Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 24648-24667 of 24761
  • Wasström, Maria (2001)
    Temat för den här pro gradu-avhandlingen är mediekonsumtionen på Åland. Syftet är att kartlägga hur ålänningarna använder medierna. Undersökningen består av en kvantitativ del och en kvalitativ del. Den kvantitativa delen inkluderar användningen av lokala och rikstäckande dagstidningar, tv, radio och Internet. Dessutom ingår en djupare analys av dubbelläsningen av de båda lokaltidningarna. Den kvalitativa delen innehåller ålänningarnas egen syn på de lokala medierna. Den kvantitativa delen baserar sig på data som samlats in av Finska Gallup-Media för undersökningen Svenska medier i Finland. Regionalmediaundersökningen (AlueMediaTutkimus, AMT Åland 1999) genomfördes som enkät bland den femton år fyllda svenskspråkiga befolkningen på Åland. Det slumpmässigt valda samplet är representativt för hela Åland. Genom telefonförfrågan värvades 480 svarare som kort därefter erhöll ett frågeformulär. Returneringsprocenten var 66 procent. Analysen baserar sig på utvalda delar av materialet från AMT undersökningen. Den kvalitativa delen baserar sig på diskussioner i fokusgrupp som jag själv utfört i fyra grupper med sammanlagt femton ålänningar. Analysen är gjord enlig Grounded theory - modellen och baserar sig på de littererade diskussionerna. Resultaten från undersökningarna visar att ålänningarna prioriterar sina lokala medier högt. Lokaltidningarna Åland och Nya Åland har nästan helt konkurrerat ut rikstidningarna från ö-samhället. Hufvudstadsbladet är den enda rikstidning som i större utsträckning läses på Åland. Nio av tio ålänningar läser regelbundet båda eller någon av lokaltidningarna. Nästan hälften av befolkningen läser båda tidningarna parallellt. De lokala radiokanalerna hör också till populäraste i landskapet. Nästan hälften av ålänningarna lyssnar på public service-kanalen Ålands Radio och nästan en tredjedel på musikkanalen Radio Väst. De åländska radiokanalerna konkurrerar i första hand med rikssvenska radiokanaler. Svensk tv är mångdubbelt populärare än finländsk tv på Åland. Alla fyra kanaler i Sveriges tv är populärare än någon av de finländska kanalerna eller FST:s program. Internet har slagit igenom med kraft på Åland. En dryg tredjedel av ålänningarna har möjlighet att använda Internet hemma och nästan lika många på arbetsplatsen. Ålänningarnas hemmabruk av Internet är mycket mer utbrett än medelfinländarens.
  • Poesche, Jurgen (2008)
    The dissertation consists of six published papers and a summary. One paper deals with organizational and ethical issues in a legal context. The remaining five papers deal with different aspects of the EU ecological energy law. The dissertation has been written in German. The key unit in environmental permitting is the installation and the activity in European environmental law. In specific cases, determining the boundaries of an installation and an activity is not a straightforward task. The introduction of emission trading has added a major financial dimension to the installation boundary issue, and a wide interpretation is proposed. The installation boundaries may be affected by the identity of the operator, e.g., one installation one operator. This creates the opportunity to determine the installation boundaries by creating an optimum number of subsidiaries from the company s standpoint. In European environmental law, the operator identity is not clearly defined. Using the definitions used in competition law in environmental law as well is proposed. European law requires that for large projects an environmental impact assessment is carried out. This part of the permitting process becomes an important part of the operating and environmental permitting process. It has to be noted that key provisions are very different in the applicable directive, e.g., the project under the EIA Directive is not necessarily identical with the installation under the IPPC Directive. Streamlining the definitions and system boundaries should be considered by the European Union. Subsidizing electrical power generated using renewable energy sources is problematic from the standpoint of granting state aid, particularly after one European electricity market was established. The RES Directive does not solve the fundamental legal issues. It is proposed that the European Court of Justice revisits reasons in the Preussen Elektra Case. The introduction of emission trading for CO2 in the European Union has added a new tool to environmental law. The economic benefits of this tool are limited for a number of reasons, including situations when traditional emission regulations for, e.g., NOX and SO2, effectively set a cap for the CO2 emissions thus limiting the benefits of an emission trading scheme. The use of European law in the Member States may be hampered by factors ascribed to organisational psychology, particularly motivation. Currently, the national judges are appointed and disciplined by national authorities. It should be considered giving the European Court of Justice the right to discipline and dismiss national judges refusing to apply European law.
