Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 5012-5031 of 24541
  • G. 
    Mäenpää, Anna-Liisa (1948)
  • G. 
    Nerkko, Väinö ((Enn)
  • G. 
    Stark, Ritva (1968)
  • G. 
    Vaismaa, Riitta (1975)
  • Viitanen, Tero (Helsingin yliopisto, 2010)
    Within central nervous system, the simple division of chemical synaptic transmission to depolarizing excitation mediated by glutamate and hyperpolarizing inhibition mediated by γ-amino butyric acid (GABA), is evidently an oversimplification. The GABAa receptor (GABAaR) mediated responses can be of opposite sign within a single resting cell, due to the compartmentalized distribution of cation chloride cotransporters (CCCs). The K+/Cl- cotransporter 2 (KCC2), member of the CCC family, promotes K+ fuelled Cl- extrusion and sets the reversal potential of GABA evoked anion currents typically slightly below the resting membrane potential. The interesting ionic plasticity property of GABAergic signalling emerges from the short-term and long-term alterations in the intraneuronal concentrations of GABAaR permeable anions (Cl- and HCO3-). The short-term effects arise rapidly (in the time scale of hundreds of milliseconds) and are due to the GABAaR activation dependent shifts in anion gradients, whereas the changes in expression, distribution and kinetic regulation of CCCs are underlying the long-term effects, which may take minutes or even hours to develop. In this Thesis, the differences in the reversal potential of GABAaR mediated responses between dopaminergic and GABAergic cell types, located in the substantia nigra, were shown to be attributable to the differences in the chloride extrusion mechanisms. The stronger inhibitory effect of GABA on GABAergic neurons was due to the cell type specific expression of KCC2 whereas the KCC2 was absent from dopaminergic neurons, leading to a less prominent inhibition brought by GABAaR activation. The levels of KCC2 protein exhibited activity dependent alterations in hippocampal pyramidal neurons. Intense neuronal activity, leading to a massive release of brain derived neurotrophic factor (BDNF) in vivo, or applications of tyrosine receptor kinase B (TrkB) agonists BDNF or neurotrophin-4 in vitro, were shown to down-regulate KCC2 protein levels which led to a reduction in the efficacy of Cl- extrusion. The GABAergic transmission is interestingly involved in an increase of extracellular K+ concentration. A substantial increase in interstitial K+ tends to depolarize the cell membrane. The effects that varying ion gradients had on the generation of biphasic GABAaR mediated responses were addressed, with particular emphasis on the novel idea that the K+/Cl- extrusion via KCC2 is accelerated in response to a rapid accumulation of intracellular Cl-. The KCC2 inhibitor furosemide produced a large reduction in the GABAaR dependent extracellular K+ transients. Thus, paradoxically, both the inefficient KCC2 activity (via increased intracellular Cl-) and efficient KCC2 activity (via increased extracellular K+) may promote excitation.
