Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 24325-24344 of 24408
  • Back, Elisabet (2008)
    Pro gradun undersöker hur rapporteringen om 11 september-attackerna såg ut i de finlandssvenska dagstidningarna Hufvudstadsbladet och Vasabladet. Granskningen är en fallstudie, men samtidigt ett bidrag till den övriga forskningen om katastrof- och krigsjournalistik. Syftet är att utreda vilka teman och aktörer som förekommer samt vilka specifika fenomen som ses i rapporteringen. Med tanke på nyhetens särdrag – att attackerna är riktade mot stormakten USA, kräver tusentals västerländska dödsoffer och att de misstänkta förövarna är muslimska fundamentalister – har jag fördjupat mig i rapporteringen om skuldfrågan, motiven för attackerna, motattacker och vilken världsbild tidningarna ger. Materialet består av tre dagars nyhetsrapportering i vardera tidningen. Arbetet bygger på metoderna kvantitativ innehållsanalys för att granska teman och aktörer samt kvalitativ närläsning för att granska fenomen. Resultaten visar att rapporteringen huvudsakligen utgick från det som gjordes och sades i USA. Tidningarna pekade genast och utan bevis ut al-Qaidas ledare Usama bin Ladin som den skyldiga. De gav eko åt den amerikanska ledningens krav på motattacker utan att ifrågasätta om det fanns andra möjligheter att straffa de skyldiga. Det här ledde till att motattacker framstod som oundvikliga. Hufvudstadsbladet och Vasabladet delade i början av rapporteringen upp världen i "vi" och "de" eller väst mot den muslimska världen. De såg ingen skillnad på förövarna och vanliga muslimer – förövarna beskrevs vara muslimer eller araber och vanliga muslimer fick dömande beskrivningar. Samtidigt framställdes motivet till attackerna vara ondska, något som amerikanska politiker höll hårt på. Rapporteringen övergick senare till att höra experter som varnade för att skära alla muslimer över en kam. De pekade också på sociala orättvisor som en orsak till extremism. Slutligen fick de vanliga muslimerna uttala sig om attackerna och motattackerna. Trots att rapporteringen förändrades över tid var den bestående bilden ändå att förövarna representerade det muslimska kollektivet, vilket kunde leda till att alla muslimer sågs som terrorister. Resultaten har jämförts med annan medieforskning om 11 september samt forskning om krigsjournalistik, huvudsakligen rapporteringen under Gulfkriget. De finlandssvenska tidningarna liknade till stor del de övriga västerländska mediernas rapportering. Pro gradun diskuterar slutligen alternativ till den västcentrerade journalistik som sågs i Hufvudstadsbladets och Vasabladets 11 september-rapportering.
  • Vuorinen, Anna (2010)
