Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 9240-9259 of 24334
  • Nordström, Nina Maria Ann-Charlotte (2007)
    Syftet med denna avhandling var att studera upplevelse av kontroll i svåra prestationssituationer i yrkesutövning. Av intresse var även kontrollkonstruktioners samband med uttryck för professionalitet. Studien förankrades i det socialkonstruktivistiska paradigmet, med utgångspunkt i hur den sociala verkligheten subjektivt konstrueras. Utgående från kontrollperspektivet studerades socialarbetares upplevelser av kontroll i arbetet med klienter med borderlineproblematik. Dessa utgör ett svårt arbetsobjekt. Frågeställningen - upplevelse av kontrollutövning i arbetet - problematiserades med hjälp av attributionsteori och syn på förmåga, målorientering och bemästringsmönster, samt känsla av självförmåga. Samband mellan konstruktioner av kontroll och yrkesmässighet granskades genom begreppen professionalitet och professionalisering. Forskningsmetoden var kvalitativ. Socialarbetarna intervjuades med halvstrukturerade intervjuer, med narrativa och episodiska inslag. Materialet analyserades genom tematisk kodning. På basen av resultaten gällande hur socialarbetarna attribuerade till den krävande klientkontakten, hurdana målorienteringar och bemästringsmönster de beskrev, samt hurdan känsla av självförmåga de uttryckte, formades ett enhetligt och teoretisk förståeligt mönster. Detta konsekventa mönster utgjorde studiens väsentligaste kontribuering. En indelning i två grupper gjordes, utgående från socialarbetarnas beskrivningar av sin kontrollutövning i arbetet. Grupp 1 karakteriserades av beskrivningar av bristande kontroll, undvikande av utmaningar och statisk syn på förmåga. Kännetecknande för denna grupp var en särskild beskrivning av kontrollutövningen, som motsvarades av en kontrollillusion. Det specifika sättet att attribuera (externa, instabila och kontrollerbara attributioner), verkade sammanfalla med prestations- och/eller undvikande orientering i arbetet, problemundvikande bemästring och självhandikappande, insnävade prestationer, samt med känsla av låg självförmåga. Grupp 2 kännetecknades av beskrivningar av övertygande kontroll, inlärningsorientering och dynamisk syn på förmåga. Karakteristiskt för denna grupp var att eget ansvarstagande i krävande situationer (kombinerade interna och externa attributioner) verkade sammanfalla med inlärningsorientering i kombination med prestationsmål, problemlösande bemästring och självutveckling, komplexa prestationer, samt med känsla av hög självförmåga i arbetet. Möjligen kunde grupp 1 och 2 ses som två cykliskt kumulativa spiralprocesser, endera utvecklingsbefrämjande eller utvecklingshämmande. Även graden av professionalitet blev ett relevant resultat. Graden av professionalitet syntes sammanfalla med arten av kontrollbeskrivning. Ur denna professionalitetssynvinkel benämndes grupp 1 ”de semiprofessionella” och grupp 2 ”de professionella” på basen av hur yrkesutövningen och professionaliteten kom till uttryck i socialarbetarnas beskrivningar och konstruktioner. Resultaten antydde att en professionalisering av det sociala arbetet utöver praktisk kunskap även förutsatte teoretiskt kunnande, samt utvecklad reflektivitet och självutveckling. Relevanta källor: Bandura (1997), Dweck (2000), Niemivirta (1999), Weiner (1986)
  • Juvonen, Tarja Hannele (2009)