  • Uusisaari, Marylka (Helsingin yliopisto, 2003)
  • Michallik, Heli (2012)
    Inhibitorisella GABAergisellä hermovälityksellä näyttäisi olevan keskeinen merkitys etanolin keskushermostovaikutuksissa. Etanolin tarkka vaikutusmekanismi on kuitenkin edelleen epäselvä samoin kuin eri GABAA-alayksiköiden merkitys etanolin vaikutusten välittymisessä. γ2- ja δ-alayksiköiden osallisuudesta etanolin ja etanoliantagonistisen imidatsobentsodiatsepiini Ro 15-4513:n vaikutusten välittymisessä on ristiriitaista näyttöä olemassa. Ro 15-4513 toimii γ2-alayksikön sisältävän bentsodiatsepiinisitoutumiskohdan osittaisena käänteisagonistina. Etanoli ja Ro 15-4513 näyttäisivät lisäksi sitoutuvan kilpailevasti ja korkealla affiniteetilla toonista inhibitiota välittävien δ-alayksikön sisältävien GABAA-reseptoreiden bentsodiatsepiineille epäherkkiin kohtiin. GABAB-reseptoreihin ja mahdollisiin GHB-reseptoreihin agonistisen vaikutuksen omaavan gammahydroksibutyraatin (GHB) tehosta alkoholismin vieroitusvaiheen hoidossa on kliinistä näyttöä olemassa, mutta prekliinisiä kokeita aiheeseen liittyen on tehty suhteellisen vähän. GHB:lla ja etanolilla on samankaltaiset vaikutusprofiilit ja mahdollisesti synergististä vaikutusta. Varmaa vaikutusmekanismia GHB:n etanolin kulutusta vähentävälle vaikutukselle ei kuitenkaan tunneta. Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää γ2- ja δ-alayksiköiden osuutta Ro 15-4513:n (0, 3 mg/kg) vaikutuksissa hiirten omaehtoiseen etanolin juomiseen sekä akuutin etanoliannostelun (0; 1,5 g/kg) aiheuttamaan motorisen koordinaation heikkenemiseen. Lisäksi tutkittiin epäselektiivisen bentsodiatsepiinin fluratsepaamin (0, 6 mg/kg) sekä GHB:n (0, 100, 150 mg/kg) vaikutuksia hiirten etanolin juomiseen ja GHB:n vaikutuksia motoriseen koordinaatioon. Tutkimuksessa käytettiin γ2I77-lox-kantaa, jolla GABAA-reseptorin γ2-alayksikön geeniin on tehty pistemutaatio, joka heikentää mm. Ro 15-4513:n sitoutumista hiirten aivoissa. Kontrolleina käytettiin C57BL/6J-hiirikantaa. Motorista koordinaatiota tutkittiin pyörivällä sauvalla (rotarod, ∅ 6 cm, tasainen nopeus 6 kierr./min). Etanolin juomisen tutkimiseen käytettiin drinking-in-the-dark -juomamallia (DID), jossa hiirten kotihäkissä vesipullo korvattiin etanoliliuoksella (20 % v/v) rajalliseksi ajaksi pimeäsyklin alkuvaiheessa (käänteinen valorytmi). Sekä Ro 15-4513 (3 mg/kg) että GHB (150 mg/kg) vähensivät merkitsevästi etanolin juontia. GHB 100 mg/kg-annoksen vaikutus ei yltänyt tilastolliseen merkitsevyyteen, mikä johtui todennäköisesti GHB:n lyhyeen puoliintumisaikaan nähden pitkähköstä juoma-ajasta (1 h). Fluratsepaami (6 mg/kg) lisäsi etanolin juontia, mihin γ2I77-lox-kannan mutaatiolla ei odotetusti ollut vaikutusta. Etanolin motorista koordinaatiota heikentävää vaikutusta ei pystytty estämään Ro 15-4513:lla (3 mg/kg), mikä mahdollisesti johtui liian alhaisesta annoksesta. Pyörivän sauvan kokeen perusteella GHB:n etanolin juomista vähentävä vaikutus voisi ainakin korkeammilla annoksilla (150 mg/kg) aiheutua sen sedatiivisista vaikutuksista. Kantojen välillä ei nähty merkitsevää eroa Ro 15-4513:n vaikutuksissa. γ2I77-lox-kannalla ilmenneen alhaisen ja epätasaisen etanolin juomisen sekä pienten ryhmäkokojen takia tämä ei kuitenkaan sulje pois γ2-alayksikön osuutta Ro 15-4513:n vaikutusten välittymisessä. γ2- ja δ-alayksiköiden merkityksen tarkempi selvittäminen etanolin ja Ro 15-4513:n vaikutusten välittymisessä vaatii lisäkokeita sekä γ2I77-lox-hiirillä että δ-/--hiirikannalla, jolta on poistettu δ-alayksikköä koodittava geeni ja joita ei ennakkoajatuksista poiketen pystytty sisällyttämään tähän tutkimukseen.
