Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 61-80 of 24416
  • Mutanen, Anu (2015)
    This dissertation analyses state sovereignty from the point of view of national constitutions in the context of the constitutional pluralism of the EU. The research questions of the study are threefold. 1. What changes has the European Union caused in the conceptions and theories of state sovereignty? 2. How do the constitutions of the EU Member States regulate sovereignty? 3. How have these sovereignty provisions been interpreted in Finland, Germany, Denmark, Sweden, and Estonia in a selection of EU-related national treaty processes? These questions are examined with a combination of theoretical and genealogical methods as well as contextual legal dogmatics and legal comparison. The dissertation demonstrates that the EU, and European constitutionalism in general, has profoundly affected state sovereignty as a matter of national constitutional law. The concept of state sovereignty has met with increasing criticism. Particularly the idea of absolute sovereignty has faced its demise in the EU Member States. Nevertheless, the general scholarly take within constitutional law still holds on to the concept, but provides it with increasingly relative content expressed in different theories of delegated or shared sovereignty. The texts of the EU Member State constitutions, however, still hold on to rather absolute formulations of state sovereignty and are still silent on the EU despite its far-reaching effects on sovereignty. As a result the constitutional provisions on sovereignty have been subject to dynamic interpretation in order to enable the domestic ratification of the EU treaties and their amendments without jeopardising the EU s development. Germany belongs to the group of states whose constitutions do not contain a sovereignty clause and which have well-established empowerment clauses. The interpretations provided by the German Constitutional Court in regard to the EU treaties have at times been very EU critical, and influential: Sweden, for example, has clearly developed its EU regulation through the model provided by Germany. Sweden does not mention state sovereignty in its Constitutions, and its constitutional interpretation has been integration friendly. Denmark has an EU-minimalist Constitution, the rigidity and the strong built-in referendum institution of which has enabled it to negotiate opt-outs to the EU treaties, allowing it to escape certain significant consequences for sovereignty. Estonia is situated at the apex of sovereignty protectionist constitutions, but on the other hand its Supreme Court has adopted a very pro-EU manner of interpretation. Finland used to have one of the most sovereignty-oriented constitutions in the EU. However, during the country s EU membership the constitutional interpretation has shifted from a rigid and formalistic approach to state sovereignty towards emphasising and easing Finland s EU activities and other international cooperation. This development was codified in 2012 in the Constitution of Finland in the form of an EU clause and empowerment clauses. When considering both the textual level of sovereignty regulation and its interpretation in connection to the national EU treaty ratification procedures, the current Finnish constitutional understanding of sovereignty is more integration friendly than that of Germany, Denmark, Sweden, or Estonia. This dissertation argues in favour of a pluralistic understanding of state sovereignty for resolution of the problems related to sovereignty within the EU. In the new pluralistic understanding of state sovereignty, national conceptions of sovereignty are recognised in that they also contain within themselves the possibilities for international cooperation and EU membership, with the accompanying transfer of powers and widening of competences, in order to engender truly pluralistic interaction between the EU and its Member States.
  • Soininen, Riikka (2015)
    The aim of this licentiate thesis is to assess by literature the potential exposure of humans to Mycobacterium avium subspecies paratuberculosis (MAP) through food and drinking water in Finland and Minnesota, USA and to represent the prevalence (the total number of cases of a disease at a specific time) of Johne’s disease and the prevalence and incidence (the number of new cases of a disease during a certain period of time) Crohn’s disease in the United States, Minnesota and Finland. Johne’s disease (JD), also known as paratuberculosis, is a globally important chronic intestinal disease of cattle and other ruminants such as goats and sheep caused by MAP. Crohn’s disease (CD) is a chronic intestinal disease of humans. The etiology of CD is unknown but in addition to genetic susceptibility, environmental factors have been found to have an impact on the onset of the disease. It has been suggested that MAP could be one of the etiologic agents of CD. In the United States, JD is more common in dairy cattle than in beef cattle. The apparent cow-level prevalence is 6% and apparent herd-level prevalence is 68% in dairy cattle. In Minnesota the apparent prevalence of JD in dairy cattle at the cow-level is 3% and at the herd-level 46%. In beef cattle the prevalence at the cow-level is only 0.3% in Minnesota. The prevalence of CD in the United States is 241/100,000 and the annual incidence 20/100,000. The prevalence of CD in Minnesota is 222/100,000 and the annual incidence 13/100,000. In Finland, JD has been diagnosed in five beef cattle herds since 1992. The disease has not been diagnosed in dairy cattle or sheep or goats in Finland. The prevalence of CD in Finland is 124/100,000 and the annual incidence 9/100,000. The prevalence of MAP in food and drinking water in Finland has not been studied. Despite this, it is unlikely that people are exposed to MAP through drinking water or by eating foods of Finnish origin because the prevalence of JD in Finland is very low. However, exposure to the bacterium is possible by eating imported beef and dairy products such as cheese and yogurt. The share of imported foods within these food groups is relatively large in Finland. Dairy products and beef are imported for example from Germany and Denmark where the prevalence of JD at the herd-level is about 50–80%. In the United States the occurrence of MAP in foods and drinking water has been studied quite much. It appears that the bacterium is found in foods and drinking water of U.S. origin. Because JD is so common in the United States and Minnesota, it is likely that people are exposed to the bacterium in Minnesota even though not all the food eaten is produced in the state. It is likely that people in areas of high prevalence of JD are exposed more to MAP than people in areas of low prevalence of JD. Comparing subsets of CD patients with high exposure to MAP to healthy controls with and without exposure to MAP could reveal the possible role of MAP in the complex etiology of CD. Based on this literature review it can be assumed that in Finland CD is caused by some other environmental agent than MAP. This licentiate thesis sets up further research needs to estimate the true human exposure to MAP.
  • Koivunen, Niko (2015)
    Flavour violating processes have never been observed for charged leptons, electron, muon and tau. The existence of charged lepton flavour violating (CLFV) processes is however expected, since flavour is violated by all the other fermions of the standard model (SM). In the standard model the neutrinos are massless, which forbids the mixing of neutrino flavour and also the violation of lepton flavour. The zero mass of the neutrinos in the SM is in conflict with the experimentally observed neutrino oscillations. The standard model has to be extended to include massive neutrinos. The easiest way to explain the neutrino mass is to assume that they acquire masses in the same way as the rest of the SM fermions: in the Higgs mechanism. This way however leads to problems with the naturality of the neutrino Yukawa coupling. One of the most popular methods of generating the neutrino mass is the so called seesaw mechanism (type-I). The standard model, extended with the neutrino masses, allows the charged lepton flavour to be violated. This leads to unobservably small transition rates however. Therefore an observation of charged lepton flavour violating process would be a clear evidence of the existence of new physics beyond the standard model and it's trivial extensions. To have hope of ever observing charged lepton flavour violating processes, there must be an extension of the standard model which produces observable, though small, rates for CLFV processes. One of the most popular extensions of the standard model is the so called minimal supersymmetric standard model (MSSM). The neutrinos are massless in the MSSM, as they are in SM, and therefore CLFV processes are forbidden in the MSSM. Luckily the neutrino masses can be generated via seesaw mechanism in the MSSM as well as in the SM. The MSSM contains more potential sources for CLFV processes than the SM. The extra sources are the soft mass parameters of the sleptons. In supersymmetric models the sleptons couple to the leptons through the slepton-lepton-gaugino-vertices. These generate the CLFV processes at the loop-level. Often the off-diagonal soft terms are assumed zero in the MSSM at the input scale, where the supersymmetry breaks. Experiments are done at much lower electroweak scale. The soft SUSY-breaking terms acquire large radiative corrections as they are run from the input scale down to the electroweak scale. Here the seesaw mechanism kicks in. The seesaw mechanism brings with it the off-diagonal neutrino Yukawa coupling matrices. This allows the off-diagonal slepton mass terms to evolve non-zero at the electroweak scale. In this thesis the charged lepton flavour violation is discussed first in the context of the standard model. Then the CLFV processes, l(i) → l(j) γ, l(i) → l(j)l(k)l(l) ja l(i) ↔ l(j), are studied in the most general way: in the effective theories. Finally the charged lepton flavour violation is studied in the supersymmetric theories in general and more specifically in the minimal supersymmetric standard model extended with the seesaw mechanism (type-I).
