Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 9263-9282 of 25407
  • Kallankari, Iiris (Helsingin yliopisto, 2014)
    Aims. Purpose of this study was investigate how home economy teachers see bullying in their work and what kind of preparedness they have. Earlier studies have shown that bullying in school is quite common. Despite the fact that bullying has been widely noticed in media, there haven`t find explicit ways to intervene. Bullying in home economics classroom haven`t been studied before. Home economics as a school subject differs from other theoretical subjects and that is the reason why ways of bullying might be different. In this study we tried to find out what kinds of bullying exist in home economics classroom, how teachers intervene it and what kind of preparedness teachers experience they have. Bullying phenomenon is very diverse so study`s framework consist of perceiving bullying phenomena, describing nature of home economics and exposing teacher`s preparedness. Methods. The material of study was collected with nine open questions questionnaire. There were also few background questions. Questionnaires were send digitally to home econom- ics teachers who were teaching in high schools and belong in mailing list of Home econom- ics union, Facebook group called Home economics teachers or Home economics and those who`s e-mail address were find from websites of large cities Finnish speaking schools. 44 answers were received and 6 of them by mail. Work experience of answerers varies from less than a year to 34 years. Material were analysed using content analysis. Results and conclusions. In this study noticed that there were specific features of bullying in home economics classroom. For example pupils free moving, plenty of equipment, opportunity to danger situations, rush and the fact that there happens so much at the same time in a classroom. Teachers feel that their preparedness were mainly good. Young teachers were most unhappy about their preparedness. Education doesn´t give enough preparedness to intervene bullying, but working experience and own children does. Teachers intervene bullying by discussion with bully, victim and their parents. When needed also help of other agents and punishments.
  • Järvi, Iina (Helsingin yliopisto, 2007)
    The subject of my research was analyzing how psychological violence appears in educational communities in both preschool and kindergarten environments. The superiors of every daycare unit (a total of 80 units) in Vantaa were asked to tell about their own views and experiences of psychological violence in educational communities. In addition I cleared out the superior’s views on what the role of workplace counseling is in clearing out cases of psychological violence. A workplace always consists of people connected through work and the workplace creates a context for psychological violence. Working is public in an educational environment, as also customers set expectations and make wishes on how the work should be done. Different thoughts on what the working community should be creates pressure for the workers. My aim was to find out about the superior’s views on different types of psychological violence in the workplace, how one’s personality effects on an experience on psychological violence, the superior’s abilities and possibilities on noticing psychological violence in an early stage and the necessity of intervention. I also wanted to map the superior’s views and experiences on the value of workplace counseling in straightening out cases of psychological violence. The research point of view used was triangulation with hermeneutical and phenomenological features. The research method used was a semistructured questionnaire with a few open questions used to seek answers for the problems that have come up in the research. I analyzed the collected data partly from quantitative and partly from qualitative point of views, and also my aim was to understand psychological violence in the workplace as a phenomena in the communities within the early phases of education and to give this worker-to-worker mobbing a face. As a result of my research, I found out that the psychological violence inside the educational communities is more passive and scheming than aggressive or straightforward. The most important outcome of my research was finding a risk factor, where the superior is in danger of being the target of workplace psychological violence. Out the superiors who answered the questionnaire, 12% told they had been the target of this psychological violence after being transferred in to an old unit to work as the new superior. I hope this result will be of use when changes similar to this are known to take place. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Psychological violence, educational enviroment, moral and ethic at work, role of the superior, role of a workplace consultant
  • Antola, Helena (Helsingin yliopisto, 2004)