  • Pylkäs, Marjut (2013)
    Gabrielin torvi on kolmiulotteinen matemaattinen kappale, jonka pinta-ala on ääretön, mutta jonka tilavuus on korkeintaan piin suuruinen. Kappaleen olemassaolon huomasi italialainen fyysikko Evangelista Torricelli. Gabrielin torven olemassaolo hämmensi 1600-luvun matemaatikkoja, koska matemaattiset metodit ja tieto eivät olleet vielä kehittyneet niin paljon, että Gabrielin torven kaltaisille kappaleille olisi pystytty antamaan ymmärrettäviä todisteita. Kappaleen nimi viittaa kristillisen mytologian tuomiopäivään, jolloin arkkienkeli Gabriel puhaltaa torveensa ja tunnettu, äärellinen maailmamme loppuu yhdistyen päättymättömään jumalaiseen todellisuuteen. Nimi kuvaa kappaletta hyvin, sillä Gabrielin torvessa yhdistyy äärellinen ja ääretön mielenkiintoisella tavalla. Kochin lumihiutale on Gabrielin torven analogia tasossa. Se on tasokuvio, jonka pinta-ala on äärellinen, mutta sen piirin pituus on ääretön. Tämän kaiken ja muut lumihiutaleen mielenkiintoiset ominaisuudet löysi ruotsalainen matemaatikko Helge von Koch vuonna 1904. Kochin löydökset olivat merkittävä etappi fraktaalitutkimuksen saralla. Gabrielin torvea ja Kochin lumihiutaletta voisi ensisilmäyksellä luulla paradokseiksi, mutta sitä ne eivät kuitenkaan ole. Sekä torvea, että lumihiutaletta voi käyttää peruskoulun ja lukion matematiikan opetuksessa elävöittämään opiskelua ja tuomaan lisää syvyyttä käsitteisiin.
  • Seppälä, Felix Rich (1920)
  • Carlsson, Thomas (Helsingin yliopisto, 2011)
    I detta arbete undersöks naturvetenskaplig kunskap ur ett filosofiskt perspektiv. Arbetets centrala ämne är det naturvetenskapliga experimenterandets praktiska aspekter och deras anknytningar till den teoretiska naturvetenskapliga kunskapen. Ämnet behandlas med hjälp av Hans-Georg Gadamers hermeneutiska filosofi i boken Wahrheit und Methode. Gadamers utgångspunkt i denna bok är att hermeneutiken beskriver vad som händer i texttolkning då en tolkare förstår en skriven text, men han antyder också att hermeneutiken har vidare tillämpningsområden, till och med att den universalt beskriver alla former av mänsklig förståelse. Syftet med detta arbete är att undersöka hur Gadamers hermeneutik kan tillämpas på naturvetenskaplig förståelse och vilka ändringar man då måste införliva i hermeneutiken samt att skissa grunddragen för en hermeneutisk modell av naturvetenskaplig kunskap. I arbetet presenteras först de centrala elementen i Gadamers hermeneutiska filosofi, speciellt föromdömens positiva inverkan på tolkandet och den verkningshistoriska effekten bakom varje tolkning. Sedan diskuteras bristerna i Gadamers argument för hermeneutikens universalitet, speciellt hans starka betoning av språket som grunden för all förståelse. Om Gadamers hermeneutik skall kunna tillämpas på naturvetenskapens område måste även observationer kunna vara föremål för tolkning. De dominanta trenderna i vetenskapsfilosofin då Gadamer skrev Wahrheit und Methode är en förklaring till att Gadamer starkt förbinder sig till textförståelsen och oftast diskuterar den naturvetenskapliga kunskapen endast som en negativ motpol till den humanvetenskapliga. Vetenskapsfilosofins utveckling efter Wahrheit und Methode, speciellt det faktum att fullständig objektivitet inte mera anses vara ett realistiskt ideal, höjer förväntningarna på hermeneutikens värde för naturvetenskapernas filosofi. Till följande diskuteras tre bidrag till naturvetenskapernas filosofi som är speciellt värdefulla för en hermeneutiken. Den första av dessa är Sylvain Brombergers analys av ovisshet i vetenskapliga undersökningar. Bromberger hävdar att vetenskaplig forskning riktas mot frågor vars svar forskaren inte kan