  • Soini, Esa-Matti (2015)
    Silmän takaosan sairaudet, kuten silmänpohjan ikärappeuma ja diabeettinen retinopatia ovat vakavia verkkokalvoa vaurioittavia sairauksia, jotka voivat johtaa näkövaurioihin ja sokeutumiseen. Silmän etuosan sairauksia voidaan hoitaa silmän pinnalle annosteltavilla silmätipoilla, mutta silmän takaosan kudoksiin niiden avulla ei ole mahdollista saada riittävän suuria lääkeainepitoisuuksia. Tällä hetkellä silmän takaosan sairauksien lääkehoidossa käytetäänkin pääasiassa lasiaisen sisäisiä injektioita ja implantteja. Intravitreaaliseen annosteluun liittyy kuitenkin huomattavia riskejä, kuten verkkokalvon irtauma ja endoftalmiitti, minkä lisäksi toimenpide on potilaalle epämiellyttävä. Turvallisemmalle ja potilasystävällisemmälle annosmuodolle olisi siis tarvetta. Systeemisen annon jälkeen veriverkkokalvoeste ja veri-kammioneste-este rajoittavat lääkeaineiden pääsyä verenkierrosta silmän sisäosiin. Erikoistyön tavoitteena oli rakentaa farmakokineettinen simulaatiomalli, jolla ennustetaan silmäsairauksien hoidossa käytettävien lääkeaineiden jakautumista silmään systeemisen annon jälkeen. Tällainen malli olisi erittäin hyödyllinen lääkekehityksen apuvälineenä ennustamaan uusien tutkittavien lääkeaineiden farmakokinetikkaa ja jakautumista silmään systeemisestä verenkierrosta. Mallin ennustekykyä testattiin kymmenellä lääkeaineella, joille on julkaistu pitoisuudet lasiaisessa ja verenkierrossa kaneilla systeemisen annon jälkeen. Keskimäärin simulaatiomallin ennustetarkkuus oli varsin hyvä, sillä simuloitu lasiaisen lääkeainepitoisuuden AUC oli 125 % mitatusta ja Cmax 117 % mitatusta. Mallin ennustetarkkuudessa oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua lääkeaineiden välillä, sillä pienimmillään mallin ennustama silmän AUC oli 15 % vertailuarvosta ja suurimmillaan 403 %. Tällaisenaan malli ei siis ole riittävän hyvä käytettäväksi lääkekehityksen apuvälineenä. Simulaatiomallin toimivuutta voisi olla mahdollista parantaa lisäämällä siihen aktiivisen kuljetuksen vaikutus ja käyttämällä 2-tilamallia systeemikinetiikan mallinnuksessa.
  • Vanhanen, Saara (2015)
    Erilaisia lääkehoidon arviointimenetelmiä on kehitetty monissa maissa parantamaan lääkehoitoa. Suomessa lääkehoidon kokonaisarviointi kehitettiin 2000-luvulla. Tutkimuksia lääkehoidon kokonaisarvioinnin vaikuttavuudesta on tehty Suomessa vain muutamia, mutta maailmalta tutkimuksia löytyy enemmän. Tämän pro gradu -tutkielman kirjallisuusosion tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia mittareita on käytetty lääkehoidon arvioinnin tutkimuksissa ja millaisia tuloksia niistä on saatu. Mittareina on usein käytetty lääkityksen tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä mittareita, kuten lääkitykseen liittyviä ongelmia (Drug Related Problems, DRP), lääkityksen tarkoituksenmukaisuusindeksiä (Medication Appropriateness Index, MAI) ja mahdollisesti iäkkäille sopimattomien lääkkeiden tietokantoja. Näihin mittareihin, kuten lääkitykseen liittyviin ongelmiin, lääkehoidon arvioinneilla on ollut positiivinen vaikutus. Elämänlaatumittareihin lääkehoidon arvioinneilla ei ole tutkimusten mukaan ole saatu vaikutusta. Toimintakykyä mittaavia mittareita ei ole paljon käytetty lääkehoidon arviointien tutkimuksissa ja niistä saadut tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Omahoitosuunnitelma 2100 (OMA21) -tutkimushanke, joka tutkii lääkehoidon kokonaisarvioinnin vaikuttavuutta suomalaisessa terveydenhuollossa, voisi mahdollisesti pitkän seuranta-aikansa puolesta tuottaa tuloksia myös elämänlaatu- ja toimintakykymittareihin. Tutkielman kokeellisessa osiossa tarkoituksena oli arvioida Omahoitosuunnitelma 2100 (OMA21) -tutkimushankkeen lääkehoidon kokonaisarviointien tasalaatuisuutta tekemällä neljälle interventiopotilaalle rinnakkaisarvioinnit ja katsoa, kuinka paljon esiin nostetuista ongelmista oli samoja eri arvioijilla. Arvioinneista esille nostetuista ongelmissa oli paljon hajontaa. Yhteensä 40 eri ongelmasta vain 17,5 % oli samoja kaikilla arvioijilla. Lisäksi 12 potilaan lääkehoidon kokonaisarvioinneista havaituille ongelmille tehtiin lääkitykseen liittyvien ongelmien luokitus PCNE V6.2 -luokituksen mukaan. Tapauksista havaittiin yhteensä 69 ongelmaa, joista PCNE V6.2 -luokituksen mukaan yleisin ongelmaluokka oli hoidon teho (P1) (37,7 %). Ongelmille löydettiin yhteensä 92 syytä, joista yleisin oli lääkkeen valinta (C1) (39,1 %). Lisäksi kokeellisessa osiossa arvioitiin Kustannus Oy Duodecimin kehittämää lääkityksen kokonaisarviointityökalun (EBMeDS) käytettävyyttä OMA21-tutkimushankkeessa. Työkalun käytettävyys arvioinneissa todettiin olevan rajallinen potilastietojärjestelmässä olevien kirjaamismerkintöjen, kuten lääkelistan ja indikaatioiden, puutteen vuoksi. Vain noin 30 % (vaihteluväli 0-57 %) lääkkeistä oli ilmoitettu indikaatio. Työkalu voisi kuitenkin jatkossa nopeuttaa lääkitykseen liittyvien ongelmien määrittämistä vuosikontrollien yhteydessä OMA21-tutkimushankkeessa, jos potilaiden tiedot saadaan kirjattua potilastietojärjestelmiin oikein, koska työkalu pitää sisällään monenlaisia tietokantoja, joita arvioinneissa usein käytetään.
