Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 9303-9322 of 25478
  • Toiviainen, Kari (1966)
  • Mäki-Vaurio, Nina (2001)
  • Ketomäki, Liisa (2008)
    Tutkimus analysoi Suomen klassisen musiikin institutionalisoitumista ja sen aiheuttaneita tekijöitä. Klassisella musiikilla tutkimuksessa tarkoitetaan länsimaissa renessanssista alkanutta ja yhä jatkuvaa musiikin sävellys- ja esitystapaa. Klassisen musiikin institutionalisoituminen merkitsee tämän musiikin yhteiskunnassamme saamaa arvostettua asemaa. Klassisen musiikin arvostus ilmenee yleisön myönteisissä asenteissa ja käyttäytymisessä sekä näkyy yhteiskunnan kulttuuripolitiikassa ja klassiselle musiikille osoitetuissa tukitoimenpiteissä. Laadukas musiikkielämä edellyttää musiikin vahvaa institutionalisoitumista. Mitä institutionalisoituneempi klassisen musiikin kulttuurimme on, sitä enemmän sen on mahdollista edelleen kehittyä. Suomalaisen klassisen musiikin institutionalisoitumisen aste on nykyään suuri. Klassisen musiikin institutionalisoituminen on vilkastuttanut ja monipuolistanut musiikkielämäämme. Musiikkia harrastetaan lisääntyvässä määrin, ja musiikkitilaisuudet keräävät kuulijoita. Musiikin harrastajien sankasta joukosta erottuvat musiikilliset lahjakkuudet, joista etevimmät ovat nousseet kansainvälisiksi kuuluisuuksiksi suurten oopperatalojen solisteina ja valio-orkestereiden kapellimestareina. Varsinkin nykyisin institutionalisoitumiseen vaikuttaa myönteisesti musiikkialan toimijoiden tason ohella näiden toimijoiden julkisuudessa olo sinänsä. Julkisuuteen päästään tason ansiosta ja julkisuudessa pysytään vain, jos tasoa pidetään yllä. Silti yleisesti saatetaan ajatella, että julkisuudessa olo sinällään merkitsee samalla myös tasokkuutta. Klassisen musiikin institutionalisoituminen on tapahtunut musiikki-instituutioiden vaikutuksesta. Musiikki-instituutiot ovat musiikin alalla toimivia laitoksia, yhteisöjä ja kokoonpanoja. Tutkimus jakaa musiikki-instituutiot kronologisesti kahteen pääryhmään: aikaisempiin ja nykyisiin. Aikaisemmat musiikki-instituutiot ovat saattaneet institutionalisoitumisen liikkeelle 1830-luvulla. Merkittäviä aikaisemmista musiikki-instituutiostamme olivat 1860-luvulla toimintansa aloittaneet seminaari- ja kansakoululaitos, joiden ansiosta musiikkikulttuuri rupesi leviämään. Musiikki liittyi kiinteästi myös kansalliseen heräämiseen. Nykyinen korkea klassisen musiikkimme institutionalisoitumistaso johtuu kuitenkin nykyisistä musiikki-instituutioistamme, jotka tutkimus jakaa kolmeen alaryhmään: kouluttaviin, esittäviin ja taltioiviin. Kouluttavat musiikki-instituutiot kasvattavat uusia sukupolvia musiikillisesti sekä harjoittavat tutkimusta. Kouluttavien musiikki-instituutioiden toiminnassa näkyy etenkin Sibelius-Akatemian osuus institutionalisoitumisen syventäjänä. Esittävät musiikki-instituutiot vaikuttavat musiikin esitystilanteissa. Taltioivat musiikki-instituutiot huolehtivat hyödynnettäviksi tarkoitetuista musiikkidokumenteista. Tutkimus toteaa Yleisradion merkityksen taltioinnin ohella kuulijoidensa musiikkikasvattajana. Musiikki-instituutioista muodostuu organisaatiokenttä, jonka kiinteys riippuu sekä instituutioista itsestään että ympäristöstä. Organisaatiokentän kulloinenkin kiinteys vaikuttaa klassisen musiikin institutionalisoitumisprosessiin sitä heikentäen, samana pysyttäen tai vahvistaen. Suomen nykyiset klassisen musiikin instituutiot toimivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa monin tavoin, joten klassisen musiikin organisaatiokenttä on kiinteä. Viime aikoina ovat eräät toiset musiikin lajit terävöittäneet toimintaansa musiikki-instituutioissamme, mikä saattaa ajan mittaan tuntua myös Suomen musiikin organisaatiokentässä ja vaikuttaa klassisen musiikin asemaan siinä. Institutionalisoitumisprosessin analyysissaan tutkimus soveltaa uusinstitutionalistisen tutkimussuunnan teorioita. Analyysin teon keskeiset käsitteet musiikki-instituutio ja organisaatiokenttä ovat uusinstitutionalistisen tutkimussuunnan käsitteistöä. Tärkeimmät käytetyt lähteet käsittelevät institutionalisoitumisen teoriaa sekä musiikki-instituutioiden kehittymistä. Mainittakoon seuraavat: DiMaggio & Powell 1983, Halila 1949a, Huttunen 2002, Pajamo 2007, Powell & DiMaggio (eds.) 1991, Scott 1995.