föreställa sig på förhand. Brombergers analys tyder på att det finns en hermeneutisk dialektik av frågor och svar i naturvetenskapliga experiment där forskaren strävar till att göra observationer för att besvara sina frågor. Det andra bidraget är Michael Polanyis studie av den praktiska och personliga kunskapens betydelse för all vetenskaplig forskning. Här är speciellt det vetenskapliga språkets utveckling i samband med experimentering av intresse. Det tredje bidraget är Robert Creases studie av experimentella observationer som visar att observationstolkning innefattar många element som kan förknippas med hermeneutiken. Analysen av de tre ovannämnda studierna leder till följande slutsatser. Den naturvetenskapliga forskningens hermeneutiska element förväntas vara starkt framför allt i experimentell forskning där forskaren utreder nya frågor i en kontinuerlig dialog av tekniskt prövande, praktisk identifiering och språklig beskrivning av nya fenomen. Speciellt beaktansvärd är skillnaden mellan verifierande och upptäckande naturvetenskapliga undersökningar. Tidigare resultat kan verifieras med hjälp av mätningar som specificeras på förhand, men ingen kan på förhand specificera de tekniska och språkliga steg som krävs för ett framgångsrikt upptäckande experiment. Experimentella upptäckter kräver därför en praktisk kunskap som inte kan reduceras till ren teori eller metodologi. Denna praktiska kunskap kan beskrivas med hjälp av Gadamers hermeneutik. Till sist diskuteras vissa grundläggande drag som kan sägas vara karakteristiska för en hermeneutisk modell av naturvetenskaplig kunskap. Speciellt den naturvetenskapliga kunskapens historiska natur, fördomarnas betydelse i naturvetenskaplig forskning samt vikten av forskarens personliga perspektiv i den naturvetenskapliga observationen är viktiga stöttestenar som gör att den hermeneutiska naturvetenskapsmodellen skiljer sig betydligt från modeller som betonar naturvetenskapernas objektivitet. Men det hermeneutiska perspektivet utesluter inte nödvändigtvis andra perspektiv. Dess huvudsakliga nytta är att den tillåter oss att undersöka sidor av naturvetenskaplig kunskap som objektivitetsbetonande modeller lämnar alltför mycket i skymundan. Till dessa hör speciellt det praktiska arbetet i naturvetenskaplig experimentering.
  • Kortelainen, Liisa (2011)
    Tutkimukseni oli osa laajempaa omega-3-rasvahappotutkimusta lonkkaniveldysplasiaa sairastavilla koirilla. Lonkkaniveldysplasia tarkoittaa lonkkanivelen epänormaalia kehitystä. Sen syntyyn vaikuttavat perintötekijät ja ympäristö. Lonkkaniveldysplasia on yleinen sairaus etenkin isoilla koiraroduilla. Se johtaa nivelrikkoon ja krooniseen kipuun. Kivun arvioinnin tulisi olla objektiivista, mutta koska eläimet eivät osaa kertoa kivustaan, niiden kivun arvioiminen perustuu usein arvioijan subjektiiviseen näkemykseen. Eläinten kivun objektiiviseen arviointiin ei ole olemassa riittävästi menetelmiä. Osatutkimukseni tarkoitus oli arvioida askelvoimamaton soveltumista kroonisen kivun arviointimenetelmäksi. Kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa oli loppuun saakka mukana 71 koiraa. Koirat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen söi tutkittavaa Doils-kalaöljyvalmistetta ja toinen lumevalmistetta 4 kk ajan. Tutkimukseeni liittyen koiria juoksutettiin askelvoimalevyn ja askelvoimamaton yli useita kertoja jokaisella kolmella tutkimuskäynnillä. Lisäksi omistajat vastasivat yhteensä seitsemän kertaa kyselyihin, joissa oli muun muassa kaksi visuaalista analogista asteikkoa (VAS; elämänlaatu ja liikkumisvaikeudet) ja kysymykset, joista laskettiin krooninen kipuindeksi (HCPI). Vertasimme askelvoimamatolla ja askelvoimalevyllä