  • Sandelin, Iris (2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan organisaatiomuutoksen toteutusta ja työntekijöiden kokemuksia muutoksesta Vantaan toimeentulotuen palveluyhteistyökokeilun kautta. Tutkimus on tapaustutkimus. Käytetty aineisto koostuu kokeilussa työskennelleille työntekijöille ja esimiehille tehdyistä haastatteluista, kokeilua käsittelevistä poliittisista asiakirjoista sekä kokeilun kokouksia kuvaavista kokousmuistiinpanoista. Käytetyt menetelmät ovat laadullisia, ja aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimus alkaa kuvailemalla organisaatiomuutosta ja työntekijöiden suhtautumista siihen. Työntekijöiden suhtautumisella muutokseen on havaittu olevan merkittävä yhteys siihen, kuinka toivottu muutos toteutuu. Huomio kiinnitetään tekijöihin, jotka heijastuvat työntekijöiden kokemuksiin. Muutos toimii tapauksen tarkastelulinsseinä: toimeentulotukikokeilu edustaa yhtä tapausta laajemmasta ilmiöstä. Tämän jälkeen esitellään tarkastelun kohteena oleva etuus ja tutkittava tapaus: Vantaan toimeentulotuen kehittämiskokeilu. Kokeilun tavoitteena on ollut helpottaa toimeentulotukiasiakkaan asiointia ja mahdollistaa resurssien aiempaa paremman jakautumisen. Tutkimuksen analyysiosiossa selvitetään, kuinka työntekijät ovat suhtautuneet kokeilun tuomaan muutokseen ja millaiset tekijät suhtautumista selittävät. Aineistolähtöisen tutkimuksen teoreettisina näkökulmina toimivat organisaatiomuutoksen käsite, työntekijöiden muutossuhtautumista tarkastelevat aiemmat tutkimukset, Michael Lipskyn katutason byrokraatti -käsite, valtaistamiseen liittyvä tutkimus sekä organisaatiokulttuurin käsite. Tulokset osoittavat, että työntekijät suhtautuvat muutokseen ristiriitaisesti riippuen siitä, puhutaanko muutoksen sisällöstä vai prosessista. Työntekijät uskovat kokeilun sisältöön: muutoksen tarvetta perustellaan erityisesti asiakkaan asioinnin helpottumisena. Sen sijaan muutosprosessiin työntekijät suhtautuvat kriittisemmin. Prosessissa ei koeta riittävästi huomioidun työntekijöiden asemaa ja tarpeita. Tulos osoittaa toisaalta, että muutoksen toteutus, esimerkiksi esimiestyöskentely, heijastuu työntekijöiden suhtautumiseen. Samalla se kertoo myös, että työntekijöiden asemaa organisaatiomuutoksissa ei kunnolla tunnisteta: huomiota kiinnitetään pikemmin asiakaslähtöisyyteen.
  • Ylimäki, Ville (2015)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan strategian jalkauttamista ja siihen liittyviä haasteita organisaation muutostilanteessa. Tutkimuksessa muutostilanne viittaa omistajanvaihdokseen kohdeyrityksessä heinäkuussa 2013. Tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä liikevaihto ja markkinaosuus olivat laskeneet useita vuosia. Tämä heikko taloudellinen kehitys oli osaltaan vaikuttanut omistajanvaihdokseen. Tutkimus toteutettiin tammikuun 2014 ja joulukuun 2014 välisenä aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää haastattelujen avulla organisaation strategiaprosessin kulkua, ja eri toimijoiden roolia strategiaprosessissa ja strategian muodostamisessa. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten strategian jalkautta-minen osaksi organisaation toimintaa onnistuu. Näiden kysymysten lisäksi tutkimuksessa selvitetään myös yrityksen kilpailuedun lähteitä ja sitä, onko yrityksen johdolla ja henkilöstöllä jaettua ymmärrystä kilpailuedun kannalta merkityk-sellisistä tekijöistä. Kilpailuedun osalta tarkastelu pohjautuu Michael Porterin kehittämään teoriaan. Tutkimuksessa esite-tään myös kuvaus kohdeyrityksen strategiasta suhteessa toimialan muiden kilpailijoiden perusstrategioihin. Tapaustutkimuksena toteutettavan tutkimuksen kohteena on vähittäiskaupan alalla toimiva ruokakaupan yritys, joka toimii ketjuliiketoimintamallilla. Tutkimuksessa haastateltiin yrityksen omistajien lisäksi muita yrityksen työntekijöitä. Teemahaastattelujen ohella tutkimuksen kannalta tärkeän aineiston muodostavat vuonna 2014 yrityksessä toteutettu henkilöstötutkimus sekä yrityksen strategiaa kuvaava toimintasuunnitelma. Tutkimusmenetelmänä työssä käytetään teo-riaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä. Aineiston analyysin perusteella tutkimuksessa päädytään tulokseen, että strategiaprosessin kannalta organisaatiossa on hyvin selkeät roolit eri toimijoiden välillä. Käytännössä strategian suunnittelusta vastaa pelkästään yrityksen omista-jat, ja henkilöstölle on tässä prosessissa tarjolla lähinnä strategian toteuttajan rooli. Strategian jalkauttaminen tapahtuu organisaatiossa pääsääntöisesti muutaman strukturoidun jalkauttamista tukevan tapahtuman kautta. Tutkimuksen tulok-sena voidaan esittää arvio, että yrityksen kilpailuetua tuottavana perusstrategiana on differointi. Tutkimuksen perusteella yrityksen valitsema strategia eroaa lähtökohdiltaan selkeästi toimialan isoimpien kilpailijoiden vastaavista perusstrate-gioista. Valittu strategia erottaa yrityksen myös ketjun sisäisistä kilpailijoista onnistuneesti. Haastattelujen ja muun ai-neiston pohjalta voidaan esittää tuloksena, että yrityksen johdolla ja henkilöstöllä on hyvin yhtenäinen käsitys organi-saation kilpailuedun kannalta olennaisista tekijöistä. Voidaan todeta, että organisaatiossa on jaettua ymmärrystä organi-saation toiminnan kannalta olennaisista tekijöistä. Johtopäätöksenä todetaan, että kohdeyrityksessä on havaittavissa sekä strategian jalkautumista tukevia että tätä tavoitet-ta heikentäviä mekanismeja. Organisaatiossa on käytössä erilaisia jalkauttamisen onnistumista tukevia menetelmiä, jotka toistuvat säännöllisesti. Mahdollisimman onnistuneen jalkauttamisen varmistamiseksi organisaatiossa tulee kiinnittää huomiota strukturoitujen toiminta- ja viestintämallien kehittämiseksi eri osastoille. Sisäisen viestinnän osalta organisaa-tiossa voidaan havaita tiettyä pirstaleisuutta ja monikanavaisuuden aiheuttamaa epäselvyyttä, joiden osalta löytyy vielä kehittämisen kohteita. Organisaation strategiaprosessissa kannattaa jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota strategian suunnittelijoiden ja toteuttajien roolien välisen kuilun kaventamiseen. Kilpailuedun osalta johtopäätöksenä esitetään, että valitun perusstrategian jatkuva kriittinen arviointi on erittäin olennaista nykyisessä haastavassa talousti-lanteessa, jossa kotitalouksien ostovoima on heikentynyt. Heikko taloudellinen kehitys asettaa differointiin perustuvalle strategialla ison haasteen.
