det sociala beteendet. Därtill påverkades parrelationen av övriga faktorer, som kunde tolkas antingen som kultur - eller icke kulturbundna. Vid studien tillämpades delvis den fenomenologiska och hermeneutiska metodläran. Dessa metoder brukar huvudsakligen användas inom filosofin. De innefattar dock en hel del intressanta aspekter, som är användbara även inom kvalitativ forskning. Som arbetsmetod har använts Grounded Theory. I samband med bearbetningen av materialet efterföljdes metoden dock inte samvetsgrant, utan med viss flexibilitet. Av de viktigaste källorna kan nämnas Berry m.fl., Bryman & Burgess och Smith & Bond, Svensson & Starrin.
  • Niiranen, Sirpa (2000)
    Tutkimuksessa tarkastellaan konflikti- ja pakolaistilanteita Harto Hakovirran luoman mallin pohjalta. Afrikan sarven konflikti- ja pakolaistilanteet toimivat tutkimuksen käytännön esimerkkeinä. Lähtökohtana on ajatus siitä, että pakolaisuudesta on tullut pysyvä ongelma niin valtiollisille, alueellisille kuin kansainvälisillekin toimijoille. Yksittäiset pakolaistilanteet voidaan ratkaista ennemmin tai myöhemmin, mutta maailmanlaajuisesta pakolaisongelmasta on tullut krooninen ja ratkaisematon. Hakovirran mallin osa-alueita tarkastelemalla pyritään löytämään vastaus siihen, miksi pakolaisongelmasta on tullut luonteeltaan pysyvä ilmiö. Mallin lähtökohtana on, että pakolaistilanteet aiheutuvat konfliktitilanteista, eivätkä muut tekijät vaikuta pakolaisuuden syntymiseen. Tutkimuksessa laajennetaan Hakovirran alkuperäistä mallia liittämällä mallin tarkasteluun pakolaisuutta aiheuttavien konfliktien syyt. Konfliktien taustojen kartoittaminen tuo esille ne perimmäiset syyt, jotka lopulta aiheuttavat pakolaistilanteen. Pakolaisuuden taustalla vaikuttavia perimmäisiä syitä huomataan olevan niin valtioiden historiallisessa taustassa kuin valtioiden sisäisissä ja ulkoisissa tekijöissäkin. Hakovirran mallin osa-alueiden tarkastelussa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka osa-alueet vaikuttavat toisiinsa monin tavoin. Osa-alueiden ja niiden toimijoiden välinen vuorovaikutus antaa selkeämmän kuvan pakolaisuuden dynaamisesta luonteesta ja luo perustaa pakolaisongelmaa ilmentävälle teorialle. Pakolaistilanteissa keskeinen toimija on pakolainen. Pakolaisstatuksen määrittelyn epäselvyydet vaikuttavat osaltaan pakolaisongelman pysyvyyteen. Pakolaisten toiminta ja organisoituminen vaikuttavat pakolaistilanteiden hallittavuuteen ja ratkaisuihin. Pakolaistilanteet kansainvälistyvät pakolaisten ylittäessä valtion rajat. Myös tiedotusvälineiden rooli pakolaistilanteiden kansainvälistymisessä on keskeinen. Kansainvälinen pakolaisregiimi osallistuu valtiollisen ja alueellisen tason toimijoiden ohella pakolaistilanteiden hallintaan ja ratkaisuun. Hakovirran mallin osa-alueiden tarkastelu osoittaa, että dynaaminen pakolaistilanne toimii sekä kansallisella, alueellisella että kansainvälisellä tasolla. Kaikki eri tasot toimijoineen vaikuttavat pakolaistilanteiden ja -ongelman pysyvyyteen. Pakolaistilanteet osa-alueineen ovat myös sidoksissa aikaan ja paikkaan. Pakolaistilanteen kuvataan tutkimuksen lopussa prosessina, jossa kaikki konflikti- ja pakolaistilanteiden osa-alueet ja ulottuvuudet asetetaan aikajanalle. Myös eri tasot (valtio-, alueellinen- ja kansainvälinen taso) ovat prosessissa mukana. Kansainvälisen politiikan ja pakolaisuutta valottavan jatkotutkimuksen kannalta keskeiseksi nousee kysymys pakolaisuuden muuttumisesta turvallisuuskysymykseksi kaikilla tasoilla ja etenkin kansainvälisellä tasolla.