saatuja tuloksia toisiinsa sekä VAS:hin ja HCPI:iin. Hypoteesimme oli, että näiden eri menetelmien tulosten välillä olisi selvä korrelaatio. Jos koiran kipu vähenisi, VAS:n ja HCPI:n lukemat pienenisivät ja sekä askelvoimalevyllä (maksimaalinen kohtisuora voima/PVFz, impulssi/IMP) että askelvoimamatolla (maksimipaine ja aktivoituneiden sensoreiden lukumäärä) mitattujen parametrien arvot nousisivat ontumisen vähentyessä. Toinen hypoteesimme oli, että askelvoimamatolla ontuminen havaittaisiin helpommin käynnissä kuin ravissa. PVFz:n ja IMP:n havaittiin korreloivan huomattavasti paremmin keskenään, jos ne oli normalisoitu ajan suhteen. Täten esimerkiksi kliinisissä seurantatutkimuksissa näitä parametreja tulisi käyttää ajan suhteen normalisoituina. Molempien VAS:n jaHCPI:n välillä oli hyvä korrelaatio. Ne eivät kuitenkaan korreloineet lainkaan askelvoimalevyja askelvoimamattoparametrien kanssa. Tämä perustuu siihen, että askelvoimalevyn mittaama ontuma ei ole sama asia kuin omistajien arvioima kipu. Molemmissa ryhmissä askelvoimamaton parametrit huononivat hypoteesimme vastaisesti. Askelvoimamattomme olikin todennäköisesti rikki tutkimuksemme aikana. Tästä johtuen kaikki askelvoimamattotulokset ovat epäluotettavia, eikä niiden perusteella voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Tutkimuksen perusteella ei siis saatu lisää todisteita askelvoimamaton soveltuvuudesta kroonisen kivun objektiiviseen arviointiin. On mahdollista, että askelvoimamaton sisäisiä mittauksia voitaisiin käyttää, vaikka matto onkin ollut osittain rikki. Havaitsimme, että askelvoimamaton maksimipaine ravissa korreloi loistavasti maksimipaineeseen käynnissä. Sama havainto tehtiin myös aktivoituneiden sensoreiden lukumäärässä. Tämä tulos kumoaa toisen hypoteesimme. Ontuminen siis havaittiin askelvoimamatolla käynnissä yhtä helposti kuin ravissakin. Ennen kuin voimme suositella GAITRite-askelvoimamattoa ontumatutkimuksien arviointimenetelmänä, tarvitaan lisätutkimuksia kunnossa olevalla matolla.
  • Lehtonen, Inka (2013)
    Tutkielma käsittelee ihmisen tekemiä tulkintoja luonnonympäristöstä Ecuadorille kuuluvilla Galapagossaarilla, Tyynellä valtamerellä. Tulkinta tarkoittaa erilaisia näkökulmia ja käytäntöjä, joiden kautta saarten materiaalinen luonto erotetaan inhimillisen tiedon ja toiminnan kohteeksi. Tutkimuksen lähtökohta on, että luonto on sosiaalisesti rakentuva käsite. Samasta materiaalisesta luonnosta voidaan tehdä erilaisia tulkintoja riippuen tulkitsijasta. Työn tavoitteena on tarkastella Galapagossaarten erilaisia luontoja ja pyrkiä näkemään niiden keskinäisen vuorovaikutuksen tuloksena syntyviä luonnon hybridejä. Tutkimusaineisto on kerätty antropologisen kenttätyöjakson aikana, lokakuusta joulukuulle 2010, Galapagossaarilla. Tutkimusaineisto käsittää kahdeksan nauhoitettua ja yhden sähköpostitse toteutetun haastattelun, kenttätyöpäiväkirjan, osallistuvaa havainnointia ja muuta kentällä kerättyä tutkimusmateriaalia sekä lukuisia epävirallisia keskusteluja informanttien kanssa. Lisäksi tutkimusta varten on luettu runsaasti tutkimuskirjallisuutta, mikä tukee teoreettisen viitekehyksen valikoitumista tutkimusaineiston tarkastelussa. Tutkimus keskittyy kolmen erilaisen luonnonympäristön tulkinnan tarkasteluun. Niitä edustavat tiede ja ympäristönsuojelu, paikalliset pienviljelijä-kalastajat sekä turismi, kukin omissa käytännöissään. Erilaisia tulkintoja tarkasteltaessa nousee esille, että tieteen ja ympäristönsuojelun edustama, luonnontieteelliseen tietoon perustuva globaali suojeludiskurssi nostetaan usein muiden tulkintojen yläpuolelle, hallitsevaan asemaan määrittää, miten inhimillisen ja ei-inhimillisen keskinäistä suhdetta tulisi