    Tässä artikkeliksi tarkoitetussa ammatillisessa lisensiaatintutkimuksessa tarkastellaan Helsingin keskustassa toimivan etsivän työn ryhmän, Luotsin, toimintaa ja erityisesti työotteeseen liittyviä kontrollin ulottuvuuksia. Kontrolli ymmärretään tässä artikkelissa erilaisina mikrotasoisina, etsivään työmenetelmään ja sen toimintakäytäntöihin liittyvinä intentionaalisina toimintatapoina, jotka kohdentuvat etsivän työn asiakasnuoriin. Kontrollin perusteluna on yleisesti yhteiskunnassa konstruoitu ja eritasoisesti hyväksytty norminmukainen ja ennustettava toiminta, joka on artikuloitunut osaksi työskentelyn, tässä etsivän työn, käytäntöjä, periaatteita ja tavoitteita. Tutkimuksen aineisto koostuu etsivän työn Luotsin dokumentointiin liittyvistä asiakirjoista: työsuunnitelmat, kenttälomakkeet ja yhteenvedot tehdystä työstä sekä työryhmän kehittämispäivien nauhoituksista litteroidut tekstit. Aineisto muodostuu kokonaisuudessaan 251 sivusta (A4) koneella kirjoitettua tekstiä. Tästä sivumäärästä työsuunnitelmia on viisi sivua, varsinaisia kenttälomakkeita 182 sivua, yhteenvetoja 31 sivua sekä kehittämispäivien taltiointien purkuja 33 sivua. Keskeisen osan aineistoa muodostavat kenttälomakkeet, joihin työryhmä dokumentoi ja analysoi päivittäin kadulla tehtävää työtä. Artikkelin teoreettis-metodologisena orientaationa nojaudutaan sosiaaliseen konstruktionismiin ja aineiston analyysimenetelmänä hyödynnetään sisällönanalyysiä. Aineistosta on paikannettu kontrolliksi tulkittavia merkityssisältöjä liittyen Luotsin työntekijöiden kadulla tapahtuvaan havainnointitehtävään, auttamistyön rajojen asettamiseen, nuorten tahdon vastaiseen toimintaan, neuvottelevaan kontrolliin sekä lisäksi liittoutuvaan kontrolliin, jossa etsivän työn tekijät asiakasnuoria auttaakseen liittoutuvat vahvemman viranomaistahon kanssa, kuten lastensuojelu. Kontrollin viitekehys on etsivän työn lähtökohdista, joita ovat luottamus, kunnioitus sekä nuoren päätäntävalta itseään koskevissa asioissa, huolimatta selkeästi erottuva elementti työssä. Tasapainoilu nuoren itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen ja eritasoisen kontrolloinnin välillä muodostuu etsivässä työssä monimutkaiseksi ammatilliseksi harkinnaksi ja päätöksenteoksi vaativassa toimintaympäristössä, kadulla.
  • Heikkilä, Harri, Olavi (2004)
    Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää henkilökohtaista tietokonetta ja sen käyttöliittymän kehitystä sekä tietokoneen roolin muuttumista sosiaalisena prosessina. Tutkimusongelmaa tarkastellaan sijoittamalla muutokset laajempaan teknologisen kehityksen ja sen tutkimuksen yhteyteen. Tutkielman pääkysymykset voidaan muotoilla seuraavasti. Miten yhteiskunnalliset tekijät ja sosiaaliset ryhmät vaikuttivat henkilökohtaisen tietokoneen muokkautumiseen? Miten ja miksi tietokoneen funktio muuttui? Onko tietokone saavuttanut lopullisen muotonsa vai voiko uusi muutos tapahtua? Tutkielmassa selvitellään teknologisten innovaatioiden kehitystä valtion, markkinoiden, talouden ja sosiaalisen ympäristön roolia sekä pohditaan teknologian itseohjautuvuutta ja urautumistaipumusta. Tärkeimpinä lähteinä on käytetty Wiebe Bijkerin (1989) ja Brian Winstonin (1998) malleja teknologian muotoutumista sekä Andrew Feenbergin (2002) teosta ”Transforming Technology”. Tutkimukseen sisältyvä historiallinen katsaus tietokoneen ja käyttöliittymän synnystä ja kehittymisestä on rakennettu yhdistämällä Winstonin ja Bijkerin malleja. Olen jakanut tietokoneen kehityksen kahteen pääjaksoon, keskitetyn ja hajautetun tietokoneen käytön aikaan. 1970-luvulla alkanut henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyminen merkitsi siirtymistä pois keskitetystä mallista kohti hajautettua mallia ja aloitti suuren murroksen tietokoneen käytössä. Tämän hajautetun tietokonekulttuurin ajan olen edelleen jakanut kolmeen ajanjaksoon. 