  • Lehto, Eliisa (2010)
    Tutkielmani aiheena on vuoden 1905 suurlakkokonflikti hämäläisessä Kangasalan maaseutupitäjässä. Tarkastelen tehdaskaupunki Tampereen kupeeseen sijoittuvan maaseutuyhteisön poliittisten ryhmien, perustuslaillisten, vanhasuomalaisten ja työväen välisiä suhteita suurlakon vaiheilla konfliktin, kokemuksellisuuden ja työväen suurlakkoradikalismin käsitteiden avulla. Tutkimukseni varsinainen painopiste ajoittuu suurlakkoviikon ajalle 31.10.– 8.11.1905. Kangasala on luokiteltu suurlakon vallankumouskunnaksi siitä syystä, että Kangasalla hyväksyttiin suurlakon aikana radikaali punainen julistus. Tavoitteenani on pureutua työväen radikalismin syihin Kangasalla. Mistä Kangasalan työväen suurlakkoradikalismi johtui ja miten radikalismi ilmeni Kangasalla? Miten poliittisten ryhmien väliset suhteet vaikuttivat työväen radikalismiin? Millaiset olivat poliittisten ryhmien väliset suhteet suurlakon aikana Kangasalla? Miksi konflikti puhkesi ja miten se päättyi? Pohdin myös sitä, miten rahvaan vastarintainen asenne ja kansanomainen ’kiistämisen kulttuuri’ ilmenivät Kangasalan työväenliikkeen mentaliteetissa ja toiminnassa suurlakon aikana. Millaisessa valossa fennomaaninen kansan ”ykseys” näyttäytyi suurlakon valossa ja miten kansallinen konsensus-ajattelutapa on vaikuttanut historiantulkintaan? Luonnollisen lähestymistavan tutkimusongelmaani tarjoa mikrohistoria ja sen mahdollisuudet. Mikrohistorian avulla voi tarkastella paikallisyhteisön poliittisten ryhmien välisiä suhteita lähietäisyydeltä. Keskeisellä sijalla on Kangasalan rahvas ja rahvaan järjestäytyminen ensin raittiusliikkeeksi ja sitten työväenliikkeeksi. Merkittävää on myös Kangasalan Työväenyhdistys Kuohun aktiivinen toiminta erityisesti suurlakkoviikon aikana. Vaikka liikunkin mikrohistorian maaperällä, pyrin ottamaan huomioon myös valtakunnallisen kehityksen, unohtamatta myöskään raapaista Venäjän keisarikunnan vaiheita syksyllä 1905. Kangasalan yhteiskunnalliset ongelmat, köyhyys, omistamattomuus, oikeudettomuus ja epätasa-arvo kasautuivat kollektiiviseksi kokemukseksi. Tunnepitoinen aines purkautui yhteiskunnan alimpien kerrosten sosiaaliaggressiona ja vastarintaisena asenteena pitäjän valtaeliittiä kohtaan. Suurlakon poikkeustilanteessa kätkössä olleet ristiriidat tulivat esiin ja synnyttivät poliittisten ryhmien välisen konfliktin. Kangasalan työväenliikkeen toimintalinja kärjistyi radikaaliksi, luokkataisteluhenkiseksi suuntaukseksi suurlakon jatkuessa. Lähteinäni olen käyttänyt Kangasalan työväenyhdistyksen vuoden 1905 suurlakkokertomusta, joka on laadittu vuonna 1919; Kangasalan Urkutehtaan johtajan, Axel Thulén rouvan Minna Thulén kirjettä tyttärelleen 8.11.1905, Kangasalan kunnallislautakunnan pöytäkirjoja ja suurlakkoviikon aikana julkaistuja sanomalehtiä Aamulehteä, Kansan Lehteä ja Tampereen Sanomia.