  • Lauerma, Mikko (2015)
    This study analyses the impact of the change in the Nord Pool electricity price area structure in Sweden that took place on November 1st 2011. The reasoning for the change was imperfect operation of the Nord Pool Spot market due to limitations on the internal electricity transmission lines in Sweden that forced the Swedish national power grid operator to artificially limit electricity exports to the Danish DK2 price area. The main focus of this study is on measuring the change in electricity prices in the DK2 area as a result of this structural change. Electricity price models in existing literature can be divided into two main categories, univariate and multivariate models. Univariate models aim to model the behaviour of electricity prices as stochastic processes without using other factors as inputs. Multivariate models include other explanatory factors, such as fuel prices, weather and renewable power production volumes. For this study, a multivariate model allows controlling for the impact of other factors on the electricity prices in order to determine the share of the impact resulting from the structural change. The impact of the structural change is measured using a linear regression model with the electricity price as a dependent variable and the structural change modelled as a dummy variable. Both the absolute area prices and the price area differences between the area price and Nord Pool system price are used as dependent variables. Other explanatory variables include electricity consumption, fuel and emission prices, hydrobalance, nuclear and wind power production, prices in the adjoining German EEX market and temperatures. In addition, a linear trend variable is tested for inclusion in the model. The models are estimated on hourly and daily data, with the estimations based on daily average data yielding higher R-squared values due to lower price volatility. The models with the absolute prices as the dependent variable did not find statistically significant coefficients for the dummy variable representing the structural change, but the models with the electricity price area differences as the dependent variable did. Estimates of the decrease in the Danish DK2 area prices range from -4,5 €/MWh to -6 €/MWh depending on the model specification used. Estimating the change using the electricity price area differences for the Malmö area in Southern Sweden as the dependent variable. These models using the same explanatory variables as for the DK2 prices show an increase of 1,8 €/MWh to 3,3 €/MWh for the Malmö area prices differences, which is a similar result to those found in previous studies. Based on the analysis, the change in the Swedish area price structure has decreased the electricity prices in the DK2 area compared to what would have been observed if the old area price structure had remained.
  • Erämaja, Elias (2015)
    Migration has been increasing steadily during the past decades and it has become an important phenomenon around the globe. It affects both the developed and the developing world and most of the migration still happens from a poorer country to a richer one (South-North migration). Migration can have both positive and negative effects for the source country’s economy. On one hand, the so-called “brain drain”, where the much-needed talent flows away, can be considered as a bad phenomenon. On the other hand, this negative effect can be mitigated i.e. by the resulting intra-family remittances that contribute to the economy of the source country. Nowadays, the amount of remittances is over three times the amount of the Official Development Aid (ODA). The possibility for migration could also potentially build an incentive for the source country’s individuals to gain education. The purpose of this thesis is to explain these effects in the context of the Least Developed Countries. In this thesis, a model is being built, which explains both the education investments and the remittance decision-making in among the families in the LDCs. The starting point is a two-sided altruistic OLG-model between the parent and the child. It explains the parent’s incentive to invest in her child’s education and also her child’s incentive for remitting money to his parent. The model is first derived in a closed country after which it is compared to a model that is open for migration. It is assumed that both the educated and non-educated worker’s can migrate. When the wage ratio between the educated and non-educated workers’ is smaller in the country of destination than in the source country, the educational attainment level doesn’t increase. Another important issue is the fact that the poor families are liquidity constrained. These assumptions, together with the symmetric information of the true ability of the migrants, are found to decrease the educational attainment level in the source country. Hence, migration seems to benefit the economies of the LDCs only from remittances. If the model assumes asymmetric information between the employer of the destination country and the migrant worker, it is possible to derive a result where the educational attainment level of the source country increases. This is because the workers with lower productivity can benefit from the higher output of the high-productivity workers. The effect is, however, temporary and if the workers are able to signal their true ability with low enough costs, the effect is also relatively small. Asymmetric information might, however, explain the discrimination that the higher than average ability migrants face and thus also explain the high proportion of entrepreneurs among the migrants compared to the destination country’s population. This thesis doesn’t take into account the effects of remittances to the economic growth. The results of the model, however, suggest that at least the LDCs may suffer from the migration due to the decreased attainment level of education and thus the resulting lower per capita output. Migration can hence deepen the poverty trap that the poor countries already face. If, however, the received remittances are used in education or other investments that helps the economy grow, the migration can still be positive also for the poor countries. The remittances may at least help to reduce the poverty of the LDCs in absolute terms.
  • Karvanen, Matti (2015)
    Tämä tutkielma tarkastelee Euroopan Unionin toimintaa Kongon Demokraattisen Tasavallan turvallisuussektorin reformissa tukitoimissa (Security Sector Reform, SSR). Tutkielma keskittyy tarkastelemaan EU:n normatiivisen inhimillistä turvallisuutta korostavan lähestymistavan implementointia Kongon kontekstissa. Sen tutkimuskysymys on, missä määrin EU:n SSR-tukitoiminta Kongossa on onnistunut omaksumaan ja toteuttamaan lähestymistapaa, joka keskittyy turvallisuussysteemiajatteluun ja laajan turvallisuuden käsitteeseen, sekä pyrkii edistämään inhimillistä turvallisuutta. Tutkielma lähestyy tutkimusaihettaan laadullisin menetelmin. Se totetuttaa tapaustutkimuksen EU:n toiminnasta Kongon turvallisuussektorin reformissa. Aluksi tutkielma keskittyy EU:n normatiivisten inhimillistä turvallisuutta käsittelevien politiikkadokumenttien tarkastelemiseen. Pääaineistona tutkielmassa käytetään EU:n tukea toteuttavien haastattelujen analyysia. Lopuksi em. tutkimuskysymykseen vastataan. Tutkielman tärkein johtopäätös on, ettei EU:n käytännön toiminta Kongon turvallisuussektorin reformin tukemisessa vastaa politiikkadokumenttien normatiivisia tavoitteita.