  • Pirhonen, Raili (1981)
  • Ahvenainen, Marjo (2013)
    Energia on maailmantalouden elintärkeä käyttövoima ja öljy on yksi tärkeimmistä energian-lähteistämme. Öljy on uusiutumaton luonnonvara, jonka jatkuva hupeneminen on kiistaton tosiasia. Silti yhteiskuntamme on siitä täysin riippuvainen. Tämä tekee öljystä merkittävän strategisen luonnonvaran, ja öljyesiintymät tarjoavatkin merkittävän energia- ja geopoliittisen edun niille valtioille, joilla öljyvaroja on. Brasilia ei perinteisesti ole kuulunut maailman suurimpien öljyntuottajamaiden joukkoon. Maan rannikolta löydettiin kuitenkin erittäin suuria öljyesiintymiä vuonna 2006, ja noiden öljylöytöjen kaupallisessa hyödyntämisessä on nyt päästy alkuun. Pyrin tutkielmassani selvittämään, näkyykö öljylöytöjen vaikutus Brasilian harjoittamassa ulkopolitiikassa ja maan kansain-välisessä asemassa. Brasilian aiemmin toteuttama ulkopoliittinen linja on ollut hyvin maltillista ja konsensus-hakuista. Realistiseen ja geopoliittiseen teoriaan perustuen muodostan tutkielmassani hypoteesin, jonka mukaan Brasilian ulkopolitiikka on muuttunut öljylöytöjen myötä. Öljyn tuoman vaurauden ja vaikutusvallan myötä Brasilia uskaltaa hypoteesini mukaan ajaa omia intressejään aiempaa aggressiivisemmin. Hypoteesin todenperäisyyttä arvioidakseni olen kerännyt aineiston, joka indikoi Brasilian viime vuosina harjoittamaa ulkopolitiikkaa. Aineisto koostuu Brasiliassa ja muissa maissa julkaistuista, tutkielmani aihepiiriä käsittelevistä lehtiartikkeleista ja tieteellisistä analyyseistä. Lisäksi aineistossa on muutamia johtavien brasilialaispoliitikkojen puheita ja haastatteluita, kehittyvien talousmahtien eli BRICS-maiden välisen kokouksen loppulauselma sekä Brasilian virallinen energiastrategia. Olen analysoinut aineistoa kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoin ja poiminut teemoittelun kautta aineistosta hypoteesin kannalta oleellista tietoa. Aineiston perusteella totesin, että Brasilian kansainvälisessä asemassa on tapahtunut myönteistä kasvua. Myös Brasilian ulkopolitiikasta oli löydettävissä viitteitä muutoksesta; se ei ole enää yhtä maltillista ja rauhanomaista kuin aiemmin. Päätelmää siitä, että nämä muutokset johtuisivat nimenomaan 2000-luvulla tehdyistä öljylöydöistä, ei kuitenkaan voinut tehdä. Muutokset juonsivat juurensa enemmän ulkopolitiikkaa johtaneiden presidenttien henkilö-kohtaisiin ominaisuuksiin ja toimintatapoihin kuin strategisten luonnonvarojen tuomaan valtaan tai taloudelliseen riippumattomuuteen.