  • Virtanen, Maiju (2011)
    Tässä työssä tutkitaan sitä, heijastuiko Britanniassa vallinnut klassisen poliittisen taloustieteen ihannointi Intian koleratodellisuuteen Itä-Intian kauppakomppanian ja Englannin kruunun hallintokausilla vuosina 1817–1914. Klassinen poliittinen taloustiede oli Britanniassa eli emämaassa dominantti ideologia ja sen vaikutus etenkin Intiassa oli huomattava. Työn lähdeaineisto koostuu pääasiassa Intiassa ja Iso-Britanniassa julkaistuista koleraa käsittelevistä teoksista. Tutkimus tarjoaa oman pienen panoksensa sekä Intian siirtomaahistoriaa että siirtomaajärjestelmän toimintaa käsittelevään tutkimukseen. Työssä esitetään, miten Intian koleraepidemiat alkoivat ja levisivät kauppakomppanian kaudella, miten kruunun alaisuuteen siirryttäessä Intiaan rakennettiin omanlaisensa koleratodellisuus ja -teoria ja miten todellisuus vasta hieman ennen 1900-luvun vaihdetta alkoi yhdentyä muun maailman koleratodellisuuden kanssa. Tutkielmasta voidaan päätellä klassisen poliittisen taloustieteen ajatusten heijastuneen Intian koleratodellisuuteen. Intian rooli raaka-aineiden tuottajana ja myöhemmin myös valmiiden tuotteiden markkinakenttänä heijastui sekä karanteenien vastustamisena että Euroopassa hyviksi todettujen koleraa ehkäisevien keinojen soveltamatta jättämisenä. Investoiminen Intian sosiaali- ja terveyssektorille ei sopinut klassisen poliittisen taloustieteen ihanteisiin, jotka painottivat markkinoiden toimintaan puuttumattomuutta ja näkymättömän käden kaikille jakamaa hyvinvointia. Kauppakomppanian kaudella puuttumattomuutta voitiin perustella yritysmäisellä toiminnalla, johon ei kuulut valtiolle kuuluvien tehtävien hoitaminen. Kruunun alaisuuteen siirtymisen myötä tilanne kuitenkin muuttui. Valtiolla oli suuremmat velvollisuudet kansalaistensa hyvinvointia kohtaan, joten kruunu joutui perustelemaan toimimattomuuttaan painokkaammin. Suurten sosiaalisektorin investointien ja karanteenien välttämiseksi Intiaan luotiin aivan oma koleratodellisuutensa, jonka mukaan kolera ei tarttunut ihmisestä toiseen, eikä sen leviämistä voinut estää, sillä se syntyi maasta nousevista höyryistä ja kulki tuulten mukana. Vääristynyt teoriapohja johti vääristyneeseen todellisuuteen. Epätietoisuus kolerasta ja sen hoidosta säilyi Intiassa 1800-luvun lopulle asti. Britannia hyväksyi saksalaisen epidemiologin, Robert Kochin esittämän bakteeriteorian vasta, kun Koch ja muu maailma totesivat, etteivät merille asetetut karanteenit enää pystyneet ehkäisemään koleran leviämistä. Merten ja kaupankäynnin vapaus ei tällöin enää ollut uhattuna, eikä Britannian siis koskaan tarvinnut luopua siirtomaajärjestelmälle niin olennaisesta tavaroiden liikkumisen esteettömyydestä.
