Browsing by Author "Österholm Anna, Tukiainen Johanna"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Österholm Anna, Tukiainen Johanna (2008)
    Pro gradu -tutkielmamme käsittelee liikuntavammaisten naisten äitiyttä. Tarkoituksenamme on ollut selvittää, minkälaisia kokemuksia liikuntavammaisilla naisilla on äitiydestä: miten naiset ovat kokeneet muiden ihmisten suhtautuvan heidän äitiyteensä ja millaisina äiteinä he itse näkevät itsensä. Olemme olleet kiinnostuneita siitä, minkälaista suhtautumista äidit ovat saaneet osakseen läheisiltä ja ulkopuolisilta ihmisiltä. Erityisesti olemme halunneet tarkastella sitä, minkälaisia kokemuksia äideillä on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa asioinnista. Edellä mainitun lisäksi tutkielmamme tarkoitus on ollut selvittää, millaisia selviytymisstrategioita liikuntavammaiset äidit ovat käyttäneet tilanteissa, joissa heidän äitiyteensä on suhtauduttu kyseenalaistavalla ja ennakkoluuloisella tavalla. Teoreettisilta lähtökohdiltaan tutkielmamme liittyy sosiaalisen konstruktionismin tutkimukseen. Työmme viitekehyksenä käytämme Michael Oliverin alun perin kehittämää vammaisuuden sosiaalista mallia, jonka mukaan vammaisuus on yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja poliittinen ilmiö. Sosiaalisen ja fyysisen ympäristön nähdään muodostavan rajoituksia ja esteitä tietyille ihmisryhmille. Mallin mukaan vammaisuus on sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti tuotettua. Toisena teoreettisena viitekehyksenä työssämme on Glynis Breakwellin teoria uhatusta identiteetistä ja selviytymisstrategioista. Tutkimusaineistomme koostuu kymmenestä liikuntavammaisen äidin yksilöhaastattelusta. Haastattelemillamme naisilla on joko selkäydinvamma (paraplegia), etenevä lihassairaus tai MS-tauti. Haastattelemamme äidit ovat iältään noin 25–50-vuotiaita ja jokainen heistä on vammautunut tai sairastunut ennen ensimmäistä raskautta ja äidiksi tuloa. Haastatteluissa olemme käyttäneet puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Keräämämme haastatteluaineiston olemme analysoineet teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineistosta tehdyt havainnot osoittivat, että haastattelemamme äidit olivat kohdanneet monenlaisia ennakkoluuloja ja monenlaista kyseenalaistamista niin ulkopuolisten ihmisten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaistenkin taholta. He olivat kohdanneet jonkin verran epäilyjä myös ystävien ja sukulaisten taholta, lähinnä perheen perustamisen alkuaikoina. Joillakin oli ollut ongelmia myös henkilökohtaisten avustajien kanssa: avustajat olivat saattaneet yrittää viedä tai mitätöidä heidän äitiyttään. Sen sijaan puolisolta ja lapsilta haastattelemamme naiset kertoivat saaneensa varauksetonta tukea ja hyväksyntää. Itsensä naiset esittivät vahvassa äiti-roolissa. Tästä voi päätellä, että naiset ovat onnistuneet suojaamaan äitiyttään ennakkoluuloiselta ja kyseenalaistavalta suhtautumiselta. Myös merkittävien toisten tuella ja hyväksynnällä on suuri merkitys. Tilanteissa, joissa naiset olivat kokeneet identiteettinsä uhatuksi, he käyttivät erilaisia selviytymisstrategioita. Aineistostamme nousi esiin viisi erilaisia selviytymisstrategialuokkaa 1) torjunta, 2) superäitiys, 3) positiivinen elämänasenne, 4) puolustautuminen ja 5) vertaistuki. Keskeisimmät lähteet: Breakwell, G. (1986). Coping with threatened identities. Lontoo: Methuen Oliver, M. (1983). Social work with disabled people. Lontoo: Macmillan Education Prilleltensky, O. (2003). A ramp to motherhood: the experiences of mothers with physical disabilities. Sexuality and Disability, 21 (1), 21–47. Prilleltensky, O. (2004). My child is not my carer: mothers with physical disabilities and the well-being of children. Disability & Society, 19 (3), 209–223.