1970-luvulla vallinnutta pioneerien kautta kuvaa suhtautuminen tietotekniikkaan itseisarvona, 1980-lukua hallinnutta diversiteetin aikaa leimasi useiden rinnakkaisten vaihtoehtojen olemassaolo. Modernin henkilökohtaisen tietokoneen käsitteen vakiinnuttua 1990-luvulla siirryttiin yhdenmukaisuuden kauteen, jossa tietokonekokemus muodostuu lähes kaikille käyttäjille samalta pohjalta. Tutkimuksessa todetaan, että teknologista kehitystä on vaikea ennustaa, koska se on monenkaltaisten sosiaalisten jännitteiden ja markkinavoimien ohjaama tapahtuma, jonka aikana tekninen innovaatio saattaa kehittyä kokonaan toiseksi kuin oli suunniteltu. Eräs tällainen arvaamaton ja kehitykseen vaikuttava tekijä on ns. tulkinnallinen jousto, joka tarkoittaa sitä, että tekniikan loppukäyttäjäryhmä saattaa nähdä teknologian aivan toisella tavalla kuin sen suunnittelijaryhmään tai tietotekniikan eliittiin kuuluva henkilö ja muokata sitä omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Tästä oli kysymys myös henkilökohtaisen tietokoneen kohdalla, jossa hajautetun tietokoneen käytön mallin yleistyminen jäi tekniseltä eliitiltä havaitsematta 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Se tulkitsi tietokoneen käsitettä vallitsevasta keskitetystä mallista käsin. Yleistyvät mikrotietokoneet nähtiin helposti ”atk-leluina”, ei tietokoneina. Keskitettyyn malliin kuulunut asiantuntijavaltaisuuden ja vaikean käytettävyyden perinne, koneen diskurssin noudattaminen, eli hajautetun tietokonemallin aikana vielä konekielisenä käyttöliittymänä. Koneen diskurssin ja graafisen käyttöliittymän humaanin diskurssin välinen kilpailu 1980-luvulla oli samalla demokraattisen ja asiantuntijavaltaisen tietokoneenkäytön välinen kamppailu. Aikalaiskommenteista ammattilehdissä voi vetää johtopäätöksen, jonka mukaan modernin henkilökohtaisen tietokoneen prototyypin graafista käyttökonseptia tulkittiin atk-eliitin piirissä saman kaltaisesti kuin koko mikrotietokonetta aiemmin.
  • Nikunen, Sanna; Tuuri, Leena (1994)
    Nämä syventävät opinnot koostuvat kolmesta osasta.Tutkimusosa käsittelee kontrolloidusti furosemidiä vapauttavan puristuspäällystys tabletin käyttäytymistä in vitro ja in vivo kokeissa. Tutkittavat tabletit koostuivat kahdesta kerroksesta. Furosemidin määrä sekä HPMC:n (hydroksipropyylimetyyliselluloosa) viskositeetti ja määrä vaihtelevat. In vivo kokeissa mitattiin furosemidin pitoisuutta plasmassa ja seurattiin röntgenologisesti tabletin hajoamista koiran ruoansulatuskanavassa. Vaihtelemalla furosemidin määrääytimen ja kuoren välillä voidaan säädellä furosemidin vapautumista. Röntgenkuvista havaittiin, että hajoamisnopeuteen vaikutti kuoren koko. Ruokituilla koirilla tabletti viipyi mahalaukussa hajoamiseen asti. Kirjallisuuskatsauksen ensimmäisessä osassa käsitellään lääkeaineiden imeytymistä ruoansulatuskanavasta koirilla. Osa käsittelee lääkeaineiden yleisiä imeytymisperiaatteita ruoansulatuskanavasta ja koiran ruoansulatuskanavan fysiologisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat lääkeaineen vapautumiseen ja imeytymiseen ruoansulatuskanavasta. Lisäksi tarkastellaan lääkemuodon, lähinnä tabletin, fysikokemiallisia ominaisuuksia ja valmistukseen liittyviä seikkoja, jotka vaikuttavat lääkeaineen vapautumiseen jaimeytymiseen ruoansulatuskanavasta. Kirjallisuuskatsauksen toisessa osassa käsitellään aluksi furosemidin farmakologiaa lähinnä koirilla.Lopuksi luodaan katsaus furosemidin kliiniseen käyttööntarkastelemalla tavallisimpia koirien furosemidillä hoidettavia sairauksia.