    11β-hydroksisteroididehydrogenaasientsyymit (11β-HSD) 1 ja 2 säätelevät kortisonin ja kortisolin määrää kudoksissa. 11β-HSD1 -entsyymin ylimäärä erityisesti viskeraalisessa rasvakudoksessa aiheuttaa metaboliseen oireyhtymän klassisia oireita, mikä tarjoaa mahdollisuuden metabolisen oireyhtymän hoitoon 11β-HSD1 -entsyymin selektiivisellä estämisellä. 11β-HSD2 -entsyymin inhibitio aiheuttaa kortisonivälitteisen mineralokortikoidireseptorien aktivoitumisen, mikä puolestaan johtaa hypertensiivisiin haittavaikutuksiin. Haittavaikutuksista huolimatta 11β-HSD2 -entsyymin estäminen saattaa olla hyödyllistä tilanteissa, joissa halutaan nostaa kortisolin määrä elimistössä. Lukuisia selektiivisiä 11β-HSD1 inhibiittoreita on kehitetty, mutta 11β-HSD2-inhibiittoreita on raportoitu vähemmän. Ero näiden kahden isotsyymin aktiivisen kohdan välillä on myös tuntematon, mikä vaikeuttaa selektiivisten inhibiittoreiden kehittämistä kummallekin entsyymille. Tällä työllä oli kaksi tarkoitusta: (1) löytää ero 11β-HSD entsyymien välillä ja (2) kehittää farmakoforimalli, jota voitaisiin käyttää selektiivisten 11β-HSD2 -inhibiittoreiden virtuaaliseulontaan. Ongelmaa lähestyttiin tietokoneavusteisesti: homologimallinnuksella, pienmolekyylien telakoinnilla proteiiniin, ligandipohjaisella farmakoforimallinnuksella ja virtuaaliseulonnalla. Homologimallinnukseen käytettiin SwissModeler -ohjelmaa, ja luotu malli oli hyvin päällekäinaseteltavissa niin templaattinsa (17β-HSD1) kuin 11β-HSD1 -entsyymin kanssa. Eroa entsyymien välillä ei löytynyt tarkastelemalla päällekäinaseteltuja entsyymejä. Seitsemän yhdistettä, joista kuusi on 11β-HSD2 -selektiivisiä, telakoitiin molempiin entsyymeihin käyttäen ohjelmaa GOLD. 11β-HSD1 -entsyymiin yhdisteet kiinnittyivät kuten suurin osa 11β-HSD1 -selektiivisistä tai epäselektiivisistä inhibiittoreista, kun taas 11β-HSD2 -entsyymiin kaikki yhdisteet olivat telakoituneet käänteisesti. Tällainen sitoutumistapa mahdollistaa vetysidokset Ser310:een ja Asn171:een, aminohappoihin, jotka olivat nähtävissä vain 11β-HSD2 -entsyymissä. Farmakoforimallinnukseen käytettiin ohjelmaa LigandScout3.0, jolla ajettiin myös virtuaaliseulonnat. Luodut kaksi farmakoforimallia, jotka perustuivat aiemmin telakointiinkin käytettyihin kuuteen 11β-HSD2 -selektiiviseen yhdisteeseen, koostuivat kuudesta ominaisuudesta (vetysidosakseptori, vetysidosdonori ja hydrofobinen), ja kieltoalueista. 11β-HSD2 -selektiivisyyden kannalta tärkeimmät ominaisuudet ovat vetysidosakseptori, joka voi muodostaa sidoksen Ser310 kanssa ja vetysidosdonori sen vieressä. Tälle vetysidosdonorille ei löytynyt vuorovaikutusparia 11β-HSD2-mallista. Sopivasti proteiiniin orientoitunut vesimolekyyli voisi kuitenkin olla sopiva ratkaisu puuttuvalle vuorovaikutusparille. Koska molemmat farmakoforimallit löysivät 11β-HSD2 -selektiivisiä yhdisteitä ja jättivät epäselektiivisiä pois testiseulonnassa, käytettiin molempia malleja Innsbruckin yliopistossa säilytettävistä yhdisteistä (2700 kappaletta) koostetun tietokannan seulontaan. Molemmista seulonnoista löytyneistä hiteistä valittiin yhteensä kymmenen kappaletta, jotka lähetettiin biologisiin testeihin. Biologisien testien tulokset vahvistavat lopullisesti sen kuinka hyvin luodut mallit edustavat todellisuudessa 11β-HSD2 -selektiivisyyttä.