    The aim of this study was to find out how immersion students experience immersion education, how they feel about the implementation of immersion education methods and what role immersion plays in immersion students’ lives outside the school context. In addition, the influence of sex, grade level, school and type of immersion education on students’ perceptions was studied. The population included all students at the lower secondary level in Helsinki who participated in Swedish immersion education during 2002–2003. The sample consisted of 128 students who represented two different forms of immersion: 47% of the students had previously participated in early total immersion while 53 % of the students had taken part in early partial immersion. The data were gathered through a questionnaire and interviews. All 128 students answered the questionnaire, and 10 students were chosen to focus interviews through purposive sampling. In addition, students’ parents were invited to fill in a questionnaire where students’ background information was requested. The data were collected during the spring of 2003. Principal Component Analysis and one-way variance analysis were used as statistical analysis methods. Also frequencies, average, correlations and cross tabs were studied. In the PCA a right-angled varimax-rotation was performed separately to every thematic entity that arose from the theoretical background. Sum variables were formed from the Principal Components by summing up all the items that received over .400 charges for the specific Principal Component. Significance testing of the mean was performed with F and t-tests. Results indicate that immersion students in lower secondary school experience immersion quite diversely as a whole. Students are satisfied with the fact that they are in the immersion class but not with the amount of teaching in Swedish. Students feel it is very important and useful to learn Swedish bearing in mind their future studies and working life. The students estimate their language skills to be very high. Yet they prefer using Finnish during classes. The fact that teachers use Swedish does not considerably affect how well the students learn the factual content in various subjects, especially if the student knows Swedish well. Theoretical subjects seemed to cause most problems. Swedish played only a very small part in students’ lives outside the school context and it was used merely when travelling abroad and in different kinds of guiding situations. Unless the students were talked to in Swedish, they kept on speaking Finnish. When asked about students’ experiences no statistically significant differences between sexes were found in this study. On the contrary, in some cases their grade level but especially their school and form of immersion had clear statistically significant differences on students’ perceptions.
  • Sallanen, Tarja Johanna (2006)
    Pro gradu -tutkielman lähtökohtana oli selvittää henkilöstökoulutuksen vaikutusta työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja sitoutuneisuuteen. Nämä olivat tutkimuksen selitettävät muuttujat. Nykypäivänä työelämässä on meneillään paljon muutoksia, jotka kytkeytyvät markkinoiden muutokseen ja globalisoitumiseen sekä yrityksen pyrkimyksiin sopeutua muuttuvien ja eriytyvien markkinoiden vaatimuksiin. Tämä on asettanut työpaikoille vaatimuksen työhyvinvoinnista huolehtimisesta. Kovassa kilpailussa yrityksen yksi kilpailuvaltti on hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Tutkimus tehtiin monikansallisessa myyntiorganisaatiossa, Suomen yksikösssä. Tutkimusaineisto pohjautuu survey-kyselyyn, jota on käsitelty tilastollisin menetelmin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Kyselyssä oli kysymyspatteristot koskien sitoutuneisuutta, yleistä työtyytyväisyyttä ja yrityksessä järjestettyä henkilöstökoulutusta. Tutkimuksessa käytettiin menetelminä ristiintaulukointia, faktorianalyysiä summamuuttujien luomiseksi ja monimuuttujamenetelmänä logistista regressioanalyysiä. Merkittävin tutkimustulos oli, että työnhallinta on tärkein tekijä työtyytyväisyyteen ja sitoutuneisuuteen vaikutettaessa. Työnhallinnan summamuuttujaksi tässä tutkimuksessa otettiin mukaan faktorianalyysin perusteella seuraavat vastausvaihtoehdot: työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön, työ antaa työntekijälle tyydytystä, työntekijä on omalla alallaan, työntekijä voi samaistua työpaikalla vallitseviin arvoihin, työtehtävät vastaavat työntekijän taitoja, työntekijän on mahdollista saavuttaa tavoitteet ja työntekijä kokee työn riittävän haasteelliseksi. Nämä ovat asiat, jotka myös mainitaan useissa työtyytyväisyyden määritelmissä. Esimiestuella ja tiimihengellä oli myös vaikutusta työtyytyväisyyteen ja sitoutuneisuuteen. Esimiestuki vaikuttaa työnhallinnan kautta eli esimiestuki lisää työntekijän työnhallintaa. Samoin koulutuksen tuloksellisuus ja motivoivuus -muuttujat vaikuttivat työnhallintaan ja sen kautta työntekijän työtyytyväisyyteen ja sitoutuneisuuteen. Suoraan ei tutkimustulosten perusteella voi sanoa, että koulutus vaikuttaisi työtyytyväisyyteen ja sitoutuneisuuteen. Mutta oletettavasti koulutuksella voi vaikuttaa molempiin selitettäviin muuttujiin, koska koulutuksen avulla voidaan tukea työntekijän ammattitaitoa ja työnhallintaa. Tärkeimmät tutkimuskirjat ovat Viitala Riitta: Johda osaamista!; Argyle Michael: The social psychology of work; Asp Erkki ja Peltonen Matti: Työelämän sosiologia; Varila Juha & Viholainen Taija: Työnilo tutkimuksen kohteeksi.