  • Jäntti, Annika (2004)
    Syftet med denna pro gradu -avhandling var att undersöka hurudan bild en finländsk och en amerikansk såpopera, dvs. Dolda liv och De vackra och de djärva, ger om öppenhet i parförhållanden. Den teoretiska referensramen utgjordes av en litteraturöversikt som behandlar öppenhet i interpersonella förhållanden. Med den teoretiska referensramen strävade jag till att svara på följande fråga. Vad har hävdats i litteraturen om öppenhet i parförhållanden? Undersökningen gjordes huvudsakligen med en kvalitativ undersökningsmetod, och materialet analyserades ur interaktionssynvinkeln. Vilken bild såpoperorna ger om öppenhet i parförhållanden undersöktes med hjälp av följande frågor. Är kvinnorna eller männen öppnare? Vad berättar personerna i serierna med hjälp av öppenheten? Vilka funktioner för öppenheten förekommer det? Är öppenheten ömsesidig? Hur bemöts öppenheten, positivt eller negativt? Vilken betydelse har hemligheterna för parförhållandet? Den finländska serien jämfördes också med den amerikanska. Den ytligaste nivån av öppenheten visade sig vara den vanligaste öppenhetsnivån i båda serierna och samtalen var färre och längre i De vackra och de djärva än i Dolda liv. Det förekom betydligt mera öppenhet i den först nämnda serien: 626 öppenhetsbudskap mot 370. Dolda liv gav en modernare bild av mannen än De vackra och de djärva vad beträffar öppenhet: i Dolda liv var männen öppnare än kvinnorna. I De vackra och de djärva var det tvärtom. Det var vanligast i båda serierna att med hjälp av öppenheten berätta om sina tankar om den andra parten och parförhållandet och den allmännaste öppenhetens funktion utgjordes av att framföra sina tankar. Öppenheten var ömsesidig i 92,7 % av episoderna av den amerikanska serien och 42,8 % av episoderna av den finländska serien. Det var vanligare att bemöta sin partners öppenhet positivt i De vackra och de djärva än i Dolda liv. I den först nämnda serien mötte kvinnan eller mannen sin partners öppenhet enbart positivt i 82,9% av episoderna. I Dolda liv gjordes motsvarande i 50 % av episoderna. Hemligheterna visade sig vara vanligare och mer betydelsefulla för parförhållandet i Dolda liv än I De vackra och de djärva. De viktigaste källorna utgjordes av Hargie et al. (1995), Hinde (1997) och Dindia & Allen (1992).
  • Vesalainen, Katri (2014)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kuluttajat selviytyvät elintarvikkeisiin liittyvistä tuote- ja palvelupettymyksistä. Aihetta tarkasteltiin huomioimalla sekä kuluttajien selviytymisstrategiat että niihin johtaneet kognitiot ja emootiot. Teoreettisen lähtökohdan muodosti tekijän mukaelma Stephensin ja Gwinnerin (1998) kognitiivis-emotionaalisesta valituskäyttäytymisen mallista. Tarkoituksena oli tarkastella myös sitä, kuinka hyvin malli soveltuu tutkimusaiheeni mukaiseen kontekstiin. Aiheen merkittävyys liittyy kuluttajien ymmärtämiseen, mikä on tärkeää, kun pyritään onnistuneeseen reklamaatiojohtamiseen ja pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa henkilöä, jotka valittiin harkinnanvaraisella otannalla. Lähtökohtana oli, että haastateltavat ovat kokeneet ainakin yhden elintarvikkeisiin liittyvän tuote- tai palvelupettymyksen. Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka pyrittiin pitämään mahdollisimman avoimena haastateltavien omalle kerronnalle. Analysointi tapahtui Giorgin fenomenologisen aineiston viisivaiheista mallia mukaillen. Kognitiivis-emotionaalinen malli soveltui hyvin tutkimusaiheen tarkasteluun. Ennakko-odotuksista oli havaittavissa pyrkimystä niin sanottuun normaalitasoon. Joissakin tapauksissa esimerkiksi hinta tai aiemmat kokemukset saattoivat nostaa odotustasoa. Tapahtuman merkittävyyttä ajatellen hinnalla oli kaksisuuntainen vaikutus. Merkittävyyteen vaikuttivat myös esimerkiksi tilannetekijät. Kukaan ei nähnyt omassa toiminnassaan selkeää syytä sille, miksi virhe tapahtui, vaan syy nähtiin esimerkiksi ulkopuolisessa henkilössä tai prosesseissa. Pääosin oma selviytymispotentiaali miellettiin hyväksi, mutta sitä ei aina hyödynnetty. Tapahtumat synnyttivät tunteita vihasta huvittuneisuuteen. Haastatteluissa tuli esiin esimerkkejä sekä ongelma- ja tunnekeskeisestä selviytymisestä että välttelevästä käyttäytymisestä. Usein ne esiintyivät myös rinnakkain. Kaikkein suurimmat pettymykset liittyivät reklamaatioiden käsittelyyn. Keskeiset johtopäätökset liittyvät muun muassa havaintoon pitkän ja lyhyen aikavälin selviytymisestä sekä reklamaatioprosessin oikeudenmukaisuuden merkityksestä.