  • Mustonen, Anne Kirsi Marjaana (2004)
    Tässä tutkielmassa pyrin kuvaamaan lyriikan kustantamiseen erikoistuneiden kotimaisten pienkustantajien toimintaa ja toiminnan ehtoja. Olen tutkinut esikoisrunokokoelmien julkaisemiseen liittyviä valintaperusteita ja näiden valintaperusteiden taustoja. Keskeinen osa tutkimusasetelmaani on erikoistumisen ja erontekojen tulkinta ja analyysi, jossa olen käyttänyt erityisesti Pierre Bourdieun käsitteistöä. Olen analysoinut myös tutkimukseni kustantajien suhdetta kulttuurisen ja taloudellisen pääoman keruuseen. Runouden kustantamisen tutkimisen kohdalla tämä on erityisen relevanttia sen korkeakulttuurisena pidetyn luonteen vuoksi. Olen analysoinut runouden kenttää Howard Beckerin taidemaailmaa koskevan käsitteistön avulla. Työssäni hahmottuu selkeästi kaksi erillistä, kotimaisen runouden kentällä toimivaa koulukuntaa eli taidemaailmaa.Ne erottuvat toisistaan ennenkaikkea tyylillisin perustein. Lisäksi työni täydentää osaltaan Kai Halttusen tutkimusta kotimaisista pienkustantajista. Olen käyttänyt työssäni kolmea erityyppistä aineistoa; tilastotietoja, teemahaastatteluja ja kirjallisuusarvosteluja. Tämä on laadullinen tutkimus eräästä kirjallisuuden osa-alueesta. Kirjallisuusarvostelujen rakenteen ohella olen tutkinut niistä välittyviä asenteita ja niissä rakentuvia arvostuksia ja luokituksia runoilijoihin, heidän teoksiinsa ja kustantajiinsa liittyen. Tekstianalyysissä olen käyttänyt sosiosemioottisia menetelmiä erottelujen ja luokitusten esiin saamiseksi. Olen rekonstruoinut viiden esikoisrunoteoksen tarinat runoilijan ideasta valmiiksi kirjaksi, ja haastatellut asian tiimoilta pienkustantajilla esikoisensa julkaisseita kotimaisia runoilijoita sekä teosten kustantajia itseään. Itse runoilijoiden ja kustantajien näkökantojen esiin tuomiseen olen käyttänyt puolistrukturoitua teemahaastattelua. Olen valinnut haastateltavat jo useamman vuoden toiminnassa olleista, runoutta julkaisevista pienkustantamoista. Kotimaisen runouden kustantaminen on niiden julkaisuohjelmissa keskeisellä sijalla. Työssäni tutkin sekä runouden pienkustantamista yleensä että omaleimaista Turun runoliikettä. Tutkin Turun koulukuntaa koskevia käsityksiä kirjallisuusarvosteluissa ja toimijoiden omaa suhtautumista siihen teemahaastatteluiden avulla. Analysoin puhetavan muotoutumista ja koulukunnalle ominaisia piirteitä. Koulukuntaan koskeva keskustelu liittyy olennaisella tavalla pienten ja isojen kustantajien väliseen suhteeseen sekä nuorten ja vanhojen runoilijoiden väliseen jännitteeseen. Pyrin suhteuttamaan pienkustantajia, runouden valikoitumista ja Turun koulukuntaa koskevat tulokseni myös kirjallisen kentän tapahtumiin kokonaisuudessaan.
  • Kallio, Sami (2014)
    Radiohiiltä muodostuu ydinpolttoaineessa ja sitä ympäröivässä aineessa stabiilin typen neutroniaktivaatioreaktiolla 14N(n,p)14C. Kun 14C on liuennut käytetystä ydinpolttoaineesta, se voi hapettua karbonaattihiileksi, joka esiintyy pohjavesiolosuhteissa vetykarbonaattina (HCO3-) . Käytetyn polttoaineen turvallisuusanalyyseissa tämän ei kuitenkaan lasketa pidättyvän ollenkaan kallioperän rakojen ja huokosten pinnoille ja näin ollen sen laskettu kulkeutumisnopeus on suuri. Mahdollinen pidättymismekanismi ja siten 14C:n kulkeutumista hidastava mekanismi on kuitenkin karbonaattimuodossa olevan 14C:n isotooppivaihto rakojen pinnoilla olevan kalsiitin (CaCO3) kanssa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yllä mainittua 14C:n ja kalsiitin välistä isotooppivaihtoa. Tämän pro-gradu -tutkielman kirjallisuuskatsauksessa selvitetään 14C:n lähteitä ja kulkeutumista ympäristössä. Siinä myös käsitellään kalsiitin ja muiden CaCO3:n kidemuotojen syntetisointimenetelmiä. Lisäksi tutkielman kirjallisessa osuudessa käydään läpi hiili - (13C, 14C) ja kalsiumisotooppien (45Ca) isotooppivaihtoa. Tutkielman kokeellisessa osuudessa tarkasteltiin, miten liuoksen koostumus vaikuttaa CaCO3:n ja 14C:n väliseen isotooppivaihtoon. Tämän selvittämisessä käytettiin kahta erilaista kalsiittia, kaupallista ja itse syntetisoitua, joiden puhtaus varmistettiin röntgendiffraktiolla (XRD). Atomiabsorptiospektroskopiaa (AAS) käytettiin kalsiumin pitoisuuden määrittämiseen liuoksissa, kun taas nestetuikelaskentaa käytettiin liuosten 14C:n ja 45Ca:n aktiivisuuksien määrittämiseen. 