rakentaa. Tiedon ja vallan diskurssiin liittyvät myös Ecuadorin valtiolliset intressit ja toisaalta paikallisen väestön käytännöllinen ymmärrys suhteessa luonnonympäristöön. Tutkimus tuo esille, miten nämä erilaiset tulkinnat vaikuttavat toisiinsa ja luovat uusia luontoja. Galapagossaaret ovat olleet avainasemassa modernin luonnontieteellisen maailmankuvan muodostumisessa Charles Darwinin nostettua ne merkitykselliseksi paikaksi evoluutioteorian elävänä laboratoriona. Saarten luonnontieteellistä arvokkuutta on suojeltu ihmisen aiheuttamia muutoksia vastaan jo vuosikymmenien ajan. Samalla saarille muuttavien uudisasukkaiden ja niiden luontoa ihailemaan saapuvien turistien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa, toinen toisiaan ruokkien. Tänä päivänä Galapagossaaret elävät erilaisten luonnonympäristön tulkintojen solmukohdassa. Erilaisten tulkintojen ja niitä tukevien käytäntöjen yhteensovittaminen on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi. Galapagos heijastelee universaalilla tasolla inhimillisen ja ei-inhimillisen keskinäisen tasapainon löytämisen haasteellisuutta.
  • Hormia, Osmo (1961)
  • Miettinen, Jarkko (2007)
    In GARCH literature a symmetric conditional probability distribution is often assumed. As the financial data, such as stock market returns, often have both peaked and skewed distribution, this assumption can be too restrictive. We expand this by allowing for the conditional distribution to be asymmetric or skewed. Four distributions that have a normal variance-mean mixture representation are considered. Three of these distributions belong to the class of generalized hyperbolic (GH) distributions. The GH distribution is obtained by assuming that the (unobserved) mixing variable has the generalized inverse Gaussian (GIG) distribution. As the GH distribution is regarded as too broad for GARCH modeling we employ its three special cases. These distributions are obtained by assuming that the mixing distribution has inverse Gaussian (IG), Gamma or reciprocal Gamma (RG) distribution. Resulting distributions are called normal inverse Gaussian (NIG), normal Gamma (NG) and normal reciprocal Gamma (NRG) distributions. In addition, we apply the so-called z distribution. This distribution is obtained by assuming that the mixing distribution has infinite convolution of exponentially distributed random variables. In empirical applications employing two real stock market indices, it was first discovered that statistically significant estimates of the parameters of the skewed distributions were actually obtained. Especially, all the estimates implied negatively skewed conditional distributions. Most of the models based on skewed conditional distributions were also superior to the model based on the symmetric t distribution according to standard model selection criteria. According to plots of the densities of the standardized residuals against the theoretical densities, skewed distributions have better ability to capture the tail behaviour of the financial data than the symmetric t distribution. Advantages of the skewed distributions were also observed through Value-at-Risk (VaR) applications, where the correct shape of the (left) tail of the distribution is of concern. We conclude that allowing for conditional skewness should be taken into consideration in GARCH modeling. The GARCH-in-Mean model with z distribution was introduced by Lanne and Saikkonen (2007). Generalized hyperbolic distributions are overviewed for example in Eberlein and v. Hammerstein (2003). The calculation of the modified Bessel functions was enabled by Abramowitz and Stegun (1970) and especially Spanier and Oldham (1987).