  • Piispa, Mikko (2010)
    Aiemmassa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa huumekuoleman käsitteen käyttö on ollut epäyhtenäistä. Tässä tutkielmassa käytän kattokäsitettä huumeisiin liittyvät kuolemat, joilla tarkoitan kaikkia tapauksia, joissa oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen yhteydessä otetuista näytteistä on löydetty huumausainejäämiä vainajasta. Suomessa vuonna 2007 näitä tapauksia sattui 234. Huumeisiin liittyvät kuolemat jakautuu seuraaviin alaryhmiin: tapaturmaiset yliannoskuolemat, itsemurhat, sairauskuolemat, muut tapaturmat ja henkirikokset. Näistä suurin ryhmä vuonna 2007 oli tapaturmaiset yliannoskuolemat, joita sattui 142. Tapaturmaiset yliannoskuolemat jakautuvat edelleen sen mukaan, onko vainajasta tehty huumausainelöydöksen lisäksi etanolilöydös. Edellä mainitun ryhmittelyn loimme Mikko Salasuon, Erkki Vuoren, Mikko Piispan ja Pekka Hakkaraisen tutkimuksessa Suomalainen huumekuolema 2007. Poikkitieteellinen tutkimus oikeuslääketieteellisistä kuolinsyyasiakirjoista, jonka tarjoamaa kuvaa huumeisiin liittyvistä kuolemista laajennan ja tarkennan tässä tutkielmassa. Aineistona toimivat vuoden 2007 huumeisiin liittyvien kuolemantapausten kuolinsyyasiakirjat. Tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat: ketkä kuolevat huumeisiin liittyen Suomessa, mitä on huumeisiin liittyvien kuolemien taustalla ja millaisissa tilanteissa kuolemat tapahtuvat? Vastauksia haen demografisia muuttujia, kuolleiden sairaus- ja päihdehistorioita sekä kuolemaa edeltäneitä olosuhteita tarkastelemalla. Suomessa huumeisiin liittyvät kuolemat ovat painottuneet nuoriin ikäryhmiin, joten se, mitä on nuorten kuolemien taustalla, muodostaa tutkielman erityiskysymyksen. Tutkimusmenetelmä on aineistolähtöinen grounded theory. Apuna tulkinnassa toimii Pekka Hakkaraisen tutkimuksessa Huumausainekulttuuri ja käyttötavat Suomessa tekemä huumeiden käyttäjien tyypittely, jossa olennaisin on jako holtittomiin huumeiden käyttäjiin ja narkomaaneihin. Tapaturmaisia yliannoskuolemia tarkastelen viisivuotisikäryhmittäin, joten paitsi nuorten, myös vanhempien ikäryhmien kuolemien ominaispiirteet selventyvät. Analyysia konkretisoin tapausesimerkeillä. Jo mainitun aiemman tutkimuksen lisäksi tärkeää taustakirjallisuutta ovat Erkki Vuoren ja hänen työryhmiensä myrkytyskuolemia käsittelevät tutkimukset, Jussi Perälän Hidasta ja nopeeta – tutkielma narkomaanien arjesta, Riikka Perälän huumeiden käyttäjien tulkintoja ongelmistaan tarkasteleva tutkimus ja Sanna Röngän ja Ari Virtasen toimittama Huumetilanne Suomessa 2008. Tutkielman johtopäätöksissä erittelen kolme erilaista huumeiden käyttäjätyyppiä, joilla on suurin riski kuolla huumeisiin liittyen. Näistä merkittävin on narkomaanit, joilla huumeiden käyttö on pakonomaista ja vaikea lopettaa. Toisekseen ovat sekoilijat, jotka ovat yleensä nuoria miehiä ja joiden elämää määrittää riskienotto. Kolmantena ovat itselääkitsijät, joilla erilaisten sairauksien lääkintä risteää lääkkeiden päihdekäytön kanssa. Kaikilla käyttäjätyypeillä huumeisiin liittyvien kuolemien taustalla on muitakin ongelmia kuin huumeiden käyttöä: syrjäytymistä, mielenterveysongelmia, somaattista sairastelua ja alkoholin ongelmakäyttöä. Huumeisiin liittyviä kuolemia voidaan pyrkiä ehkäisemään esimerkiksi riskialtista sekakäyttöä vaikeuttamalla. Olennaisempaa olisi kuitenkin ehkäistä huumeiden ongelmakäyttöä, ei vain kuolemantapauksia. Tämä edellyttäisi muun muassa mielenterveystyöhön panostamista.