  • Bergström, Maija (2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin uutta asuinaluetta Kalasatamaa ja sitä koskevia mielikuvia. Tarkastelun kohteena ovat alueen kaavojen vuorovaikutusraportit ja niissä näyttäytyvät argumentaatiokeinot. Lisäksi tutkitaan minkälaisia assosiaatioita ja visualisointeja kaupunkilaiset alueesta tuottavat ja tarkastellaan näitä yhdessä päätöksentekoprosessissa ilmenneiden mielikuvien kanssa sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten paikkaa konstruoidaan puheessa ja visuaalisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalisten representaatioiden teoria, jonka rinnalla käytetään diskursiivisen ja retorisen sosiaalipsykologian tekstinanalyyttisia menetelmiä. Aineisto koostuu asiakirjoista (vuorovaikutusraporteista) sekä lomakeaineistosta, jolla on kerätty mielikuvakarttoja Kalasatamasta sekä siihen ja kahteen muuhun virikesanaan (‘Suvilahti’, ‘Korkea rakentaminen Helsingissä’) liittyviä assosiaatioita. Tutkimus osoittaa että Kalasataman representaatio on vasta muodostumassa. Suvilahdelle on jo muodostunut selkeä representaatio joka ankkuroituu vahvasti kulttuuriin. Väliaikaiskäytön ja kulttuuritapahtumien kautta aluelle on muodostunut oma identiteetti. Tämä assosiaatio ei kuitenkaan ulotu laajemmin Kalasataman alueeseen. Vuorovaikutusraporteissa niin Kalasataman kuin Suvilahdenkin kautta käydään laajempaa keskustelua Helsingin kaupunkikehityksestä. Tätä keskustelua jäsentää dikotominen kantateema uusi/moderni – vanha/historiallinen jossa suojelun ja säilyttämisen tarve sekä toisaalta kehittämisen ja tehostamisen tarve kohtaavat synnyttäen osaltaan ristiriitoja. Nämä ristiriidat näyttäytyvät myös korkeaa rakentamista koskevissa assosiaatioissa, jotka olivat hyvin ambivalentit, ja joissa näkyivät jakautuneet mielipiteet siitä, minne korkea rakentaminen sopii. Visuaalinen materiaali, jota alueesta tuotetaan on yksisuuntaista: sitä tuottavat asiantuntijatahot. Tutkimuksessa tilanne oli käännetty toisin päin ja tarkastelun kohteena olivatkin kaupunkilaisten tuottamat visualisoinnit, mielikuvakartat kehittyvästä alueesta. Mielikuvakartoista oli nähtävissä kiinnostavia piirteitä siitä, miten kaupunkilaiset kokevat ja jäsentävät rakentuvaa tilaa ja paikkoja. Kartat tarjoavat myös uuden näkökulman asukasosallisuuteen tapana tutkia ihmisten kokemuksia ja mielikuvia tavalla, joka ei vaadi kykyä jäsentää ajatuksia kirjallisesti. Paikka rakentuu suhteessa muihin alueisiin. Näkökulma paikasta ensisijaisesti materiaalisena, visuaalisesti kuvattavan muutoksen tuloksena välittyy myös asiakirjatekstien analyysistä. Asiakirjoissa oli huomattavan vähän viitteitä alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin ihmisten toiminnalle ja sen mahdollisista vaikutuksista ihmisten toimintaan ja käyttäytymiseen. Kuitenkin kokemus uudesta alueesta syntyy ensisijaisesti sen käytön seurauksena. Uusien, rakentuvien alueiden representaatiot ovat vähän tutkittu aihe. Jotta mielikuvien kehittymistä voisi todella tarkastella, läpileikkausaineisto ei riitä, vaan olisi tarpeen käyttää pitkittäistä vertailua. Näin voitaisiin parhaiten tarkastella rinnakkain mielikuvien ja fyysisen alueen rakentumista.
  • Salo, Aija (2015)
    Tutkielma kuuluu työelämän tutkimuksen alaan. Se käsittelee seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen työyhteisössä liitettyjä normeja sekä keinoja edistää sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työyhteisössä ottaen huomioon myös sukupuolen moninaisuuden. Tutkielman kontekstina ovat seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta koskevan yhteiskunnallisen keskustelun aktivoituminen 2000-luvulla sekä työelämää säätelevän lainsäädännön muutokset, jotka asettavat työnantajille muodollisia velvoitteita edistää yhdenvertaisuutta. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineistona on viisi haastattelua. Haastateltavat ovat seksuaalivähemmistöön kuuluvia naisia, joista kukin työskenteli haastatteluhetkellä tai sitä aiemmin suorittavassa työssä. Haastateltavien koulutustaso on matala. Haastateltavien valinta koulutustaustan ja työtehtävien laadun perusteella perustuu pyrkimykseen tehdä työelämän tutkimuksessa näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia ei-akateemisissa ammateissa. Tutkielmassa hyödynnetään myös kirjoittajan pitämän Sukupuolen moninaisuus näkyväksi työelämässä – konkreettisia keinoja etsimässä -työpajan tuloksia. Tutkielma kuvaa sitä, miten seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvät normit ilmenevät työyhteisön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä millä tavoin sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit ovat yhteydessä toisiinsa. Sukupuoliodotukset ovat usein seksualisoituja, ja seksuaalisuuden sääntelyyn liittyy sukupuolinormeja. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit ja sosiaaliset rakenteet ovat kytköksissä työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sukupuolinormien tavoin. Avoimuuteen ja salaamiseen usein liittyvä stressi ja paine tuovat seksuaalivähemmistöjen työhyvinvointiin ja koettuun työilmapiiriin oman ulottuvuutensa. Seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvien kokemusten vaikutukset työssä jaksamiseen ja terveyteen ovat melko tutkimaton alue Suomessa. Aineisto osoittaa, että työyhteisön arjessa sukupuolta tuotetaan ja sukupuolten kulttuurisia rajoja määritellään monissa sellaisissa käytännöissä, joita ei perinteisesti ole säädelty virallisesti ja joiden normatiivista merkitystä ei ole aina havaittu työorganisaatioissa. Tällaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi työntekijöiden väliset sosiaaliset suhteet ja työyhteisön epäviralliset puhetavat. Jotta työelämänbsukupuolittuneita ja heteronormatiivisia rakenteita voidaan purkaa ja työelämän yhdenvertaisuutta edistää, on kiinnitettävä huomiota myös näihin epävirallisiin ja joskus vaikeasti hahmotettaviin kulttuurisiin käytänteisiin, ei ainoastaan työelämän viralliseen säätelyyn. Johtopäätöksissä eritellään konkreettisia keinoja hetero- ja sukupuolinormien purkamiseksi työyhteisöissä sekä pohditaan 1.1.2015 voimaan tulleiden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutosten merkitystä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiselle tulevaisuuden työelämässä. Tasa-arvolaki kieltää muun muassa sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ja velvoittaa työnantajat, viranomaiset ja koulutuksen järjestäjät ennaltaehkäisemään tällaista syrjintää. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muilla kuin sukupuoleen liittyvillä perusteilla ja velvoittaa työnantajat, viranomaiset ja koulutuksen järjestäjät edistämään yhdenvertaisuutta muun muassa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen.
  • Kilpi, Lyydia (2015)
    The study explores how mineral resources are rendered governable through the EITI, a global multi-stakeholder governance mechanism focusing on transparency. The study focuses on Mozambique, a country with growing mining and petroleum sectors and low rankings on governance indices. Stakeholders’ views on extractive sector governance in Mozambique are analysed through the theoretical framework of governmentality. A governmentality approach focuses on how we govern and are governed, and the nexus between thought and governing. The data for this study consists of 20 interviews conducted in Maputo, Mozambique with government officials, civil society actors, representatives of extractive companies and development partners. The interview data was analysed by conducting a qualitative content analysis. The EITI is a governance mechanism within which governments, civil society actors and companies collaborate to publish and communicate information about the oil, gas and mining sectors. The role the EITI assigns to non-state and private actors and the value it places on liberal ideals show that the EITI reflects a neoliberal understanding of governance. Mozambique has implemented the EITI since 2009. This study demonstrates that in Mozambique, despite EITI implementation, the adoption of neoliberal governance is not complete. Actors deploy neoliberal and other techniques of governance selectively to further their agendas. The state remains a central hub for mineral resource governance, and different actors attempt to influence governance through the state apparatus. Transnational influences, such as development aid, steer the state towards adopting neoliberal governance. Civil society continues to have limited influence over mineral resource governance despite participation in the EITI. However, the adoption of neoliberal forms of governance may open up opportunities for civil society to influence governance.