  • Sivula, Lauri Eero Mikael (2014)
    Työssä esitetään ja todistetaan kuinka Hessen matriisin definiittisyyden avulla voidaan tunnistaa usean muuttujan funktion konveksisuus. Hessen matriisi on funktion 2. kertaluvun osittaisderivaatoista koostuva neliömatriisi. Hessen matriisia varten esitämme usean muuttujan differentiaalilaskennan ja neliömatriisien perusteita. Neliömatriisin definiittisyys kertoo millainen etumerkillinen käyttäytyminen on neliömatriisin indusoimalla neliömuodolla. n x n-neliömatriisin indusoima neliömuoto on n:n muuttujan polynomi. Työssä esitetään teoriaa neliömuotojen ja neliömatriisien definiittisyydestä ja osoitetaan kuinka neliömatriisin definiittisyyden voi tunnistaa pääalimatriisien determinanttien avulla tai sen ominaisarvojen avulla. Konveksin funktion kahden mielivaltaisen kuvaajapinnan pisteen välille muodostetun janan pisteet ovat kuvaajapinnalla tai sen "yläpuolella". Konkaavin funktion tapauksessa janan pisteiden voidaan ajatella olevan kuvaajapinnalla tai sen "alapuolella". Työssä esitetään konveksin ja konkaavien funktioiden teoriaa ja todistetaan lauseet, joilla funktion osittaisderivaattojen tai funktion Hessen matriisin definiittisyyden avulla voidaan todeta funktion konveksisuus. Hessen matriisia koskevaa lauseen todistusta varten työssä todistetaan myös usean muuttujan Taylorin lause. Työn lopussa esitetään vielä kuinka Hessen matriisin definiittisyyden avulla voidaan myös tarkastella usean muuttujan funktion ääriarvopisteiden luonnetta.
  • Hatamaa, Juha (2001)
    Konventioiksi voidaan luokitella sellaiset normatiiviset sosiaaliset käytännöt, joille on olemassa vaihtoehto. Konventioita ovat muun muassa erilaiset raha-, pituus- ja painoyksiköt, ja myös kielen katsotaan olevan konventionaalista. Peliteoreetikot uskovat, että rationaalisuudella on ratkaiseva osuus konventioiden synnyssä. T. Schellingin (1960) muotoilemia koordinaatiopelejä hyödyntäen David K. Lewis (1969) esitti ensimmäisen ja tähän mennessä vaikutusvaltaisimman klassiseen peliteoriaan perustuvan selityksen konventioiden synnystä. Lewis päätyi tulokseen, jonka mukaan konventiot ovat toimijoiden rationaalisia ratkaisuja heidän kohtaamiinsa koordinaatio-ongelmiin. Hänen kantansa oli, että konventiot syntyvät "itsestään": niiden synty ei edellytä normeja eikä sopimista. (Lähes) ainoa mitä tarvitaan ovat tietyt tarkasti määritellyt rationaalisuusehdot. Lewisläinen lähestymistapa on saanut useita seuraajia (mm. Schiffer 1972, Ullmann- Margalit 1977, Heal 1978), mutta nyttemmin Lewisin teoria on oleellisesti onnistuttu osoittamaan perustelemattomaksi. Teorian ytimessä oleva heikkous on valintojen epämääräisyys: konventioille on aina olemassa vaihtoehto, mutta kuinka päädymme johonkin tiettyyn konventioon? Lewisin vastaus kysymykseen oli, että toimijat valitsevat vaihtoehdon, joka on silmäänpistävä, muista poikkeava. Vastaus ei kuitenkaan ole tyydyttävä, sillä M. Gilbert (1989a, 1989b ja 1990) on osoittanut, ettei ulkokohtaisen seikan perusteella valitseminen ole rationaalista valintaa. Biologiasta lähtöisin olevalla evoluutiopeliteorialla (Maynard Smith 1982) on saatu lupaavia tuloksia klassista peliteoriaa vaivanneisiin ongelmiin, myös koordinaatiokonventioiden osalta (erityisesti Skyrms 1996). Evoluutiopeliteoriassa ei tavallisesti ole sijaa klassiseen peliteoriaan ja sosiaalisen toiminnan teoriaan oleellisesti kuuluvalle yhteisen tiedon oletukselle. Tähän sisältyy ajatus, etteivät toimijat tee valintojaan silmäänpistävyyden perusteella. Evoluutioteoreetikkojen mukaan konvention synnyssä ei ole