  • Juntunen, Laura (2004)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Göteborgissa ja Genovassa kesällä 2001 mellakoiksi riistäytyneiden globalisaatiokriittisten mielenosoitusten uutisointia suomalaisessa sanomalehdistössä. Sen ensisijaisena tavoitteena on selvittää, miten suomalainen valtamedia kuvasi, selitti ja jäsensi globalisaatiokriittistä protestia ilmiönä ja kuinka aktivisteja asemoitiin uutisissa yhteiskunnallisina toimijoina. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden aihetta käsittelevästä uutisoinnista. Työn analyyttinen jäsennys perustuu kehysanalyysin ja positioning-teorian tarjoamien metodologisten työkalujen yhdistelyyn. Huomio kohdentuu ensinnäkin siihen, millaisia tulkinnallisia kehyksiä protestin uutisoinnissa käytettiin. Toiseksi työssä pureudutaan subjektiposition käsitteen avulla siihen, millaisia merkityskamppailuja aktivistien määrittelystä käytiin ja millaisia identiteetin rakennusaineita näille kunkin tulkintakehyksen sisällä tarjottiin. Näihin kysymyksiin saatujen vastausten pohjalta edetään tarkastelemaan sitä, miten protestiliike asetettiin osaksi länsimaista yhteisöä ja millaisia strategioita median valitsemat jäsennystavat tarjosivat yhteiskunnallisen epäsovun selittämiseksi. Tutkimus nojautuu siihen konstruktionistiseen käsitykseen, ettei media ainoastaan heijasta ulkoista todellisuutta, vaan myös osallistuu aktiivisesti siihen merkityksellistämisprosessiin, jossa yhteistä todellisuuttamme tuotetaan. Työn teoreettisen viitekehyksen kannalta keskeisimmät käsitteet liittyvät valtaan ja ideologiaan sekä yhteiskunnalliseen jaotteluun ’meihin’ ja ’muihin’. Lisäksi työn taustoittavassa osassa perehdytään yhteiskunnallisia liikkeitä sekä näiden ja median suhdetta luotaavaan tutkimuskirjallisuuteen. Työn motivoinnin kannalta keskeinen havainto on viime vuosien yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa vahvistunut käsitys siitä, että yhteiskunnan yleinen medioituminen on tehnyt niin kansalaisliikkeistä kuin kaikista muistakin toimijoista entistä riippuvaisempia tiedotusvälineiden tarjoamasta julkisuustilasta poliittisen toiminnan areenana. Työn taustajäsennykseksi tehdyn määrällisen sisällönerittelyn perusteella aktivistit näyttävät pääsevän uutisissa verrattain usein ääneen. Aineiston laadullinen analyysi kuitenkin osoittaa, että pelkkä julkisuuteen pääseminen ei sinällään vielä takaa mitään. Kehysanalyysin valossa aktivistien omat vaikutusmahdollisuudet tilanteen määrittelyyn ja tätä kautta keskustelun kulkuun näyttävätkin jäävän vähäisiksi. Näille tarjotut subjektipositiot taas mahdollistavat harvoin uskottavan poliittisen kritiikin esittämistä. Leimallista uutisoinnille on protestikäyttäytymisen selittäminen itsetarkoituksellisena toimintana, jonka motiiveja tulkitaan aktivistien henkilökohtaisten ominaisuuksien avulla. Empiirisen aineiston analyysi vahvistaa osaltaan aiemmissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa siitä, että medialla on taipumus tarjota puoluepoliittisen järjestelmän ulkopuolelta vaikuttamaan pyrkiville kansalaistoimijoille monessa mielessä ’toisen’ roolia. Samalla media osallistuu konsensuksen rakentamiseen ja tuottaa osaltaan jakoa legitiimiin yhteiskuntaan ja sen ulkopuolelle suljettaviin toimijoihin.