  • Leden, Laura (Helsingin yliopisto, 2011)
    In my pro gradu thesis I study the use of the adapting translation strategy omission in the Swedish and Finnish translation of L.M. Montgomery's Emily trilogy (1923 - 1927). Omission means reduction or elimination of part of the source text. The translations are made in the middle of the 20th century, with the expectation of the Swedish translation of the last book, which is from 1985. The aim of my thesis is to study what has been omitted and why as well as how the omissions affect the characterization. The former is done by categorizing the omissions and the latter through analysis of character indicators. The Emily trilogy belongs to the genre girls' books, which is a subgenre to children's and young adults' literature. Translation of children's and young adults' literature follows the same norms as translation of adult literature, but also didactic and pedagogical norms, which are in contrast to norms of equivalence. Both children's and young adults' literature and girls books are genres with a peripheral position within the literary polysystem. The low status of the genre at the time of translation is a reason for the deviation from the norms of equivalence in the translations. I have derived a model for categorization of the omissions in my material from categories of reasons for omissions presented by Rodica Dimitriu (2003) and Eirlys E. Davis (2007). The categories in my study are purification, no direct contribution to the plot, culture bound elements, linguistic reasons, previous omission, and other, here listed according to frequency of occurrence. Purification, which is due to the didactic norms, is the most common category and occurs chiefly in the translations of the first two books. The category no direct contribution to the plot is almost as common and is related to a wish to shorten the texts. The Swedish and Finnish translations contain similar omissions, but the omissions are fewer and on average shorter in the Finnish translations, where the percentage of omitted text is lower as well. The Swedish translation of the third book is an exception. It contains the least omissions of all the translations, which is due that the translation was made as late as 1985. Furthermore, the number of omissions, and in particular of purifying omissions, decreases gradually book by book. The percentage of omitted text is greatest in the Swedish translations of the first two books. Generally, a reason for why omissions are so frequent in the translations is that they have a younger target audience than the source texts. The analysis of character indicators in the translations shows that the omissions have affected the characterization. The purifying omissions affect the indirect characterization of the adult characters due to that character indicators in the form of actions and speech demonstrating improper behavior or linking the character to sexuality have been omitted. Omission of nature descriptions affects the analogous characterization of Emily through landscape due to that Emily's relationship to nature is not pictured as equally strong and physical and related to creativity as in the source texts. The analysis also shows that the effect on the characterization is greatest in the Swedish translations of the first two books, which contain the highest amount of omitted text.
  • Leino, Teppo (2013)
    Jänniteherkillä natriumkanavilla on tärkeä rooli hermoston toiminnassa, koska ne vastaavat aktiopotentiaalien etenemisestä. Niiden epänormaali toiminta on yhdistetty useisiin sairauksiin, kuten epilepsiaan ja krooniseen kipuun. Näiden sairauksien hoidossa isoformiselektiiviset jänniteherkkien natriumkanavien salpaajat voisivat olla nykyisiä lääkkeitä tehokkaampia ja paremmin siedettyjä vaihtoehtoja. Klatrodiini on Karibianmeressä elävästä merisienestä, Agelas clathrodesista, eristetty alkaloidi, jonka on bioaktiivisuuskokeissa todettu muuttavan jänniteherkkien natriumkanavien toimintaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli syntetisoida klatrodiinin kahdenlaisia rakenneanalogeja ja tutkia niiden rakenne-aktiivisuussuhteita jänniteherkkien natriumkanavien isoformeja kohtaan. Tutkimus on osa Euroopan Unionin rahoittamaa MAREX-projektia (Exploring Marine Resources for Bioactive Compounds: From Discovery to Sustainable Production and Industrial Applications), jonka tavoitteena on löytää merien organismeista uusia bioaktiivisia yhdisteitä. Klatrodiinin 2-aminobentsotiatsolianalogien syntetisoimiseksi saatiin kehitettyä toimiva nelivaiheinen reitti sekä kolmivaiheinen reitti, jonka viimeinen vaihe ei toiminut kaikilla yhdisteillä. Kolmivaiheisen reaktion välituotteina saatiin myös uusia yhdisteitä ja osa niistä lähetettiin aktiivisuuskokeisiin. Klatrodiinin 1H-pyrroli-2-karboksiamidianalogeja ei onnistuttu syntetisoimaan. Synteesireitin ongelmaksi muodostui syklisoitumisreaktio välituotteen bromauksessa, minkä tuloksena saatiin 4,5-dihydro-oksatsolirakenne. Muodostunutta rakennetta käytettiin hyväksi pyrittäessä syntetisoimaan klatrodiinin 2-(1H-pyrrol-2-yyli)-4,5-dihydro-oksatsolianalogeja. Näistä reaktioista ei onnistuttu saamaan yhtään lopputuotetta aktiivisuuskokeisiin tutkittavaksi. Aktiivisuuskokeisiin lähetettiin kahdeksan syntetisoitua yhdistettä, joista kahdesta ehdittiin saada tulokset. Yhdisteet eivät olleet aktiivisia 10 μM pitoisuuksilla. Rakenne-aktiivisuussuhteiden arvioimista ei ollut mahdollista tehdä vain kahden yhdisteen perusteella.