niinkään kyse silmäänpistävyydestä vaan sattumasta, joka ratkaisee valintojen epämääräisyyden ja jonka tapahduttua evoluutiomekanismi hoitaa konvention leviämisen populaatioon. Tutkielmassa esitellään konventioiden mallinnustavat molemmissa peliteorioissa, ja aiheen rajaamiseksi pääosin keskitytään puhtaisiin koordinaatiopeleihin. Tutkielma jakautuu kahteen osaan: Lewisille omistettuun klassista peliteoriaa käsittelevään jaksoon, jossa myös Gilbertin vasta-argumentit tulevat esitellyiksi, sekä evoluutiopeliteoriaa käsittelevään jaksoon, jossa esimerkiksi on valittu Skyrmsin kielellisen merkityksen syntyä selittämään pyrkivä malli. Kyseisiä teorioita vertaillaan toisiinsa, ja huomio kohdistetaan klassisessa peliteoriassa valintaperusteeksi esitettyyn silmäänpistävyyden käsitteeseen. Goyalin ja Janssenin (1996) sekä Sugdenin (1998) esimerkkejä seuraten kyseenalaistetaan väite, että konventioiden evolutionaarinen mallinnus on tyydyttävää ilman vastavuoroisia episteemisiä asenteita ja silmäänpistävyysoletusta. Lisäksi tutkielmassa pyritään osoittamaan, että Skyrmsin merkityksen synnyn evoluutiopeliteoreettinen mallinnus on kehämäinen, koska se käsittääkseni edellyttää ja sisältää kielellisiä ennakkomerkityksiä.
  • Pispa, Mirka (Helsingin yliopisto, 2011)
    Pro gradu tutkielman aiheena on kielensisäinen koodinvaihto suomalaisessa Madventures-matkailuohjelmassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä funktioita koodinvaihdolla on kyseisessä ohjelmassa ja millä tavoin koodinvaihto siinä ilmenee. Aineistona on ohjelman ensimmäinen tuotantokausi, joka on kuvattu vuonna 2002. Tuotantokausi koostuu kymmenestä 45 50 minuuttia pitkästä jaksosta. Tarkasteltavana on ohjelman kahden juontajan, Riku Rantalan ja Tuomas Tunna Milonoffin kieli. Tutkielmassa hyödynnettävät tutkimussuuntaukset ovat sosiolingvistinen variaationtutkimus ja keskustelunanalyysi. Analyysiluvut rakentuvat koodinvaihdon funktioiden mukaan. Luvussa 3 tarkastellaan koodinvaihtoja, jotka viestivät siirtymästä roolista toiseen. Koodinvaihdon funktiona voi tällöin olla aikaisemman, todella tapahtuneen tai sellaisena esitetyn puhetilanteen referointi, kuvitteellisen puhetilanteen esittäminen tai ohjelman juontajan rooliin orientoituminen. Luvussa 4 käsitellään koodinvaihtoa merkkinä siirtymästä näkökulmasta toiseen. Vaihtelevina näkökulmina voivat tällöin olla persoonallinen ja objektiivinen, nykyinen ja mennyt aika tai puhujan ja katsojan näkökulma. Luku 5 on sekaluku, johon on koottu muita aineistossani esiintyviä koodinvaihdon funktioita. Niitä ovat moodinvaihto, vuoron vastaanottajan vaihtuminen, siirtyminen toiminnasta toiseen, edeltävän käskyn vahvistaminen tai sen ilmaiseminen, ettei sanottu asia pidä paikkaansa. Useilla koodinvaihdoilla on samaan aikaan monia eri funktioita. Esimerkiksi kuvitteellisen puhetilanteen referointiin liittyy aina myös moodinvaihto vakavasta humoristiseen. Enemmistö koodinvaihdoista tapahtuu pääkaupunkiseudun puhekielen ja yleiskielen välillä. Jonkin verran koodinvaihtoa tapahtuu myös murteelliseen koodiin tai toiseen kielelliseen tyyliin. Tavallisesti puhujat osoittavat orientoituvansa toiseen koodiin paralingvistisillä piirteillä mutta myös muilla ei-kielellisillä keinoilla kuten ilmeillä ja eleillä. Paralingvististen piirteiden esiintyminen vaihtelee jossain määrin koodinvaihdon funktioiden mukaan. Silloin kun koodinvaihdon funktiona on referointi tai siirtyminen katsojan näkökulmaan, koodinvaihdon yhteydessä esiintyy usein äänenlaadun muutoksia sekä muusta puheesta poikkeavaa prosodiaa. Muissa funktiossa