  • Miettinen, Jarkko (2007)
    Useimmissa tutkimuksissa GARCH-malleissa on oletettu symmetrinen ehdollinen jakauma. Koska taloudellisinten aika-sarjojen, kuten osakemarkkinatuottojen, jakauma on usein paitsi huipukas myös vino, saattaa tämä oletus olla liian sitova. Tässä tutkimuksessa tästä oletuksesta luovutaan sallimalla ehdollisen jakauman olevan epäsymmetrinen eli vino. Erityisesti tutkimuksessa tarkastellaan neljää jakaumaa, joilla on niin sanottu normaalinen varianssi-odotusarvo-sekoitus esitys. Kolme näistä jakaumista kuuluu niin sanottujen yleistettyjen hyperbolisten (GH) jakaumien luokkaan. Tämä jakauma saadaan olettamalla, että (ei-havaittava) sekoittava satunnaismuuttuja noudattaa yleistä käänteistä Gaussista (GIG) jakaumaa. Koska GH-jakaumaa pidetään liian yleisenä empiirisiin sovelluksiin, tutkimuksessa sovelletaan sen kolmea erikoistapausta. Nämä erikoistapaukset saadaan olettamalla, että sekoittava satunnaismuuttuja noudattaa käänteistä Gaussista- (IG), gamma- tai käänteistä gamma-jakaumaa (RG). Saatavia jakaumia kutsutaan NIG-, NG- ja NRG-jakaumiksi. Lisäksi sovelletaan niin sanottua z-jakaumaa. Tämä jakauma saadaan olettamalla, että sekoittava satunnaismuuttuja noudattaa jakaumaa, joka on äärettömän monen eksponenttijakaumaa noudattavan satunnaismuuttujan konvoluutio. Empiirisissä sovelluksissa kahdella osakemarkkinaindeksillä havaittiin, että vinojen jakaumien parametrit voitiin estimoida tarkasti. Erityisesti kaikista saaduista estimaateista seurasi negatiivisesti vino ehdollinen jakauma. Suurin osa vinoon jakaumaan perustuvista malleista oli tavallisten mallinvalintakriteerien mukaan sopivuudeltaan ylivoimainen verrattuna symmetriseen t-jakaumaan perustuvaan malliin. Verrattaessa standardoitujen residuaalien jakaumaa mallien tuottamiin teoreettisiin jakaumiin havaittiin, että vinot jakaumat näyttävät soveltuvan symmetristä jakaumaa paremmin osaketuottoaineiston häntien mallintamiseen. Vinojen jakaumien edut tulivat näkyviin myös niin sanotuissa VaR (Value-at-Risk) sovelluksissa, joissa jakauman (vasemman) hännän oikea mallintaminen on erityisen tärkeää. Tutkimuksen tärkein lähde on Lanne ja Saikkonen (2007), jossa esitellään z-jakaumaan perustuva vino GARCH-in-Mean-malli. Yleistetyistä hyperbolisista jakaumista kattava esitys löytyy esimerkiksi Eberleinistä ja v. Hammersteinista (2003). Modifioitujen Bessel-funktioiden laskemiseen sovellettiin tietoja Abramowitzista ja Stegunista (1970) sekä erityisesti Spanierista ja Oldhamista (1987).