14C:n diffundoitumisen takia sen pidättäytymistä kalsiittiin oli vaikea todentaa. 14C:n kaasumaista vapautumista liuoksesta CO2:na tapahtui todennäköisesti varastoinnin tai nestetuikelaskentanäytteen valmistuksen aikana. Sen sijaan 45Ca:n pidättymistä kalsiittiin voitiin havaita. Kuitenkin ainoa liuos, jossa tasapaino saavutettiin, oli 0,1 M NaCl-liuos, johon oli lisätty 45Ca-merkkiainetta. Piirretyn käyrän perusteella tasapaino saavutetaan 150 päivän kuluessa pidättymisprosentin jäädessä alle 20:n. 45Ca:n pidättyminen kiinteään faasiin on aluksi nopeaa, mutta se näyttää tasaantuvan 20 päivän jälkeen. Tasapainon saavuttamisen todentamiseksi tarvitaan pidempiä kokeita ja enemmän rinnakkaisnäytteitä. 14C:n ja kalsiitin välisen isotooppivaihdon tutkimiseen on kehiteltävä uusi menetelmä, jossa 14C:n diffundoituminen pyritään estämään. Tämä voitaisiin estää käyttämällä nestetuikelaskentacocktailia, joka ei ole niin herkkä pH-muutoksille. Tai sitten voitaisiin tehdä nestetuikelaskentanäytteet emäksiseen liuokseen.
  • Sarparanta, Mirkka (Helsingin yliopisto, 2013)
    Poor biopharmaceutical properties such as low solubility and low permeability in the gastrointestinal (GI) tract plight many existing drugs and new chemical entities, presenting an impediment for efficient drug therapy. Incorporation of the drug to a delivery system based on a nanostructured material is increasingly investigated as a strategy to overcome these limitations and to achieve controlled and targeted delivery. Porous silicon (PSi) is a promising material for carrier-mediated drug delivery because of its biocompatibility, high chemical stability, and facile elimination from the body. Moreover, the physicochemical properties of PSi can be tailored by variation of the fabrication parameters and surface modifications to suit diverse payloads. Positron emission tomography (PET), a sensitive and quantitative method of molecular imaging, is a potent tool for drug delivery system development. Already at the preclinical stage PET can be employed for the investigation of drug delivery carrier biodistribution in vivo, thereby facilitating the selection of the most promising material candidates for further development and future drug delivery studies. In this dissertation, a direct nucleophilic radiolabeling method with a short-lived positron emitter fluorine-18 (18F) was developed for three different surface-modified PSi materials: thermally hydrocarbonized PSi (THCPSi), thermally carbonized PSi (TCPSi), and thermally oxidized PSi (TOPSi). Out of the investigated materials, nanosized [18F]THCPSi emerged as the one with the highest potential for imaging and drug delivery in terms radiolabeling yield, label stability, and biocompatibility in cell models in vitro, and was therefore forwarded to biodistribution studies in rats. After oral administration, [18F]THCPSi nanoparticles were shown to pass intact through the GI tract in 4 to 6 hours. Modification of [18F]THCPSi with a self-assembled layer of a fungal hydrophobin (HFBII) changed the hydrophilicity of the material bringing about bioadhesive properties that promoted gastric retention of the protein-coated nanoparticles. Intravenous delivery of [18F]THCPSi nanoparticles resulted in their rapid accumulation to the liver and spleen alluding to rapid immune recognition and removal of the particles from the bloodstream by macrophages of the mononuclear phagocyte system (MPS). HFBII-coating of the nanoparticles altered the adsorption of plasma proteins to the particle surface, which translated also to a change in the biodistribution pattern in vivo. In conclusion, the present work establishes 18F-radiolabeled particle tracers as useful means for the evaluation of new PSi-based drug delivery systems with PET.