  • Piispa, Mikko (Helsingin yliopisto, 2010)
    Aiemmassa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa huumekuoleman käsitteen käyttö on ollut epäyhtenäistä. Tässä tutkielmassa käytän kattokäsitettä huumeisiin liittyvät kuolemat, joilla tarkoitan kaikkia tapauksia, joissa oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen yhteydessä otetuista näytteistä on löydetty huumausainejäämiä vainajasta. Suomessa vuonna 2007 näitä tapauksia sattui 234. Huumeisiin liittyvät kuolemat jakautuu seuraaviin alaryhmiin: tapaturmaiset yliannoskuolemat, itsemurhat, sairauskuolemat, muut tapaturmat ja henkirikokset. Näistä suurin ryhmä vuonna 2007 oli tapaturmaiset yliannoskuolemat, joita sattui 142. Tapaturmaiset yliannoskuolemat jakautuvat edelleen sen mukaan, onko vainajasta tehty huumausainelöydöksen lisäksi etanolilöydös. Edellä mainitun ryhmittelyn loimme Mikko Salasuon, Erkki Vuoren, Mikko Piispan ja Pekka Hakkaraisen tutkimuksessa Suomalainen huumekuolema 2007. Poikkitieteellinen tutkimus oikeuslääketieteellisistä kuolinsyyasiakirjoista, jonka tarjoamaa kuvaa huumeisiin liittyvistä kuolemista laajennan ja tarkennantässä tutkielmassa. Aineistona toimivat vuoden 2007 huumeisiin liittyvien kuolemantapausten kuolinsyyasiakirjat. Tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat: ketkä kuolevat huumeisiin liittyen Suomessa, mitä on huumeisiin liittyvien kuolemien taustalla ja millaisissa tilanteissa kuolemat tapahtuvat? Vastauksia haen demografisia muuttujia, kuolleiden sairaus- ja päihdehistorioita sekä kuolemaa edeltäneitä olosuhteita tarkastelemalla. Suomessa huumeisiin liittyvät kuolemat ovat painottuneet nuoriin ikäryhmiin, joten se, mitä on nuorten kuolemien taustalla, muodostaa tutkielman erityiskysymyksen. Tutkimusmenetelmä on aineistolähtöinen grounded theory. Apuna tulkinnassa toimii Pekka Hakkaraisen tutkimuksessa Huumausainekulttuuri ja käyttötavat Suomessa tekemä huumeiden käyttäjien tyypittely, jossa olennaisin on jako holtittomiin huumeiden käyttäjiin ja narkomaaneihin. Tapaturmaisia yliannoskuolemia tarkastelen viisivuotisikäryhmittäin, joten paitsi nuorten, myös vanhempien ikäryhmien kuolemien ominaispiirteet selventyvät. Analyysia konkretisoin tapausesimerkeillä. Jo mainitun aiemman tutkimuksen lisäksi tärkeää taustakirjallisuutta ovat Erkki Vuoren ja hänen työryhmiensä myrkytyskuolemia käsittelevät tutkimukset, Jussi Perälän Hidasta ja nopeeta – tutkielma narkomaanien arjesta, Riikka Perälän huumeiden käyttäjien tulkintoja ongelmistaan tarkasteleva tutkimus ja Sanna Röngän ja Ari Virtasen toimittama Huumetilanne Suomessa 2008. Tutkielman johtopäätöksissä erittelen kolme erilaista huumeiden käyttäjätyyppiä, joilla on suurin riski kuolla huumeisiin liittyen. Näistä merkittävin on narkomaanit, joilla huumeiden käyttö on pakonomaista ja vaikea lopettaa. Toisekseen ovat sekoilijat, jotka ovat yleensä nuoria miehiä ja joiden elämää määrittää riskienotto. Kolmantena ovat itselääkitsijät, joilla erilaisten sairauksien lääkintä risteää lääkkeiden päihdekäytön kanssa. Kaikilla käyttäjätyypeillä huumeisiin liittyvien kuolemien taustalla on muitakin ongelmia kuin huumeiden käyttöä: syrjäytymistä, mielenterveysongelmia, somaattista sairastelua ja alkoholin ongelmakäyttöä. Huumeisiin liittyviä kuolemia voidaan pyrkiä ehkäisemään esimerkiksi riskialtista sekakäyttöä vaikeuttamalla. Olennaisempaa olisi kuitenkin ehkäistä huumeiden ongelmakäyttöä, ei vain kuolemantapauksia. Tämä edellyttäisi muun muassa mielenterveystyöhön panostamista.
