Browsing by Author "Aalto, Julia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Aalto, Julia (2007)
    Pro gradu tutkielma Vichyn Ranskan juutalaislainsäädännön ja kollaboraation muisto nyky-Ranskan haasteena tarkastelee historioitsijoiden todistajanroolia vuosina 1997–1998 käydyssä Maurice Paponin oikeudenkäynnissä. Vichyn Ranskan virkamiehenä palvellut ja sittemmin menestyksekkään uran Ranskan hallinnossa tehnyt Papon joutui syytteeseen rikoksista ihmisyyttä vastaan kun vuonna 1981 löytyneet dokumentit paljastivat hänen olleen osallisena Bordeaux’n alueen juutalaisten luovuttamisessa Saksaan. Historiantutkimuksen käyttö oikeudessa kytkeytyy laajemmin kysymykseen yhteiskuntien kyvystä ja keinoista tulla toimeen menneisyytensä traumaattisten tapahtumien kanssa, ja tämä toimii tutkimuksen viitekehyksenä. Historioitsijoiden suhdetta oikeudenkäyntiin tarkastellaan ensisijaisesti historiantutkimuksen asettamien ammatillisten vaatimusten ja yhteiskunnallisen roolin näkökulmasta suhteuttaen samalla prosessi ja eri osapuolten siitä esittämät näkemykset Vichyn Ranskan historiaan ja aikakauden erikoiseen asemaan ranskalaisessa yhteiskunnassa. Tarkoituksena on selvittää, millaiseksi historioitsijoiden rooli oikeudessa muodostui, millaisia kysymyksiä se herätti sekä millaisin perustein historioitsijoiden asemaa oikeuden todistajina puolustettiin ja kritisoitiin. Historioitsijoiden rooliin liittyviä kysymyksiä käsitellään ensisijaisesti Paponin prosessissa osallisina olleiden henkilöiden julkaisemien kirjoitusten sekä heidän antamiensa haastatteluiden pohjalta. Tämän ohella on hyödynnetty muiden todistajana toimimiseen kantaa ottaneiden julkaisemia artikkeleita. Lähteinä itse oikeudenkäynnistä toimivat siitä kirjoitetut kirjat, lehtiartikkelit sekä asianomistajapuolen laatimat selostukset oikeussalin tapahtumista. Paponin oikeudenkäyntiä pidettiin lopulta monin tavoin puutteellisena sille asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden suhteen. Historioitsijoiden kannalta suurimmaksi kysymykseksi muodostui se, että todistajanrooli uhkasi tehdä menneisyyden selittäjistä menneisyyden tuomareita. Vaikka historioitsijoiden tehtäväksi oli määritelty ainoastaan tapauksen kontekstin kuvailu eikä heillä ollut oikeutta tutustua Paponia koskevaan esitutkintamateriaaliin, todistajana toimineita johdateltiin ottamaan kantaa myös syytetyn tekoihin sekä epäsuorasti myös tämän syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Lisäksi Ranskan oikeudenkäynnit pohjautuvat tapausten suulliseen käsittelyyn, ja yleisesti ottaen tämä sopii huonosti yhteen historiantutkimuksen työtapojen kanssa. Oikeudenkäynti nosti esiin kysymyksiä myös siitä, millaisia yhteiskunnallisia päämääriä historiantutkimus ja historioitsijat asettuvat tämänkaltaisissa prosesseissa palvelemaan. Paponin oikeudenkäyntiin hyvin kriittisesti suhtautunut ranskalaishistorioitsija Henry Rousso näki riskeinä erityisesti pysyvän kollektiivisen syyllisyyden sekä ranskalaisen yhteiskunnan juuttumisen menneisyyteen.