  • Salokas, Eino (1912)
  • Kangas, Susanna; Karttimo-Mäkynen, Anne (1995)
    Näiden syventävien opintojen tarkoituksena oli tutkia klenbuterolin vaikutusta kroonista obstruktiivistakeuhkosairautta (COPD) sairastavilla hevosilla. Kirjallisuusosassa käsitellään COPD:n kliinisiä oireita, patofysiologiaa ja tutkimusmenetelmiä. Lisäksikuvataan yleisimmin käytettyjä hoitomenetelmiä ja lääkehoidoista perehdytään erityisesti klenbuteroliin. Tutkimusosa tehtiin Ypäjällä MTTK:n tiloissa. Tutkimuksessa syötettiin koehevosille klenbuterolia (Ventipulmin, Boehringer-lngelheim) annoksella 0,8 mikrog/kg kahdesti päivässä kahden viikon ajan. Puolet hevosista oli kontrolliryhmänä. Koehevoset jaettiin lääkittyjen ja kontrolliryhmän sisällä terveisiin ja sairaisiin alkuhetken trakealiman neutrofiilimäärän, intrapleuraalisen paine-eron ja verialveolieron mukaan. Lääkityksen vaikutuksia seurattiin veri- ja trakealimanäytteillä sekä keuhkofunktiotesteillä. Hevosista otettiin näytteitä ennen tutkimuksen alkua, viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta, lääkityksen loputtua, sekä 2 viikkoa ja 4,5 viikkoa hoidon päättymisestä. Trakealimasta määritettiin Iysosomaalinen entsyymi (beta-glukuronidaasi), proteolyyttinen aktiivisuus (plasmiini, plasminogeeni ja fataali proteolyyttinen aktiivisuus kaseiinilevyllä), antitrypsiini ja neutrofiilimäärä. Keuhkofunktiotestinä käytettiin intrapleuraalipaine-eroa ja verialveolieroa. Koska aineiston ei voitu katsoa jakautuvan normaalisti käytettiin non-parametrisiä testejä tilastollisessa testauksessa (Mann-Whitney, Wilcoxon Signed Rank Test ja Spearman Rank Correlations). Verratessa eri parametrien keskinäistä korrelaatiota antitrypsiini ja plasmiini, tot. proteolyyttinen aktiivisuus ja limanneutrofiilimäärä, neutrofiilimäärä ja beta-olukuronidaasi, tot. proteolyyttinen aktiivisuus ja beta-glukoronidaasi, verialveoliero ja intrapleuraalipaine-ero sekä tot. proteolyyttinen aktiivisuus ja antitrypsiini korreloivat tilastollisesti merkittävästi keskenään. Saatujen tulosten perusteella klenbuterolilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta lievien COPD-tapausten hoidossa.