  • Klemets, Christel (2014)
    Övergångarna från skola till arbetsliv har förändrats p.g.a. sociala och ekonomiska förändringar i samhället och övergångsskedet från ungdom till vuxenliv, har förlängts och blivit allt mera komplicerat. De flesta unga klarar sig bra i skolgången, hittar en lämplig utbildningsbana och så småningom en arbetsplats. Men det finns en stor grupp unga som har svårigheter i övergångarna och som är i riskzonen för att bli utanför arbetslivet och samhället. Dessa unga utgör ett delat arbetsfält för många aktörer: skolan, barnskyddet, ungdomsarbete m.fl. Syftet med denna studie är att få en djupare förståelse för hur professionella, som arbetar bland unga i riskzonen, resonerar om unga i riskzonen och om ungas övergång från skolan till arbetslivet, om förebyggande av avhopp och utslagning, samt om samverkan kring unga. Studien strävar till att besvara följande frågeställningar: (1.) Hur ser professionella som arbetar bland unga på ungas övergång från skolan? (2.) Hur ser professionella som arbetar bland unga på förebyggande arbete med unga i riskzon? (3.) Hur ser professionella som arbetar bland unga på samverkan och nätverkande kring unga i övergången från skolan? Studien är kvalitativ och baserar sig på fem temaintervjuer med sammanlagt nio professionella som arbetar med unga i riskzonen. Fyra temaintervjuer genomförs i Helsingfors i samband med ett EU-finansierat projekt, GOETE-projektet (Governance of Educational Trajectories in Europe och en intervjun genomförs som en gruppintervju i Borgå. Forskningsmaterialet analyseras med hjälp av en kombination av materialbaserad och teoristyrd innehållsanalys. Analysen utgår från forskningsmaterialet men analysen styrs också av teorier om samverkan och handlingsnät baserade på Disa Edvall Malms doktorsavhandling. Anne Konu har i sin doktorsavhandling utarbetat en välfärdsmodell för skolan, som jag använt som analytisk referensram vid analysen av de två första forskningsfrågorna. Då man ser på övergången utgående från välfärdsmodellen kan man urskilja fyra olika delområden: ”having” (förhållandena i övergången), ”loving” (den sociala omgivningen), ”being” (de ungas möjligheter att förverkliga sig själv) och ”health” (hälsa, eller problem med hälsan). Experterna hävdar att det behövs tidigare ingripanden och utvärdering av de ungas verkliga färdigheter och styrkor, samt av de ungas behov av stöd. Enligt dem måste det finnas många alternativ och flera platser till förfogande för att möta de ungas individuella behov i skolan, och utbildningsstigarna måste byggas upp på många sätt. Elev- och studiehandledningen är enligt dem i nyckelposition då den unga ska göra realistiska beslut gällande val av utbildningsstig och yrke. Missbrukarvården för unga och de ungdomspsykiatriska tjänsterna måste enligt experterna utökas och utvecklas så att de motsvarar de ungas behov. Uppsökande ungdomsarbete är enligt dem i nyckelposition då man arbetar med unga i riskzon och uppsökande arbete inom ungdomspsykiatriska tjänsterna borde införas. Experterna betonar föräldrarnas roll som viktig och samarbetet med dem borde utökas. Samverkan och nätverkande kring unga i riskzonen är ett måste för att fånga upp och stöda unga i övergången. De viktigaste slutsatserna på basen av resultaten är att det behövs tidigare ingripanden, många insatser och att individ-anpassningen är central. Dessutom skall uppsökande ungdomsarbete och elev- och studiehandledningen utökas och samverkan kring unga i riskzonen effektiveras. Pro gradun bidrar till en helhetsbild över förhållanden som gäller för unga i riskzonen i övergången från skolan till arbetslivet, och till att lyfta fram utmaningar, brister och behov av utveckling gällande utbildning och serviceutbud för unga i riskzonen.