niitä esiintyy harvemmin. Koodinvaihto ilmenee toisinaan myös lauserakenteessa, erityisesti viestiessään näkökulman muutoksesta. Erikoinen piirre tämän tutkielman koodinvaihdoissa on se, ettei koodinvaihto aina koske sanastoa. Vaikka äänne- ja muotopiirteet ovatkin yleiskielisiä, voi koodinvaihtojakson sanasto siitä huolimatta olla slangipitoista. Runsas slangisanasto onkin Madventuresin kielelle kaikkein ominaisin piirre. Koodinvaihdossa on useimmiten olennaisempaa kontrasti kahden eri kielimuodon välillä kuin se, mihin kielimuotoon koodi vaihtuu. Tällöin koodinvaihdon funktio on sama riippumatta siitä, vaihtuuko koodi pääkaupunkiseudun puhekielestä yleiskieleen vai esimerkiksi murteeseen. Tietyissä funktioissa koodinvaihtojakson kielimuodolla on kuitenkin merkitystä funktion kannalta. Esimerkiksi ohjelman juontajan rooliin siirryttäessä koodi vaihtuu poikkeuksetta pääkaupunkiseudun puhekielestä yleiskieleen. Sen sijaan esimerkiksi referoitaessa kielimuodolla ei ole juuri merkitystä funktion kannalta, vaan referaateissa esiintyy useita eri kielimuotoja. Ohjelman juontajat eivät vaihda koodia samalla tavalla, vaan heidän koodinvaihtotavoissaan on eroja. Riku vaihtaa aineistossa koodia selvästi useammin kuin Tunna. Lisäksi hän käyttää koodinvaihtoa useammissa funktioissa ja hyödyntää koodinvaihdossa useita eri kielimuotoja. Sen sijaan Tunnan koodinvaihdot rajoittuvat lähes yksinomaan pääkaupunkiseudun puhekielen ja yleiskielen välille.
  • Orava, Leila (2004)
    Kun tuotteen arvo kasvaa suhteessa sen käyttäjämäärään, sillä sanotaan olevan verkostovaikutus. Tietokoneohjelmistot ovat yksi keskeisimmistä hyödykeryhmistä, joissa verkostovaikutuksia voidaan havaita ja jossa niiden merkitys voidaan tulkita oleelliseksi markkinatekijäksi. Tutkielmassa tarkastellaan kopioinnin vaikutuksia ohjelmistoyritysten hyvinvointiin, kun markkinoilla esiintyvät verkostovaikutukset otetaan mukaan tarkasteluun. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, onko ohjelmistoyritysten mahdollista maksimoida voittojaan sallimalla osan kuluttajista kopioida tuotteensa. Aiheeseen johdattaa immateriaalioikeuksien ja verkostovaikutusten sekä kopioinnin taloudellisten vaikutusten tarkastelu. Tutkimusongelmaa tarkastellaan kolmen erilaisen viitekehyksen avulla. Sliven ja Bernhardtin mallin avulla tutkitaan monopolituottajan valintoja staattisessa ympäristössä, jossa ohjelmistolle on olemassa kahdet markkinat: koti- ja yrityskäyttäjät. Mallissa päädytään tulokseen, jonka mukaan verkostovaikutuksille on olemassa kriittinen taso siten, että yritys ansaitsee suurempia voittoja sallimalla kotikäyttäjien kopioida ohjelmistoa kuin että se yrittäisi estää kopioinnin kokonaan molemmissa kuluttajaryhmissä. Intertemporaalisen näkökulman tarkasteluun tuo Takeyaman malli kestokulutushyödykkeen tuottajasta. Välttyäkseen kestokulutushyödykkeen hinnoittelulle ominaiselta ajallisen epäjohdonmukaisuuden ongelmalta, yritys voi päätyä sallimaan ns. matan arvostuksen kuluttajien harjoittaman kopioinnin. Tämän avulla yrityksen on mahdollista harjoittaa intertemporaalista hintadiskriminaatiota ja päätyä ansaitsemaan korkeampia voittoja. Kopioinnin täydellinen kieltäminen johtaisi hintojen suurempaan laskuun kaikilla periodeilla kuin staattisen mallin mukaan ennustettuna. Shyn ja Thissen malli antaa viitekehyksen ongelman tarkastelulle yritysten strategisista lähtökohdista. Mallissa päädytään tulokseen, jonka perusteella verkostovaikutusten ollessa riittävän voimakkaita, päädytään korkean hinnan tasapainoon, jossa osa kuluttajista kopioi ohjelmistoa yrityksen silti ansaitessa korkeampia voittoja. Mikäli verkostovaikutukset ovat hyvin heikkoja, päädytään matalan hinnan tasapainoon, jossa kopiointia ei sallita. Tässä mallissa kuluttajien jako tehdään sen mukaan, tarvitsevatko he ohjelmistoyritysten tarjoamia tukipalveluja vai eivät. Tarkastelu tapahtuu duopolikontekstissa. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat: Slive, J. & Bernhardt, D. (1998): ”Pirated for profit”, Takeyama, L. N. (1997): ”The Intertemporal Consequences of Unauthorized Reproduction of Intellectual Property” sekä Shy, O. & Thisse, J.-F. (1999): ”A Strategic Approach to Software Protection”.
  • Strandberg, Hindrik (Helsingin yliopisto, 2012)
    Cupping in Finland until the middle of the 20th century Since antiquity various forms of blood-letting based on humoral pathology the doctrine of four body fluids have been used as curing methods. Here they are studied using an ethnographic-medico-historical approach. In Finland four different methods of therapeutic blood-letting have been practised since the beginning of the 16th century A.D., namely, leeches, scarification of the calves, bleeding and cupping. The most frequent form of blood-letting in Finland has however been cupping, performed in a sauna, which was found in nearly every farmyard. The principal source for this thesis is a comprehensive body of archive material on cupping in Finland. The archive material has been combined with information about different kinds of cupping instruments used since antiquity, cupping instructions in medical books from classical antiquity, through medieval manuscripts, and medical books from the beginning of the 16th century until the beginning of the 20th century. Cupping was mainly performed in the spring and autumn in a well-heated so-called smoke-sauna and was used mostly by the middle-aged women. The main aim here is to investigate where upon the patient s body the cupping woman applied the cupping horns, using suction, how many horns were applied, and also the relationship between these application spots and the diseases, or complaints which were being treated. When the cupping horn had been applied, a small swelling appeared just beneath it. After a while the horn was removed and the cupping woman started picking small wounds or holes in the skin with her cupping axe. Then the horn was applied again and blood started to flow from the wounds. Afterwards the wounds were carefully cleaned with water. There were two kinds of cupping women. One was a woman who lived in a village and performed cupping on request. The other was a cupping woman who travelled around the district offering her services. The second aim is to investigate all the different diseases or complaints that were treated. Among the diseases which were cured, headaches and toothaches were the most common Another question is whether these diseases were really cured and if so, how is this to be explained. I have compared the diseases and complaints listed in a medieval manuscript and in later medical books with the diseases and complaints cured by our cupping women, which leads to the question of where these cupping women acquired their skills and their knowledge of where to apply the cupping horns to treat different diseases. Probably the answer is that such instructions and knowledge was handed over orally from one generation of cupping women to another. Finally there is a brief examination of modern cupping which was revived in the 1970s and is still used as a form of complementary medicine today in Finland.