  • Andtfolk, Maria (2006)
    I barnskyddet gors standigt utredningar, kartlaggningar och bedomningar av olika slag. Sarskilt da en ny anmalan inkommer till barnskyddet fines ett behov av att utreda det berorda barnets och familjens situation, for att kunna bedoma ett potentiellt behov av stodatgarder och interventioner fran barnskyddets sida. Under de senaste wren liar man alit nier borjat soka former for att systematisera och forcnhetliga praxis kring bedomningsarbetet i barnskyddet i Finland. Avcn i huvudstadsregionens kommuner har man implernenterat en ny initial bedomningsmodelI for det inledande skedet av klientskapet mom barnskyddets oppenvard. (Nousiainen 2005, 5; Pietila 2005b, 3.) Genom att systematisera arbetssatten, har man velat svara pa den kritik som framtorts i forskning, om att bamskyddets arbete ar ostrukturerat och svart att synliggora for saval klienter som samarbetspartners. Aven i media har barnskyddet anklagats for att vara godtycklig och grundlos verksamhet, som styrs av socialarbetarnas egna intressen och deras synvinklar pa arbetets innehall och mal (MO1ler 2005, 11; Makelainen 2003). Genom att lyfta fram barnperspektivet i initialbedomningsarbetet stravar man samtidigt efter att mota den kritik om foraldracentrering och barnets osynlighet i arbetet som framforts i barnskyddsforskning (bl.a. Hurtig 2003; Andersson 2000; Forsberg 1998). Syftet med denna pro gradu-avhandling ar att ur ett klientperspektiv utvardera hur initialbedomningen i barnskyddet torverkligats med hjalp av den nya initialbedomningsmodellen. Undersokning av klientperspektivet har jag preciserat som undcrsokning av klientcrs upplevelser, vilket jag anknyter till ctt fenomenologiskt perspektiv. Min huvudsakliga forskningsfraga lyder: Hur har klienter, barn och vuxna, upplcvt irritialbcSimningen i barnskvddc't? Eftersom ctt av de huvudsakliga malen med den nya initialbedomningsmodellcn har varit att gora arbetet mer strukturerat och systematiskt, har jag sarskilt velat undersoka upplevelser kring detta. Mitt forhandsantagande har varit att klienter vars initialbedomning gjorts med hjalp av den nya modellen upplevt en storre tydlighet, an om arbetet skullc ha utfOrts utan en sarskild modeil for bcdomningsarbetet. Jag jamfor resultaten med tidigare forskning. For att svara pa forskningsfragan har jag intervjuat nio personer, sex vuxna och tre barn, som belt eller delvis genomgatt en initialbedomning vid Enheten for barn- och familjearbete vid Svensk socialservice 1
  • Ryynänen, Eeva (2013)
    Farmasian painopiste on viimeisten parin vuosikymmenen aikana siirtynyt lääkkeeseen ja lääkevalmisteeseen keskittymisestä kohti potilaan hyvinvoinnista huolehtimista. Farmaseuttisen hoidon käsite korostaa farmasian ammattilaisen roolia lääkehoidon laadusta ja turvallisuudesta huolehtimisesta yhteistyössä potilaan kanssa. Kliinisen farmasian käsite puolestaan painottaa, että farmasian ammattilaisen tavoitteena on yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa taata tarkoituksenmukainen, tehokas, turvallinen ja taloudellisin lääkehoito potilaalle. Farmaseuttisen hoidon ja kliinisen farmasian palvelut ovat potilaslähtöisiä palveluita. Ne ovat lisääntyneet suomalaisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa 2000-luvulla osastofarmasian lisääntymisen myötä. Lisäksi osastofarmasian palveluiden sisältö on muuttunut kliinisempään suuntaan. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että suomalaiset sairaalafarmasian ammattilaiset haluavat kehittää kliinisen farmasian palveluita omassa toimintayksikössään, mutta kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta tehtävistä selviytyäkseen. Jotta kliinisen farmasian palveluita voidaan kehittää, on tärkeää, että farmasian ammattilaiset saavat tukea oman ammattipätevyytensä kehittämiseen. General Level Framework (GLF) on Isossa-Britanniassa kehitetty farmasian ammattilaisten ammattipätevyyden kehittämiseen ja ylläpitämiseen tarkoitettu pätevyyskehys. Sen on useissa tutkimuksissa havaittu tukevan ammattipätevyyden kehittymistä ja ylläpitämistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli antaa tietoa suomalaisen sairaalafarmasian palveluiden nykytilasta, ja siitä, millä tavoin sairaalafarmasian ammattilaiset näkevät niiden kehittyvän tulevaisuudessa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin GLFpätevyyskehystä voidaan hyödyntää suomalaisessa sairaalafarmasiassa. Tarkoituksen saavuttamiseksi tutkimuksessa yhdistettiin kaksi tutkimustyyppiä. Puolistrukturoidun haastattelun avulla selvitettiin sairaalafarmasian ammattilaisten mielipiteitä sairaalafarmasiaan, sen kehittämiseen ja GLF:iin liittyen. Lisäksi sairaalafarmasian ammattilaisten kliinisen farmasian osaamista ja kehittymistä tutkittiin GLF-pätevyyskehyksen avulla tehdyn itsearvioinnin avulla. Tutkimuksen osallistujat olivat Helsingin yliopistossa järjestettävän Kliininen farmasia ja potilaan lääkehoito sairaalassa -opintojakson osallistujia lukuvuosilta 2010-11 ja 2011-12. Haastatteluihin osallistui yhteensä 11 sairaalafarmaseuttia ja -proviisoria. Lisäksi 41 farmaseuttia ja proviisoria arvioi omaa kliinisen farmasian osaamistaan GLF-pätevyyskehyksen avulla; kahdeksan heistä suoritti itsearvioinnin uudelleen kuusi kuukautta ensimmäisen arvioinnin jälkeen. Haastatteluihin osallistuneet farmaseutit ja proviisorit kokivat, että farmasian perusopintoihin tulisi sisällyttää enemmän sairaalafarmasiassa tarvittavaa osaamista. Toisaalta he kokivat, että sairaalafarmasian tehtäviä tulisi muuttaa siten, että niissä voisi hyödyntää paremmin farmasian osaamista. He näkivät sairaalafarmasian palveluiden olevan tulevaisuudessa yhä enemmän kliinisen farmasian palveluita, mutta kokivat itse tarvitsevansa lisää koulutusta kliinisen farmasian tehtävistä selviytyäkseen. Osallistujien GLF:n avulla itsearvioitu kliinisen farmasian osaaminen oli keskinkertaista, eikä siinä tapahtunut merkittävää muutosta kuuden kuukauden seuranta-ajan aikana. Haastatellut farmaseutit ja proviisorit kuitenkin kokivat, että GLF-pätevyyskehyksen avulla voitaisiin parantaa ja ylläpitää sairaalafarmasian ammattilaisten kliinisen farmasian osaamista, ja siten tukea elinikäistä ammatillista kehittymistä. Kliinisen farmasian koulutuksen kehittämisen lisäksi haastatellut farmaseutit ja proviisorit kokivat, että tutkimusta kliinisestä farmasiasta ja sen hyödyistä tulee lisätä ja eri ammattiryhmien tehtävänjakoa järkeistää suomalaisissa sairaaloissa. Näin voitaisiin voittaa suurimmat kliinisen farmasian palveluiden kehittämistä hidastavat haasteet: ennakkoluulot ja rajalliset resurssit. Kliinisen farmasian palveluiden kehittämiseksi suomalaisissa sairaaloissa sairaalafarmasian tutkimusta tulee lisätä, ja toisaalta terveydenhuollon ammattilaisten ja päättäjien tietoisuutta olemassa olevasta kliinisen farmasian hyödyistä kertovasta tutkimuksesta tulee lisätä. Terveydenhuollon ammattilaisten vastuualueita lääkehuollon ja potilaan lääkehoidon prosessissa tulee järkeistää, jotta kaikki ammattiryhmät tuovat parhaan mahdollisen panoksen potilaan lääkitysturvallisuuden hyväksi. GLFpätevyyskehyksessä määriteltyjä tehtäviä voidaan hyödyntää kliinisen farmasian tehtävien määrittelyssä Suomessa. Kliinisen farmasian koulutusta tulee kehittää ja toisaalta elinikäisen ammatillisen kehittymisen tukemista lisätä, jotta farmasian ammattilaiset ovat ja tuntevat olevansa riittävän päteviä kliinisen farmasian tehtäviin. GLF-pätevyyskehystä voi käyttää farmasian ammattilaisten pätevyyden kehittymisen ja ylläpitämisen tukemisessa myös Suomessa.