  • Kauppinen, Merja (1993)
  • Haverinen, Eija (1995)
  • Toiviainen, Kari (1966)
  • Mäki-Vaurio, Nina (2001)
  • Ketomäki, Liisa (2008)
    Tutkimus analysoi Suomen klassisen musiikin institutionalisoitumista ja sen aiheuttaneita tekijöitä. Klassisella musiikilla tutkimuksessa tarkoitetaan länsimaissa renessanssista alkanutta ja yhä jatkuvaa musiikin sävellys- ja esitystapaa. Klassisen musiikin institutionalisoituminen merkitsee tämän musiikin yhteiskunnassamme saamaa arvostettua asemaa. Klassisen musiikin arvostus ilmenee yleisön myönteisissä asenteissa ja käyttäytymisessä sekä näkyy yhteiskunnan kulttuuripolitiikassa ja klassiselle musiikille osoitetuissa tukitoimenpiteissä. Laadukas musiikkielämä edellyttää musiikin vahvaa institutionalisoitumista. Mitä institutionalisoituneempi klassisen musiikin kulttuurimme on, sitä enemmän sen on mahdollista edelleen kehittyä. Suomalaisen klassisen musiikin institutionalisoitumisen aste on nykyään suuri. Klassisen musiikin institutionalisoituminen on vilkastuttanut ja monipuolistanut musiikkielämäämme. Musiikkia harrastetaan lisääntyvässä määrin, ja musiikkitilaisuudet keräävät kuulijoita. Musiikin harrastajien sankasta joukosta erottuvat musiikilliset lahjakkuudet, joista etevimmät ovat nousseet kansainvälisiksi kuuluisuuksiksi suurten oopperatalojen solisteina ja valio-orkestereiden kapellimestareina. Varsinkin nykyisin institutionalisoitumiseen vaikuttaa myönteisesti musiikkialan toimijoiden tason ohella näiden toimijoiden julkisuudessa olo sinänsä. Julkisuuteen päästään tason ansiosta ja julkisuudessa pysytään vain, jos tasoa pidetään yllä. Silti yleisesti saatetaan ajatella, että julkisuudessa olo sinällään merkitsee samalla myös tasokkuutta. Klassisen musiikin institutionalisoituminen on tapahtunut musiikki-instituutioiden vaikutuksesta. Musiikki-instituutiot ovat musiikin alalla toimivia laitoksia, yhteisöjä ja kokoonpanoja. Tutkimus jakaa musiikki-instituutiot kronologisesti kahteen pääryhmään: aikaisempiin ja nykyisiin. Aikaisemmat musiikki-instituutiot ovat saattaneet institutionalisoitumisen liikkeelle 1830-luvulla. Merkittäviä aikaisemmista musiikki-instituutiostamme olivat 1860-luvulla toimintansa aloittaneet seminaari- ja kansakoululaitos, joiden ansiosta musiikkikulttuuri rupesi leviämään. Musiikki liittyi kiinteästi myös kansalliseen heräämiseen. Nykyinen korkea klassisen musiikkimme institutionalisoitumistaso johtuu kuitenkin nykyisistä musiikki-instituutioistamme, jotka tutkimus jakaa kolmeen alaryhmään: kouluttaviin, esittäviin ja taltioiviin. Kouluttavat musiikki-instituutiot kasvattavat uusia sukupolvia musiikillisesti sekä harjoittavat tutkimusta. Kouluttavien musiikki-instituutioiden toiminnassa näkyy etenkin Sibelius-Akatemian osuus institutionalisoitumisen syventäjänä. Esittävät musiikki-instituutiot vaikuttavat musiikin esitystilanteissa. Taltioivat musiikki-instituutiot huolehtivat hyödynnettäviksi tarkoitetuista musiikkidokumenteista. Tutkimus toteaa Yleisradion merkityksen taltioinnin ohella kuulijoidensa musiikkikasvattajana. Musiikki-instituutioista muodostuu organisaatiokenttä, jonka kiinteys riippuu sekä instituutioista itsestään että ympäristöstä. Organisaatiokentän kulloinenkin kiinteys vaikuttaa klassisen musiikin institutionalisoitumisprosessiin sitä heikentäen, samana pysyttäen tai vahvistaen. Suomen nykyiset klassisen musiikin instituutiot toimivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa monin tavoin, joten klassisen musiikin organisaatiokenttä on kiinteä. Viime aikoina ovat eräät toiset musiikin lajit terävöittäneet toimintaansa musiikki-instituutioissamme, mikä saattaa ajan mittaan tuntua myös Suomen musiikin organisaatiokentässä ja vaikuttaa klassisen musiikin asemaan siinä. Institutionalisoitumisprosessin analyysissaan tutkimus soveltaa uusinstitutionalistisen tutkimussuunnan teorioita. Analyysin teon keskeiset käsitteet musiikki-instituutio ja organisaatiokenttä ovat uusinstitutionalistisen tutkimussuunnan käsitteistöä. Tärkeimmät käytetyt lähteet käsittelevät institutionalisoitumisen teoriaa sekä musiikki-instituutioiden kehittymistä. Mainittakoon seuraavat: DiMaggio & Powell 1983, Halila 1949a, Huttunen 2002, Pajamo 2007, Powell & DiMaggio (eds.) 1991, Scott 1995.
  • Virtanen, Maiju (2011)
    Tässä työssä tutkitaan sitä, heijastuiko Britanniassa vallinnut klassisen poliittisen taloustieteen ihannointi Intian koleratodellisuuteen Itä-Intian kauppakomppanian ja Englannin kruunun hallintokausilla vuosina 1817–1914. Klassinen poliittinen taloustiede oli Britanniassa eli emämaassa dominantti ideologia ja sen vaikutus etenkin Intiassa oli huomattava. Työn lähdeaineisto koostuu pääasiassa Intiassa ja Iso-Britanniassa julkaistuista koleraa käsittelevistä teoksista. Tutkimus tarjoaa oman pienen panoksensa sekä Intian siirtomaahistoriaa että siirtomaajärjestelmän toimintaa käsittelevään tutkimukseen. Työssä esitetään, miten Intian koleraepidemiat alkoivat ja levisivät kauppakomppanian kaudella, miten kruunun alaisuuteen siirryttäessä Intiaan rakennettiin omanlaisensa koleratodellisuus ja -teoria ja miten todellisuus vasta hieman ennen 1900-luvun vaihdetta alkoi yhdentyä muun maailman koleratodellisuuden kanssa. Tutkielmasta voidaan päätellä klassisen poliittisen taloustieteen ajatusten heijastuneen Intian koleratodellisuuteen. Intian rooli raaka-aineiden tuottajana ja myöhemmin myös valmiiden tuotteiden markkinakenttänä heijastui sekä karanteenien vastustamisena että Euroopassa hyviksi todettujen koleraa ehkäisevien keinojen soveltamatta jättämisenä. Investoiminen Intian sosiaali- ja terveyssektorille ei sopinut klassisen poliittisen taloustieteen ihanteisiin, jotka painottivat markkinoiden toimintaan puuttumattomuutta ja näkymättömän käden kaikille jakamaa hyvinvointia. Kauppakomppanian kaudella puuttumattomuutta voitiin perustella yritysmäisellä toiminnalla, johon ei kuulut valtiolle kuuluvien tehtävien hoitaminen. Kruunun alaisuuteen siirtymisen myötä tilanne kuitenkin muuttui. Valtiolla oli suuremmat velvollisuudet kansalaistensa hyvinvointia kohtaan, joten kruunu joutui perustelemaan toimimattomuuttaan painokkaammin. Suurten sosiaalisektorin investointien ja karanteenien välttämiseksi Intiaan luotiin aivan oma koleratodellisuutensa, jonka mukaan kolera ei tarttunut ihmisestä toiseen, eikä sen leviämistä voinut estää, sillä se syntyi maasta nousevista höyryistä ja kulki tuulten mukana. Vääristynyt teoriapohja johti vääristyneeseen todellisuuteen. Epätietoisuus kolerasta ja sen hoidosta säilyi Intiassa 1800-luvun lopulle asti. Britannia hyväksyi saksalaisen epidemiologin, Robert Kochin esittämän bakteeriteorian vasta, kun Koch ja muu maailma totesivat, etteivät merille asetetut karanteenit enää pystyneet ehkäisemään koleran leviämistä. Merten ja kaupankäynnin vapaus ei tällöin enää ollut uhattuna, eikä Britannian siis koskaan tarvinnut luopua siirtomaajärjestelmälle niin olennaisesta tavaroiden liikkumisen esteettömyydestä.
