Browsing by Subject "1950-1960 -luku"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Fahler, Max (2007)
    Tutkimuksessa käsitellään Suomen edustusurheilusta käytyä kiistaa vuosina 1959–62. Suomen urheiluelämän toistuvia teemoja järjestötasolla ovat olleet maan kahden tärkeimmän urheilun keskusjärjestön Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) ja Työväen Urheiluliiton (TUL) väliset erimielisyydet. Vuonna 1959 erimielisyydet liittojen välisestä yhteistoiminnasta kärjistyivät siihen pisteeseen, että yhteistoiminta katkesi kokonaan lähes kolmeksi vuodeksi. Näkyvin vaikutus tästä oli TUL:n urheilijoiden jääminen pois Suomen edustustehtävistä, joista virallisesti vastasivat kansainvälisten kattojärjestöjen jäsenyyden omaavat SVUL:n lajiliitot. Urheilulliselta kannalta kaikkein suurin yhteistoiminnan puuttumisesta johtuva selkkaus oli TUL:n urheilijoiden jääminen pois Rooman olympialaisista vuonna 1960 yli vuoden kestäneistä neuvotteluista huolimatta, joihin osallistui loppuvaiheessa myös presidentti Urho Kekkonen. Vaikka riidan pääosapuolet olivat TUL ja SVUL erikoisliittoineen eivät keskusjärjestöt olleet yhteen tavoitteeseen pyrkiviä monoliittisia toimijoita. Molempien järjestöjen sisällä oli erilaisia ryhmiä, joiden urheilupoliittiset tavoitteet eivät aina olleet samansuuntaisia. Tärkeimmät jakolinjat kulkivat TUL:ssä päätösvaltaisen skogilaisen enemmistön ja vähemmistössä olleiden kommunistien välillä, kun taas SVUL:stä tiedettiin epäpoliittisen pinnan alla olevan ristivetoa maalaisliiton ja oikeiston välillä. Urheilupoliittista soppaa oli hämmentämässä myös valtiovalta, jolla oli asian suhteet omat intressinsä, jotka eivät välttämättä olleet pelkästään urheilullisia. Kahden vuoden aikana käytiin lähes jatkuvasti neuvotteluja edustusurheilun kriisin ratkaisemiseksi. Urheilupoliittisella rintamalla oli jatkuvasti "tilanne päällä". Siitä huolimatta yhteistoimintaan ei päästy ennen kuin keväällä 1962 Painonnostoliitto ja TUL lähes ilman ennakkovaroitusta solmivat sopimuksen, jonka mallia seurattiin syksyyn mennessä muissakin lajeissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mistä tässä kaikessa lopulta oli kysymys. Mistä riideltiin kun riideltiin TUL:n urheilijoiden oikeudesta edustaa maataan? Tutkimuksessa pyritään menemään urheilupolitiikan "sisälle", arvioimaan miten urheilujärjestöjen sisäinen ja keskinäinen dynamiikka sekä erilaiset tavoitteet ja odotukset vaikuttivat osaltaan siihen, että maasta ei saatu koottua yhteistä edustusjoukkuetta maaotteluihin ja arvokisoihin.