  • Leppänen, Juha (2013)
    Tämän pro gradun työn taustalla on pyrkimys ymmärtää paremmin median ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Tätä pyrkimystä avataan medioitumisen (esim. Strömbäck 2008; Hjarvard 2008) käsitteen kautta. Tarkoituksena on ymmärtää millä tavoin medioituminen selittää niitä muutoksia, joita median lisääntyvällä merkityksellä yhteiskunnassa on. Tavoitteena on myös ymmärtää sitä teoreettista ja käsitteellistä avaruutta, johon medioitumisen käsite kiinnittyy ja siten tapoja, joilla medioitumista voi tutkia empiirisesti. Tutkimuksen aineistona on Scoopinion-verkkopalvelun (www.scoopinion.com) keräämä verkossa tapahtuvan medianlukemisen käyttäytymisen data. Scoopinion kerää käyttäjiltään erilaisia lukukäyttäytymiseen liittyviä tietoja, kun käyttäjät lukevat Scoopinion tunnistamia mediasivustoja. Tämä mahdollistaa ainutlaatuisen ja kiinnostavan aineiston, jota analysoidaan tässä tutkimuksessa tarkemmin siten, että katsotaan mitä medioita ja artikkeleita luettiin Suomessa eniten maaliskuussa 2013. Tutkimus on luonteeltaan monimenetelmäinen ja yhdistää Scoopinionin mahdollistamaan kvantitatiiviseen aineistoon laadullisen näkökulman. Maaliskuun 2013 luetuimpia artikkeleita tarkastellaan tarkemmin diskurssianalyysin avulla ja pyritään tunnistamaan onko luetuimmissa teksteissä yhdistäviä tai erottavia piirteitä. Tutkimuksen analyysin pohjalta selviää, että maaliskuun kymmenen luetuimman artikkelin joukossa HS.fi-palvelussa on viisi kolumnia, neljä taustoittavaa artikkelia ja yksi uutinen. Jokaisessa kymmenestä luetuimmasta artikkelista on tunnistettavissa äänenpainoja ja diskursseja, jotka voidaan liittää jonkin olemassaolevan maailmankuvan tai identiteettiposition representaatioon. Vastaavasti luetuimmista artikkeleista yhtäkään ei voi kuvata erityisen deskriptiiviseksi tai objektiviiseksi. Aineiston analyysia verrataan taustateoriaan, joka on medioituminen ja havaitaan, että medioitumisen käsitteeseen liittyy useita erilaisia tulkintoja, eikä yksiselittäistä kuvaa medioitumisesta ole. Tutkimuksen aineiston analyysi kiinnittyy erityisesti medioitumisen vaikutuksiin mikrotasolla ja siihen miten median ja yhteiskunnan suhde näkyy ja kuvantuu vertikaalisesti kaikissa elämän toiminnoissa. Analyysin pohjalta voidaan esittää tulkinta medioitumisen käsitteen laajentamisen ja täsmentämisen tarpeesta siten, että se huomioisi paremmin ja konkreettisemmin erilaisten identiteettipositioiden merkityksen kasvamisen mediavälitteisinä, ja mahdollistaisi myös näiden empiiriseen tutkimisen. Lopuksi tutkimuksen diskussiossa pohditaan laajemmin millaisia ulottuvuuksia median ja yhteiskunnan suhteeseen voi tutkimusaineiston analyysin nojalla liittyä ja esitetään mahdollisuuksia, joiden kautta medioitumisen käsite voisi näihin ulottuvuuksiin vastata.
  • Nordling, Emilia (Helsingin yliopisto, 2010)
    During the last century increased emissions of greenhouse gases have caused global climate warming. While the temperatures are still rising, the largest increases have been observed in spring-time temperatures. This may affect the phenology of multiple species. If the increase in temperature affects different species differently, then the lifecycles of various species may become unsynchronized. For interacting species, a disturbance like this may be catastrophic: for example, if the phenology of host plants is drastically altered, then many herbivores may be left without food. Previous research on the effects of climate change on interspecific interactions has focused on bitrophic interactions. My research expands this past emphasis to a tritrophic level: to interactions between plants (penduculate oak, Quercus robur), herbivorous insects (moths: Tischeria ekebladella, Phyllonorycter quercifoliella and P. harrisella) and parasitoids (wasps in the family Eulophidae). Since bud burst in oaks varies significantly among individuals, I also investigated how host genotype may affect the synchrony between species. My hypotheses were that higher spring-time temperatures will disrupt the synchrony between species, and that this disturbance will affect the growth and reproduction of species at higher trophic levels. I also posited that the effects will vary with the genotype of the host. I tested these hypotheses in a field experiment running from April to September 2009. To manipulate temperatures I used a greenhouse, transplanting multiple oak-specific moth and parasitoid species to oaks of different genotypes growing inside and outside of the greenhouse. During the field experiment, the temperature differed by 3.19°C between the interior and the outside of the greenhouse. As a result, the phenology of all species was advanced in the greenhouse interior as compared to ambient conditions. Interpsecific synchrony was affected differently in different species pairs: Inside of the greenhouse, the synchrony between oaks and Phyllonorycter moths and between oaks and parasitoids was decreased. The synchrony between oaks and the moth T. ekebladella remained unaffected. Likewise, the synchrony between moths and parasitoids was left intact. The larvae of T. ekebladella grew bigger inside of the greenhouse than outside of it. In addition, a second generation of T. ekebladella occurred inside of the greenhouse, but not under ambient temperatures. Host plant phenology had a significant effect on associated insects: moth larvae of T. ekebladella grew bigger on oaks sprouting leaves early in the season. This increase in performance suggests that moth larvae prefer old leaves. In summary, my study shows that climate change may affect different species and different interspecific interactions in highly different ways. My study also upsets the previous view that mature oak foliage would offer food of inferior quality to moth larvae. In addition, it depicts host plant genotype as a less prominent determinant of insect performance than has been previously assumed.