  • Punkkinen, Jari (Helsingin yliopisto, 2008)
    Gastric motility disorders, including delayed gastric emptying (gastroparesis), impaired postprandial fundic relaxation, and gastric myoelectrical disorders, can occur in type 1 diabetes, chronic renal failure, and functional dyspepsia (FD). Symptoms like upper abdominal pain, early satiation, bloating, nausea and vomiting may be related to gastroparesis. Diabetic gastroparesis is related to autonomic neuropathy. Scintigraphy is the gold standard in measuring gastric emptying, but it is expensive, requires specific equipment, and exposes patients to radiation. It also gives information about the intragastric distribution of the test meal. The 13C-octanoic acid breath test (OBT) is an alternative, indirect method of measuring gastric emptying with a stable isotope. Electrogastrography (EGG) registers the slow wave originating in the pacemaker area of the stomach and regulating the peristaltic contractions of the antrum. This study compares these three methods of measuring gastric motility in patients with type 1 diabetes, functional dyspepsia, and chronic renal failure. Currently no effective drugs for treating gastric motility disorders are available. We studied the effect of nizatidine on gastric emptying, because in preliminary studies this drug has proven to have a prokinetic effect due to its cholinergic properties. Of the type 1 patients, 26% had delayed gastric emptying of solids as measured by scintigraphy. Abnormal intragastric distribution of the test meal occurred in 37% of the patients, indicating impaired fundic relaxation. The autonomic neuropathy score correlated positively with the gastric emptying rate of solids (P = 0.006), but HbA1C, plasma glucose levels, or abdominal symptoms were unrelated to gastric emptying or intragastric distribution of the test meal. Gastric emptying of both solids and liquids was normal in all FD patients but abnormal intragastric distribution occurred in 38% of the patients. Nizatidine improved symptom scores and quality of life in FD patients, but not significantly. Instead of enhancing, nizatidine slowed gastric emptying in FD patients (P < 0.05). No significant difference appeared in the frequency of the gastric slow waves measured by EGG in the patients and controls. The correlation between gastric half-emptying times of solids measured by scintigraphy and OBT was poor both in type 1 diabetes and FD patients. According to this study, dynamic dual-tracer scintigraphy is more accurate than OBT or EGG in measuring gastric emptying of solids. Additionally it provides information about gastric emptying of liquids and the intragastric distribution of the ingested test meal.
  • Sarkio, Susanna (Helsingin yliopisto, 2006)
    The aim of the study was to evaluate gastrointestinal (GI) complications after kidney transplantation in the Finnish population. The adult patients included underwent kidney transplantation at Helsinki University Central Hospital in 1990-2000. Data on GI complications were collected from the Finnish Kidney Transplantation Registry, patient records and from questionnaires sent to patients. Helicobacter pylori IgG and IgA antibodies were measured from 500 patients before kidney transplantation and after a median 6.8-year follow up. Oesophagogastroduodenoscopy with biopsies was performed on 46 kidney transplantation patients suffering from gastroduodenal symptoms and 43 dyspeptic controls for studies of gastroduodenal cytomegalovirus (CMV) infection. Gallbladder ultrasound was performed on 304 patients after a median of 7.4 years post transplantation. Data from these 304 patients were also collected on serum lipids, body mass index and the use of statin medication. Severe GI complications occurred in 147 (10%) of 1515 kidney transplantations, 6% of them fatal after a median of 0.93 years. 51% of the complications occurred during the first post transplantation year, with highest incidence in gastroduodenal ulcers and complications of the colon. Patients with GI complications were older and had more delayed graft function and patients with polycystic kidney disease had more GI complications than the other patients. H.pylori seropositivity rate was 31% and this had no influence on graft or patient survival. 29% of the H.pylori seropositive patients seroreverted without eradication therapy. 74% of kidney transplantation patients had CMV specific matrix protein pp65 or delayed early protein p52 positive findings in the gastroduodenal mucosa, and 53% of the pp65 or p52 positive patients had gastroduodenal erosions without H.pylori findings. After the transplantation 165 (11%) patients developed gallstones. A biliary complication including 1 fatal cholecystitis developed in 15% of the patients with gallstones. 13 (0.9%) patients had pancreatitis. Colon perforations, 31% of them fatal, occurred in 16 (1%) patients. 13 (0.9%) developed a GI malignancy during the follow up. 2 H.pylori seropositive patients developed gastroduodenal malignancies during the follow up. In conclusion, severe GI complications usually occur early after kidney transplantation. Colon perforations are especially serious in kidney transplantation patients and colon diverticulosis and gallstones should be screened and treated before transplantation. When found, H.pylori infection should also be treated in these patients.