  • Leden, Laura (Helsingin yliopisto, 2011)
    In my pro gradu thesis I study the use of the adapting translation strategy omission in the Swedish and Finnish translation of L.M. Montgomery's Emily trilogy (1923 - 1927). Omission means reduction or elimination of part of the source text. The translations are made in the middle of the 20th century, with the expectation of the Swedish translation of the last book, which is from 1985. The aim of my thesis is to study what has been omitted and why as well as how the omissions affect the characterization. The former is done by categorizing the omissions and the latter through analysis of character indicators. The Emily trilogy belongs to the genre girls' books, which is a subgenre to children's and young adults' literature. Translation of children's and young adults' literature follows the same norms as translation of adult literature, but also didactic and pedagogical norms, which are in contrast to norms of equivalence. Both children's and young adults' literature and girls books are genres with a peripheral position within the literary polysystem. The low status of the genre at the time of translation is a reason for the deviation from the norms of equivalence in the translations. I have derived a model for categorization of the omissions in my material from categories of reasons for omissions presented by Rodica Dimitriu (2003) and Eirlys E. Davis (2007). The categories in my study are purification, no direct contribution to the plot, culture bound elements, linguistic reasons, previous omission, and other, here listed according to frequency of occurrence. Purification, which is due to the didactic norms, is the most common category and occurs chiefly in the translations of the first two books. The category no direct contribution to the plot is almost as common and is related to a wish to shorten the texts. The Swedish and Finnish translations contain similar omissions, but the omissions are fewer and on average shorter in the Finnish translations, where the percentage of omitted text is lower as well. The Swedish translation of the third book is an exception. It contains the least omissions of all the translations, which is due that the translation was made as late as 1985. Furthermore, the number of omissions, and in particular of purifying omissions, decreases gradually book by book. The percentage of omitted text is greatest in the Swedish translations of the first two books. Generally, a reason for why omissions are so frequent in the translations is that they have a younger target audience than the source texts. The analysis of character indicators in the translations shows that the omissions have affected the characterization. The purifying omissions affect the indirect characterization of the adult characters due to that character indicators in the form of actions and speech demonstrating improper behavior or linking the character to sexuality have been omitted. Omission of nature descriptions affects the analogous characterization of Emily through landscape due to that Emily's relationship to nature is not pictured as equally strong and physical and related to creativity as in the source texts. The analysis also shows that the effect on the characterization is greatest in the Swedish translations of the first two books, which contain the highest amount of omitted text.