  • Jyrkinen, Venla (2014)
    Klostridibakteerien aiheuttamien ruoansulatuskanavan sairauksien, erityisesti hemorraagisen jejuniitin, esiintyvyys on lisääntynyt naudoilla viime vuosina sekä Suomessa että muualla maailmassa. Yleistyneistä tautitapauksista huolimatta klostridibakteerien aiheuttamista ruoansulatuskanavan sairauksista naudalla on vähän tietoa suomen kielellä. Sairauksien hoitotulokset ovat huonoja, eikä altistavia tekijöitä tai tehokkaita ennaltaehkäisymenetelmiä tiedetä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää ja koota tämänhetkistä kansainvälistä tietoa aiheesta, sekä erityisesti kartoittaa mahdollisia syitä näiden sairauksien esiintyvyyden kasvuun Suomessa viime vuosien aikana. Clostridium-suvun merkittävin patogeeni on C. perfringens, jonka kaikki viisi toksinotyyppiä voivat toimia taudinaiheuttajana naudan ruoansulatuskanavassa. Kirjallisuudessa mainittuja muita mahdollisia taudinaiheuttajia ovat C. septicum, C. sordellii ja C.difficile. Naudan ruoansulatuskanavan sairaudet, jotka on nykytietämyksen valossa yhdistetty Clostridium-suvun bakteereihin, ovat hemorraaginen jejuniitti, abomasiitti ja juoksutusmahahaavat sekä enterotoksemia. Hemorraaginen jejuniitti on ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa kuvattu, aikuisilla naudoilla esiintyvä sairaus, jolle tunnusomaista ovat verihyytymät, jotka tukkivat ohutsuolen luumenin. Sairauden aiheuttajaksi epäillään C. perfringens tyyppi A:ta, mutta myös vaihtoehtoisia teorioita etiologiasta on esitetty. Abomasiitti ja juoksutusmahahaavat ovat yleisimmin vasikoilla esiintyviä juoksutusmahan sairauksia, joiden etiologia on yhdistetty etenkin abomasiitin osalta vahvasti klostridibakteereihin. Abomasiittia esiintyy vasikoilla yksittäisinä tautitapauksina sekä taudinpurkausmaisesti. Enterotoksemia johtuu ruoansulatuskanavan bakteerien tuottamien toksiinien leviämisestä verenkiertoon ja näiden aiheuttamista systeemisistä vaikutuksista elimistössä. Nautojen kohdalla enterotoksemia yhdistetään lähes poikkeuksetta klostridibakteereihin, ja sairastuneet naudat ovat yleensä hyvin kasvaneita nuoria eläimiä, jotka löydetään äkillisesti kuolleina. Sairauksia yhdistävät nopea taudinkulku, satunnainen esiintyminen ja huonot hoitotulokset. Etiologia ja altistavat tekijät ovat yhä osittain epäselviä. Tiedon puutetta kuvastaa myös se, että sairauksien luokittelussa on eroavaisuuksia eri lähteiden välillä. Koska sairastapaukset esiintyvät satunnaisesti ja menetykset koskevat kerrallaan vai muutamia eläimiä, tilannetta siedetään eikä tutkimukseen ryhtymiselle ole yhtä suurta painetta kuin tarttuvien tautien yhteydessä. Klostridibakteerien aiheuttamien sairauksien tutkimista vaikeuttaa bakteerien monimuotoinen rooli: bakteerit voivat olla suoliston normaaliflooran jäseniä, vakavia taudinaiheuttajia tai kuoleman jälkeisiä suolen sisällön kolonisoijia. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voida antaa yksiselitteistä vastausta siihen, miksi sairauksien esiintyvyys on viime aikoina lisääntynyt. Usein altistavat tekijät on kuitenkin yhdistetty intensiivisiin tuotantotapoihin, ja kotieläintuotannon nykyisen kehityssuunnan vuoksi on mahdollista, että sairauksien merkitys tulee jatkossa korostumaan entisestään. Sairauksien akuutin ja vakavan luonteen vuoksi hoito on yleensä tehotonta, joten huomio tulisi kohdistaa altistavien tekijöiden kartoitukseen jasairauksien ennaltaehkäisyyn.
  • Ukkonen, Johannes (Helsingin yliopisto, 2003)