  • Sergejeff, Katja (2015)
    Syrjäytyminen ja köyhyys näyttävät muodostuneen pysyväksi ilmiöksi Suomessa. Köyhyyden ja syrjäytymi-sen vastainen taistelu onkin yksi sosiaalipolitiikan suurimpia haasteita. Tutkielman tarkoitus on tarjota näkö-kulma köyhyyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen tutkien yksilön selviytymiskokemuksia ja avun saannin ko-kemuksia. Tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys on selvittää, miten aineiston kirjoittajien kokemus selviytymisestä ja siihen liittyvistä tulevaisuudenodotuksista on muuttunut seurantajakson aikana. Toisek-seen tutkielmassa tarkastellaan, millaisia kokemuksia ja tuntemuksia avun saannista aineistossa kuvataan. Tutkielman aineiston muodostavat 13 kirjoittajalta saadut omaelämäkerralliset kirjoitukset. Ensimmäisen kirjoitukset on tehty vuonna 2006 ja samat henkilöt ovat kirjoittaneet uudelleen vuonna 2012. Aineistoa on analysoitu käyttäen osaksi narratiivista menetelmää ja osaksi sisällönanalyysia. Narratiivisessa analyysissa kirjoitukset jakautuivat kolmeksi tarinatyypiksi, joista kussakin selviytyminen hahmottuu eri tavoilla. Ta-rinatyypit ovat nimeltään kertomus vaikeuksien voittamisesta, kertomus luopumisesta ja kertomus näköalat-tomuudesta. Tutkielman keskeiset tulokset liittyivät selviytymiskokemuksen ja tulevaisuuden odotusten muutoksiin ta-rinatyypeittäin. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta tarinoita yhdistää kertojien kokemus elämäntilan-teensa paranemisesta tavalla tai toisella. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta myös tulevaisuuteen suhtaudutaan toiveikkaammin kuin muissa tarinatyypeissä. Kertomuksessa luopumisesta, kerronnassa nou-see esiin kokemus elämäntilanteen ja selviytymismahdollisuuksien huononemisesta. Kertomuksessa näkö-alattomuudesta kirjoittaja ei kuvaa elämäntilanteensa paranemista tai huononemista. Kertomuksessa näkö-alattomuudesta tulevaosuudenodotuksiin ei viitata juurikaan, ja jos niistä puhutaan, on sävy pessimistinen. Myös kokemukset avun saannista vaihtelivat tarinatyypeittäin. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta viitattiin epäviralliseen apuun kaikista eniten, samoin tässä tarinatyypissä esiintyi eniten puhetta läheisistä. Läheiset saivat myös positiivisen merkityksen tarinoissa. Kahdessa muussa tarinatyypissä kuvailtiin use-ammin ilman apua jäämistä. Myös yksinäisyyden kuvaukset saivat näissä tarinoissa suuren roolin. Sosiaali-turva ja yleisemmin virallinen apu herätti kritiikkiä kaikissa tarinoissa, eikä sen kerrota olennaisesti lievittä-neen köyhyyttä yhdessäkään tarinassa. Poikkeuksena kritiikissä on eläkkeelle pääseminen, joka hahmottuu kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta käänteenä parempaan. Tämä kuitenkaan ei johdu köyhyyden lievittymisestä, vaan tulojen varmistumisesta ilman jatkuvaa tarveharkintaisiin etuuksiin turvautumista. Tutkielman olennaisin johtopäätös onkin havainto köyhyyden, avunsaannin ja selviytymiskokemusten yh-teydestä aineistossa. Ne kirjoittajat, jotka kertoivat saaneensa apua, suhtautuivat positiivisemmin tulevai-suuteen, ja kokivat myös selviytyneensä paremmin. Heillä oli tarinoiden valossa myös vahvemmat sosiaali-set verkostot. Keskeinen johtopäätös on myös epävirallisen avun aseman hahmottuminen perusturvan aukkojen ja matalan tason paikkaajana.
  • Peksiev, Tiina (2015)
    Tutkimuksessa selvitetään, mitä on ikääntyvän päihdekuntoutujan toimijuus ja millaisia kokemuksia ikääntyvillä on erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista päihdekäyttäjän näkökulmasta. Tarve ikääntyvien päihdetutkimukselle on ajankohtainen, sillä päihteiden runsas käyttö on opittu suurten ikäluokkien ja heitä nuorempien sukupolvien nuoruudessa. Nyt tämä runsas alkoholinkäyttö jatkuu vanhuuteen ja tuo päihdeongelmaan lisäksi ikääntymisen ulottuvuuksia ja haasteita. Tutkimushaastattelut on tehty Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa, jossa yhtenä kuntoutusyhteisönä on ikääntyvien yhteisö. Haastateltavat ovat poikkeuksetta kulkeneet koko päihdepalveluketjun avopalveluista laitoshoitoon, joten heillä on lähtökohtaisesti kokemuksia erilaisista päihdepalveluista. Vyyhtiytyneen päihdeongelman kanssa rinnalla kulkevat usein somaattiset sairaudet ja ongelmat, joita alkoholin liikakäyttö aiheuttaa, joten ikääntyvällä päihdelaitoskuntoutuksessa olevalla on kokemuksia myös terveydenhuollon palveluista. Toimijuuden analyysi on toteutettu Jyrki Jyrkämän kehittämiä toimijuuden ulottuvuuksia eli modaliteetteja käyttäen. Laadullisessa sisällönanalyysissä on pyritty löytämään ne toimijuuden konkretiat, joita haastateltavat puheessaan kuvaavat. Toimijuuden modaliteettinäkökulma tarkastelee toimijuutta yksilön sisältä päin, ja keskittyy kokemisen ja kykenemisen sisältöihin. Modaliteettinäkökulman ydin syntyy käsitteistä haluta, täytyä, tuntea, voida, kyetä, osata. Näiden käsitteiden kantajana ihminen arvioi, mitä kykenee tekemään esimerkiksi alkoholinkäyttönsä suhteen. Tutkimustulokset jakautuvat kahteen osaan tutkimuskysymysten mukaisesti. Toinen tutkimuskysymys pyrkii vastaamaan siihen, millaisia toimijuuden konkretioita ikääntyvä päihdekuntoutuja puheessaan kuvaa. Toinen tutkimuskysymys vastaa siihen, millaisia toimijuuteen suhteutettuja kokemuksia haastateltavilla on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Haastateltavat kuvaavat, että alkoholinkäyttö on nuoruudessa liitetty hauskanpitoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vaikka siitä on tullut jossain vaiheessa elämää ongelma, työ on ollut juomista hillitsevä ja rajoittava tekijä. Työelämästä eläkkeelle siirtyminen on vaaranpaikka, joka mahdollistaa kokopäiväisen alkoholinkäytön. Samaan aikaan alkoholinkäytön havaitaan vaikuttavan herkemmin terveyteen, ja myös sosiaaliset suhteet kärsivät. Avioero on monille haastateltavista yksi juomisen seuraus. Samaan aikaan koetaan yksinäisyyttä, ja seuraa haetaan sieltä, mistä sitä helposti koetaan saatavan: ryyppyporukoista ja juomaseurasta. Palveluista ylivoimaisin raittiuden tukija ja siihen kannustaja on vertaistuki. Sitä haetaan sekä AA:sta että matalan kynnyksen päivätoimintakeskuksista. Kuitenkin tueksi tarvitaan myös monipuolisia päihdehuollon avo- ja laitospalveluita. Terveydenhuollon palvelut näyttäytyvät osin negatiivisessa valossa. Haastateltavat ovat kokeneet leimautumista päihdeongelman vuoksi, ja yksilö ja hänen terveysongelmat peilataan terveydenhuollossa alkoholin ongelmakäytön läpi. Ikääntyvä päihdekuntoutuja on relevantti tiedonantaja oman päihdeongelmansa hoidossa ja palvelutarpeissa. Terveydenhuollossa asenneilmapiiri tarvitsee muutosta, jotta kasvava määrä ikääntyviä päihdekäyttäjiä osataan kohdata ja ohjata päihdepalveluiden piiriin. Päihdepalveluissa ja päihdekuntoutuksessa ikääntyvän ääni tulisi saada kuuluviin palveluita räätälöitäessä ja sisältöä suunniteltaessa.