  • Gayer, Gunborg Ingrid Margareta (1975)
  • Oinas, Minna (Helsingin yliopisto, 2009)
    Populations in developed countries are ageing fast. The elderly have the greatest incidence of de-mentia, and thus the increase in the number of demented individuals, increases the immediate costs for the governments concerning healthcare and hospital treatment. Attention is being paid to disorders behind cognitive impairment with behavioural and psychological symptoms, which are enormous contributors to the hospital care required for the elderly. The highest dreams are in prevention; however, before discovering the tools for preventing dementia, the pathogenesis behind dementia disorders needs to be understood. Dementia with Lewy bodies (DLB), a relatively recently discovered dementia disorder compared to Alzheimer’s disease (AD), is estimated to account for up to one third of primary degenerative dementia, thus being the second most common cause of dementia in the elderly. Nevertheless, the impact of neuropathological and genetic findings on the clinical syndrome of DLB is not fully established. In this present series of studies, the frequency of neuropathological findings of DLB and its relation to the clinical findings was evaluated in a cohort of subjects with primary degenerative dementia and in a population-based prospective cohort study of individuals aged 85 years or older. α-synuclein (αS) immunoreactive pathology classifiable according to the DLB consensus criteria was found in one fourth of the primary degenerative dementia subjects. In the population-based study, the corresponding figure was one third of the population, 38% of the demented and one fifth of the non-demented very elderly Finns. However, in spite of the frequent discovery of αS pathology, its association with the clinical symptoms was quite poor. Indeed, the common clinical features of DLB, hypokinesia and visual hallucinations, associated better with the severe neurofibrillary AD-type pathology than with the extensive (diffuse neocortical) αS pathology when both types of pathology were taken into account. The severity of the neurofibrillary AD-type pathology (Braak stage) associated with the extent of αS pathology in the brain. In addition, the genetic study showed an interaction between tau and αS; common variation in the αS gene (SNCA) associated significantly with the severity of the neurofibrillary AD-type pathology and nominally significantly with the extensive αS pathology. Further, the relevance and temporal course of the substantia nigra (SN) degeneration and of the spinal cord αS pathology were studied in relation to αS pathology in the brain. The linear association between the extent of αS pathology in the brain and the neuron loss in SN suggests that in DLB the degeneration of SN proceeds as the αS pathology extends from SN to the neocortex instead of early destruction of SN seen in Parkinson’s disease (PD). Furthermore, the extent of αS pathology in the brain associated with the severity of αS pathology in the thoracic and sacral autonomic nuclei of the spinal cord. The thoracic αS pathology was more common and more severe compared to sacral cord, suggesting that the progress of αS pathology proceeds downwards from the brainstem towards the sacral spinal cord.
  • Pätsi, Sauli (2013)
    Parkinsonin tauti on rappeuttava hermosairaus, jolle on tunnusomaista mustatumakkeen dopamiinia tuottavien hermosolujen vähittäinen tuhoutuminen sekä solunsisäisten Lewyn kappaleiden muodostuminen. α-synukleiinin on havaittu olevan olennainen osa Lewyn kappaleita, minkä lisäksi mutaatioiden α-synukleiinigeenissä on havaittu altistavan harvinaisille suvuittain esiintyville Parkinsonin taudin muodoille. Parkinsonin taudin eläinmallien luomisessa käytetään hermomyrkkyjä, sairauteen liittyvien geenien suhteen siirtogeenisiä eläimiä sekä virusvektoreita. Siirtogeeniset eläin- ja virusvektorimallit näyttävät ilmentävän perinteisiä hermomyrkkymalleja paremmin Parkinsonin taudin aiheuttamia hermostomuutoksia. Siirtogeeni sekä geenin ilmentämisessä käytetty promoottori määräävät, minkälaisia hermostomuutoksia sekä liikehäiriöitä siirtogeenisessä eläinmallissa esiintyy. Erikoistyössä tutkittiin adenoassosioidun virusvektorin (AAV1-vektori) kykyä siirtää aivojuovioon tai mustatumakkeeseen WT- tai A53T-α-synukleiinigeeniä, sekä näiden yli-ilmentymisen vaikutusta hiirten liikkumiseen ja aivojuovion dopamiinin ja sen aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksiin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin myös prolyyliendopeptidaasientsyymin (PREP) estäjän vaikutuksia A53T-α-synukleiinin yli-ilmentymiseen hiiren nigrostriataaliradalla, koska PREP:n on havaittu nopeuttavan α-synukleiinin aggregoitumista ja siten ehkä lisäävän α-synukleiinin hermosoluille haitallisia vaikutuksia. Hiirten liikkumista mittaavissa kokeissa (liikeaktiivisuus, pyörivä sauva, tasapainorima) ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Vihreän fluoresoivan proteiinin (GFP) värjäyksen perusteella nähtiin GFP:n vähäinen ilmentyminen aivojuoviossa, minkä perusteella virusvektorit levisivät aivoissa heikosti ja ilmensivät siirtogeeniä huonosti. Tämä voi selittää myös sen, miksi α-synukleiinin yli-ilmentymistä ei havaittu. Dopamiinin ja sen aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksissa oli vain pieniä eroja. Tutkimuksen II lopuksi tehdyssä PREP-aktiivisuuden mittauksessa havaittiin, että PREP-estäjähoito (KYP-2047) oli alentanut PREP:n aktiivisuutta huonosti. Erikoistyössä virusvektorit eivät aiheuttaneet α-synukleiinin yli-ilmentymistä, mutta aiemmin ainakin AAV2- ja AAV6-vektorit ovat toimineet jyrsijöissä. Useimmissa näytteissä havaittu korkea PREP-aktiivisuus johtunee KYP-liuoksen annostelussa käytetyn minipumpun asennuksen epäonnistumisesta. Vaikka erikoistyössä virusvektoreilla ei saatu luotua Parkinsonin taudin eläinmallia, ne ovat tulevaisuudessa tärkeä menetelmä Parkinsonin taudin mallintamisessa.