  • Holopainen, Tarja (1993)
  • Paltta, Anni (2006)
    Tutkimukseni kohde on suomalais-palestiinalainen opetussektorin kehitysyhteistyöhanke PALFEP, jonka kahta ensimmäistä vaihetta (1997-2005) tarkastelen konfliktin näkökulmasta. Pohdin tarkemmin konfliktisensitiivisyyttä, jolla tarkoitetaan esimerkiksi kehitysyhteistyön ja sen toteuttamisympäristön vuorovaikutuksen kartoittamista ja ymmärtämistä. Kehitysyhteistyö vaikuttaa ympäristöön myös ennakoimattomasti, samoin kuin konfliktin konteksti vaikuttaa hankkeeseen. On tärkeää, ettei varomattomuudella kärjistetä olemassaolevia jännitteitä tai luoda uusia. Konfliktisensitiivisyys onkin sekä teoreettinen näkökulma että työkalu laadukkaampaan ja joustavampaan kehitysyhteistyöhön. Tutkimukseni yhdistää kehityskysymyksiä rauhan- ja konfliktintutkimukseen ja käytän muun muassa Johan Galtungin ja Jonathan Goodhandin tekstejä. Konfliktisensitiivisyyteen pyritään mahdollisimman laajalla ja jatkuvalla sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen kontekstin sekä riskien, ongelmien ja vaikutusten arvioinnilla. Tutkin, miten näiden analyysien olemassaolo ilmenee opetussektorin tukihankkeen hankeasiakirjoissa (arkistomateriaali) ja täydennän kuvaa haastattelemalla 16:tta ulkoasiainhallinnon Palestiina-kysymysten kanssa työskentelevää tai työskennellyttä henkilöä. Lähestyn aihetta kartoittamalla PALFEP:n käynnistymistä ja silloisia poliittisia muutoksia sekä Suomen profiloitumista opetussektorille. Muodostan tutkimuksessa kuvaa myös siitä, miten hankeasiakirjojen ja haastattelujen perusteella tilanteen muutokset alueella ovat vaikuttaneet opetussektorin tukihankkeen kahteen ensimmäiseen vaiheeseen, jotka olivat keskenään hyvin erityyppiset hankkeen toimintaympäristöt. Pohdin, miten laajasti hankeasiakirjat kuvaavat tuota aikaa ja kehitysyhteistyön toimijoiden käsitystä siitä. Mietin, mitä kaikkea aineistoni ylipäätään kertoo, ja mitä niin sanottua hiljaista tietoa jää sen ulkopuolelle. Johtopäätökseni on, että hankeasiakirjat ovat hyvin suppeita ja opetussektorin substanssiin keskittyviä. Ne toimivat ennen kaikkea raamina kehitysyhteistyölle. Asiakirjoissa esimerkiksi kuvaillaan kohdattuja haasteita ja tehdään lyhyitä oletuksia tulevasta hankkeen toimintaympäristöstä - ei ole kuitenkaan nähtävissä kirjallisena mitään siitä, miten hanketta arvioidaan jouduttavan muuttamaan, jos (yleensä positiiviset) oletukset eivät toteudukaan. Mikäli tutkija tai kehitysyhteistyön ammattilainen ulkoministeriössä haluaa tarkempaa ymmärrystä hankkeen taustalla olevista tilanneanalyyseistä ja oletuksista, vastauksia ei löydy hankeasiakirjoista. Suurin osa tietotaidosta siirtyy varmasti keskusteluissa ja tapaamisissa, ei paperilla. Hankeasiakirjojen suppeus ei kuitenkaan välttämättä merkitse, etteikö analyysiä olisi taustalla. Kansainvälisiä yhteistyön ja palestiinalaisten opetussektorin koordinaation mahdollisuuksia on runsaasti erilaisten työryhmien ja tapaamisten muodossa. Tietotaidon siirtymisen ja jatkuvuuden mutta myös hallinnon läpinäkyvyyden vuoksi olisi ensisijaisen tärkeää, että hankeen tausta-analyyseistä ja hankkeesta prosessina olisi saatavilla tarkempaa kirjallista materiaalia. Konfliktiteemojen huomioiminen kehitysyhteistyössä on vielä niin aluillaan, että varmasti menee vielä aikaa, ennen kuin konfliktisensitiivisyys on valtavirtaistettu läpileikkaavaksi näkökulmaksi kehitysyhteistyöhön.