  • Ihalainen, Paavo (2015)
    Tämä pro gradu -tutkimus käsittelee kotimaisten pelilehtien, Pelit- ja Pelaaja-lehden, kolumnien ja pääkirjoitusten reto-riikkaa. Tutkin erityisesti sitä, mitä pelilehdet itse kertovat omasta työstään ja yleisesti pelijournalismista. Miten lehdissä argumentoidaan median oman toiminnan, kirjoittamisen, kritiikin ja journalismikäsityksen puolesta? Kokevatko lehdet olevansa riippumattomia vai kaupallisiin yrityksiin solmimiensa suhteiden ja yleisön palvelun sitomia? Mikä on itse-reflektiivisen pelijournalismista kirjoittamisen sävy ja mitä sillä yritetään todistaa ja vakuuttaa lukijalle? Aihe ja tekstianalyysi on rajattu koskemaan erityisesti pelilehden toimittamista ja sen ongelmia käsitteleviin kolumneihin ja pääkirjoituksiin. Työn keskeinen tutkimusmetodi on luotu Chaïm Perelmanin kehittämän uuden retoriikan teorian poh-jalta. Tämä tutkii retoriikkaa yleisön ja viestijän välisenä dialektiikkana, jossa pyritään selvittämään argumenttien veto-avuuden syyt. Perelmanin tutkimuksen avulla erottelen kolumnien ja pääkirjoituksien tekstien argumentaation arvokäsi-tyksiä, yleisöön vetoamisen tapoja, ja niiden omalle toiminnalleen esittämiä (ja siten myös hyvän pelijournalismin) mal-leja ja vastamalleja. Yleisesti pelilehdet haluavat pitää kiinni omasta journalistisesta linjastaan, sekä esiintyä itsenäisinä ja riippumattomina, eivätkä halua leimautua markkinointiviestinnäksi. Tutkimissani lehdissä tätä yritetään vakuuttaa yleisölle erilaisin argu-mentein. Pelit-lehti haluaa korostaa, että on kriittisempi alan käytäntöjä kohtaan ja tämän vuoksi se nostaa mielellään esiin erilaisia epäkohtia. Pelaaja-lehti puolestaan korostaa mieluummin yhtenäisyyttä lukijaa kohtaan. Pelaaja toimii mielellään kuluttaja-apuna, tuotekuvastona joka puntaroi potentiaalisten ostosten hyvät ja huonot puolet. Molemmat lehdet nostavat keskeisiksi arvoikseen kritiikin tarkan harkinnan ja asiallisuuden, lukijoiden kunnioittamisen sekä laadukkaiden tuotteiden esille nostamisen. Näitä arvoja kuitenkin painotetaan eri tavalla. Oman lehden pelijourna-lismi esitetään ylivertaisen kriittisenä ja rehellisenä muihin verrattuna. Hyvän pelijournalismin vastapuolena nähdään peliyritysten markkinalähtöiset pr-toimijat, heitä kritiikittömästi kuuntelevat ja sanomaa toisintavat huonot pelijournalistit sekä ajoittain myös muualla mediassa esiintyvä väärä ja leimaava kuva pelijournalismin sisällöstä. Pohjimmaisena ajatuksena molemmissa lehdissä on pelikulttuurin kehittäminen – kirjoittelulla pyritään poistamaan muun median väärinä nähtyjä käsityksiä pelaamisesta harrastuksena ja pelilehdistä vain yhtenä osasena pelialan yhä kasva-vassa markkinointikoneistossa. Lehtien konsepti ja arvosidonnaisuus näkyvät siinä, miten ne esittävät kolumnien ja pääkirjoitustensa argumentit ja suostuttelevat niiden avulla lukijoita. Kun retoriikka on taitavaa, lukija omaksuu itsekin pelilehden argumentoivat näkemykset.
  • Izadi, Ramin (2015)
    During the last two decades, many municipalities in Finland have attempted to cut costs by closing down small schools. Especially rural schools with low enrollment have been the target of these savings. This continuing tendency has raised many concerns on the effect of school closings on students, and remains a controversial issue in public discourse. The current study examines 600 students from rural schools, who were displaced due to school shut downs during 1999–2000 in the last years of their primary education. Relative to previous literature, where bad school performance has influenced school shut downs, in the setting of the present study only cost savings are used to justify school closings. Additionally, because of the rural setting, the effects of displacement include increases in school trips as well as in school size. To address the non-random displacement of students, the effect of school closures on student grades and high school graduation rates are estimated by comparing the displaced students to control students that are matched based on a number of relevant covariates. I find no adverse effects of school closures on any of the measured outcomes. This implies that negative effects on students' school performance does not have empirical support as an objection to the school closing policies.
  • Peth, Alexandra (2015)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten kulttuurin arvo ja arvottaminen ovat muuttuneet luovan talouden viitekehyksessä. Tarkoituksena oli ensin tarkastella muutosta teoreettisesti ja sitten verrata teoriasta nousseita kategorisointeja empiiriseen aineistoon, joka muodostui opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksistä luovasta taloudesta. Miten kulttuuria arvotetaan ja miksi sitä pidetään arvokkaana? Millaisia arvodiskursseja kulttuuriin liitetään? Aiheen valintaan vaikutti se, että kulttuurin tarkasteleminen luovan talouden kautta vaikutti ajankohtaiselta ja tärkeältä, koska selvityksillä on vaikutusta päätöksentekoon. Onko kulttuuri sulautumassa osaksi taloutta vai onko sillä oikeutuksensa yhtenä yhteiskunnan erillisenä sfäärinä? Tutkimuksessa kysyttiin, miten kulttuurin arvodiskurssit asettuvat suhteessa kirjallisuuteen ja miten arvot näyttäytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön teettämissä selvityksissä luovan talouden viitekehyksessä. Aihetta lähestyttiin nimenomaan luovan talouden kautta ja arvojen diskursseja etsien. Lähtöoletuksena oli, että kulttuuri on mahdollisesti kaupallistunut luovan talouden aikakaudella. Tutkimuksessa metodina käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä, jonka eri alametodeista valittiin muoto, joka sopii hyvin historiallisten kokonaisuuksien tutkimiseen. Myös kategorisointia sovellettiin tutkimuksessa. Teoria muodostui kolmesta osasta: historiaosiosta sekä Williamsin kulttuurimaterialismista ja McGuiganin ”coolista” kapitalismista. Nämä olivat myös keskeisiä lähteitä. Teorian pohjalta tehtiin kategorisoimalla synteesi, jota lopuksi verrattiin diskurssianalyysistä nousseihin diskursseihin. Tutkimukseni tuloksena syntyi kaksi erilaista ”ajan hengen” kokonaisuutta, joita vertaillessa näkyi sekä samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia empirian ja teorian välillä. Sekä teoriasta että opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksistä nousi esiin kulttuurin kaupallistumisen suunta ja sen arvottaminen kaupallisuuden kautta. Teoriassa ilmiöstä oli puhuttu jo pidemmän aikaa ja aineisto osoitti, että ajattelukehikko pätee tietyin ehdoin myös empiriassa. Toisaalta tutkimuksesta kävi myös ilmi, että opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten perusteella, että vallalla on hyvin kaksijakoinen suhtautuminen kulttuuriin ja sen arvoon. Osittain kulttuurin odotetaan oikeuttavan itsensä tuottamalla kaupallista arvoa ja toisaalta kulttuurilla koetaan olevan ihmisille tärkeä yhteiskunnallinen ja henkinen rooli, jonka takia kaikille pitää taata pääsy kulttuurin piiriin. Lisäksi tutkimuksen lopussa vertailtiin teoreettisia ja empiirisiä näkökulmia.