  • Pukkila, Janne (2012)
    Pro gradu -tutkielma käsittelee Aleksander Duginin teoksessa ’Osnovy geopolitiki’ Venäjän ympärille rakennettua kuvitteellista ”Uutta euraasialaista Imperiumia”. Tutkimus tarkastelee Duginin rakentamaa Imperiumia erityisesti maantieteen, historian ja kulttuurin näkökulmasta. Tärkeä osa tutkimusta on geopolitiikan ja erityisesti tilan merkityksen ymmärtäminen osana venäläistä kulttuuria ja identiteettiä. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisiä Venäjän geopoliittisen aseman kehityksen suuntaviivoja ja selvittää teoksessa esitettyjä lähtökohtia ja tavoitteita Venäjän suurvalta-aseman palauttamiseksi. Tutkimuksen aluksi esittelen tutkimuskohteena olevan teoksen ’Osnovy geopolitiki’ja sen kirjoittajan Aleksandr Duginin. Tutkimuksen ensimmäinen osa muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Teoriaosuuden alussa esittelen tutkimuksen metodologiana toimineet kuvitteellisen maantieteen ja kulttuurisemiotiikan käsitteet. Näiden menetelmien avulla tutkimuskohteena ollut teos liitetään teoriaosiossa esitettävään muuhun teoria-aineistoon. Keskeinen osa tutkimusta ovat kulttuurisemiotiikan käsitteet tila, keskusta ja raja. Tutkimuksen kolmannessa luvussa tarkastellaan geopolitiikka-käsitteen muodostumista sekä sen tutkimusta ja käyttöä Venäjällä sekä muualla maailmassa. Tutkimuksen teoriaosion päättää euraasialaisuuden ja uuseuraasialaisuuden tarkastelu. Tutkimuksen empiirisessä osiossa analysoin tutkimuskohteena olleen teoksen aikaisemmin esitettyjen metodien sekä teoria-aineiston perusteella. Analyysiosan alussa esitän kokonaiskuvan tutkimuskohteen viitekehyksestä sekä esitän perustelut analyysin rakenteelle. Analyysiosassa tarkastelen Duginin Venäjälle esittämiä tavoitteita, viholliskuvaa sekä muodostettavia liittoja, jotta sen ympärille muodostettava ”Uusi euraasialainen Imperiumi” olisi mahdollista muodostaa. Analyysiosan lopuksi esitän Duginin esittämien rakenteiden mukaan muodostetun Imperiumin rakenteen. Tutkimuksen päättävät johtopäätökset. Tutkimuksessa selvisi, että Dugin haluaa muodostaa ”Uuden euraasialaisen Imperiumin” Venäjän ympärille. Kaiken keskuksena toimisi Venäjä, jonka keskeinen rooli Imperiumissa perustuu kulttuurisiin, historiallisiin ja maantieteellisiin sekä yllättäen uskonnollisiin tekijöihin. Näiden semanttisten kategorioiden avulla Dugin sijoittaa eri valtioita erilaisiin ryhmiin, jotka hän jakaa kahteen ryhmään; ”meihin ja muihin”. ”Muut” muodostavat Duginin mukaan Imperiumille uhan ja samalla potentiaalisen vihollisen, jota vastaan täytyy muodostaa riittävän vahva liitto – Imperiumi, jonka johtovaltiona toimii Venäjä. Keskeisen vihollisen, ”muut”, muodostaa merivalloista koostuva atlantismi ja erityisesti sen johtovaltio Yhdysvallat. Tämän uhan ehkäisemiseksi Dugin ehdottaa strategisten liittojen muodostamista Saksan, Japanin ja Iranin kanssa.