  • Ilunga, Yannick Edgard (2015)
    Over the last two decades, social movements and protest groups have been reshaped by their use of the Internet and ICT technology. On the one hand, such tools have helped social movements find and disseminate information, recruit participants, organise, coordinate, and make decisions (Kavada, 2010: 101). Groups such as the Zapatistas, hailed ̳first informational guerrilla movement‘ by Castells (2004), are an example of how protest groups have been reshaped by the adoption of the Web ICT technology. On the other hand, the Internet has generated a new form of protest: online activism. Despite the proliferation of online activist campaigns, this form of ―activism through clicks‖ has been subjected to criticism (Morozov, 2009a, 2009b, 2011; Christensen, 2011, 2012). For the slacktivist critique, such typology of activism does not appear to be motivated by and does not seem to aim at solving issues of political nature and of global resonance. This study focuses on the SOPA Strike, protest launched in response to the Stop Online Piracy Act. The American nonprofit Fight for the Future, successfully managed to engage and mobilise thousands of Internet users, advocacy groups, tech companies, gamers and other groups who, on January 18, 2012, joined the largest protest in the history of the Internet. By looking at three online campaigns the NGO launched in response to SOPA – Free Bieber, American Censorship Day and Boycott GoDaddy – as well as its discourse on social media, this thesis tries to identify the tactics Fight for the Future used to enhance e-mobilisation. Keywords: online activism, e-mobilisation, protest tactics, SOPA, Fight for the Future, slacktivism
  • Lehtonen, Riikka (2015)
    Tässä pro gradu -tutkimuksessa perehdytään Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) päätöslauselmaan 1325 kansainvälisenä ihmisoikeusnormina ja sen paikallistumiseen. Tutkimuksessa eritellään myös päätöslauselman 1325 sisältämiä potentiaaleja käytännön asiantuntijatyössä. Päätöslauselmaa 1325 voidaan käsitellä kansainvälisenä ihmisoikeusnormina, sillä YK on vuodesta 2000 lähtien kehoittanut jäsenmaitaan toimimaan 'Naiset, rauha ja turvallisuus' -teeman eteenpäin viemiseksi. Päätöslauselman keskiössä on ajatus, että naisten ja tyttöjen asema aseellisissa konflikteissa ja selkkauksissa tulee turvata, mutta huomiota tulee kiinnittää myös naisten toimijuuteen eikä vain uhriasemaan. Päätöslauselmaan 1325 kirjattuja periaatteita noudatetaan sekä YK:n, EU:n että NATOn kriisinhallintatehtävillä. Missioihin on myös viime vuosina ryhdytty perustamaan omia, tasa-arvokysymyksiin perehtyviä tahoja - gender-asiantuntijoita. Gender-asiantuntijat toimivat missioilla läheisesti paikallisten valtiollisten toimijoiden kanssa, mutta pyrkivät samalla kiinnittämään huomiota myös mission sisäisiin tasa-arvokysymyksiin. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella päätöslauselman 1325 merkittävyyttä gender-asiantuntijan käytännön työssä ja eritellä, mitä keinoja gender-asiantuntija käyttää pyrkiessään paikallistamaan päätöslauselmassa 1325 asetettuja periaatteita sekä valtiollisten toimijoiden että oman organisaation kanssa toimiessaan. Tutkimuksessa gender-asiantuntijan käyttämiä vaikutuskeinoja peilataan Thomas Rissen käsityksiin kansainvälisten ihmisoikeusnormien paikallistumiskeinoista. Tätä pro gradu -tutkimusta varten haastateltiin viittä Suomen Kriisinhallintakeskuksen missioille lähettämää gender-asiantuntijaa. Gender-asiantuntijoista kolme oli naisia ja kaksi miehiä. Haastattelujen avulla kartoitettiin kokemuksia päätöslauselman 1325 sisältämistä vahvuuksista ja heikkouksista käytännön työssä pyrkien vastaamaan kysymykseen: mitä keinoja gender-asiantuntija käyttää pyrkiessään edistämään päätöslauselmassa 1325 kirjattuja periaatteita? Päätöslauselmaa 1325 tarkastellaan siis tässä tutkimuksessa kansainvälisenä ihmisoikeusnormina. Analyysissa gender-asiantuntijoiden kokemuksia peilattiin Thomas Rissen näkemyksiin kansainvälisten ihmisoikeusnormien paikallistumisesta. Rissen mukaan kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja on mahdollista sitouttaa paikalliseen kontekstiin kolmen eri tavan; määräyksen, institutionalisoinnin ja kommunikoinnin keinoin. Analyysissa tarkasteltiin gender-asiantuntijoiden käyttämiä keinoja kahdella eri tasolla: valtiollisten toimijoiden kanssa toimittaessa ja oman organisaation tasa-arvotyössä. Tutkimuksen perusteella ilmeni, että jokainen Thomas Rissen erittelemistä kolmesta elementistä on myös keino, jota gender-asiantuntija käyttää työssään pyrkiessään edistämään päätöslauselmaan 1325 kirjattuja tavoitteita. 1325-normin käsittely määräyksenä, sen institutionalisointi sekä normin vahvistaminen kommunikaation ja dialogin keinoin korostuivat sekä valtiollisten tahojen kanssa toimittaessa että oman kriisinhallintaorganisaation sisäisessä tasa-arvotyössä. Gender-asiantuntijoiden käytännön kokemusten perusteella voidaankin todeta, että vaikka päätöslauselmaa 1325 on usein pidetty jäykkänä, strategioihin lisättynä politiikkanormina, päätöslauselma 1325 voi toimia tehokkaana viitekehyksenä naisten aseman parantamiseen tähtäävissä toimissa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella huomiota tulisikin kiinnittää siihen, miten gender-asiantuntijat ja kriisinhallintaoperaatiot osaavat hyödyntää päätöslauselman 1325 täyttä potentiaalia.